Links Metsikkökuvion tiedot ja tuottovaatimus Harvennusmallityypit Harvennusmallin esitysmuoto

Harvennusmallihaussa on kolmenlaisia hakuvaihtoehtoja: metsikkökuvioon tai tuottovaatimukseen liittyviä, harvennusmallityyppiin liittyviä, tai harvennusmallin esitysmuotoon liittyviä hakuvaihtoehtoja. Kaikki hakuvaihtoehdot ovat esitelty omilla ohjesivuillaan tarkemmin.
Metsikkökuvioon tai tuottovaatimukseen liittyviä tietoja ovat maalaji (kivennäis- tai turvemaa), sijainti, pääpuulaji tai sekapuuston tyyppi sekä kasvupaikkatyyppi. Lisäksi mallit on laskettu käyttäen kolmea eri korkokantaa. Korkokanta kuvaa metsänomistajan pääoman tuottovaatimusta.
Harvennusmallityyppejä on saatavilla erilaisille metsänomistajan tavoitteille ja harvennustavoille. Erilaisia *harvennusmallityyppejä* on viisi: alaharvennusmallit, yläharvennusmallit, sekapuustojen mallit, sekä pidennetyn kiertoajan mallit. Nämä mallit ovat tarkemmin esitelty alempana.

Harvennusmallin esitysmuotoon liittyviä hakuvaihtoehtoja ovat mallia kuvaavat puuston pituuteen tai tiheyteen liittyvät vaihtoehdot. Näitä on pituuden osalta valtapituus ja keskipituus, sekä tiheyden osalta pohjapinta-ala ja runkoluku.
Voit lukea vaihtoehdoista tarkemmin näitä kuvaavilta ohjesivuilta, jotka löydät alta tai ohjeen sisällysluettelosta.

Links
[Metsikkökuvion tiedot ja tuottovaatimus](/en/node/2075)
[Harvennusmallityypit](/en/node/2076)

[Harvennusmallin esitysmuoto](/en/node/2078)

Harvennusmallihaun hakuvaihtoehdot

Harvennusmallihaussa on kolmenlaisia hakuvaihtoehtoja: metsikkökuvioon tai tuottovaatimukseen liittyviä, harvennusmallityyppiin liittyviä, tai harvennusmallin esitysmuotoon liittyviä hakuvaihtoehtoja. Kaikki hakuvaihtoehdot ovat esitelty omilla ohjesivuillaan tarkemmin. Metsikkökuvioon tai tuottovaatimukseen liittyviä tietoja ovat maalaji (kivennäis- tai turvemaa), sijainti, pääpuulaji tai sekapuuston tyyppi sekä kasvupaikkatyyppi. Lisäksi mallit on laskettu käyttäen kolmea eri korkokantaa. Korkokanta kuvaa metsänomistajan pääoman tuottovaatimusta. Harvennusmallityyppejä on saatavilla erilaisille metsänomistajan tavoitteille ja harvennustavoille. Erilaisia harvennusmallityyppejä on viisi: alaharvennusmallit, yläharvennusmallit, sekapuustojen mallit, sekä pidennetyn kiertoajan mallit. Nämä mallit ovat tarkemmin esitelty alempana.Harvennusmallin esitysmuotoon liittyviä hakuvaihtoehtoja ovat mallia kuvaavat puuston pituuteen tai tiheyteen liittyvät vaihtoehdot. Näitä on pituuden osalta valtapituus ja keskipituus, sekä tiheyden osalta pohjapinta-ala ja runkoluku.Voit lukea vaihtoehdoista tarkemmin näitä kuvaavilta ohjesivuilta, jotka löydät alta tai ohjeen sisällysluettelosta.

Tuottovaatimus vaikuttaa ketjun toteutukseen Tuottovaatimuksen kasvaessa harvennukset on suositeltavaa tehdä voimakkaina ja suosia yläharvennusta eritoten toisessa harvennuksessa. Voimakkaat hakkuut ja yläharvennus kuitenkin lisäävät lumi- ja tuulituhojen riskiä. Mäntyvaltaiset kohteet  Hoidetuissa männiköissä puustopääoma on kannattavaa kasvattaa mahdollisimman suureksi ennen ensiharvennusta eli harvennusmallien leimausrajan ylärajalle. Taloudellista tuottoa parantaa varsin voimakkaat harvennukset. Harvennuksessa poistetaan ensisijaisesti alle jääneet ja huonolaatuiset puut sekä mutkaiset ja oksikkaat valtapuut. Hoitamattomissa männiköissä, joissa puusto on epätasaista tai hieskoivun osuus suuri, harvennus voi olla kannattavaa tehdä normaalia aikaisemmin puuston arvokasvun edistämiseksi. Ylitiheissä metsissä harvennuksen on oltava tavallista varovaisempi. Ojitetuilla rämeillä tehdään Etelä-Suomessa yleensä kaksi harvennusta, mutta Väli- ja Pohjois-Suomessa riittää yksi harvennus. Pohjois-Suomen mäntyvaltaisilla, II-tyypin mustikka- ja puolukkaturvekankailla voidaan tehdä voimakas ensiharvennus myöhennettynä, jolloin kiertoaikana ei tehdä muita harvennuksia. Lisäksi tehdään kunnostusojitus, mutta se voi olla kannattavaa jo ennen ensiharvennusta. Kohteet, jotka sijaitsevat alle 900 d.d. -lämpösumma-alueella, harvennetaan vain kerran kasvatusaikana. Harvennus voidaan tehdä voimakkaana hyväpuustoisissa kohteissa, vastaavasti huonopuustoisissa kohteissa voidaan harvennusta myöhentää riittävän harvennuskertymän saamiseksi. Kunnostusojitus voi olla kannattavaa jo ennen ensiharvennusta. Kuusivaltaiset kohteet  Etelä-Suomessa kuusikoiden ensiharvennus suositellaan tehtäväksi voimakkaana, sillä kuusikot ovat joustavia harvennusvoimakkuuden suhteen. Samalla tehdään tarvittaessa kunnostusojitus. Jäävän puuston vaurioriskin vuoksi turvemaiden kuusikoihin suositellaan enintään kahta harvennusta. Ruohoturvekankailla harvennuksia voidaan tehdä jopa kolme kertaa. Pohjois-Suomessa turvemaiden kuusikoihin suositellaan voimakkuudeltaan normaaleja tai lieviä harvennuksia, sillä voimakas harvennus alentaa pohjoisessa kuusikon kasvua. Karuhkojen kasvupaikkojen kuusikoita voidaan kasvattaa myös ilman harvennuksia. Pohjois-Suomessa ruohoturvekankaiden kuusivaltaisiin kohteisiin voidaan ensiharvennus tehdä myöhennettynä, ellei koivusta ole haittaa havupuuston kehitykselle. Hyväpuustoisilla kohteilla voi toinen harvennus olla tarpeen. Mustikkaturvekankailla ensiharvennus tehdään lievänä, jolloin puuston pohjapinta-ala jätetään harvennusmallin jäävän puuston ylärajalle. Ajankohtaa voi olla tarpeen myöhentää riittävän harvennuskertymän saamiseksi. Luontaista kokovaihtelua sisältävän korpikuusikon harvennushakkuu on usein mahdollista tehdä yläharvennuksena. Edellytyksenä on, että lisävaltapuiden latvukset ovat elinvoimaiset. Tällä kohteella ensiharvennus on jo myöhässä ja alaharvennus siksi riskittömin vaihtoehto. Kuva: © Pentti Väisänen. Hieskoivuvaltaiset kohteet  Hieskoivu viihtyy puolukkaturvekankailla ja sitä rehevimmillä turvemaapohjilla ja on yleinen erityisesti II-tyypin turvekankailla. Hieskoivikot, joissa taimikonharvennus on tehty, voidaan harventaa kerran kiertoajan aikana. Jos tavoitteena on energia- ja kuitupuun kasvatus lyhyellä kiertoajalla, ei harvennuksesta ole hyötyä. Hoidetun hieskoivikon harvennus suositellaan tehtäväksi 13–15 metrin valtapituudessa, jolloin jätetään 900–1 200 hyväkuntoista puuta hehtaarille. Erityisen hyvälaatuisissa ja kasvuisissa hieskoivikoissa voidaan Etelä- ja Väli-Suomessa tuottaa tukkipuuta, jolloin tehdään toinen harvennus, ja kasvatusaika on pitempi. Jos tavoitteena on edistää hieskoivikossa olevan kuusialikasvoksen kehittymistä, tehdään ensiharvennus voimakkaampana. Jos alikasvos on vielä pientä, koivikon harvennusta lykätään hallatuhoriskin vuoksi tai se tehdään kahdessa vaiheessa. Pohjois-Suomessa hieskoivikon harvennus on tarpeen vain, jos halutaan edistää kuusialikasvoksen kehitystä. Muussa tapauksessa harvennus ei kannata ja syntyy kasvutappioita. Hieskoivikko voidaan kasvattaa myös ilman taimikonhoitoa tai harvennuksia. Kuva: © Pentti Niemistö. Kaksijaksoiset metsiköt  Hieskoivu-kuusisekametsä kehittyy kaksijaksoiseksi ojitetuilla turvemailla yleensä luontaisesti, mutta myös verhopuustoa ja sen alle viljeltyä kuusikkoa voidaan kasvattaa kaksijaksoisena metsikkönä. Ylemmän jakson käsittely riippuu kuusialikasvoksen pituudesta ja kunnosta. Harventamaton tiheä hieskoivikko alkaa hidastaa kuusten kasvua ja heikentää niiden elpymiskykyä kuusten ollessa noin parin metrin pituisia. Hallanaroilla paikoilla koivuja ei tällöin kannata vielä kokonaan poistaa. Hoidetun hieskoivikon alla kuusen taimikko voidaan kasvattaa pitemmäksi ja vapauttaa yhdellä kertaa ylispuuhakkuulla ennen kuin latvat kärsivät koivujen piiskauksesta. Kaksijaksoista hieskoivu-kuusisekametsää voidaan viljavilla turvemailla harventaa myös uudelleen ja kasvattaa 300–400 paraslaatuista hieskoivua tukkipuuksi. Kaksijaksoinen kasvatus edellyttää ajoissa tehtyä ylispuuston harvennusta, etteivät koivujen latvukset pääse vaurioittamaan kuusia. Hieskoivut pitää poistaa riittävän ajoissa eli ennen kuin niiden kasvukunto heikkenee. Puunkorjuu edellyttää huolellisuutta ja hyvää ammattitaitoa. Turvemaiden mäntyvaltaisiin metsikköihin voi muodostua luontainen kuusialikasvos. Mustikkaturvekangas II-tyypin kasvupaikoilla kuusialikasvoksen hyödyntäminen on taloudellisesti perusteltua metsän uudistamisessa. Kasvatettavan kuusialikasvoksen tulee olla elpymiskykyistä, tervettä ja riittävän tasaisesti alueelle jakautunutta. Alikasvos vaikeuttaa männikön harventamista ja vaurioituu herkästi etenkin pakkaskauden hakkuissa. Ratkaisu mäntyvaltaisen metsikön kuusialikasvoksen hyödyntämisestä on yleensä tehtävä männikön ensiharvennusvaiheessa. Tällöin suuret kuuset poistetaan, hieskoivuja ja mäntyjä harvennetaan niin, että paraslaatuiset puut jätetään kasvamaan. Seuraavassa harvennuksessa poistetaan koivut ja harvennetaan mäntyjä. Loput männyt saavat kasvaa seuraavaan harvennukseen saakka. Kaksijaksoinen hieskoivu-kuusimetsikkö. Ylispuukoivut kannattaa poistaa paksun lumen aikana, kun kuusen taimikko on kasvanut riittävästi pituutta ja hallatuhojen riski oleellisesti vähentynyt. Kuvan hieskoivut ovat niin hyväkasvuisia, että parhaat niistä voidaan jättää järeytymään tukkipuun mittoihin ja poistaa kuusikon ensiharvennuksessa. Kuva: © Pentti Niemistö. Ensiharvennuksen yhteydessä myös ojien kunnostus on tarpeen. Kuva: ©  Tommi Tenhola.

Ensiharvennus on ensimmäinen kasvatushakkuu, ja se tuottaa myyntikelpoista kuitu- ja energiapuuta. Ensiharvennuksen tärkein tavoite on parantaa kasvatettavan puuston laatua ja turvata puuston järeytymistä.

Ensiharvennus on metsänhoidollinen toimenpide, joka vaikuttaa merkittävästi puuston tulevaan kehitykseen ja arvokasvuun. Puut kasvavat hyvin, kun ne saavat riittävästi kasvutilaa, valoa, ravinteita ja vettä. Puuston kasvaessa kilpailu kasvutilasta kiihtyy, mikä näkyy puiden elävän latvuksen supistumisena ja paksuuskasvun hidastumisena. Kun tavoitteena on nopea järeän tukkipuun tuottaminen, on ensiharvennus lähes välttämätön.
Ensiharvennus tehdään yleensä, kun puuston valtapituus on 12–15. metriä Ajankohta riippuu pääpuulajista, runkojen koosta, metsikön tiheydestä ja kasvupaikasta. Ensiharvennuksissa puuston laatua pyritään parantamaan valitsemalla kasvatettavaksi elinvoimaisia ja hyvälaatuisia puita. Harvennuksessa huonolaatuisten ja -kuntoisten puuyksilöiden lisäksi korjataan laatuharvennuksena valtapuita siten, että puuston kasvatustiheys saadaan tavoitteen mukaiseksi.

Harvennus (myöhempi harvennus) on ensiharvennuksen jälkeen varttuneeseen kasvatusmetsikköön tehtävä harvennus, jolla voidaan edistää erilaisia metsänhoidollisia ja taloudellisia tavoitteita.

Keskeinen tavoite on saada puunmyyntituloja ja parantaa puustoon sitoutuneen pääoman tuottoa. Harvennukset tehdään pohjapinta-alaan ja valtapituuteen perustuvien harvennusmallien mukaisesti. Harvennuksissa jätetään kasvamaan harvennustavasta riippumatta terveitä, latvukseltaan elinvoimaisia ja hyvälaatuisia puita harvennusmallien mukainen määrä.
Varttuneita kasvatusmetsiä ovat metsiköt, joissa puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta rinnankorkeudella on yli 16 cm ja puuston rinnankorkeusikä on vähintään 25 vuotta. Metsikön ensiharvennus on jo yleensä tehty ja metsä on hyvässä kasvussa.

Metsänviljelyn toimenpide. Istutuksessa käytetään lähes yksinomaan paakkutaimia. Paakkutaimi on helppo istuttaa ja se lähtee nopeasti kasvuun. Kuusen ja koivun paakkutaimia voidaan istuttaa lähes koko kasvukauden ajan.

Metsänviljelyn onnistumisen edellytyksenä on käyttää kasvupaikalle sopivaa puulajia sekä alueelle sopivaa puu- ja taimimateriaalia. Lisäksi istutustiheys, istutuspaikan valinta ja taimien oikein tehty varastointi ovat onnistuneen istutuksen perusta.

Metsityksessä perustetaan uusi metsä puuttomalle, muussa kuin metsätalouden käytössä olleelle alueelle. Alueen tulee soveltua metsänkasvatukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi turve- ja maataloustuotannosta vapautuneet alueet sekä muut joutoalueet, joissa metsänkasvatus onnistuu. Metsitystä ei suositella kohteille, joilla on erityisiä luonto- tai kulttuuriarvoja. Osalla näistä kohteista metsitys voi olla lainsäädännön vastaista.

Verhopuuhakkuu on hallanaroille kasvupaikoille tarkoitettu uudistushakkuu, jossa tähdätään kuusen luontaiseen uudistamiseen. Metsikköön jäävän mänty- tai lehtiverhopuuston on tarkoitus suojella kuusentaimia hallalta.

Jos luontaisesti syntynyttä taimiainesta ei ole riittävästi, taimikkoa täydennetään kuusen istutuksella. Tavallisesti verhopuustoa harvennetaan, kun kuusen taimet ovat 1–2 metrin pituisia. Loppu verhopuusto poistetaan, kun taimikko on 3–4-metristä.

Yläharvennus on tasarakenteisen, varttuneen kasvatusmetsän harvennustapa, jossa pienten puiden lisäksi poistetaan kookkaimpia ja taloudellisesti arvokkaimpia puita. Kasvatettavaksi jätetään etenkin hyvälaatuisia lisävaltapuita. Yläharvennus lisää laadukkaan tukkipuun tuotosta ja pidentää metsikön kiertoaikaa.

Yläharvennusta suunniteltaessa on varmistuttava kohteen sopivuudesta. Hakkuussa kasvamaan jätetään harvennusmallin mukaisesti hyvän latvuksen omaavia laadukkaita ja elpymiskykyisiä lisävaltapuita tilajärjestykseltään tasaisesti. Valtapuiden harvennus vaatii tekijältään ammattitaitoa ja huolellisuutta, jotta puuston tiheys pysyy harvennusmallin mukaisena.

Suometsät poikkeavat metsäkasvatuksessa kivennäismaista. Suometsien hoitoon liittyy erityispiirteitä niiden maaperän ja vesitalouden vuoksi. Soilla puiden kasvua rajoittaa yleisesti liiallinen veden määrä, mutta myös kivennäisravinteiden puutos on tavallista.
Suometsien hoidossa korostuvat myös turpeen hiilivarastoon ja eri kasvihuonekaasuihin sekä puunkorjuun toteutukseen liittyvät kysymykset.

# Turvemaiden metsänkasvatus

## Tuottovaatimus vaikuttaa ketjun toteutukseen

Tuottovaatimuksen kasvaessa harvennukset on suositeltavaa tehdä voimakkaina ja suosia yläharvennusta eritoten toisessa harvennuksessa. Voimakkaat hakkuut ja yläharvennus kuitenkin lisäävät lumi- ja tuulituhojen riskiä.

# Turvemaiden metsänkasvatus

## Mäntyvaltaiset kohteet

Hoidetuissa männiköissä puustopääoma on kannattavaa kasvattaa mahdollisimman suureksi ennen ensiharvennusta eli harvennusmallien leimausrajan ylärajalle. Taloudellista tuottoa parantaa varsin voimakkaat harvennukset. Harvennuksessa poistetaan ensisijaisesti alle jääneet ja huonolaatuiset puut sekä mutkaiset ja oksikkaat valtapuut.
Hoitamattomissa männiköissä, joissa puusto on epätasaista tai hieskoivun osuus suuri, harvennus voi olla kannattavaa tehdä normaalia aikaisemmin puuston arvokasvun edistämiseksi. Ylitiheissä metsissä harvennuksen on oltava tavallista varovaisempi.
Ojitetuilla rämeillä tehdään Etelä-Suomessa yleensä kaksi harvennusta, mutta Väli- ja Pohjois-Suomessa riittää yksi harvennus.

Pohjois-Suomen mäntyvaltaisilla, II-tyypin mustikka- ja puolukkaturvekankailla voidaan tehdä voimakas ensiharvennus myöhennettynä, jolloin kiertoaikana ei tehdä muita harvennuksia. Lisäksi tehdään kunnostusojitus, mutta se voi olla kannattavaa jo ennen ensiharvennusta.
Kohteet, jotka sijaitsevat alle 900 d.d. -lämpösumma-alueella, harvennetaan vain kerran kasvatusaikana. Harvennus voidaan tehdä voimakkaana hyväpuustoisissa kohteissa, vastaavasti huonopuustoisissa kohteissa voidaan harvennusta myöhentää riittävän harvennuskertymän saamiseksi. Kunnostusojitus voi olla kannattavaa jo ennen ensiharvennusta.

# Turvemaiden metsänkasvatus

## Mäntyvaltaiset kohteet

### Mäntyvaltaisten ojitettujen suometsien kasvatusketjut, Etelä- ja Väli-Suomi

##  [Männyn kasvatusketjut turvemailla](/fi/node/839)

Table
| Kasvupaikka | Nuoren metsän vaihe  | Nuoren metsän vaihe  | Nuoren metsän vaihe  | Varttuneen metsän vaihe | Uudistamisvaihe |
| Kasvupaikka | ensiharvennus | kunnostusojitus | lannoitus | harvennus | uudistamisjäreys1 |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Mtkg II | normaali tai voimakas | tarvittaessa | tarvittaessa | normaali | E-S, 26-32 cmV-S, 24-28 cm |
| Ptkg I | normaali tai voimakas | tarvittaessa | ei yleensä | normaali | E-S, 25-30 cmV-S, 23-27 cm |
| Ptkg II | normaali tai voimakas | tarvittaessa | tarvittaessa | normaali | E-S, 25-30 cmV-S, 23-27 cm |
| Vatkg I | normaali tai voimakas | tarvittaessa | ei yleensä | ei yleensä | E-S, 22-26 cmV-S, 22-25 cm |
| Vatkg II | normaali tai voimakas | tarvittaessa | tarvittaessa | ei yleensä | E-S, 22-26 cmV-S, 22-25 cm |
Mäntyvaltaisten ojitettujen suometsien kasvatusketjut, Etelä- ja Väli-Suomi.

Turvemaiden metsänkasvatus

Hoidetuille ojitetuille suometsille on laadittu suositeltavat peruskasvatusketjut, joissa kuvataan toimenpiteet ja niiden ajoittuminen kasvatusajalle. Kussakin kasvatusketjussa esitetyt hakkuut ja investoinnit on aina syytä suunnitella tapauskohtaisesti metsänomistajan tavoitteet huomioon ottaen.

Hoidetuissa suometsissä harvennus ei yleensä ole kannattavaa ennen harvennusmallin leimausrajan täyttymistä. Harvennuksella saatavan puutavaran hakkuukertymän on suositeltavaa olla vähintään 40 m³/ha. Hoitamattomilla, puustoltaan epätasaisilla tai runsaasti hieskoivua sisältävillä kohteilla voidaan tästä joutua tinkimään. Epätasaisissa turvemaiden puustoissa voi olla selvää harvennustarvetta vain ojien reuna-alueilla. Tämä on tyypillistä varsinkin kohteilla, joissa sarkaleveys on 50 metriä tai suurempi. Vaihtoehdot etuineen ja haittoineen ovat tällöin Kojola, S., Haavisto, M., Uusitalo, J. &amp; Penttilä, T. 2013. Vähäpuustoisten ojitusaluemetsiköiden harvennuspuunkorjuun ja jäävän puuston kasvatuksen kannattavuus kolmessa esimerkkileimikossa. Metsätieteen aikakauskirja 1/2013: 19–31.: Viivästyttää koko kuvion harvennusta seuraavaan hoitohankkeeseen + isompi hakkuukertymä ja parempi taloustulos yksittäisenä metsikkökuviona tarkasteltuna + harvennuskertojen lukumäärä vähenee − suuri viivästyminen heikentää puuston jatkokehitystä. Tehdä harvennus koko kuviolla ja avata tarvittaessa ojalinjat + hankkeen kokonaishakkuukertymä kasvaa + tarve seuraavalle käsittelykerralle siirtyy eteenpäin − turhaa ajoa vähäpuustoisella alalla, mikä lisää maastovaurioriskiä ja korjuukustannuksia. Harventaa ainoastaan ojien reunoilla kasvava puusto ja avata tarvittaessa ojalinjat + hankkeen kokonaishakkuukertymä kasvaa + seuraava käsittelykerta siirtyy eteenpäin +/− vältetään turhaa ajoa saroilla, toisaalta siellä mahdollisesti olevat puustoiset kohdat voivat jäädä käsittelemättä. Harvennus osana suometsän hoitohanketta  Metsikön harvennusta kannattaa harkita osana hoitohanketta, vaikka puuston pohjapinta-ala ei kuviolla ole saavuttanut harvennusmallien mukaista leimausrajaa, jos: puuston ryhmittäisyys tai erirakenteisuus selvästi haittaa hyvälaatuisten puiden järeytymistä tukkipuuksi, esimerkiksi ojavarsien puusto kärsii ylitiheydestä, vaikka keskisarka on harvapuustoista metsikössä on ennen ojitusta syntyneitä paksuoksaisia järeitä puita, jotka haittaavat pienempien parempilaatuisten puiden kasvua hakkuun viivästyttäminen seuraavaan käsittelykertaan heikentäisi arvokkainta puustoa, esimerkiksi hieskoivu ehtisi syrjäyttää tukkipuuksi kasvatettavan männyn tai haittaisi liikaa kuusten kehitystä. Esimerkki tyypillisestä ensiharvennuskohteesta II-tyypin puolukkaturvekankaalla  Puuston kasvun kannalta suositeltavin ajankohta harvennukselle on 2–10 vuoden kuluttua, kun puusto saavuttaa harvennusmallin leimausrajan (pohjapinta-ala silloin 22–26 m²). Kasvatettavien mäntyjen asema ylispuihin ja hieskoivuihin nähden vaikuttaa osaltaan harvennusajankohtaan. Pohjapinta-alan lisäksi on syytä tarkkailla myös latvusten kuntoa, varsinkin pituudeltaan epätasaisissa puustoissa. Jos harvennusta on mahdollista viivyttää, puutavaran hakkuukertymä ja puunmyyntitulot kasvavat ja puuntuotostappioiden riski vähenee. Hoitohankkeen osana metsikkö on tarkoituksenmukaista harventaa heti. Lähtöpuuston kokonaisrunkoluku on 1900 r/ha, pohjapinta-ala 21 m²/ha ja valtapuuston pituus 14 m ylispuiden ollessa hieman pidempiä (kuva). Harvennus toteutetaan valta- ja lisävaltapuina kasvavien mäntyjen hyväksi. Harvennus tehdään harvennusmallin osoittamalle alarajalle (14–18 m²/ha). Ainespuun hakkuukertymä on n. 40 m³/ha ja siitä valtaosa koivua. Harvennusmallia voimakkaampana hakkuu johtaa puuntuotostappioihin. Näin tapahtuu helposti, jos ylispuiden lisäksi poistetaan kaikki hieskoivut. Esimerkki tyypillisen II-tyypin puolukkaturvekankaan puuston rakenteesta ennen ja jälkeen ensiharvennuksen.

Hoidetuissa suometsissä harvennus ei yleensä ole kannattavaa ennen harvennusmallin leimausrajan täyttymistä. Harvennuksella saatavan puutavaran hakkuukertymän on suositeltavaa olla vähintään 40 m³/ha. Hoitamattomilla, puustoltaan epätasaisilla tai runsaasti hieskoivua sisältävillä kohteilla voidaan tästä joutua tinkimään.
Epätasaisissa turvemaiden puustoissa voi olla selvää harvennustarvetta vain ojien reuna-alueilla. Tämä on tyypillistä varsinkin kohteilla, joissa sarkaleveys on 50 metriä tai suurempi. Vaihtoehdot etuineen ja haittoineen ovat tällöin :
Viivästyttää koko kuvion harvennusta seuraavaan hoitohankkeeseen

- + isompi hakkuukertymä ja parempi taloustulos yksittäisenä metsikkökuviona tarkasteltuna
- + harvennuskertojen lukumäärä vähenee
- − suuri viivästyminen heikentää puuston jatkokehitystä.
Tehdä harvennus koko kuviolla ja avata tarvittaessa ojalinjat
- + hankkeen kokonaishakkuukertymä kasvaa
- + tarve seuraavalle käsittelykerralle siirtyy eteenpäin
- − turhaa ajoa vähäpuustoisella alalla, mikä lisää maastovaurioriskiä ja korjuukustannuksia.

Harventaa ainoastaan ojien reunoilla kasvava puusto ja avata tarvittaessa ojalinjat
- + hankkeen kokonaishakkuukertymä kasvaa
- + seuraava käsittelykerta siirtyy eteenpäin
- +/− vältetään turhaa ajoa saroilla, toisaalta siellä mahdollisesti olevat puustoiset kohdat voivat jäädä käsittelemättä.

# Harvennusten ajoitus turvemailla

## Harvennus osana suometsän hoitohanketta

Metsikön harvennusta kannattaa harkita osana hoitohanketta, vaikka puuston pohjapinta-ala ei kuviolla ole saavuttanut harvennusmallien mukaista leimausrajaa, jos:
- puuston ryhmittäisyys tai erirakenteisuus selvästi haittaa hyvälaatuisten puiden järeytymistä tukkipuuksi, esimerkiksi ojavarsien puusto kärsii ylitiheydestä, vaikka keskisarka on harvapuustoista
- metsikössä on ennen ojitusta syntyneitä paksuoksaisia järeitä puita, jotka haittaavat pienempien parempilaatuisten puiden kasvua
- hakkuun viivästyttäminen seuraavaan käsittelykertaan heikentäisi arvokkainta puustoa, esimerkiksi hieskoivu ehtisi syrjäyttää tukkipuuksi kasvatettavan männyn tai haittaisi liikaa kuusten kehitystä.

# Harvennusten ajoitus turvemailla

## Esimerkki tyypillisestä ensiharvennuskohteesta II-tyypin puolukkaturvekankaalla

Puuston kasvun kannalta suositeltavin ajankohta harvennukselle on 2–10 vuoden kuluttua, kun puusto saavuttaa harvennusmallin leimausrajan (pohjapinta-ala silloin 22–26 m²). Kasvatettavien mäntyjen asema ylispuihin ja hieskoivuihin nähden vaikuttaa osaltaan harvennusajankohtaan. Pohjapinta-alan lisäksi on syytä tarkkailla myös latvusten kuntoa, varsinkin pituudeltaan epätasaisissa puustoissa. Jos harvennusta on mahdollista viivyttää, puutavaran hakkuukertymä ja puunmyyntitulot kasvavat ja puuntuotostappioiden riski vähenee.
Hoitohankkeen osana metsikkö on tarkoituksenmukaista harventaa heti.
Lähtöpuuston kokonaisrunkoluku on 1900 r/ha, pohjapinta-ala 21 m²/ha ja valtapuuston pituus 14 m ylispuiden ollessa hieman pidempiä (kuva).

Harvennus toteutetaan valta- ja lisävaltapuina kasvavien mäntyjen hyväksi. Harvennus tehdään harvennusmallin osoittamalle alarajalle (14–18 m²/ha). Ainespuun hakkuukertymä on n. 40 m³/ha ja siitä valtaosa koivua.
Harvennusmallia voimakkaampana hakkuu johtaa puuntuotostappioihin. Näin tapahtuu helposti, jos ylispuiden lisäksi poistetaan kaikki hieskoivut.

Suometsän kannattavin harvennusajankohta arvioidaan ensisijaisesti puuston tiheyden, rakenteen ja kasvukunnon perusteella. Oikein ajoitettu harvennushakkuu lisää kasvatuksen kannattavuutta ja käyttöpuun tuotosta. Tämän edellytyksenä kuitenkin on, että hakkuun jälkeen maaperän ravinne- ja vesitalous ovat puiden kasvun kannalta sopivia.

Ensiharvennus

Myöhempi harvennus

Harvennusten ajoitus turvemailla

Ennakkoraivaus helpottaa harvennusten puunkorjuuta Ennakkoraivaus voi merkittävästi helpottaa koneellista korjuuta, vähentää puustovaurioita ja tehdä kohteen houkuttelevammaksi puunostajalle. Raivauksessa tavoitteena on poistaa alikasvos, joka haittaa näkyvyyttä sekä hakkuulaitteen vientiä poistettavien puiden tyville. Korjuuta haittaamatonta alikasvosta ei suositella raivattavaksi, koska se lisää kustannuksia ja heikentää monimuotoisuutta sekä riistan elinolosuhteita. Ennen ennakkoraivauksen toteuttamista tulee selvittää, onko metsänomistajan tavoitteiden mukaista säästää alikasvosta jatkokasvatukseen tai maiseman-, luonnon- tai riistanhoidollisista syistä. Tyypillisimmät ennakkoraivattavat kohteet ovat nuoria kasvatusmetsiä, joissa taimikonhoito on jäänyt puutteelliseksi. Taimikonharvennuksen jälkeen alikasvosta voi syntyä runsaasti myös karuille maille, mutta erityisesti tuoreille ja lehtomaisille kankaille sekä turvemaille. Tällöin ennakkoraivaus voi myös tulla kyseeseen riippuen metsänomistajan tavoitteista. Jos alikasvos on tiheää, on ennakkoraivaus lähes välttämätön hyvän korjuujäljen saavuttamiseksi. Kuva: © Mikko Riikilä.

Ennakkoraivauksessa poistetaan puunkorjuuta haittaavaa alikasvosta, joka on kasvatettavan puuston alle luontaisesti syntynyttä nuorta puustoa. Raivauksen tavoitteena on parantaa korjuuoloja ja vähentää puustovaurioiden riskiä.

Ennakkoraivaus voi merkittävästi helpottaa koneellista korjuuta, vähentää puustovaurioita ja tehdä kohteen houkuttelevammaksi puunostajalle. Raivauksessa tavoitteena on poistaa alikasvos, joka haittaa näkyvyyttä sekä hakkuulaitteen vientiä poistettavien puiden tyville. Korjuuta haittaamatonta alikasvosta ei suositella raivattavaksi, koska se lisää kustannuksia ja heikentää monimuotoisuutta sekä riistan elinolosuhteita.

Harvennushakkuilla ohjataan puuston kehittymistä haluttuun suuntaan poistamalla osa puustosta ja tekemällä tilaa kasvatettaville puille. Harvennuksia voidaan tehdä joustavasti monin eri tavoin metsänomistajan tavoitteista ja metsän ominaisuuksista riippuen.
Harvennuksella edistetään kasvatettavan puuston järeytymistä ja elinvoimaisuutta. Harvennusten avulla metsänomistaja voi myös saada puunmyyntituloja.

# Ennakkoraivaus 

## Ennakkoraivaus helpottaa harvennusten puunkorjuuta

Ennakkoraivaus voi merkittävästi helpottaa koneellista korjuuta, vähentää puustovaurioita ja tehdä kohteen houkuttelevammaksi puunostajalle. Raivauksessa tavoitteena on poistaa alikasvos, joka haittaa näkyvyyttä sekä hakkuulaitteen vientiä poistettavien puiden tyville. Korjuuta haittaamatonta alikasvosta ei suositella raivattavaksi, koska se lisää kustannuksia ja heikentää monimuotoisuutta sekä riistan elinolosuhteita.
Ennen ennakkoraivauksen toteuttamista tulee selvittää, onko metsänomistajan tavoitteiden mukaista säästää alikasvosta jatkokasvatukseen tai maiseman-, luonnon- tai riistanhoidollisista syistä.
Tyypillisimmät ennakkoraivattavat kohteet ovat nuoria kasvatusmetsiä, joissa taimikonhoito on jäänyt puutteelliseksi. Taimikonharvennuksen jälkeen alikasvosta voi syntyä runsaasti myös karuille maille, mutta erityisesti tuoreille ja lehtomaisille kankaille sekä turvemaille. Tällöin ennakkoraivaus voi myös tulla kyseeseen riippuen metsänomistajan tavoitteista.

# Ennakkoraivaus 

## Alikasvoksella voi olla arvoa

Hyvä näkyvyys auttaa hakkuukoneen kuljettajaa tekemään oikeita ratkaisuja poistettavien puiden valinnassa sekä parantaa korjuujälkeä. Toisaalta hyvälaatuisella kasvatuskelpoisella alikasvoksella on taloudellista arvoa kasvatettavana puustona kaksijakoisen metsän kasvatuksessa.
Ennakkoraivaus on suositeltavaa jättää tekemättä taloudellisesti vähätuottoisissa kohteissa kuten kosteissa painanteissa, vaihettumisvyöhykkeillä, kallioisilla alueilla ja heikkokasvuisissa paikoissa.

Ennakkoon raivattu leimikko on puun ostajan ja korjaajan kannalta kiinnostavampi kuin raivaamaton. Metsänomistajalle se näkyy tavallisesti korkeampana kantohintana.

Metsäriistan ja erityisesti metsäkanalintujen kannalta oleellista on riittävän suojaa antavan alikasvoksen säästäminen. Metsänomistaja voi edistää riistan elinolosuhteita jättämällä harvennusleimikolle suojapaikoiksi tiheikköjä. Riistatiheikköjen koko voi vaihdella muutaman alikasvoskuusen ryhmästä muutaman aarin kokoisiin laikkuihin.
Pienvesien ja vesistöjen suojakaistat voidaan ennakkoraivauksessa jättää käsittelemättä, mutta maisemallisista syistä tästä voidaan poiketa. Avosuon ja metsän vaihettumisvyöhyke jätetään raivaamatta.

Pienvesien ja vesistöjen suojakaistat voidaan ennakkoraivauksessa jättää käsittelemättä, mutta maisemallisista syistä tästä voidaan poiketa. Avosuon ja metsän vaihettumisvyöhyke jätetään raivaamatta.

Lehtipensaat, pihlajat, katajat ja pajut ovat tärkeitä metsäluonnon monimuotoisuudelle ja riistalle. Haavat, raita, tervaleppä ja jalot lehtipuut, pähkinäpensas ja muut lehtopensaat ovat lukuisille eliöille välttämättömiä ja niitä suositellaan säästettävän raivauksessa.

Harvennuksissa vähennetään puustoa, jotta jäljelle jäävät puut saavat lisää kasvutilaa ja järeytyminen nopeutuu. Puut kasvavat hyvin, kun ne saavat riittävästi kasvutilaa, valoa, ravinteita ja vettä. Puuston kasvaessa kilpailu kasvutilasta kiihtyy, mikä näkyy puiden elävän latvuksen supistumisena ja paksuuskasvun hidastumisena. Latvukset supistuvat nuorissa metsissä hyvinkin nopeasti metsän tihentyessä. Varttuneemmassa puustossa sekä karummilla kasvupaikoilla muutos on hitaampaa.
Varsinkin ensiharvennuksella vaikutetaan puuston tulevaan kehitykseen ja arvokasvuun ja sen oikea-aikaisuus on talouden kannalta tärkeää.
Harvennuksilla vaikutetaan metsän eri puulajien osuuksiin. Monipuolinen puusto on tärkeää puuston elinvoimaisuuden, metsämaan hoidon ja luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Näin varmistetaan myös hiilensidontaa. Yläharvennuksilla voidaan tuottaa isompi osuus järeämpää puuta ja pidentää metsikön kiertoaikaa. Alaharvennuksilla puusto pyritään saamaan järeytymään nopeammin ja tuottamaan nopeammin tuloja.

# Ennakkoraivaus 

## Vaikutukset hiilen määrään puustossa ja puutuotteissa

Harvennushakkuun vuoksi puuston määrä ja hiilivarasto vähenevät hetkellisesti, samoin hiilensidonta. Puuston kasvun ja elinvoiman ylläpito harvennusten avulla edistää hiilensidontaa, mikä auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Harvennushakkuut parantavat jäävän puuston laatua ja vahvistavat järeytymistä. Tämä lisää tulevia hakkuutuloja ja puuston hyödyntäminen pitkäkestoisempiin puutuotteisiin on todennäköisempää kuin ilman harvennuksia.
Jos käytetään harvennusmallin mukaista lievempää harvennusvoimakkuutta ja/tai yläharvennusta sille sopivilla kohteilla, kiertoaikaa voi pidentää ja siten lisätä puuston hiilivarastoa.

# Ennakkoraivaus 

## Vaikutukset maaperän hiilivaraston kehitykseen

Tutkimustulokset harvennuksen vaikutuksista metsämaan hiilivarastoon eivät ole yhdenmukaisia. Harvennus voi hetkellisesti lisätä metsämaan hiilivarastoa lisääntyneen kariketuotannon kautta. Kuitenkaan yleisesti harvennushakkuilla ei ole todettu olevan suurta vaikutusta maaperän hiilivaraston kehitykseen kivennäismailla. Harvennuksen vaikutus maaperään on joka tapauksessa pienempi ja lyhytaikaisempi kuin avohakkuun, joskin vaikutuksia tunnetaan huonosti.
Ojitetuilla turvemailla harvennuksen vaikutukset maaperän hiilivarastoon ja kasvihuonekaasupäästöihin ovat todennäköisesti vähäiset verrattuna avohakkuuseen, koska harvennuksen vaikutukset pohjaveden pinnan korkeuteen ovat yleensä vähäiset ja häiriö kasvillisuudessa huomattavasti vähäisempi kuin avohakkuun.

Harvennushakkuut ovat jaksollisen metsänkasvatuksen ainespuuntuotantoon tähtäävä toimenpide. Harvennuksilla vaikutetaan mahdollisuuksiin hyödyntää puuta puutuotteissa ja ohjataan hiilensidonta kasvatettaviin puihin.

# Ennakkoraivaus 

## Ennakkoraivauksen ajoitus ja toteutus

Ennakkoraivaus on tehtävä hyvissä ajoin, mieluiten 1–3 vuotta ennen puunkorjuuta, jotta raivattu alikasvospuusto ehtii painua maata vasten. Ensiharvennuskohteiden ennakkoraivaus voidaan usein välttää kokonaan tekemällä taimi-konharvennus ajallaan ja riittävän voimakkaana. Turvemailla raivausta ei ole syytä tehdä liian aikaisin koivualikasvoksen vesomisen takia. Lisäksi raivattu alikasvos parantaa tuoreena maapohjan kantavuutta.
- Raivaa alikasvos noin metrin säteeltä ainespuurunkojen tyvien ympäriltä.
- Lisäksi raivaa korjuussa näkyvyyttä haittaava yli kahden metrin pituinen kuusialikasvos koko alalta.
- Kaada ainespuurunkojen lähellä olevat alikasvospuut lyhyeen kantoon ja poispäin ainespuurunkojen tyviltä.
- Mikäli kuusialikasvos on elinvoimaista ja sitä on tarkoitus jatkokasvattaa, raivaa ainoastaan poistettavien puiden lähiympäristö.

Ennakkoraivauksessa kaadetaan aines- tai energiapuuksi kelpaamattomia puita ja erityisesti näkyvyyttä haittaavaa kuusialikasvosta. Kohteilta, joilta korjataan energiapuuta, raivaus voidaan toteuttaa normaalia kevyempänä näkemäraivauksena.

# Ennakkoraivaus 

## Hoitamattomuus lisää ennakkoraivaustarvetta

Ensiharvennuskohteiden ennakkoraivaus voidaan usein välttää kokonaan tekemällä taimikonharvennus ajallaan ja riittävän voimakkaana. Suurin tarve ennakkoraivaukselle onkin nuorissa kasvatusmetsissä, joissa taimikonhoito on jäänyt puutteelliseksi.

# Ennakkoraivaus 

## Ennakkoraivauksen toteutus

Ennakkoraivauksen tarve arvioidaan kohteen ja korjuumenetelmän mukaan. Karsittua rankaa korjattaessa ennakkoraivaus on tarpeellinen. Kokopuun korjuun kohteita taas ei yleensä ennakkoraivata. Ennakkoraivauksen tarpeellisuudesta sekä toteutuksesta on hyvä sopia toteuttavan tahon kanssa etukäteen.
Näkemäraivauksena toteutettu ennakkoraivaus helpottaa merkittävästi koneellista korjuuta, vähentää puustovaurioita sekä lisää kohteen houkuttelevuutta puunostajan silmissä. Ennakkoraivaus voi olla onnistuneen korjuun ja jopa puukaupan edellytys. Ennen ennakkoraivauksen toteuttamista tulee selvittää, onko metsänomistajan tavoitteiden mukaista säästää alikasvosta jatkokasvatukseen tai maiseman-, luonnon- tai riistanhoidollisista syistä.
Ennakkoraivaus tulee tehdä hyvissä ajoin, mieluiten vuotta ennen puunkorjuuta, jotta raivattu alikasvospuusto ehtii painua maata vasten. Raivausta ei kuitenkaan kannata tehdä liian aikaisin koivualikasvoksen vesomisen takia. Raivattu alikasvos saattaa parantaa maapohjan kantavuutta erityisesti turvemailla ja muilla heikosti kantavilla mailla varsinkin kokopuunkorjuussa, sillä siinä hakkukone ei jätä oksia ja latvoja ajouralle.

Ennakkoon raivattu leimikko on puun ostajan ja korjaajan kannalta kiinnostavampi kuin raivaamaton. Metsänomistajalle se näkyy tavallisesti korkeampana kantohintana. Hyvä näkyvyys hakkuukoneesta (nyrkkisääntönä keskimäärin 30 metriä) auttaa koneenkuljettajaa tekemään oikeita ratkaisuja poistettavien puiden valinnassa sekä parantaa korjuujälkeä ja työturvallisuutta. Toisaalta hyvälaatuisella, kasvatuskelpoisella alikasvoksella on taloudellista arvoa kasvatettavana puustona kaksijakoisen metsän kasvatuksessa.
Viitteellisenä raivaustarpeen osoittajana voidaan käyttää seuraavaa sääntöä:
Raivaus tehdään, jos 2 metriä ylittävää

- kuusialikasvosta on yli 2 000 runkoa/ha,
- sekapuualikasvosta on yli 3 000 runkoa/ha tai
- lehtipuualikasvosta on yli 4 000 runkoa/ha.
Raivaus tehdään vain niissä leimikon osissa, joissa sille on tarvetta.

Näkemäraivauksessa kaadetaan aines- tai energiapuuksi kelpaamattomia puita ja erityisesti alikasvos, joka haittaa näkyvyyttä sekä hakkuulaitteen vientiä poistettavien puiden tyville. Korjuuta haittaamatonta alikasvosta ei suositella raivattavaksi, koska se lisää raivauksen kustannuksia sekä heikentää monimuotoisuutta ja riistan elinolosuhteita. Lisäksi eläimille ja muulle eliöstölle suojaa tarjoavia tiheiköitä suositellaan jätettäväksi 4–5 kpl hehtaarille.
- Raivaa aines- ja energiapuurunkojen lähiympäristöstä.
- Raivaa lisäksi korjuussa näkyvyyttä haittaava, yli kahden metrin pituinen kuusialikasvos.
- Kaada ainespuurunkojen lähellä olevat alikasvospuut lyhyeen kantoon ja poispäin ainespuurunkojen tyviltä.
- Mikäli kuusialikasvos on elinvoimaista ja sitä on tarkoitus kasvattaa jatkossa, raivaa ainoastaan poistettavien puiden lähiympäristö.
- Alikasvosta voidaan paikoin jättää myös tiheiköiksi.
Raivaus on suositeltavaa jättää tekemättä taloudellisesti vähätuottoisissa kohteissa, kuten kosteissa painanteissa, vaihettumisvyöhykkeillä, kallioisilla alueilla ja heikkokasvuisissa paikoissa.

Ennakkoraivauksella tarkoitetaan hakkuuta edeltävää puunkorjuuta haittaavan alikasvoksen raivaamista. Sen tarkoituksena on parantaa hakkuun tuottavuutta ja korjuun laatua sekä vähentää puustovaurioiden määrää.

# Ennakkoraivaus 

## Harvennusta edeltävä ennakkoraivaus

Lehtipuupensaat, pihlajat, katajat ja pajut ovat tärkeitä metsäluonnon monimuotoisuudelle ja riistalle. Haavat, raita, tervaleppä ja jalot lehtipuut, pähkinäpensas ja muut lehtopensaat ovat lukuisille eliöille välttämättömiä ja niitä suositellaan säästettävän raivauksessa.
Riistan suosimiseksi pienvesien ja vesistöjen suojakaistat voidaan jättää ennakkoraivauksessa käsittelemättä, mutta maisemallisista syistä tästä voidaan poiketa. Ennakkoraivaus voidaan jättää tekemättä myös taloudellisesti vähätuottoisissa kohteissa, kuten kosteissa painanteissa, vaihettumisvyöhykkeillä, kallioisilla alueilla ja heikkokasvuisissa paikoissa. Avosuon ja metsän vaihettumisvyöhyke jätetään raivaamatta.

Ensiharvennusta edeltävän ennakkoraivauksen yhteydessä on tärkeää säilyttää mahdollisuus sille, että riista löytää tulevien vuosikymmenten ajan varttuvasta metsästä riittävän suojan. Siksi metsäkanalintujen kannalta on oleellista säästää riittävästi suojaa antavaa alikasvosta. Riistan elinolosuhteita edistetään jättämällä harvennusleimikolle suojapaikoiksi riistatiheikköjä.

Elinvoimainen puusto on kestävä tuhonaiheuttajia vastaan. Yleensä riski luonnontuhoille kasvaa kuitenkin hetkellisesti harvennuksen jälkeen. Tämä koskee eritoten tuulituhoja. Pidemmällä aikavälillä harvennushakkuut parantavat metsikön tuhonkestävyyttä.
Harvennushakkuissa sekapuustoisuuden ylläpitäminen parantaa puuston kykyä vastata ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin. Viivästyneet ja/tai voimakkaat harvennukset sekä samanaikainen puuston lannoittaminen lisäävät tuulituhoriskiä. Samoin varttuneissa metsissä kannattaa välttää tarpeettomia harvennuksia kasvavan tuulituhoriskin vuoksi. Harvennuksilla on positiivinen vaikutus jäävän puuston kuivuudensietokykyyn.
Lykkäämällä harvennusta voidaan tavoitella suurempia yhdellä kertaa saatavia puunmyyntituloja, mutta samalla kasvaa tuhoriski. Tuhoriski kasvaa sitä enemmän mitä tiheämmäksi metsikkö on kasvanut ennen harvennusta ja mitä voimakkaampana harvennus tehdään. Nuorissa kasvatusmetsiköissä kasvaa etenkin lumituhojen riski ja varttuneissa metsiköissä tuulituhojen riski. Juurikääpätuhoriskin vuoksi tarpeettomien harvennuskertojen välttäminen kuusikoissa on perusteltua.

Ennakkoraivaus 

Ennakkoraivauksessa poistetaan puunkorjuuta haittaavaa alikasvosta, joka on kasvatettavan puuston alle luontaisesti syntynyttä nuorta puustoa. Raivauksen tavoitteena on parantaa korjuuoloja ja vähentää puustovaurioiden riskiä. 

Turvemaiden puunkorjuuta haastavia tekijöitä Kivennäismaita hankalammat korjuuolot lisäävät puunkorjuun kustannuksia sekä puusto- ja maastovaurioiden riskejä. Muita suometsien puunkorjuun haasteita ovat: lannoituksen, ojien kunnostuksen ja vesiensuojelun ketjuttaminen ja yhteensovittaminen puunkorjuun kanssa ajouraverkoston yhteensovittaminen ojalinjaston kanssa puuston epätasaisuus ja sen laadun vaihtelu. Suometsissä ensimmäinen ojituksen jälkeinen puusukupolvi on usein koko- ja ikärakenteeltaan sekä laadultaan vaihtelevaa, mikä vaikeuttaa kasvatushakkuiden toteutusta ja heikentää puunkorjuun tuottavuutta. Ojat vievät puuston kasvutilaa, mutta toisaalta niiden varsilla puuston kasvu on voimakkainta. Puuston epätasaisuus mutkistaa puuvalintaa kasvatushakkuissa. Lisäksi turvemailla puuston juuristo on pinnallinen, mikä lisää juurivaurioiden riskiä puunkorjuussa. Routajaksojen lyheneminen vaikeuttaa toteutusta Suomen ilmaston arvioidaan lämpenevän tulevaisuudessa merkittävästi, minkä seurauksena routajaksot lyhenevät, ja Etelä-Suomessa maa voi jäädä jopa roudattomaksi. Toisaalta roudan määrään vaikuttaa myös lumikerroksen paksuus, sillä lumipeite toimii tehokkaana lämmöneristeenä. Ilmaston lämmetessä routajaksot lyhenevät Lehtonen, I., Venäläinen, A., Kämäräinen, M., Asikainen, A., Laitila, J., Anttila, P., Peltola, H. 2018. Projected decrease in wintertime bearing capacity on different forest and soil types in Finland under a warming climate. Hydrology and Earth System Sciences Discuss.. Tämä voi hankaloittaa erityisesti suometsien puunkorjuuta. Tiivistelmä heikosti kantavien maiden puunkorjuusta Suometsän onnistunut puunkorjuu edellyttää erityishuomiota maaperän kantavuuteen niin leimikon ennakkosuunnittelussa kuin korjuun toteutuksessa. Ennakkosuunnittelu käsittelyalueen rajaus ja jakaminen korjuulohkoihin kantavuuden arviointi - runsaspuustoiset alueet kantavimpia sulan ja roudan aikaan hakattavien kohteiden rajaus erilleen lohkon sopiva koko, alue pystyttävä hakkaamaan samalla koneketjulla soveltuvan kaluston valinta erikoiskalusto vai lisävarusteltu yleiskone koneen koko ja ulottuvuus kokoojaurien kuormituksen hallinta sekakuormien ajaminen ja siten ajokertojen vähentäminen, tähän auttaa myös puutavaralajien määrän minimointi ajourasuunnittelu (käännökset kantaviin kohtiin, pehmeiden kohtien välttäminen) varastopaikkojen hajauttaminen, määrä ja sijoittelu kantavuutta paikallisesti parantavien ratkaisujen, kuten ajosiltojen käyttö piennar- ja talvitiet. Puunkorjuu ajouraston toteutus harvennuksissa hyvä havutus ja lyhyet kannot riittävä leveys, kantavuudeltaan haastavilla kohteilla keskimäärin 4,5–5,0 m suoruus, ei mutkittelua upottavien kohteiden väistö ajotekniikka ajo raiteen vierestä, eli ajouran leveyden hyödyntäminen vajaakuormien käyttö ja koneen painojakauman hallinta urakohtaisten ajokertojen säätely. Hakkuiden ajoitus suometsänhoitohankkeessa Suometsän kasvatus- ja uudistushakkuumahdollisuudet on tarkoituksenmukaista hyödyntää samassa hankkeessa. Hakkuuajankohta ei tällöin ole kuviokohtaisesti tarkasteltuna optimaalinen, sillä kokonaisuuden kannalta on kustannustehokkaampaa hoitaa suurempi alue kerralla. Tavoiteltaessa toteuttamiskelpoista hankekokonaisuutta, on leimikoihin tarkoituksenmukaista liittää myös hakkuutarpeeltaan kiireettömämpiä metsiköitä. Onkin syytä pohtia, kannattaako metsikkökuvion kasvatus- tai uudistushakkuuta aikaistaa tai viivästyttää, kun alueen seuraava käsittelykerta on todennäköinen vasta 15–30 vuoden päästä. Hakkuun ajankohtaa ja toteutustapaa valittaessa on syytä punnita saatavia hyötyjä ja tunnistaa riskit. Kasvatushakkuissa ajourat ja ojalinjasto heikentävät tilajärjestystä ja puuvalintaa. Heikko kantavuus voi johtaa maastovaurioihin. Raiteiden ja ajourapainumien aiheuttama juurten katkeaminen voi vähentää ajouran reunapuiden kasvua tai ainakin hidastaa positiivista harvennusreaktiota niin, että harvennushyötyä ei saavuteta. Ennakkoraivaus vasta hakkuun kynnyksellä Korjuuolosuhteita parantava ennakkoraivaus on soilla puunkorjuun kannalta yhtä tärkeä kuin kivennäismailla. Tarvittaessa raivauksella poistetaan kehityskelvotonta alikasvosta, joka haittaa näkyvyyttä sekä hakkuulaitteen vientiä poistettavien puiden tyville. Soilla raivausta ei ole syytä tehdä liian aikaisin ennen hakkuuta koivualikasvoksen vesomisen takia. Lisäksi raivattu alikasvos parantaa tuoreena maaperän kantavuutta. Korjuuta haittaamatonta alikasvosta ei suositella raivattavaksi, koska se lisää kustannuksia ja heikentää monimuotoisuutta sekä riistan elinolosuhteita. Kiinteätelainen ProSilva-hakkuukone. Kuva: © Esa Pienkellomäki.

# Turvemaiden puunkorjuu

## Turvemaiden puunkorjuuta haastavia tekijöitä

Kivennäismaita hankalammat korjuuolot lisäävät puunkorjuun kustannuksia sekä puusto- ja maastovaurioiden riskejä.
Muita suometsien puunkorjuun haasteita ovat:
- lannoituksen, ojien kunnostuksen ja vesiensuojelun ketjuttaminen ja yhteensovittaminen puunkorjuun kanssa
- ajouraverkoston yhteensovittaminen ojalinjaston kanssa
- puuston epätasaisuus ja sen laadun vaihtelu.

# Turvemaiden puunkorjuu

## Turvemaiden puunkorjuuta haastavia tekijöitä

**Routajaksojen lyheneminen vaikeuttaa toteutusta**

Suometsissä ensimmäinen ojituksen jälkeinen puusukupolvi on usein koko- ja ikärakenteeltaan sekä laadultaan vaihtelevaa, mikä vaikeuttaa kasvatushakkuiden toteutusta ja heikentää puunkorjuun tuottavuutta. Ojat vievät puuston kasvutilaa, mutta toisaalta niiden varsilla puuston kasvu on voimakkainta. Puuston epätasaisuus mutkistaa puuvalintaa kasvatushakkuissa. Lisäksi turvemailla puuston juuristo on pinnallinen, mikä lisää juurivaurioiden riskiä puunkorjuussa.
Suomen ilmaston arvioidaan lämpenevän tulevaisuudessa merkittävästi, minkä seurauksena routajaksot lyhenevät, ja Etelä-Suomessa maa voi jäädä jopa roudattomaksi. Toisaalta roudan määrään vaikuttaa myös lumikerroksen paksuus, sillä lumipeite toimii tehokkaana lämmöneristeenä. Ilmaston lämmetessä routajaksot lyhenevät . Tämä voi hankaloittaa erityisesti suometsien puunkorjuuta.

# Turvemaiden puunkorjuu

## Tiivistelmä heikosti kantavien maiden puunkorjuusta

**Ennakkosuunnittelu**

Suometsän onnistunut puunkorjuu edellyttää erityishuomiota maaperän kantavuuteen niin leimikon ennakkosuunnittelussa kuin korjuun toteutuksessa.
- käsittelyalueen rajaus ja jakaminen korjuulohkoihin
- kantavuuden arviointi - runsaspuustoiset alueet kantavimpia
- sulan ja roudan aikaan hakattavien kohteiden rajaus erilleen
- lohkon sopiva koko, alue pystyttävä hakkaamaan samalla koneketjulla
- soveltuvan kaluston valinta
- erikoiskalusto vai lisävarusteltu yleiskone
- koneen koko ja ulottuvuus
- kokoojaurien kuormituksen hallinta
- sekakuormien ajaminen ja siten ajokertojen vähentäminen, tähän auttaa myös puutavaralajien määrän minimointi
- ajourasuunnittelu (käännökset kantaviin kohtiin, pehmeiden kohtien välttäminen)
- varastopaikkojen hajauttaminen, määrä ja sijoittelu
- kantavuutta paikallisesti parantavien ratkaisujen, kuten ajosiltojen käyttö
- piennar- ja talvitiet.

# Turvemaiden puunkorjuu

## Tiivistelmä heikosti kantavien maiden puunkorjuusta

**Puunkorjuu**

- ajouraston toteutus harvennuksissa
- hyvä havutus ja lyhyet kannot
- riittävä leveys, kantavuudeltaan haastavilla kohteilla keskimäärin 4,5–5,0 m
- suoruus, ei mutkittelua
- upottavien kohteiden väistö
- ajotekniikka
- ajo raiteen vierestä, eli ajouran leveyden hyödyntäminen
- vajaakuormien käyttö ja koneen painojakauman hallinta
- urakohtaisten ajokertojen säätely.

# Turvemaiden puunkorjuu

## Hakkuiden ajoitus suometsänhoitohankkeessa

Suometsän kasvatus- ja uudistushakkuumahdollisuudet on tarkoituksenmukaista hyödyntää samassa hankkeessa. Hakkuuajankohta ei tällöin ole kuviokohtaisesti tarkasteltuna optimaalinen, sillä kokonaisuuden kannalta on kustannustehokkaampaa hoitaa suurempi alue kerralla. Tavoiteltaessa toteuttamiskelpoista hankekokonaisuutta, on leimikoihin tarkoituksenmukaista liittää myös hakkuutarpeeltaan kiireettömämpiä metsiköitä. Onkin syytä pohtia, kannattaako metsikkökuvion kasvatus- tai uudistushakkuuta aikaistaa tai viivästyttää, kun alueen seuraava käsittelykerta on todennäköinen vasta 15–30 vuoden päästä.
Hakkuun ajankohtaa ja toteutustapaa valittaessa on syytä punnita saatavia hyötyjä ja tunnistaa riskit. Kasvatushakkuissa ajourat ja ojalinjasto heikentävät tilajärjestystä ja puuvalintaa. Heikko kantavuus voi johtaa maastovaurioihin. Raiteiden ja ajourapainumien aiheuttama juurten katkeaminen voi vähentää ajouran reunapuiden kasvua tai ainakin hidastaa positiivista harvennusreaktiota niin, että harvennushyötyä ei saavuteta.

# Turvemaiden puunkorjuu

## Ennakkoraivaus vasta hakkuun kynnyksellä

Korjuuolosuhteita parantava ennakkoraivaus on soilla puunkorjuun kannalta yhtä tärkeä kuin kivennäismailla. Tarvittaessa raivauksella poistetaan kehityskelvotonta alikasvosta, joka haittaa näkyvyyttä sekä hakkuulaitteen vientiä poistettavien puiden tyville.
Soilla raivausta ei ole syytä tehdä liian aikaisin ennen hakkuuta koivualikasvoksen vesomisen takia. Lisäksi raivattu alikasvos parantaa tuoreena maaperän kantavuutta.
Korjuuta haittaamatonta alikasvosta ei suositella raivattavaksi, koska se lisää kustannuksia ja heikentää monimuotoisuutta sekä riistan elinolosuhteita.

# Turvemaiden puunkorjuu

## Kulkuyhteydet selvitettävä

Puunkorjuu on osa suometsän hoitohanketta. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on selvitettävä olemassa olevat kulkuyhteydet ja uusien rakentamistarve. Toimiva metsätiestö täydennettynä piennarteillä toimii runkona puunkorjuun toteutukselle ja edistää suoalueen hyödyntämistä myös jatkossa.

# Turvemaiden puunkorjuu

## Korjuuta myös sulan maan aikaan

Korjuuolosuhteet voivat touko-syyskuussa vähäsateisina vuosina olla jopa paremmat kuin huonona talvena. Sulan maan aikaan korjattavien alueiden rajaaminen edellyttää osaamista kohteen kantavuuden arvioinnissa sekä kaluston ja tekijöiden valinnassa.
Heikko kantavuus aiheuttaa ongelmia erityisesti metsäkuljetuksessa, koska korjuuvaurioita syntyy herkemmin ilman maanpintaa suojaavaa routaa ja lumikerrosta. Korjuun kustannuksia sulan maan aikaan nostavat hitaampi ajonopeus, vajailla kuormilla ajaminen, sekä ojien ylityksiin ja ajouran vahvistamiseen kulunut aika. Metsäkoneiden lisävarustelu pehmeille maille vaatii ylimääräisiä investointeja.
Sulan maan aikaisella puunkorjuulla voidaan tasata puunkorjuun kausivaihtelua. Korkeammista yksikkökustannuksista ja muista haasteista huolimatta se voi olla kannattavaa myös korjuuyrittäjän näkökulmasta. Vaikka puunkorjuu suometsistä talvella on olosuhteiden puolesta yleensä edullisempaa, ympärivuotisella korjuutoiminnalla konekapasiteetti tulee käytettyä tehokkaammin hyväksi ja se on puunkorjuuyrityksen kokonaistalouden ja etenkin työvoiman työllistämisen kannalta järkevää.

Suometsien puunkorjuu ajoitetaan ensisijaisesti talvikaudelle, jolloin routa antaa kantavuutta ja lumikerros suojaa pintakerrosta metsäkuljetuksessa. Toisaalta talven lyhyenä huippusesonkina kalustoa ei välttämättä ole riittävästi saatavilla. Ongelmia on myös runsaslumisina talvina, jolloin paksu lumikerros vaikeuttaa liikkumista ja estää maan routaantumista. Leutojen talvien yleistyminen vähentää talvikorjuumahdollisuuksia entisestään.

# Turvemaiden puunkorjuu

## Puusto ja sääolot merkittäviä kantavuudelle

Hyvänä työkaluna korjuun suunnittelussa voidaan käyttää Suomen metsäkeskuksen sivustolla saatavilla olevia [korjuukelpoisuuskarttoja](https://www.metsakeskus.fi/korjuukelpoisuuskartat).
**Runsaspuustoisuus** on merkittävin turvemaan kantavuuteen vaikuttava tekijä. Puiden, varpujen ja muun aluskasvillisuuden muodostama pinnallinen juurikerros muodostaa verkkomaisen, kuormitusta kestävän rakenteen heikosti kantavan turvekerroksen päälle. Lisäksi runsas puusto ylläpitää haihduntaa, mikä vaikuttaa pohjaveden tasoon. Puustoisuus mahdollistaa harvennuksessa kunnon havutuksen, mutta toisaalta se lisää ajourakuormitusta korkeamman hakkuukertymän vuoksi.
Turvemaan pintakerroksen kantavuus voi vaihdella paljonkin kasvilajistosta sekä aluskasvillisuuden ja puuston tiheyksistä riippuen. Vähäpuustoisuus tekee puunkorjuusta hyvin haasteellista jo sen takia, että hakkuutähdettä ei ole riittävästi käytettävissä ajouran vahvistamiseen. Sulan maan aikainen korjuu edellyttää riittävää puustoisuutta (vähintään 120 m3/ha).

**Sääolosuhteet** vaikuttavat suon märkyyteen ja maan routaantumiseen, jotka vaikuttavat suoraan maaperän kantavuuteen. Lähtökohtaisesti suot ovat ympärivuotisesti märkiä kesän kuivia poutajaksoja lukuun ottamatta. Sulan maan aikaan parhaat korjuuolosuhteet ovat yleensä kesä-elokuussa, jolloin haihdutus on voimakkaimmillaan ja pohjaveden pinta on normaalia alempana. Sateisena kesänä pohjaveden pinta pysyy korkealla, mikä tekee turpeesta upottavampaa. Sateisuus voi myös vaikeuttaa ojien ylityksiä ja pehmentää kaukokuljetuksessa käytettäviä metsä- ja sorateitä.
Turvemaiden kantavuutta kuvastavat tekijät:

- puuston ja aluskasvillisuuden kuten varpujen määrä
- ennen ojitusta vallinnut suotyyppi
- topografia – keidassoiden laiteilla huono kantavuus
- ennen ojitusta esiintynyt rimpisyys ja nevaisuus
- turvekerroksen paksuus ja laatu
- pohjaveden pinnan syvyys
- sääolosuhteet: vesisateiden määrä, poutakauden pituus ja maan routaantuminen pakkasista ja lumisateista riippuen.

# Turvemaiden puunkorjuu

## Kantavuuden arviointimenetelmät

Turvemaan kantavuutta voidaan arvioida maastossa silmämääräisesti tai erilaisin mittavälinein. Myös laserkeilausaineistojen käyttömahdollisuuksista on saatu lupaavia tuloksia. Suometsien korjuuolosuhteissa voi olla suurta paikallista vaihtelua. Kantavuutta ennustavan kasvillisuuden piirteisiin on syytä kiinnittää huomiota. Ongelmia korjuussa aiheuttavat erityisesti pienialaiset upottavat silmäkkeet.
Perinteisesti kantavuutta on arvioitu silmämääräisesti maastossa maapohjaa ja sen märkyyttä tarkastelemalla. Maastoarvioinnista voi olla hyötyä erityisesti arvioitaessa etukäteen kovaan kuormitukseen puunkorjuussa joutuvien kohtien kantavuutta.

Heikkoa maaperän kantavuutta ennakoi erityisesti:
- kasvukauden aikana veden vallassa olevat painanteet
- entiset nevapinnat johtuen niiden mahdollisesta rimpisyydestä ennen suon kuivatusta
- vähäpuustoiset kohdat.
Rassi on yleinen turvemaan kantavuuden arvioinnissa käytetty työkalu, jolla voidaan rassin uppoaman perusteella selvittää turvekerroksen paksuutta.

Suometsien puunkorjuu on perinteisesti tehty maan ollessa roudassa ja kantavuuden hyvä. Tälle on hyvät perusteet ja sitä tulee suosia. Osassa suometsistä voidaan kuitenkin toimia myös sulan maan aikaan. Edellytyksenä on, että turvemaan kantavuutta arvioidaan jo leimikoiden ennakkosuunnittelussa.

# Turvemaiden puunkorjuu

## Sulan maan aikaan korjattavat

Sulan maan aikaan korjattavissa olevan alueen alustavaa rajausta voidaan tehdä turvemaiden kantavuusluokituksen ja metsävaratiedon perusteella. Tällöin verrataan metsikkökuvioittain keskimääräistä metsäkuljetusmatkaa kuvion kokonaispuustoon.
Sulan maan aikaiseen korjuuseen otollisia leimikoita ovat runsaspuustoiset rämepohjaiset, hyvien kulkuyhteyksien päässä sijaitsevat tai kangasmaihin rajoittuvat alueet. Korpien puunkorjuu on syytä ajoittaa pääsääntöisesti talvikaudelle juurivaurioiden välttämiseksi.
Turvemaaleimikon korjuu voi onnistua sulan maan aikaan myös rajaamalla vaikeimmat kohdat hakkuun ulkopuolelle. Pienialaiset ja vähäpuustoiset kuvionosat voidaan jättää käsittelemättä, jos kyseessä on muuten sopiva hakkuukohde. Kantavuudeltaan heikkoja kohtia voidaan myös vahvistaa kantavuutta paikallisesti parantavilla ratkaisuilla.

Sulan maan aikaiseen korjuuseen soveltuvan alueen rajaamiseen liittyy kiinteästi myös kulkuyhteyksien ja varastopaikkojen suunnittelu. Jos leimikon ympärillä on kattava tieverkosto, varastopaikkoja voidaan perustaa useampaan kohtaan, jotta yksittäiset kokoojaurat eivät kuormittuisi liikaa. Mikäli sopivia varastopaikkoja on niukasti ja turvemaalle sijoittuva metsäkuljetusmatka on yli 200 metriä, alue on syytä jättää talvikorjuuseen. Tarvittaessa metsäkuljetusmatkaa voidaan lyhentää piennarteillä. Jos puunkorjuu ajoitetaan alkusyksylle, puutavara voi odottaa kaukokuljetusta varastopaikalla aina seuraavaan kevääseen saakka puun laadun kärsimättä.

Korjuulohkon soveltuvuus sulan maan aikaiseen puunkorjuuseen muodostuu eri tekijöiden kokonaisuudesta. Lohkon riittävä kokonaishakkuukertymä, lähikuljetuksen edellytykset, varastointipaikat ja kulkuyhteydet tulevat kaikki olla kunnossa korjuun onnistumiseksi. Hyvästä valmistautumisesta huolimatta hakkuuaika voi sääolosuhteiden vuoksi muuttua suunnitellusta.

# Turvemaiden puunkorjuu

## Sulan maan aikaan korjattavat

### ​Turvemaiden kantavuusluokitus. Luokitusta voidaan soveltaa vain (telavarusteisilla) pyöräalustaisilla metsäkoneilla korjattavien suometsien luokitteluun. Uudistushakkuissa luokitusta käytetään sovelletusti.

##  [Turvemaiden kantavuusluokittelu](/fi/node/844)

Table
| Korjattavien kuvioiden kokonaispuusto, m³/ha | Korjuukohteen varastojärjestelyjen, muodon ja koon perusteella arvioitu kuormitus ajouraverkostolle1 | Korjuukohteen varastojärjestelyjen, muodon ja koon perusteella arvioitu kuormitus ajouraverkostolle1 | Korjuukohteen varastojärjestelyjen, muodon ja koon perusteella arvioitu kuormitus ajouraverkostolle1 |
| Korjattavien kuvioiden kokonaispuusto, m³/ha | Pieni | Kohtalainen | Suuri |
| Korjattavien kuvioiden kokonaispuusto, m³/ha | Kantavuusluokka2 | Kantavuusluokka2 | Kantavuusluokka2 |
| --- | --- | --- | --- |
| > 170 | 1 | 2 | 3 |
| 170–120 | 2 | 3 | 4 talvi |
| < 120 | 3 | 4 talvi | 5 talvi |
| Korjaukset kantavuusluokkiin: | Korjaukset kantavuusluokkiin: | Korjaukset kantavuusluokkiin: | Korjaukset kantavuusluokkiin: |
| Pohjaveden syvyys: Jos pohjavesi on alle 25 cm:n syvyydellä suon pinnasta, käytä yhtä luokkaa heikompaa kantavuutta. Jos korjuuta on edeltänyt yli 4 viikkoa kestänyt kuiva kausi, käytä yhtä luokkaa parempaa kantavuutta. | Pohjaveden syvyys: Jos pohjavesi on alle 25 cm:n syvyydellä suon pinnasta, käytä yhtä luokkaa heikompaa kantavuutta. Jos korjuuta on edeltänyt yli 4 viikkoa kestänyt kuiva kausi, käytä yhtä luokkaa parempaa kantavuutta. | Pohjaveden syvyys: Jos pohjavesi on alle 25 cm:n syvyydellä suon pinnasta, käytä yhtä luokkaa heikompaa kantavuutta. Jos korjuuta on edeltänyt yli 4 viikkoa kestänyt kuiva kausi, käytä yhtä luokkaa parempaa kantavuutta. | Pohjaveden syvyys: Jos pohjavesi on alle 25 cm:n syvyydellä suon pinnasta, käytä yhtä luokkaa heikompaa kantavuutta. Jos korjuuta on edeltänyt yli 4 viikkoa kestänyt kuiva kausi, käytä yhtä luokkaa parempaa kantavuutta. |
| Turpeen paksuus: kohteella, jossa turvekerroksen paksuus on alle 75 cm, käytä yhtä luokkaa parempaa kantavuutta. | Turpeen paksuus: kohteella, jossa turvekerroksen paksuus on alle 75 cm, käytä yhtä luokkaa parempaa kantavuutta. | Turpeen paksuus: kohteella, jossa turvekerroksen paksuus on alle 75 cm, käytä yhtä luokkaa parempaa kantavuutta. | Turpeen paksuus: kohteella, jossa turvekerroksen paksuus on alle 75 cm, käytä yhtä luokkaa parempaa kantavuutta. |
Solujen arvot: kantavuusluokat. Edellytetään, että hakkuutähteet hakataan ajouralle ja pienialaiset ja ajouraverkoston kriittiset kohdat vahvistetaan hakkuutähteillä tai muulla tavalla.
​Turvemaiden kantavuusluokitus. Luokitusta voidaan soveltaa vain (telavarusteisilla) pyöräalustaisilla metsäkoneilla korjattavien suometsien luokitteluun. Uudistushakkuissa luokitusta käytetään sovelletusti.

Turvemaiden puunkorjuu

Suometsissä puunkorjuuta vaikeuttaa merkittävästi maaperän heikko kantavuus. Lisäksi vähäinen puutavaran hehtaarikertymä (m³/ha), pitkät metsäkuljetusmatkat ja ojien muodostamat esteet voivat vaikeuttaa korjuuta.

Alaharvennus Alaharvennus on harvennustapa, joka sopii kaikenikäisiin ja eri puulajien tasarakenteisin metsiköihin. Kasvamaan jätetään ensisijaisesti laadultaan metsikön parhaat valta- ja lisävaltapuut, joilla on rungon laadun puolesta mahdollisuus kasvaa tukkipuiksi. Alaharvennusten harvennusmallit ovat ns. perusmalleja, koska ne vastaavat tyypiltään ennen vuotta 2023 käytössä olleita harvennusmalleja. Jos et siis tiedä, mitä harvennusmallityyppiä käyttää, valitse silloin alaharvennus. Yläharvennus Yläharvennus on tasarakenteisen varttuneen metsikön harvennustapa, jossa pienempien puiden lisäksi poistetaan myös osin kookkaimpia ja taloudellisesti arvokkaimpia puita. Yläharvennuksen harvennusmallit on tehty olettaen, että väliharvennukset (2. ja mahdollinen 3. harvennus) toteutetaan yläharvennuksina käyttäen tasaikäisille metsille laadittuja metsänhoidon suositusten mukaista toteutustapaa. Yläharvennus lisää laadukkaan tukkipuun tuotosta ja pidentää metsikön kiertoaikaa. Pidennetty kiertoaika Metsikön kiertoajan pidentämisellä tarkoitetaan metsänuudistamisen lykkäämistä myöhemmäksi, kuin mikä on tavanomainen, talousperusteinen ajankohta kyseiselle puustolle metsänhoidon suosituksissa. Harvennusmalleissa oletuksena on, että pidennetyn kiertoajan uudistaminen ajoittuu hetkeen, jolloin puuston juokseva kasvu alittaa siihenastisen kiertoajan keskikasvun. Käytännössä pidennetty kiertoaika maksimoi puuntuotosta euromääräisen tuoton sijaan. Pidennetyn kiertoajan harvennusmallit on tuotettu vain sille soveltuville kohteille, esimerkiksi kohteille, joissa pieni metsätuhon riski. Sekapuustojen mallit Sekapuustojen harvennusmallit on laadittu Etelä- ja Väli-Suomen kivennäismailla kasvatettaville metsille. Sekapuustoissa oletuksena on, että sekapuulajin osuus on metsikössä koko kiertoajan vähintään 25 %. Sekapuustojen harvennusmallit on laadittu vain lehtomaisille ja tuoreille kankaille. Sekapuustojen harvennusmalleille on haussa lisävalinta. Lisävalinnassa valitaan sekapuuston puulajit. Sekapuustojen harvennusmalleja on laadittu kolmelle erilaiselle sekapuustolle, kuusi-lehtisekapuustolle, mänty-lehtisekapuustolle sekä kuusi-mäntysekapuustolle. Valinnassa ensimmäinen puulaji vastaa sekapuuston pääpuulajia.

# Harvennusmallityyppiin liittyvät hakuvaihtoehdot

Harvennusmallityyppiin liittyvät hakuvaihtoehdot

# Harvennusmallityyppiin liittyvät hakuvaihtoehdot

## Alaharvennus

Alaharvennus on harvennustapa, joka sopii kaikenikäisiin ja eri puulajien tasarakenteisin metsiköihin. Kasvamaan jätetään ensisijaisesti laadultaan metsikön parhaat valta- ja lisävaltapuut, joilla on rungon laadun puolesta mahdollisuus kasvaa tukkipuiksi. Alaharvennusten harvennusmallit ovat ns. perusmalleja, koska ne vastaavat tyypiltään ennen vuotta 2023 käytössä olleita harvennusmalleja. Jos et siis tiedä, mitä harvennusmallityyppiä käyttää, valitse silloin alaharvennus.

# Harvennusmallityyppiin liittyvät hakuvaihtoehdot

## Yläharvennus

Yläharvennus on tasarakenteisen varttuneen metsikön harvennustapa, jossa pienempien puiden lisäksi poistetaan myös osin kookkaimpia ja taloudellisesti arvokkaimpia puita. Yläharvennuksen harvennusmallit on tehty olettaen, että väliharvennukset (2. ja mahdollinen 3. harvennus) toteutetaan yläharvennuksina käyttäen tasaikäisille metsille laadittuja metsänhoidon suositusten mukaista toteutustapaa. Yläharvennus lisää laadukkaan tukkipuun tuotosta ja pidentää metsikön kiertoaikaa.

# Harvennusmallityyppiin liittyvät hakuvaihtoehdot

## Pidennetty kiertoaika

Metsikön kiertoajan pidentämisellä tarkoitetaan metsänuudistamisen lykkäämistä myöhemmäksi, kuin mikä on tavanomainen, talousperusteinen ajankohta kyseiselle puustolle metsänhoidon suosituksissa. Harvennusmalleissa oletuksena on, että pidennetyn kiertoajan uudistaminen ajoittuu hetkeen, jolloin puuston juokseva kasvu alittaa siihenastisen kiertoajan keskikasvun. Käytännössä pidennetty kiertoaika maksimoi puuntuotosta euromääräisen tuoton sijaan. Pidennetyn kiertoajan harvennusmallit on tuotettu vain sille soveltuville kohteille, esimerkiksi kohteille, joissa pieni metsätuhon riski.

# Harvennusmallityyppiin liittyvät hakuvaihtoehdot

## Sekapuustojen mallit

Sekapuustojen harvennusmallit on laadittu Etelä- ja Väli-Suomen kivennäismailla kasvatettaville metsille. Sekapuustoissa oletuksena on, että sekapuulajin osuus on metsikössä koko kiertoajan vähintään 25 %. Sekapuustojen harvennusmallit on laadittu vain lehtomaisille ja tuoreille kankaille.
Sekapuustojen harvennusmalleille on haussa lisävalinta. Lisävalinnassa valitaan sekapuuston puulajit. Sekapuustojen harvennusmalleja on laadittu kolmelle erilaiselle sekapuustolle, kuusi-lehtisekapuustolle, mänty-lehtisekapuustolle sekä kuusi-mäntysekapuustolle. Valinnassa ensimmäinen puulaji vastaa sekapuuston pääpuulajia.

2026 Tulossa tammikuussa uusia artikkeleita: Metsän rakenne: latvus- ja kasvillisuuskerrokset, joka esittelee havainnekuvien avulla puuston lavuskerrokset, puujaksot ja metsän kasvillisuuskerrokset. Metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot Tammikuu Korjattu Turvemaiden metsänkasvatus -artikkelissa olevaan taulukkoon Mäntyvaltaisten ojitettujen suometsien kasvatusketjut, Etelä- ja Väli-Suomi kasvupaikalle Vatkg II lannoitus tarvittaessa. Oli aiemmin: ei yleensä. 2025 Joulukuu Uusi lämpösummakartta artikkelissa Lämpösummat ja aluejaot. Lue lisää artikkelin päivityksestä. Sanastoa on täydennetty metsänhoidon suosituksissa käytetyillä termeillä. Pienpäivitys artikkeliin Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta. Poistettu ulkomaisia puulajeja käsittelevästä kappaleesta turha lause: "Metsätaloudessa ei käytetä geneettisesti muunneltua metsänviljelyaineistoa". Syyskuu Metsätilan hoito -kokonaisuus uudistuu. Ensimmäisessä vaiheessa artikkelit jaettiin uusiin kategorioihin: Metsien kestävä hoito ja käyttöMetsänomistamisen tavoitteetMetsänhoidon käsitteet ja luokittelutMetsäsuunnitteluTalous, laatu ja riskienhallintaMetsänomistuksen tilanteitaMaaliskuu Pienpäivitys Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta -artikkeliin: "Metsän voi uudistaa myös muulla puulajilla, mutta silloin on metsälain mukaan esitettävä uudistushakkuuta edeltävässä metsänkäyttöilmoituksessa selvitys puulajin kasvatuskelpoisuudesta ja alkuperän soveltuvuudesta uudistettavan alueen olosuhteisiin." Tekstissä puhuttiin aiemmin lupamenettelystä. Samalla lisättiin tietoa, kuinka metsäsertifiointi rajoittaa vierasperäisten lajien käyttöä. 2024 Joulukuu Uusi koonti Metsätilan hoito -artikkeliin Laadunhallinta metsäomaisuuden hoidossa sekä päivitys Metsänhoidon toimenpide -artikkeliin Metsänhoidon laadunhallinta. Lisätietoa muutoksesta. Päivitetty Metsänhoidon toimenpide -artikkeli Lannoitus. Jaettu kahteen osaan Lannoitus turvemaalla ja Lannoitus kivennäismaalla. Lisätietoa muutoksesta. Päivitetty artikkeli Puuston kiertoajan pidentäminen. Lisätietoa muutoksesta. Päivitetty artikkelia Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa. Lisätty sisältöä luontopainotuksen näkökulmiin: Luontopainotus metsätilan hoidossaLuontoa painottava -toimintamalli metsätilan hoidossaLuonnonhoidon suunnittelu tilatasollaTilatason metsäluonnon monimuotoisuuden tunnuksetLuonnonhoidon mitoituksen vertailutasotLuontoaiheisia päivityksiä myös: Päivitetty Kulotus-artikkeli.Talousmetsien luonnonhoidon ohjauskeinotTäsmennetty Metsän suojelu -artikkelin listausta Metsän suojelun suunnittelu metsätilan hoidossaMetsien kestävä hoito ja käyttö -artikkelissa päivitetty kappaleet Talousmetsien luonnonhoito ja monimuotoisuuden turvaaminen metsänkäsittelyssä ja Metsäluonnon monimuotoisuus talousmetsissäMarraskuu Päivitetty artikkelit lajien turvaamisesta. Metsätilan hoito, Luontokohteet ja lajien turvaaminen, otsikot Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä, Lainsäädäntö suojelee lajistoa ja Metsäsertifioinnin vaatimukset uhanalaisten lajien turvaamiseksiMetsänhoidon toimenpiteet, Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssäLisätietoa uudistuksestaLisätty kooste keskeisistä metsänhoidon suositusten taulukoista. Harvennusmalleihin on lisätty uudet rauduskoivikon harvennusmallit. Harvennusmallien ohjeistukseen on lisätty linkki erillisiin koulutusaineistoihin, joista on tehty omat versiot metsänomistajille, metsäammattilaisille ja tietojärjestelmien kehittäjille: Metsän harventaminen ja harvennusmallien käyttö (Tapio.fi). Aineistot auttavat mm. valitsemaan metsänomistajan tavoitteisiin sopivan harvennustavan ja käyttämään mallien hakutoimintoa. Lokakuu Metsänhoidon toimenpiteet: Ensiharvennus. Artikkeliin on päivitetty harvennusvoimakkuuksia ohjaavat suositustaulukot. Taulukoissa kuvataan hoidetun nuoren tasaikäisen kasvatusmetsän ensiharvennuksen ajankohta ja runkoluku hakkuun jälkeen eteläisessä, keskisessä ja pohjoisessa Suomessa. Taulukoihin lisättiin tarkennukset runkolukujen tulkintaan metsälain asetuksen mukaisesti. Lisätietoa uudistuksestaNeuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle. Uusi taustatietoartikkeli, joka auttaa hyödyntämään metsänhoidon suosituksia ja neuvoo metsänomistajaa metsänhoitoon perehtymisen alkuvaiheissa. Palvelussa on julkaistu tekoälyavusteinen hakutoiminto, beta-versio. Palvelua voi käyttää suomeksi ja ruotsiksi. Elokuu Metsänhoidon toimenpiteet: Uudistettu suositus sekametsän perustamiseen ja kasvatukseen. Lisätietoa uudistuksestaMetsätilan hoito: Uudistettu suositus Puulajijakauma ja lehtipuuosuus metsätilan hoidossa Lisätietoa uudistuksestaToukokuu Rajapintaoppaassa esitellään uusia esimerkkejä, kuinka metsänhoidon suositukset on liitetty osaksi muita palveluita: Metsä Groupin Metsäverkko ja Metsälehden Metsätietäjä. Tammikuu Hoidettujen kasvatusmetsien harvennusmallit ovat täydentyneet uusilla vaihtoehdoilla. Beta-vaihe on päättynyt. Katso myös 11/24 julkaistu koulutusaineisto: Metsän harventaminen ja harvennusmallien käyttö (Tapio.fi) 2023 Joulukuu Lannoitus-artikkeli on päivitetty. Päivityksiä on odotettavissa myös 2024 (turvemaiden lannoitus ja tarkennuksia kohdevalintaan). Metsänhoidon toimenpiteet, Luonnonhoito ja monimuotoisuus -kategorian esittelyteksti päivitetty. Kategoriassa julkaistu uudet ja uudistetut artikkelit: Säästöpuiden jättäminenLahopuun turvaaminenTekopökkelöiden tekeminenSuojatiheikköjen jättäminen ja&nbsp;Lehtipuusekoituksen ylläpito.&nbsp;Uusittu Metsätilan hoito -artikkeli Luontokohteet ja lajien turvaaminen Uusi kategoria, Metsänhoidon toimenpiteet, Luontokohteiden turvaaminen ja kategoriassa uudet artikkelit: Pienvesien ja vesistöjen elinympäristötKallioelinympäristötLehdotSuoelinympäristötPaahdeympäristötMonimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsätPuustoiset perinneympäristötPäivitettyä FSC-metsäsertifiointikriteeristöä koskevat tiedot on päivitetty kauttaaltaan metsänhoidon suositusten artikkeleihin. Pienpäivitykset artikkeleihin Metsitys ja Metsänviljely kylvämällä. Marraskuu Päivitetty energiapuuta koskevat suositukset, ks. kategoria: Energiapuun korjuu Syyskuu Päivitetty artikkeli Hirvieläintuhojen torjunta Kesäkuu Päivitetty PEFC-metsäsertifioinnin kriteereistä kertovat tekstit päivitetyn standardin mukaisiksi. Metsäsertifioinnin vaatimukset toimittaessa pohjavesialueilla (FSC ja PEFC)Metsäsertifioinnin vaatimukset toimittaessa vesistöjen suojakaistoilla (FSC ja PEFC)Ojien kunnostukseen soveltumattomat kohteetMetsäsertifioinnin vaatimukset ojituksen kunnostuksessaMonikäytön vaatimukset metsäsertifioinnissaMetsäsertifioinnin vaatimukset arvokkaiden elinympäristöjen turvaamisessaMetsäsertifioinnin vaatimukset energiapuun korjuussaVesien laadun turvaaminen uudistusalojen energiapuun korjuussaMetsäsertifioinnin vaatimukset säästö- ja lahopuilleLuontokohteet ja lajien turvaaminenSuometsien hoidon erityispiirteetPölyttäjien suosiminen metsänhoidossa. Uusi artikkeli esittelee kuinka metsänomistaja voi edistää pölyttäjien elinolosuhteita erilaisissa kohteissa ja työlajeissa. Metsänhoidon suositusten sanasto on lisätty palveluun. Yksittäisen artikkelin tärkeät sanat ja niiden lyhyet selitteet löytyvät Yleistietoa välilehdeltä. Rajapintaopas - entinen Kehittäjille-sivu on nyt laajempi Rajapintaopas, josta metsäalan palveluiden kehittäjät saavat tietoa, esimerkkejä ja käytännön ohjeita siitä, kuinka metsänhoidon suosituksilla voi rikastaa omia tietopalveluita ja tietojärjestelmiä. Palvelun etusivun uudistus. Toukokuu Hoidettujen kasvatusmetsien harvennusmallit, beta-versio Harvennusmallien esittely ja käyttöohjeHarvennusmallit, hakutoiminnon beta-versio Vesiensuojelu Vesiensuojelun suositukset on uudistettu laajasti: Metsätilan hoito - Vesien ja vesielinympäristöjen turvaaminen (uusi artikkeli) Metsänhoidon toimenpiteet - kategoriasta Vesiensuojelu&nbsp;löytyy artikkelit: Vesiensuojelu metsänkäsittelyssä (päivitetty laajasti)Vesiensuojelurakenteet ja -ratkaisut (uusi artikkeli, johon koottu aiheen suosituksia, ajantasaisuus tarkistettu, osin päivitetty)Suojavyöhykkeet ja rantametsät (uusi artikkeli, johon koottu aiheen suosituksia, pääosin uutta sisältöä, aiempien suositusten ajantasaisuus tarkistettu)Vedenpalautus suolle (uusi artikkeli)Rakennetun kosteikon perustaminen (päivitetty)Helmikuu Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta Artikkelissa on uudet taulukot Puulajien soveltuvuus kasvatettavaksi pääpuulajiksi. Taulukoissa on tiedot kivennäis- ja turvemaille Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa. Tammikuu KehittäjilleRajapintapalvelussa 20.1.2023 käytössä olevat&nbsp;OperationTypeCode -koodit on listattu sivulle Kehittäjille. 2022 Joulukuu Metsän hakkuu- ja kasvatustavatKuva ja määrittelyt: Hakkuiden ja uudistamisen soveltaminen sekä metsän rakenteet jaksollisessa ja jatkuvassa kasvatuksessa Ilmastokestävä metsänhoito Koostesivu: Ilmastokestävä metsänhoito Uutta joulukuussa: Siemenalkuperän merkitys metsänkasvatuksessaSuometsien hoidon erityispiirteitäPuulajijakauma ja lehtipuuosuus metsätilan hoidossaPohjois-Suomen erityispiirteetSuometsien hoito&nbsp;-kategoria, artikkelit&nbsp;päivitetty, kokonaan uusi: Soiden ennallistaminenPuuston kiertoajan pidentäminenMetsän suojeluMetsänviljely istuttamalla, istutustiheysLisäksi päivitetty eri metsänhoidon toimenpiteisiin: ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulma välilehdelle Päätöksenteko ja sopeutumisen näkökulma välilehdelle Toteutus.Eri taimilajien suositeltavat istutusajankohdat Taulukot uusittu: Metsänviljely istuttamalla, Toteutus, Eri taimilajien suositeltavat istutusajankohdat Taulukoiden esitystapa Metsänhoidon suositusten taulukot, joita on aiemmin esitetty kuvina, ovat nyt aitoja taulukkoja. Katso esim. taulukko Taimikonharvennuksen ajankohta ja taimikon tiheys hoidon jälkeen eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Marraskuu Metsänhoidon suositukset -&nbsp;Metsien kestävän hoidon ja käytön perusteet Metsänhoidon suositusten laadintaa ohjaaviin periaatteisiin on lisätty liite 8 Ekologinen kestävyys metsätilan hoidossa, samalla päivitettiin talousmetsien luonnonhoidon määritelmä: Talousmetsien luonnonhoito on luonnon monimuotoisuuden ja luonnon tarjoamien hyötyjen ylläpitämistä ja vahvistamista metsänkäsittelyssä. Dokumentin voi ladata sivulta Metsänhoidon suositukset - Metsien kestävän hoidon ja käytön perusteet. Maanmuokkaus Metsänhoidon toimenpiteet -osan artikkelissa Maanmuokkaus/Toteutus on esitelty työlaji Jatkuvatoiminen laikkumätästys. Metsätuhojen torjunta Metsänhoidon toimenpiteet -osan Metsätuhot ja metsien terveys&nbsp;-kokonaisuudessa&nbsp;on julkaistu uudet artikkelit: Juurikääpätuhojen torjuntaKirjanpainajatuhojen torjuntaKuivuustuhojen torjuntaLumituhojen torjuntaMetsäpalojen torjuntaSienitautien, hyönteisten ja muiden elollisten metsätuhon aiheuttajien torjuntaTuulituhojen torjunta.Metsätilan hoito -osassa on täydennetty artikkelia&nbsp;Metsänhoidon riskienhallinta metsätilan hoidossa. Uudet väliotsikot: Puuston kasvusta ja terveydestä huolehtiminenIlmastonmuutos lisää metsätuhojen riskiäMetsätuhoriskin hallinta perustuu ennakointiin ja reagointiinTerminologiaaLokakuu Visuaalinen uudistus: Metsänhoidon toimenpiteiden päätöksenteko-osiossa on kuvattu toimenpiteiden vaikutuksia talouteen, luontoon, virkistyskäyttöön ja ilmastonmuutoksen hillintään. Ko. otsikoissa on nyt selkeyttä lisäävät kuvakkeet. Myös lainsäädännön ja metsäsertifioinnin vaatimuksille on omat kuvakkeensa. Ks. esim. Metsitys, Päätöksenteko Heinäkuu Uutta kuvitusta metsityksen suunnitteluun, metsitysketjut.&nbsp;Kuvat ovat vapaasti käytettävissä. Lähdeviittaus muodossa Kuva: Juha Varhi, metsänhoidon suositukset, 2022 Kesäkuu Kehittäjille-sivulle lisätty tietoa metsätietostandardin koodistosta, integroinnin käyttötapauksista ja uutiskirjeen tilauksesta. Toukokuu Käännös englanniksi sivusta Usein kysytyt kysymykset metsänhoidon suosituksista:&nbsp;Q &amp; A, Best Practices for Sustainable Forest Management in Finland Helmikuu Uusi artikkeli Metsätilan hoito -kokonaisuuteen:&nbsp;Metsänhoidon riskienhallinta metsätilan hoidossa Tammikuu Uusi suosituskokonaisuus metsätilan hoitoon. Osa artikkeleista on uusia, osa siirretty palvelun sisällä, osa tuotu aiemmin julkaistuista pdf-muotoisista verkkojulkaisuista. Metsien kestävä hoito ja käyttö Kokonaiskestävä metsänhoito (uusi)&nbsp;Metsänomistajan päätöksenteon erilaiset tasot ja tavoitteet (uusi)&nbsp;Ilmastokestävyys osana metsänhoidon kokonaiskestävyyttä (uusi)&nbsp;Talousmetsien luonnonhoito ja monimuotoisuuden turvaaminen metsänkäsittelyssä (siirretty)&nbsp;Monimuotoisuuden turvaamisessa tavoitteilla on pitkä aikajänne (siirretty)&nbsp;Monimuotoisuuden turvaaminen talousmetsissä (siirretty)&nbsp;Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa (uusi)&nbsp;Ilmastonmuutoksen hillintä metsänkäsittelyssä (uusi)&nbsp;Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätilan hoidossa (uusi)&nbsp;Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa Metsänomistajan tavoitetilan tunnistaminen (uusi)&nbsp;Ilmastonmuutoksen hillinnän painottaminen metsätilan hoidossa (uusi)&nbsp;Tavoitteiden tasapainon hakeminen metsätilan hoidossa (uusi)&nbsp;Metsänhoidon perusteita Hiilenkierto metsäekosysteemissä ja puutuotteissa (uusi)&nbsp;Hiilenkiertoon liittyviä käsitteitä metsänhoidon suosituksissa (uusi)&nbsp;Metsien kasvupaikkatyypit ja aluejaot (siirretty)&nbsp;Lämpösummakartat ja aluejaot metsänhoidon suosituksissa (uudet kartat, siirretty)&nbsp;Metsien kehitysluokat (uusi verkkopalvelussa)&nbsp;Metsän käsittely-yksiköt (uusi verkkopalvelussa). 2021 Syyskuu Rekommendationer för skogsvård&nbsp;- metsänhoidon suositukset ruotsiksi Kehittäjille-sivu - tietoa rajapintapalvelun käytöstä Kesäkuu Usein kysytyt kysymykset metsänhoidon suosituksista&nbsp;- 11 kysymystä ja vastausta Huhtikuu Uusi suositus:&nbsp;Metsitys 2020 Joulukuu Metsänhoidon suositukset - Metsien kestävän hoidon ja käytön perusteet&nbsp;- metsänhoidon suositusten johtoryhmän 25.11.2020 hyväksymät uudet periaatteet suositusten laadintaan.

# Viimeisimmät päivitykset

**Päivitysten kooste aikajärjestyksessä. Sisältää myös pienpäivitykset, joista ei ole erillistä päivitysartikkelia.**

Päivitykset metsänhoidon suositusten verkkosivustolle ja artikkeleihin 2020 alkaen.
2 024 alkaen suositusten merkittävistä muutoksista on saatavilla lisätietoartikkelit. Ne ovat sivuvalikossa aakkosjärjestyksessä.

**Tulossa tammikuussa** uusia artikkeleita:
Metsän rakenne: latvus- ja kasvillisuuskerrokset, joka esittelee havainnekuvien avulla puuston lavuskerrokset, puujaksot ja metsän kasvillisuuskerrokset.
Metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet

# Viimeisimmät päivitykset

## 2026

**Tammikuu**

Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot
Korjattu Turvemaiden metsänkasvatus -artikkelissa olevaan taulukkoon [Mäntyvaltaisten ojitettujen suometsien kasvatusketjut, Etelä- ja Väli-Suomi](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/turvemaiden-metsankasvatus#section-p913) kasvupaikalle **Vatkg II lannoitus** ***tarvittaessa**.* Oli aiemmin: ei yleensä.

# Viimeisimmät päivitykset

## 2025

**Joulukuu**

Uusi lämpösummakartta artikkelissa [**Lämpösummat ja aluejaot**](/fi/lamposummat-ja-aluejaot). Lue lisää [artikkelin päivityksestä](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/lamposummat-ja-aluejaot-artikkelin-paivitys).
Sanastoa on täydennetty metsänhoidon suosituksissa käytetyillä termeillä.
Pienpäivitys artikkeliin [**Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta**](/fi/toimenpiteet/puulajin-ja-uudistamismenetelman-valinta). Poistettu ulkomaisia puulajeja käsittelevästä kappaleesta turha lause: "Metsätaloudessa ei käytetä geneettisesti muunneltua metsänviljelyaineistoa".

# Viimeisimmät päivitykset

## 2025

**Maaliskuu**

Metsätilan hoito -kokonaisuus uudistuu. Ensimmäisessä vaiheessa artikkelit jaettiin uusiin kategorioihin:
- [Metsien kestävä hoito ja käyttö](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto)
- [Metsänomistamisen tavoitteet](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/metsanomistamisen-tavoitteet)
- [Metsänhoidon käsitteet ja luokittelut](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/metsanhoidon-kasitteet-ja-luokittelut)
- [Metsäsuunnittelu](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/metsasuunnittelu)
- [Talous, laatu ja riskienhallinta](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/talous-laatu-ja-riskienhallinta)
- [Metsänomistuksen tilanteita](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/metsanomistuksen-tilanteita)

Pienpäivitys [Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/puulajin-ja-uudistamismenetelman-valinta#section-p151) -artikkeliin: "Metsän voi uudistaa myös muulla puulajilla, mutta silloin on metsälain mukaan esitettävä uudistushakkuuta edeltävässä metsänkäyttöilmoituksessa selvitys puulajin kasvatuskelpoisuudesta ja alkuperän soveltuvuudesta uudistettavan alueen olosuhteisiin." Tekstissä puhuttiin aiemmin lupamenettelystä. Samalla lisättiin tietoa, kuinka metsäsertifiointi rajoittaa vierasperäisten lajien käyttöä.

# Viimeisimmät päivitykset

## 2024

**Joulukuu**

Uusi koonti Metsätilan hoito -artikkeliin [**Laadunhallinta metsäomaisuuden hoidossa**](/fi/laadunhallinta-metsaomaisuuden-hoidossa) sekä päivitys Metsänhoidon toimenpide -artikkeliin [Metsänhoidon laadunhallinta](/fi/toimenpiteet/metsanhoidon-laadunhallinta). [Lisätietoa muutoksesta](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/metsanhoidon-laadunhallinta-artikkelien-paivitys).
Päivitetty Metsänhoidon toimenpide -artikkeli **Lannoitus**. Jaettu kahteen osaan [Lannoitus turvemaalla](/fi/toimenpiteet/lannoitus-turvemaalla) ja [Lannoitus kivennäismaalla](/fi/toimenpiteet/lannoitus-kivennaismaalla). [Lisätietoa muutoksesta](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/lannoitus-artikkelin-paivitys).
Päivitetty artikkeli [**Puuston kiertoajan pidentäminen**](/fi/toimenpiteet/puuston-kiertoajan-pidentaminen). [Lisätietoa muutoksesta](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/puuston-kiertoajan-pidentaminen-artikkelin-paivitys).

Päivitetty artikkelia Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa. Lisätty sisältöä [**luontopainotuksen näkökulmiin**](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3814):
- [Luontopainotus metsätilan hoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3814)
- [Luontoa painottava -toimintamalli metsätilan hoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3832)
- [Luonnonhoidon suunnittelu tilatasolla](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3833)
- [Tilatason metsäluonnon monimuotoisuuden tunnukset](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3835)
- [Luonnonhoidon mitoituksen vertailutasot](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3837)
Luontoaiheisia päivityksiä myös:

# Viimeisimmät päivitykset

## 2024

**Marraskuu**

- Päivitetty [Kulotus](/fi/toimenpiteet/kulotus)-artikkeli.
- [Talousmetsien luonnonhoidon ohjauskeinot](/fi/toimenpiteet/talousmetsien-luonnonhoidon-ohjauskeinot)
- Täsmennetty Metsän suojelu -artikkelin listausta [Metsän suojelun suunnittelu metsätilan hoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/metsan-suojelu/toteutus#section-1364)
- Metsien kestävä hoito ja käyttö -artikkelissa päivitetty kappaleet [Talousmetsien luonnonhoito ja monimuotoisuuden turvaaminen metsänkäsittelyssä ](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto#section-p1787)ja [Metsäluonnon monimuotoisuus talousmetsissä](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto#section-p1790)
Päivitetty artikkelit **lajien turvaamisesta**.

- Metsätilan hoito, Luontokohteet ja lajien turvaaminen, otsikot [Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/luontokohteet-ja-lajien-turvaaminen#section-p1918), [Lainsäädäntö suojelee lajistoa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/luontokohteet-ja-lajien-turvaaminen#section-p1919) ja [Metsäsertifioinnin vaatimukset uhanalaisten lajien turvaamiseksi](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/luontokohteet-ja-lajien-turvaaminen#section-p3742)
- Metsänhoidon toimenpiteet, [Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä](/fi/toimenpiteet/lajien-turvaaminen-metsankasittelyssa)
- [Lisätietoa uudistuksesta](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/lajien-turvaaminen-metsankasittelyssa-artikkelin-paivitys)
Lisätty **kooste keskeisistä metsänhoidon suositusten** [**taulukoista**](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/taulukot)**.**
Harvennusmalleihin on lisätty uudet [**rauduskoivikon harvennusmalli**t](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku?mainTreeSpecies=Rauduskoivu).

# Viimeisimmät päivitykset

## 2024

**Lokakuu**

**Harvennusmallien** ohjeistukseen on lisätty linkki erillisiin **koulutusaineistoihin**, joista on tehty omat versiot metsänomistajille, metsäammattilaisille ja tietojärjestelmien kehittäjille: [Metsän harventaminen ja harvennusmallien käyttö (Tapio.fi)](https://tapio.fi/aineistopankki/oppaat-ja-tyovalineet/metsan-harventaminen-ja-harvennusmallien-kaytto-koulutusaineisto/). Aineistot auttavat mm. valitsemaan metsänomistajan tavoitteisiin sopivan harvennustavan ja käyttämään mallien hakutoimintoa.
Metsänhoidon toimenpiteet: [**Ensiharvennus**](/fi/toimenpiteet/ensiharvennus). Artikkeliin on päivitetty harvennusvoimakkuuksia ohjaavat suositustaulukot. Taulukoissa kuvataan hoidetun nuoren tasaikäisen kasvatusmetsän ensiharvennuksen ajankohta ja runkoluku hakkuun jälkeen eteläisessä, keskisessä ja pohjoisessa Suomessa. Taulukoihin lisättiin tarkennukset runkolukujen tulkintaan metsälain asetuksen mukaisesti.

- [Lisätietoa uudistuksesta](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/ensiharvennus-suosituksen-uudistus)
[**Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle**](/fi/neuvoja-metsanhoitoon-tutustuvalle-metsanomistajalle). Uusi taustatietoartikkeli, joka auttaa hyödyntämään metsänhoidon suosituksia ja neuvoo metsänomistajaa metsänhoitoon perehtymisen alkuvaiheissa.
Palvelussa on julkaistu **tekoälyavusteinen hakutoiminto**, beta-versio. Palvelua voi käyttää [suomeksi ](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/ai-vastaus)ja [ruotsiksi](https://metsanhoidonsuositukset.fi/sv/ai-svar).

# Viimeisimmät päivitykset

## 2024

**Elokuu**

Metsänhoidon toimenpiteet: Uudistettu suositus [**sekametsän perustamiseen ja kasvatukseen**](/fi/toimenpiteet/sekametsan-kasvatus)**.**
- [Lisätietoa uudistuksesta](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/sekametsan-kasvatus-artikkelin-paivitys)
Metsätilan hoito: Uudistettu suositus [**Puulajijakauma ja lehtipuuosuus metsätilan hoidossa**](/fi/puulajijakauma-ja-lehtipuuosuus-metsatilan-hoidossa)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2024

**Toukokuu**

- [Lisätietoa uudistuksesta](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/puulajijakauma-ja-lehtipuuosuus-metsatilan-hoidossa-artikkelin-paivitys)
**Rajapintaoppaassa** esitellään uusia [esimerkkejä](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/rajapintaopas/kayttotapauksia), kuinka metsänhoidon suositukset on liitetty osaksi muita palveluita: Metsä Groupin Metsäverkko ja Metsälehden Metsätietäjä.

# Viimeisimmät päivitykset

## 2024

**Tammikuu**

[**Hoidettujen kasvatusmetsien harvennusmallit**](/fi/hoidettujen-kasvatusmetsien-harvennusmallit) ovat täydentyneet uusilla vaihtoehdoilla. Beta-vaihe on päättynyt. Katso myös 11/24 julkaistu koulutusaineisto: [Metsän harventaminen ja harvennusmallien käyttö (Tapio.fi)](https://tapio.fi/aineistopankki/oppaat-ja-tyovalineet/metsan-harventaminen-ja-harvennusmallien-kaytto-koulutusaineisto/)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2023

**Joulukuu**

[Lannoitus](/fi/toimenpiteet/lannoitus-turvemaalla)-artikkeli on päivitetty. Päivityksiä on odotettavissa myös 2024 (turvemaiden lannoitus ja tarkennuksia kohdevalintaan).
Metsänhoidon toimenpiteet, [Luonnonhoito ja monimuotoisuus](/fi/kategoriat/luonnonhoito-ja-monimuotoisuus) -kategorian esittelyteksti päivitetty. Kategoriassa julkaistu uudet ja uudistetut artikkelit:
- [Säästöpuiden jättäminen](/fi/toimenpiteet/saastopuiden-jattaminen)
- [Lahopuun turvaaminen](/fi/toimenpiteet/lahopuun-turvaaminen)
- [Tekopökkelöiden tekeminen](/fi/toimenpiteet/tekopokkeloiden-tekeminen)
- [Suojatiheikköjen jättäminen](/fi/toimenpiteet/suojatiheikkojen-jattaminen) ja
- [Lehtipuusekoituksen ylläpito](/fi/toimenpiteet/lehtipuusekoituksen-yllapito).

Uusittu Metsätilan hoito -artikkeli [Luontokohteet ja lajien turvaaminen](/fi/luontokohteet-ja-lajien-turvaaminen)
Uusi kategoria, Metsänhoidon toimenpiteet, [Luontokohteiden turvaaminen](/fi/kategoriat/luontokohteiden-turvaaminen)[ ](/fi/kategoriat/luontokohteiden-turvaaminen)ja kategoriassa uudet artikkelit:
- [Pienvesien ja vesistöjen elinympäristöt](/fi/toimenpiteet/pienvesien-ja-vesistojen-elinymparistot)
- [Kallioelinympäristöt](/fi/toimenpiteet/kallioelinymparistot)
- [Lehdot](/fi/toimenpiteet/lehdot)
- [Suoelinympäristöt](/fi/toimenpiteet/suoelinymparistot)
- [Paahdeympäristöt](/fi/toimenpiteet/paahdeymparistot)
- [Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät](/fi/toimenpiteet/monimuotoisuudelle-merkittavat-kangasmetsat)
- [Puustoiset perinneympäristöt](/fi/toimenpiteet/puustoiset-perinneymparistot)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2023

**Marraskuu**

Päivitettyä **FSC**-metsäsertifiointikriteeristöä koskevat tiedot on päivitetty kauttaaltaan metsänhoidon suositusten artikkeleihin.
Pienpäivitykset artikkeleihin [Metsitys](/fi/toimenpiteet/metsitys) ja [Metsänviljely kylvämällä](/fi/toimenpiteet/metsanviljely-kylvamalla).

# Viimeisimmät päivitykset

## 2023

**Syyskuu**

Päivitetty energiapuuta koskevat suositukset, ks. kategoria: [Energiapuun korjuu](/fi/kategoriat/energiapuun-korjuu)
Päivitetty artikkeli [Hirvieläintuhojen torjunta](/fi/toimenpiteet/hirvielaintuhojen-torjunta)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2023

**Kesäkuu**

Päivitetty PEFC-metsäsertifioinnin kriteereistä kertovat tekstit päivitetyn standardin mukaisiksi.
- Metsäsertifioinnin vaatimukset toimittaessa pohjavesialueilla (FSC ja PEFC)
- Metsäsertifioinnin vaatimukset toimittaessa vesistöjen suojakaistoilla (FSC ja PEFC)
- Ojien kunnostukseen soveltumattomat kohteet
- Metsäsertifioinnin vaatimukset ojituksen kunnostuksessa
- Monikäytön vaatimukset metsäsertifioinnissa
- Metsäsertifioinnin vaatimukset arvokkaiden elinympäristöjen turvaamisessa
- Metsäsertifioinnin vaatimukset energiapuun korjuussa
- Vesien laadun turvaaminen uudistusalojen energiapuun korjuussa
- Metsäsertifioinnin vaatimukset säästö- ja lahopuille
- Luontokohteet ja lajien turvaaminen
- Suometsien hoidon erityispiirteet
[Pölyttäjien suosiminen metsänhoidossa](/fi/toimenpiteet/polyttajien-suosiminen-metsanhoidossa). Uusi artikkeli esittelee kuinka metsänomistaja voi edistää pölyttäjien elinolosuhteita erilaisissa kohteissa ja työlajeissa.

[Metsänhoidon suositusten sanasto](/fi/sanasto) on lisätty palveluun. Yksittäisen artikkelin tärkeät sanat ja niiden lyhyet selitteet löytyvät Yleistietoa välilehdeltä.
[Rajapintaopas](/fi/rajapintaopas) - entinen Kehittäjille-sivu on nyt laajempi Rajapintaopas, josta metsäalan palveluiden kehittäjät saavat tietoa, esimerkkejä ja käytännön ohjeita siitä, kuinka metsänhoidon suosituksilla voi rikastaa omia tietopalveluita ja tietojärjestelmiä.
Palvelun etusivun uudistus.

# Viimeisimmät päivitykset

## 2023

***Vesiensuojelu***

[Harvennusmallien esittely ja käyttöohje](/fi/hoidettujen-kasvatusmetsien-harvennusmallit)[Harvennusmallit, hakutoiminnon beta-versio](/fi/harvennusmallihaku)
Vesiensuojelun suositukset on uudistettu laajasti:

[Metsätilan hoito - Vesien ja vesielinympäristöjen turvaaminen](/fi/vesien-ja-vesielinymparistojen-turvaaminen) (uusi artikkeli)
[Metsänhoidon toimenpiteet - kategoriasta Vesiensuojelu](/fi/kategoriat/vesiensuojelu) löytyy artikkelit:
- [Vesiensuojelu metsänkäsittelyssä](/fi/toimenpiteet/vesiensuojelu-metsankasittelyssa) (päivitetty laajasti)
- [Vesiensuojelurakenteet ja -ratkaisut](/fi/toimenpiteet/vesiensuojelurakenteet-ja-ratkaisut) (uusi artikkeli, johon koottu aiheen suosituksia, ajantasaisuus tarkistettu, osin päivitetty)
- [Suojavyöhykkeet ja rantametsät](/fi/toimenpiteet/suojavyohykkeet-ja-rantametsat) (uusi artikkeli, johon koottu aiheen suosituksia, pääosin uutta sisältöä, aiempien suositusten ajantasaisuus tarkistettu)
- [Vedenpalautus suolle](/fi/toimenpiteet/vedenpalautus-suolle) (uusi artikkeli)
- [Rakennetun kosteikon perustaminen](/fi/toimenpiteet/rakennetun-kosteikon-perustaminen) (päivitetty)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2023

**Tammikuu**

Artikkelissa on uudet taulukot [Puulajien soveltuvuus kasvatettavaksi pääpuulajiksi](/fi/toimenpiteet/puulajin-ja-uudistamismenetelman-valinta/toteutus#section-1464). Taulukoissa on tiedot kivennäis- ja turvemaille Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa.
***Kehittäjille***Rajapintapalvelussa 20.1.2023 käytössä olevat OperationTypeCode -koodit on listattu sivulle [Kehittäjille](/fi/kehittajille).

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

***Ilmastokestävä metsänhoito***

***Metsän hakkuu- ja kasvatustavat***Kuva ja määrittelyt: [Hakkuiden ja uudistamisen soveltaminen sekä metsän rakenteet jaksollisessa ja jatkuvassa kasvatuksessa](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-perusteita#section-p2594)
Koostesivu: [Ilmastokestävä metsänhoito](/fi/ilmastokestava-metsanhoito)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

***Eri taimilajien suositeltavat istutusajankohdat***

Uutta joulukuussa:
- [Siemenalkuperän merkitys metsänkasvatuksessa](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-perusteita#section-p2607)
- [Suometsien hoidon erityispiirteitä](/fi/suometsien-hoidon-erityispiirteet)
- [Puulajijakauma ja lehtipuuosuus metsätilan hoidossa](/fi/puulajijakauma-ja-lehtipuuosuus-metsatilan-hoidossa)
- [Pohjois-Suomen erityispiirteet](/fi/pohjois-suomen-erityispiirteet)
- [Suometsien hoito](/fi/kategoriat/suometsien-hoito) -kategoria, artikkelit päivitetty, kokonaan uusi: [Soiden ennallistaminen](/fi/toimenpiteet/soiden-ennallistaminen)
- [Puuston kiertoajan pidentäminen](/fi/toimenpiteet/puuston-kiertoajan-pidentaminen)
- [Metsän suojelu](/fi/toimenpiteet/metsan-suojelu)
- [Metsänviljely istuttamalla, istutustiheys](/fi/toimenpiteet/metsanviljely-istuttamalla/toteutus#section-283)
- Lisäksi päivitetty eri metsänhoidon toimenpiteisiin: ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulma välilehdelle Päätöksenteko ja sopeutumisen näkökulma välilehdelle Toteutus.

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

***Taulukoiden esitystapa***

Taulukot uusittu: [Metsänviljely istuttamalla, Toteutus, Eri taimilajien suositeltavat istutusajankohdat](/fi/toimenpiteet/metsanviljely-istuttamalla/toteutus#section-281)
Metsänhoidon suositusten taulukot, joita on aiemmin esitetty kuvina, ovat nyt aitoja taulukkoja. Katso esim. taulukko [Taimikonharvennuksen ajankohta ja taimikon tiheys hoidon jälkeen eteläisessä ja keskisessä Suomessa](/fi/toimenpiteet/taimikonharvennus/toteutus#section-294).

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

***Maanmuokkaus***

Metsänhoidon suositusten laadintaa ohjaaviin periaatteisiin on lisätty liite 8 Ekologinen kestävyys metsätilan hoidossa, samalla päivitettiin talousmetsien luonnonhoidon määritelmä: Talousmetsien luonnonhoito on luonnon monimuotoisuuden ja luonnon tarjoamien hyötyjen ylläpitämistä ja vahvistamista metsänkäsittelyssä. Dokumentin voi ladata sivulta [Metsänhoidon suositukset - Metsien kestävän hoidon ja käytön perusteet](/fi/metsanhoidon-suositukset-metsien-kestavan-hoidon-ja-kayton-perusteet).
Metsänhoidon toimenpiteet -osan artikkelissa Maanmuokkaus/Toteutus on esitelty työlaji [Jatkuvatoiminen laikkumätästys](/fi/toimenpiteet/maanmuokkaus/toteutus#section-1249).

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

***Metsätuhojen torjunta***

Metsänhoidon toimenpiteet -osan [Metsätuhot ja metsien terveys](/fi/kategoriat/metsatuhot-ja-metsien-terveys) -kokonaisuudessa on julkaistu uudet artikkelit:
- [Juurikääpätuhojen torjunta](/fi/toimenpiteet/juurikaapatuhojen-torjunta)
- [Kirjanpainajatuhojen torjunta](/fi/toimenpiteet/kirjanpainajatuhojen-torjunta)
- [Kuivuustuhojen torjunta](/fi/toimenpiteet/kuivuustuhojen-torjunta)
- [Lumituhojen torjunta](/fi/toimenpiteet/lumituhojen-torjunta)
- [Metsäpalojen torjunta](/fi/toimenpiteet/metsapalojen-torjunta)
- [Sienitautien, hyönteisten ja muiden elollisten metsätuhon aiheuttajien torjunta](/fi/toimenpiteet/sienitautien-hyonteisten-ja-muiden-elollisten-metsatuhon-aiheuttajien-torjunta)
- [Tuulituhojen torjunta](/fi/toimenpiteet/tuulituhojen-torjunta).
Metsätilan hoito -osassa on täydennetty artikkelia [Metsänhoidon riskienhallinta metsätilan hoidossa](/fi/riskienhallinta-ja-varautuminen-metsataloudessa). Uudet väliotsikot:

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

**Lokakuu**

- [Puuston kasvusta ja terveydestä huolehtiminen](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa#section-p2395)
- [Ilmastonmuutos lisää metsätuhojen riskiä](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa#section-p2397)
- [Metsätuhoriskin hallinta perustuu ennakointiin ja reagointiin](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa#section-p2399)
- [Terminologiaa](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa#section-p2402)
Visuaalinen uudistus: Metsänhoidon toimenpiteiden päätöksenteko-osiossa on kuvattu toimenpiteiden vaikutuksia talouteen, luontoon, virkistyskäyttöön ja ilmastonmuutoksen hillintään. Ko. otsikoissa on nyt selkeyttä lisäävät kuvakkeet. Myös lainsäädännön ja metsäsertifioinnin vaatimuksille on omat kuvakkeensa. Ks. esim. [Metsitys, Päätöksenteko](/fi/toimenpiteet/metsitys/paatoksenteko#section-784)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

**Kesäkuu**

Uutta kuvitusta [metsityksen suunnitteluun, metsitysketjut](/fi/toimenpiteet/metsitys/toteutus#section-796). Kuvat ovat vapaasti käytettävissä. Lähdeviittaus muodossa Kuva: Juha Varhi, metsänhoidon suositukset, 2022
[Kehittäjille-sivulle](/fi/kehittajille) lisätty tietoa metsätietostandardin koodistosta, integroinnin käyttötapauksista ja uutiskirjeen tilauksesta.

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

**Helmikuu**

Käännös englanniksi sivusta Usein kysytyt kysymykset metsänhoidon suosituksista: [Q & A, Best Practices for Sustainable Forest Management in Finland](/en/QA-best-practices-sustainable-forest-management-finland)
Uusi artikkeli Metsätilan hoito -kokonaisuuteen: [Metsänhoidon riskienhallinta metsätilan hoidossa](/fi/riskienhallinta-ja-varautuminen-metsataloudessa)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

**Tammikuu**

Uusi suosituskokonaisuus metsätilan hoitoon. Osa artikkeleista on uusia, osa siirretty palvelun sisällä, osa tuotu aiemmin julkaistuista pdf-muotoisista verkkojulkaisuista.
[Metsien kestävä hoito ja käyttö](/fi/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto)
1 . Kokonaiskestävä metsänhoito (uusi)
2 . Metsänomistajan päätöksenteon erilaiset tasot ja tavoitteet (uusi)
3 . Ilmastokestävyys osana metsänhoidon kokonaiskestävyyttä (uusi)
4 . Talousmetsien luonnonhoito ja monimuotoisuuden turvaaminen metsänkäsittelyssä (siirretty)
5 . Monimuotoisuuden turvaamisessa tavoitteilla on pitkä aikajänne (siirretty)
6 . Monimuotoisuuden turvaaminen talousmetsissä (siirretty)
7 . Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa (uusi)
8 . Ilmastonmuutoksen hillintä metsänkäsittelyssä (uusi)
9 . Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätilan hoidossa (uusi)
[Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa](/fi/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa)
1 . Metsänomistajan tavoitetilan tunnistaminen (uusi)
2 . Ilmastonmuutoksen hillinnän painottaminen metsätilan hoidossa (uusi)
3 . Tavoitteiden tasapainon hakeminen metsätilan hoidossa (uusi)

[Metsänhoidon perusteita](/fi/metsanhoidon-perusteita)
1 . Hiilenkierto metsäekosysteemissä ja puutuotteissa (uusi)
2 . Hiilenkiertoon liittyviä käsitteitä metsänhoidon suosituksissa (uusi)
3 . Metsien kasvupaikkatyypit ja aluejaot (siirretty)
4 . Lämpösummakartat ja aluejaot metsänhoidon suosituksissa (uudet kartat, siirretty)
5 . Metsien kehitysluokat (uusi verkkopalvelussa)
6 . Metsän käsittely-yksiköt (uusi verkkopalvelussa).

# Viimeisimmät päivitykset

## 2021

**Kesäkuu**

[Rekommendationer för skogsvård](/sv) - metsänhoidon suositukset ruotsiksi
[Kehittäjille-sivu](/fi/kehittajille) - tietoa rajapintapalvelun käytöstä

# Viimeisimmät päivitykset

## 2021

**Huhtikuu**

[Usein kysytyt kysymykset metsänhoidon suosituksista](/fi/usein-kysytyt-kysymykset-metsanhoidon-suosituksista) - 11 kysymystä ja vastausta
Uusi suositus: [Metsitys](/fi/toimenpiteet/metsitys)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2020

**Joulukuu**

[Metsänhoidon suositukset - Metsien kestävän hoidon ja käytön perusteet](/fi/metsanhoidon-suositukset-metsien-kestavan-hoidon-ja-kayton-perusteet) - metsänhoidon suositusten johtoryhmän 25.11.2020 hyväksymät uudet periaatteet suositusten laadintaan.

Viimeisimmät päivitykset

Päivitysten kooste aikajärjestyksessä. Sisältää myös pienpäivitykset, joista ei ole erillistä päivitysartikkelia.Päivitykset metsänhoidon suositusten verkkosivustolle ja artikkeleihin 2020 alkaen. 2024 alkaen suositusten merkittävistä muutoksista on saatavilla lisätietoartikkelit. Ne ovat sivuvalikossa aakkosjärjestyksessä.

Asiasanahaku

Hakutulokset hakusanalle “harvennustavat”