METSO-ohjelman puustoiset elinympäristöt METSO ohjelma edistää suojelua ja luonnonhoitoa monimuotoisuuden kannalta merkittävissä puustoisissa elinympäristöissä, joita ovat: Lehdot&nbsp;Runsaslahopuustoiset kangasmetsät&nbsp;Pienvesien lähimetsät&nbsp;Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat&nbsp;Metsäluhdat ja tulvametsät&nbsp;Harjujen paahdeympäristöt&nbsp;Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet&nbsp;Puustoiset perinnebiotoopit&nbsp;Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt&nbsp;Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot METSO-ohjelman vaihtoehdot metsänomistajalle METSO-ohjelman tarjoamat vaihtoehdot metsänomistajalle ovat pysyvä suojelu, määräaikainen suojelu ja metsäluonnonhoito. Sopiva vaihtoehto mietitään yhdessä metsänomistajan kanssa alueen luonnonarvojen ja metsänomistajan tavoitteiden pohjalta.&nbsp;METSO-ohjelman valintaperusteet on päivitetty vuonna 2016. Pysyvä suojelu Kun metsäalue suojellaan pysyvästi, se on poissa metsätalouskäytöstä, mutta esimerkiksi jokamiehenoikeuksia suojelu ei yleensä rajoita. Metsän pysyvän suojelun vaihtoehtoja on kolme: Yksityisen suojelualueen perustaminen. Alueen myyminen valtiolle. Alueen vaihto valtion maahan. Määräaikainen suojelu ja ympäristötukisopimus Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen ympäristötukisopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Tyypillisiä ympäristötukikohteita ovat esimerkiksi metsälain suojaamat arvokkaat elinympäristöt, jotka voidaan tuen avulla turvata lain antamaa suojaa laajempina kokonaisuuksina. Myös muita luonnonarvoiltaan merkittäviä METSO-ohjelman elinympäristöjä voidaan perustaa ympäristötukialueiksi. Luonnonsuojelulain nojalla toteutettavan määräaikaisen suojelujakson pituus määritellään kohteen luonnonarvojen ja maanomistajan toiveiden perusteella. Pisimmillään se voi olla 20 vuotta. Määräaikaisen luonnonsuojelualueen perustaminen soveltuu kohteille, joiden luonnonarvot muuttuvat verrattain nopeasti. Metsäluonnonhoito Luonnonhoito voi olla luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi. Luonnonhoitotyöt suunnitellaan yhdessä metsänomistajan kanssa eikä metsänomistajalle aiheudu hoidosta kuluja. Lisätietoa METSO-ohjelmasta.

# Metsän suojelu METSO-ohjelman avulla

## METSO-ohjelman puustoiset elinympäristöt

METSO ohjelma edistää suojelua ja luonnonhoitoa monimuotoisuuden kannalta merkittävissä puustoisissa elinympäristöissä, joita ovat:
- Lehdot
- Runsaslahopuustoiset kangasmetsät
- Pienvesien lähimetsät
- Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat
- Metsäluhdat ja tulvametsät
- Harjujen paahdeympäristöt
- Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet
- Puustoiset perinnebiotoopit
- Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt
- Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot

# Metsän suojelu METSO-ohjelman avulla

## METSO-ohjelman vaihtoehdot metsänomistajalle

**Pysyvä suojelu**

METSO-ohjelman tarjoamat vaihtoehdot metsänomistajalle ovat pysyvä suojelu, määräaikainen suojelu ja metsäluonnonhoito. Sopiva vaihtoehto mietitään yhdessä metsänomistajan kanssa alueen luonnonarvojen ja metsänomistajan tavoitteiden pohjalta. METSO-ohjelman valintaperusteet on päivitetty vuonna 2016.
Kun metsäalue suojellaan pysyvästi, se on poissa metsätalouskäytöstä, mutta esimerkiksi jokamiehenoikeuksia suojelu ei yleensä rajoita. Metsän pysyvän suojelun vaihtoehtoja on kolme:
1 . Yksityisen suojelualueen perustaminen.
2 . Alueen myyminen valtiolle.
3 . Alueen vaihto valtion maahan.

# Metsän suojelu METSO-ohjelman avulla

## METSO-ohjelman vaihtoehdot metsänomistajalle

**Metsäluonnonhoito**

Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen ympäristötukisopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Tyypillisiä ympäristötukikohteita ovat esimerkiksi metsälain suojaamat arvokkaat elinympäristöt, jotka voidaan tuen avulla turvata lain antamaa suojaa laajempina kokonaisuuksina. Myös muita luonnonarvoiltaan merkittäviä METSO-ohjelman elinympäristöjä voidaan perustaa ympäristötukialueiksi.
Luonnonsuojelulain nojalla toteutettavan määräaikaisen suojelujakson pituus määritellään kohteen luonnonarvojen ja maanomistajan toiveiden perusteella. Pisimmillään se voi olla 20 vuotta. Määräaikaisen luonnonsuojelualueen perustaminen soveltuu kohteille, joiden luonnonarvot muuttuvat verrattain nopeasti.

# Metsän suojelu METSO-ohjelman avulla

## METSO-ohjelman vaihtoehdot metsänomistajalle

**Lisätietoa** [**METSO-ohjelmasta**](https://www.metsonpolku.fi/fi-FI)**.**

Luonnonhoito voi olla luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi. Luonnonhoitotyöt suunnitellaan yhdessä metsänomistajan kanssa eikä metsänomistajalle aiheudu hoidosta kuluja.

Metsänomistaja voi suojella metsänsä monimuotoisuutta vapaaehtoisesti ja valtion maksamaa korvausta vastaan METSO:n ohjelman avulla (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma 2014-2025).
Metsän erityispiirteiden tunnistamisessa ja suojelupäätöstä arvioitaessa metsänomistajan kannattaa ottaa yhteyttä Elinvoimakeskuksen tai Metsäkeskuksen METSO-vastaavaan. Sopimus metsän suojelusta tehdään Elinvoimakeskuksen kanssa. Lisätietoa korvaustasoista ja korvausten verovapaudesta pysyvässä suojelussa saa mainituilta tahoilta.

Metsän suojelu

Metsänomistaja voi suojella metsänsä monimuotoisuutta vapaaehtoisesti ja valtion maksamaa korvausta vastaan METSO:n ohjelman avulla (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma 2014-2025).Metsän erityispiirteiden tunnistamisessa ja suojelupäätöstä arvioitaessa metsänomistajan kannattaa ottaa yhteyttä Elinvoimakeskuksen tai Metsäkeskuksen METSO-vastaavaan. Sopimus metsän suojelusta tehdään Elinvoimakeskuksen kanssa. Lisätietoa korvaustasoista ja korvausten verovapaudesta pysyvässä suojelussa saa mainituilta tahoilta.

Metsän suojelu METSO-ohjelman avulla

Metsäverkko Metsä Groupin asiakkaille on käytössä digitaalinen Metsäverkko-palvelu. Metsäverkossa voi tehdä puukauppoja tai tilata metsänhoitotöitä ja seurata niiden etenemistä, sekä mm. nähdä oman metsäsuunnitelmansa ja hallinnoida sen avulla omaisuuttaan. Metsäsuunnitelma löytyy myös Metsäverkko-mobiilista, josta on julkaistu uusi versio keväällä 2024. Yksi uutuuksista on integraatio metsänhoidon suosituksiin. Metsäsuunnitelmassa on ehdotuksia toimenpiteiksi eri vuosille. Toimenpiteen nimen vieressä on i-painike, josta avautuu metsänhoidon suosituksista artikkeli, joka esittelee kyseisen työlajin. Käyttäjä voi esimerkiksi lukea mitä suosituksissa sanotaan omaan metsään ehdotetusta taimikonharvennuksesta ja mitä tulisi ottaa huomioon toimenpiteeseen liittyvässä päätöksenteossa tai toteutuksessa. ”Halusimme tuoda metsänomistajille helpon tavan tutustua tarkemmin erilaisiin toimiin, joita metsässä voi tehdä. Toteutuksen myötä metsänomistaja voi peilata omia suunnitelmiaan metsänhoidon suosituksiin. Suosituksista löytyy kattavasti tietoa päätöksenteon tueksi niin uusille kuin kokeneemmillekin metsänomistajille. Kun tieto tulee suoraan metsä- ja ympäristöalan yhdessä laatimista metsänhoidon suosituksista, se on ajantasaista ja luotettavaa.”, kertoo Metsäverkon kehityspäällikkö Iiro Korhonen Metsä Groupilta. Integraatio on tehty hyödyntäen metsänhoidon suositusten avointa REST-rajapintaa. Iiro Korhosen mukaan metsänhoidon suositusten mukaan tuominen Metsäverkkoon onnistui helposti: ”Tavoitteenamme oli luoda päätöksentekoa tukevaa, helppokäyttöistä, skaalautuvaa, nopeasti avautuvaa sekä ennen kaikkea ajantasaista sisältöä metsänomistajille. Metsänhoidon suositusten REST-rajapinnan myötä lopputuloksesta saatiin erinomainen.” Metsäverkko-mobiilin infopainikkeen kautta saa näkyviin metsänhoidon suositusten sisältöä kyseisestä työlajista. Metsätietäjä Metsätietäjä on Metsälehden palvelu kesto- ja digitilaajille. Metsätietäjä on metsänomistajille tarkoitettu metsänhoidon suunnittelun työkalu, jossa yhdistyvät avoin metsävaratieto, monitavoitteinen metsänhoidon suunnittelu ja Metsälehden sisällöt. Palveluun voi lisätä omat metsätilansa ja määrittää metsänhoidon tavoitteensa. Palvelu ehdottaa näiden perusteella parhaan yhdistelmän kuvioittaisia metsänhoidon toimenpiteitä. Samalla palvelu näyttää käyttäjälle kuviotietoihin ja toimenpiteisiin sopivia Metsälehden artikkeleita. Syksyllä 2023 palveluun lisättiin myös integraatio metsänhoidon suosituksiin. Palvelussa on ehdotettujen toimenpiteiden yhteyteen lisätty infopainike, josta avautuu lisätietoa kyseisen toimenpiteen toteutukseen. Lisätieto haetaan ajantasaisesti metsänhoidon suositusten rajapinnasta. Integraatio tehtiin suositusten GraphQL rajapintaa hyödyntäen. Metsätietäjän tekniset kehittäjät kokivat rajapinnan ja rakenteen helpoksi käyttää: "Sisällön rakenne oli hyvin muodostettu. Oli hieno huomata, että erilaiset sisällöt oli jaettu eri sisältötyypeihin. Tällöin oli helppo määritellä tyylit erilaisille sisällöille. Oli myös varsin mukavaa, että GraphQL-rajapinnasta saattoi hakea ainoastaan tarvitsemansa tietosisällöt." Kuvakaappaus Metsätietäjästä. Metsätietäjään voi tutustua tarkemmin Metsälehden palvelussa. https://metsatietaja.metsalehti.fi/ Metsään.fi Metsänomistajille ja metsäalan toimijoille tarkoitettu Suomen metsäkeskuksen verkkopalvelu Metsään.fi uudistettiin kokonaisuudessaan keväällä 2024. (https://www.metsakeskus.fi/fi/asiointi/metsaanfi/metsaanfi-uudistuu). Kesäkuussa palveluun tehtiin aiempaa parempi integraatio digitaalisiin metsänhoidon suosituksiin. Metsänhoidon suosituksista haetuilla toimenpiteiden kuvauksilla avataan metsänomistajalle, mitä eri metsänhoidon toimenpiteet tarkoittavat. "Metsänhoidon suositusten rajapinnan avulla meillä on aina ajantasainen tieto näyttää käyttäjillemme", kertoo palvelun pääkäyttäjä Iida Eräjä. Metsään.fi:stä löytyy metsänomistajan tilojen kuviotiedot sekä toimenpide-ehdotuksia eri vuosille. Ehdotuksen tarkempaan kuvaukseen haetaan lyhyt toimenpidettä kuvaava teksti sekä siihen sopiva kuva suoraan metsänhoidon suositusten rajapinnan kautta. Lisäksi sivulta löytyy linkki suositusten koko artikkeliin, jos käyttäjä haluaa lukea enemmän asiasta. Uudistettu Metsään.fi käyttää metsänhoidon suositusten REST-rajapintaa tietojen hakuun. REST-rajapinta sopi Metsään.fi:n tarpeisiin erinomaisesti. "Rajapinnan avulla halutut sisällöt ja kuvat oli helppoa etsiä ja määritellä kehittäjille", kertoo Metsään.fi- asiantuntija Henri Suutari. Metsänhoidon suositusten integraatio Metsään.fi palvelussa on toteutettu kuvion toimenpide-ehdotusten yhteyteen. Metsänhoidon suositusten sisältöä Metsään.fi-verkkosivulla. Suometsaosaaja.fi-verkkokurssi eLearning erityisasiantuntija Markku Tähtinen Faros &amp; Com:sta kertoo, miksi ja kuinka suositukset otettiin mukaan osaksi suometsien hoidon verkkokurssia:”Tapion Suometsäosaaja-verkkokurssikokonaisuuteen haluttiin mukaan metsänhoidonsuositukset.fi -palvelun sisältöjä. Halusimme, että sisällöt pysyvät ajantasaisina kurssilla myös silloin, kun metsänhoidon suosituksia päivitetään. Sisältöjen tuominen kurssille olisi voinut tapahtua linkkien avulla, mutta se ei olisi ollut opiskelijan keskittymisen kannalta paras vaihtoehto, sillä hyppiminen palvelusta toiseen katkaisee kurssin sujuvan kulun. Siksi palvelun avoin REST API -rajapinta oli kurssin suunnittelun kannalta loistava asia.” ”Kurssin sisällöntuotannossa käytimme Lectora Inspire -ohjelmaa, joka antaa valmiiden verkkokurssi-sisältöelementtien lisäksi mahdollisuuden käyttää hyväksi omaa JavaScriptiä. Käytimme rajapintahauissa jQuery-kirjastoa ja rajapinnan ohjeistuksen mukaisia hakutoimintoja. Haetut sisällöt lisäsimme jQueryn avulla Lectorassa valmiiksi asetettuihin html-elementteihin”, Tähtinen esittelee.”Kaiken kaikkiaan REST-rajapintaa oli helppo hyödyntää kattavan dokumentaation ja esimerkkien avulla ja lopputuloksesta tuli mainio. Rajapinta toimii nopeasti ja käyttäjä ei huomaa erillisiä pitkiä latausaikoja kurssin sisältöjä lukiessaan”, Opiskelijalle esitetään kurssin edetessä täsmällisiä otteita metsänhoidon suosituksista, jotka syventävät juuri siinä kohtaa käsittelyssä olevaa kurssikysymystä. Kokeile itse. Klikkaa kurssilla&nbsp;Suometsäosaaja.fi&nbsp;metsänhoidon suositukset -linkkejä. Katso video, joka kertoo kuinka suometsäosaaja-kurssiin integroitiin metsänhoidon suositukset. Näkökulmia esittää tekijöiden lisäksi palvelun käyttäjä oppilaitoksesta. YouTube: Metsänhoidon suositukset rikastavat metsäalan tietopalveluita, case: Suometsäosaaja-verkkokurssi

Metsänhoidon suositukset liikkuvat sähköisesti palvelusta toiseen aina ajantasaisina. Suositusten tiedoilla ja kuvilla voidaan rikastaa metsätietojärjestelmiä, verkkosivuja tai vaikkapa verkkokursseja.
Alla on kuvauksia rajapintaa hyödyntävistä palveluista ja kokemuksia integroinnin toteutuksesta:
- Metsäverkko-palvelu, Metsä Group
- Metsätietäjä-palvelu, Metsälehti
- Metsään.fi, Suomen metsäkeskus
- Suometsäosaaja.fi-verkkokurssi, Faros & Com ja Tapio.

Metsä Groupin asiakkaille on käytössä digitaalinen [Metsäverkko-palvelu](https://www.metsagroup.com/fi/puunhankinta/omistajajasenen-edut/kaikki-jasenedut-lyhyesti/metsaverkko/). Metsäverkossa voi tehdä puukauppoja tai tilata metsänhoitotöitä ja seurata niiden etenemistä, sekä mm. nähdä oman metsäsuunnitelmansa ja hallinnoida sen avulla omaisuuttaan. Metsäsuunnitelma löytyy myös Metsäverkko-mobiilista, josta on julkaistu uusi versio keväällä 2024. Yksi uutuuksista on integraatio metsänhoidon suosituksiin.

Metsäsuunnitelmassa on ehdotuksia toimenpiteiksi eri vuosille. Toimenpiteen nimen vieressä on i-painike, josta avautuu metsänhoidon suosituksista artikkeli, joka esittelee kyseisen työlajin. Käyttäjä voi esimerkiksi lukea mitä suosituksissa sanotaan omaan metsään ehdotetusta taimikonharvennuksesta ja mitä tulisi ottaa huomioon toimenpiteeseen liittyvässä päätöksenteossa tai toteutuksessa.
”Halusimme tuoda metsänomistajille helpon tavan tutustua tarkemmin erilaisiin toimiin, joita metsässä voi tehdä. Toteutuksen myötä metsänomistaja voi peilata omia suunnitelmiaan metsänhoidon suosituksiin. Suosituksista löytyy kattavasti tietoa päätöksenteon tueksi niin uusille kuin kokeneemmillekin metsänomistajille. Kun tieto tulee suoraan metsä- ja ympäristöalan yhdessä laatimista metsänhoidon suosituksista, se on ajantasaista ja luotettavaa.”, kertoo Metsäverkon kehityspäällikkö Iiro Korhonen Metsä Groupilta.
Integraatio on tehty hyödyntäen metsänhoidon suositusten avointa REST-rajapintaa. Iiro Korhosen mukaan metsänhoidon suositusten mukaan tuominen Metsäverkkoon onnistui helposti:

”Tavoitteenamme oli luoda päätöksentekoa tukevaa, helppokäyttöistä, skaalautuvaa, nopeasti avautuvaa sekä ennen kaikkea ajantasaista sisältöä metsänomistajille. Metsänhoidon suositusten REST-rajapinnan myötä lopputuloksesta saatiin erinomainen.”

Metsätietäjä on Metsälehden palvelu kesto- ja digitilaajille. Metsätietäjä on metsänomistajille tarkoitettu metsänhoidon suunnittelun työkalu, jossa yhdistyvät avoin metsävaratieto, monitavoitteinen metsänhoidon suunnittelu ja Metsälehden sisällöt. Palveluun voi lisätä omat metsätilansa ja määrittää metsänhoidon tavoitteensa. Palvelu ehdottaa näiden perusteella parhaan yhdistelmän kuvioittaisia metsänhoidon toimenpiteitä. Samalla palvelu näyttää käyttäjälle kuviotietoihin ja toimenpiteisiin sopivia Metsälehden artikkeleita.
Syksyllä 2023 palveluun lisättiin myös integraatio metsänhoidon suosituksiin. Palvelussa on ehdotettujen toimenpiteiden yhteyteen lisätty infopainike, josta avautuu lisätietoa kyseisen toimenpiteen toteutukseen. Lisätieto haetaan ajantasaisesti metsänhoidon suositusten rajapinnasta. Integraatio tehtiin suositusten GraphQL rajapintaa hyödyntäen. Metsätietäjän tekniset kehittäjät kokivat rajapinnan ja rakenteen helpoksi käyttää:
"Sisällön rakenne oli hyvin muodostettu. Oli hieno huomata, että erilaiset sisällöt oli jaettu eri sisältötyypeihin. Tällöin oli helppo määritellä tyylit erilaisille sisällöille. Oli myös varsin mukavaa, että GraphQL-rajapinnasta saattoi hakea ainoastaan tarvitsemansa tietosisällöt."

Metsätietäjään voi tutustua tarkemmin Metsälehden palvelussa. [https://metsatietaja.metsalehti.fi/](https://metsatietaja.metsalehti.fi/)

Metsänomistajille ja metsäalan toimijoille tarkoitettu Suomen metsäkeskuksen verkkopalvelu Metsään.fi uudistettiin kokonaisuudessaan keväällä 2024. ([https://www.metsakeskus.fi/fi/asiointi/metsaanfi/metsaanfi-uudistuu](https://www.metsakeskus.fi/fi/asiointi/metsaanfi/metsaanfi-uudistuu)). Kesäkuussa palveluun tehtiin aiempaa parempi integraatio digitaalisiin metsänhoidon suosituksiin. Metsänhoidon suosituksista haetuilla toimenpiteiden kuvauksilla avataan metsänomistajalle, mitä eri metsänhoidon toimenpiteet tarkoittavat.
"Metsänhoidon suositusten rajapinnan avulla meillä on aina ajantasainen tieto näyttää käyttäjillemme", kertoo palvelun pääkäyttäjä Iida Eräjä.
Metsään.fi:stä löytyy metsänomistajan tilojen kuviotiedot sekä toimenpide-ehdotuksia eri vuosille. Ehdotuksen tarkempaan kuvaukseen haetaan lyhyt toimenpidettä kuvaava teksti sekä siihen sopiva kuva suoraan metsänhoidon suositusten rajapinnan kautta. Lisäksi sivulta löytyy linkki suositusten koko artikkeliin, jos käyttäjä haluaa lukea enemmän asiasta.

Uudistettu Metsään.fi käyttää metsänhoidon suositusten REST-rajapintaa tietojen hakuun. REST-rajapinta sopi Metsään.fi:n tarpeisiin erinomaisesti.
"Rajapinnan avulla halutut sisällöt ja kuvat oli helppoa etsiä ja määritellä kehittäjille", kertoo Metsään.fi- asiantuntija Henri Suutari.

# Käyttötapauksia

## Suometsaosaaja.fi-verkkokurssi

eLearning erityisasiantuntija Markku Tähtinen Faros & Com:sta kertoo, miksi ja kuinka suositukset otettiin mukaan osaksi suometsien hoidon verkkokurssia:”Tapion Suometsäosaaja-verkkokurssikokonaisuuteen haluttiin mukaan metsänhoidonsuositukset.fi -palvelun sisältöjä. Halusimme, että sisällöt pysyvät ajantasaisina kurssilla myös silloin, kun metsänhoidon suosituksia päivitetään. Sisältöjen tuominen kurssille olisi voinut tapahtua linkkien avulla, mutta se ei olisi ollut opiskelijan keskittymisen kannalta paras vaihtoehto, sillä hyppiminen palvelusta toiseen katkaisee kurssin sujuvan kulun. Siksi palvelun avoin REST API -rajapinta oli kurssin suunnittelun kannalta loistava asia.”
”Kurssin sisällöntuotannossa käytimme Lectora Inspire -ohjelmaa, joka antaa valmiiden verkkokurssi-sisältöelementtien lisäksi mahdollisuuden käyttää hyväksi omaa JavaScriptiä. Käytimme rajapintahauissa jQuery-kirjastoa ja rajapinnan ohjeistuksen mukaisia hakutoimintoja. Haetut sisällöt lisäsimme jQueryn avulla Lectorassa valmiiksi asetettuihin html-elementteihin”, Tähtinen esittelee.”Kaiken kaikkiaan REST-rajapintaa oli helppo hyödyntää kattavan dokumentaation ja esimerkkien avulla ja lopputuloksesta tuli mainio. Rajapinta toimii nopeasti ja käyttäjä ei huomaa erillisiä pitkiä latausaikoja kurssin sisältöjä lukiessaan”,
Opiskelijalle esitetään kurssin edetessä täsmällisiä otteita metsänhoidon suosituksista, jotka syventävät juuri siinä kohtaa käsittelyssä olevaa kurssikysymystä. Kokeile itse. Klikkaa kurssilla [Suometsäosaaja.fi](https://suometsaosaaja.fi/kurssit/vesitalouden-merkitys/page575607.html) metsänhoidon suositukset -linkkejä.

Katso video, joka kertoo kuinka suometsäosaaja-kurssiin integroitiin metsänhoidon suositukset. Näkökulmia esittää tekijöiden lisäksi palvelun käyttäjä oppilaitoksesta. YouTube: [Metsänhoidon suositukset rikastavat metsäalan tietopalveluita, case: Suometsäosaaja-verkkokurssi](https://youtu.be/doUHquj8ALg?si=hiccNMKypf26mTTX)

Käyttötapauksia

Metsänhoidon suositukset liikkuvat sähköisesti palvelusta toiseen aina ajantasaisina. Suositusten tiedoilla ja kuvilla voidaan rikastaa metsätietojärjestelmiä, verkkosivuja tai vaikkapa verkkokursseja.Alla on kuvauksia rajapintaa hyödyntävistä palveluista ja kokemuksia integroinnin toteutuksesta:Metsäverkko-palvelu, Metsä GroupMetsätietäjä-palvelu, MetsälehtiMetsään.fi, Suomen metsäkeskusSuometsäosaaja.fi-verkkokurssi, Faros & Com ja Tapio.

Uudistamisläpimitta Ensimmäisessä taulukossa&nbsp;on esitetty suositukset metsän uudistamiselle puuston keskiläpimitan perusteella, kun tuottovaatimus on 2–3 prosenttia. Tuottovaatimuksen kasvaessa puusto uudistetaan aiemmin. Suositukset perustuvat tasaikäisrakenteisen metsän kasvua kuvaaviin kehitysmalleihin. Uudistamisläpimitat perustuvat käytännön metsätaloudessa toimiviksi havaittuihin kasvatusketjuihin, joiden epäonnistumisriski on pieni. Laskennoissa on käytetty koko maan keskimääräisiä puun ja metsänhoidon hintoja vuodelta 2005. Mäntyä koskevissa laskelmissa on lisäksi otettu huomioon puuston laadun ja järeyden vaikutukset mäntytukin hintaan.&nbsp;Hyytiäinen, K., Tahvonen, O. &amp; Valsta, L. 2006. Taloudellisesti optimaalisista harvennuksista ja kiertoajoista männylle ja kuuselle. Taustaraportti metsänhoitosuositusten uusimista varten.&nbsp;,&nbsp;Ojansuu, R. &amp; Hynynen, J. 2006. Harvennusohjelman ja kiertoajan vaikutus metsikön puuntuotokseen ja taloudelliseen tulokseen yksijaksoisissa ja puhtaissa kangasmaan männiköissä ja kuusikoissa. Taustaraportti metsänhoitosuositusten uusimista varten. Mitä viljavammalla kasvupaikalla puusto kasvaa, sitä järeämmäksi sitä yleensä kasvatetaan. Hyvälaatuista puustoa on taloudellisesti perusteltua kasvattaa järeämmäksi ja vanhemmaksi kuin huonolaatuista. Ikään perustuvia uudistamissuosituksia (jälkimmäinen taulukko) voi soveltaa epätasaisiin, pitkään harventamatta olleisiin tai muutoin epätavallisen heikosti kasvaneisiin metsiin. Jos kangasmaan metsikkö ei saavuta uudistuskypsyyden läpimitan alarajaa esimerkiksi käsittelyhistoriansa vuoksi, uudistamisen perusteena voi käyttää puuston ikää. Metsän vanhetessa puiden kyky reagoida harvennukseen heikkenee.

# Uudistaminen uudistamisläpimittaan perustuen

## Uudistamisläpimitta

Ensimmäisessä taulukossa on esitetty suositukset metsän uudistamiselle puuston keskiläpimitan perusteella, kun tuottovaatimus on 2–3 prosenttia. Tuottovaatimuksen kasvaessa puusto uudistetaan aiemmin. Suositukset perustuvat tasaikäisrakenteisen metsän kasvua kuvaaviin kehitysmalleihin. Uudistamisläpimitat perustuvat käytännön metsätaloudessa toimiviksi havaittuihin kasvatusketjuihin, joiden epäonnistumisriski on pieni.
Laskennoissa on käytetty koko maan keskimääräisiä puun ja metsänhoidon hintoja vuodelta 2005. Mäntyä koskevissa laskelmissa on lisäksi otettu huomioon puuston laadun ja järeyden vaikutukset mäntytukin hintaan. **,**
Mitä viljavammalla kasvupaikalla puusto kasvaa, sitä järeämmäksi sitä yleensä kasvatetaan. Hyvälaatuista puustoa on taloudellisesti perusteltua kasvattaa järeämmäksi ja vanhemmaksi kuin huonolaatuista.

Ikään perustuvia uudistamissuosituksia (jälkimmäinen taulukko) voi soveltaa epätasaisiin, pitkään harventamatta olleisiin tai muutoin epätavallisen heikosti kasvaneisiin metsiin. Jos kangasmaan metsikkö ei saavuta uudistuskypsyyden läpimitan alarajaa esimerkiksi käsittelyhistoriansa vuoksi, uudistamisen perusteena voi käyttää puuston ikää. Metsän vanhetessa puiden kyky reagoida harvennukseen heikkenee.

# Uudistaminen uudistamisläpimittaan perustuen

## Uudistamisläpimitta

### Tuottovaatimuksen ollessa 2–3 % puusto suositellaan uudistettavaksi, kun metsikön keskiläpimitta on 1,3 metrin korkeudella taulukon mukainen. Uudistamispäätöstä varten on hyvä tehdä laskelma suhteellisesta arvokasvusta tapauskohtaisesti, jolloin on mahdollista ottaa tarkemmin huomioon muun muassa metsänomistajan asettama tuottovaatimus.

##  [Uudistamisläpimitta](/fi/node/893)

Table
| Metsikkökuvion pääpuulaji, kasvupaikka | Metsikkökuvion pääpuulaji, kasvupaikka | Eteläinen Suomi | Keskinen Suomi | Pohjoinen Suomi |
| --- | --- | --- | --- | --- |
|   |   | Puuston keskiläpimitta1, cm | Puuston keskiläpimitta1, cm | Puuston keskiläpimitta1, cm |
| Mänty | Tuore tai viljavampi kangas ja mustikkaturvekangas | 26–32 | 24–28 | 23–27 |
| Mänty | Kuivahko kangas ja puolukkaturvekangas | 25–30 | 23–27 | 22–26 |
| Mänty | Kuiva kangas ja varputurvekangas | 22–26 | 22–25 | 21–25 |
| Kuusi | Lehtomainen tai viljavampi kangas ja ruohoturvekangas | 28–32 | 26–30 | 23–26 |
| Kuusi | Tuore kangas ja mustikkaturvekangas | 26–30 | 25–28 | 22–25 |
| Rauduskoivu | Lehtomainen tai viljavampi kangas | 28–32 | 27–30 | 21–23 |
| Rauduskoivu | Tuore kangas | 27–30 | 26–28 | 21–23 |
1 Pohjapinta-alalla painotettu
Tuottovaatimuksen ollessa 2–3 % puusto suositellaan uudistettavaksi, kun metsikön keskiläpimitta on 1,3 metrin korkeudella taulukon mukainen. Uudistamispäätöstä varten on hyvä tehdä laskelma suhteellisesta arvokasvusta tapauskohtaisesti, jolloin on mahdollista ottaa tarkemmin huomioon muun muassa metsänomistajan asettama tuottovaatimus.

Solut: puuston keskiläpimitta\*, cm sarakkeiden yläotsikko: lämpösumma
1 Pohjapinta-alalla painotettu

# Uudistaminen uudistamisläpimittaan perustuen

## Uudistamisläpimitta

### Hieskoivu suositellaan uudistettavaksi, kun metsikön keski-ikä on taulukon mukainen. Hieskoivun kasvu ja laatu heikkenevät puuston ikääntyessä.

##  [Uudistamisikä hieskoivu](/fi/node/892)

Table
| Metsikkökuvion pääpuulaji, kasvupaikka | Eteläinen Suomi  | Keskinen Suomi | Pohjoinen Suomi |
| --- | --- | --- | --- |
|   | Puuston keski-ikä, v | Puuston keski-ikä, v | Puuston keski-ikä, v |
| HieskoivuKivennäismaatTurvemaat1 |  40–5050–60 |  40–5050–60 |  40–5050–60 |
Hieskoivu suositellaan uudistettavaksi, kun metsikön keski-ikä on taulukon mukainen. Hieskoivun kasvu ja laatu heikkenevät puuston ikääntyessä.
Otsikko: sarakkeille: lämpösumma, solut: puuston keski-ikä (v)
1 Jos puuston laatu on riittävä tukkipuun kasvatukseen.

# Uudistaminen uudistamisläpimittaan perustuen

## Uudistamisläpimitta

### Metsiköissä, jotka ovat epätasaisia, pitkään harventamatta olleita tai muutoin heikosti kasvaneita, puusto suositellaan uudistettavaksi taulukon mukaisessa iässä. Tällaisen puuston keski-iän määrittäminen voi olla vaikeaa. Viljavalla kasvupaikalla voidaan harkita myös metsikön harvennusta, jos puusto on terve ja elpymiskykyinen.

##  [Heikosti kasvaneiden puustojen uudistamisikä ](/fi/node/890)

Table
| Metsikkökuvion pääpuulaji, kasvupaikka | Eteläinen Suomi | Keskinen Suomi | Pohjoinen Suomi |
| --- | --- | --- | --- |
|   | Puuston keski-ikä, v | Puuston keski-ikä, v | Puuston keski-ikä, v |
| MäntyLehtomainen kangasTuore kangasKuivahko kangasKuiva kangas |  70 +70 +80 +90+  |  80 +80 +90 +100 + |  90 +90 +100 +120 + |
| KuusiLehtomainen kangasTuore kangas |  60 +70 + |  70 +80 + |  100 +110 + |
| RauduskoivuKivennäismailla |  60 + |  60 + |  60 + |
Metsiköissä, jotka ovat epätasaisia, pitkään harventamatta olleita tai muutoin heikosti kasvaneita, puusto suositellaan uudistettavaksi taulukon mukaisessa iässä. Tällaisen puuston keski-iän määrittäminen voi olla vaikeaa. Viljavalla kasvupaikalla voidaan harkita myös metsikön harvennusta, jos puusto on terve ja elpymiskykyinen.
Yläotsikko sarakkeet 2-4: lämpösumma ja puuston keski-ikä (v)

Uudistushakkuun ajoitus

Uudistaminen uudistamisläpimittaan perustuen

Hyvän korjuujäljen kriteerit uudistusalojen hakkuutähteen korjuussa Hakkuutähde&nbsp;on&nbsp;kuivunut palstalla niin, että pääosa neulasista ja lehdistä on varissut. Jos hakkuutähdettä on korjattu vihreänä, siitä on jätetty palstalle noin 30 %,&nbsp;niin että määrä&nbsp;jakautuu&nbsp;mahdollisimman tasaisesti. Maanpintaa ei ole rikottu tarpeettomasti.Säästöpuuryhmät, lahopuusto, muinaisjäännökset, riistatiheiköt ja vesiensuojelu on&nbsp;huomioitu korjuussa.&nbsp;Talousmetsien luonnonhoito on osa laadukasta&nbsp;korjuuta. Metsänomistajan päätettäväksi jää, millaisella painotuksella ja millä tavoin luonnonhoitoa hänen metsissään tehdään. Myös metsäsertifiointi asettaa vaatimuksia korjuujäljelle. Energiapuun korjuun korjuujälki uudistushakkuissa. Kuva: Juha Varhi, © Tapio. Hakkuutähteen korjuun korjuujälki uudistushakkuissa Osa tuoreesta hakkuutähteestä jätetään.Lahopuu säilytetään, eikä kuolleita yksittäisiä puita korjata.Hakkuutähdettä käytetään tarvittaessa maanpinnan vahvistamiseen.Vältetään korjuuta huonosti kantavissa kohdissa.Vesistöjen varteen jätetään suojavyöhyke. Toimivien ojien pientareet säilytetään ehjinä.Maanpintaa ei rikota tarpeettomasti ja korjuussa syntyneet kuopat tasoitetaan. Haapojen ja muiden lehtipuiden latvukset on suositeltavaa jättää korjaamatta, koska ne toimivat tärkeänä elinympäristönä taantuneelle ja uhanalaiselle lahopuulajistolle. Kuva: © Martti Kuusinen.

# Laadunhallinta uudistusalojen hakkuutähteen korjuussa

## Hyvän korjuujäljen kriteerit uudistusalojen hakkuutähteen korjuussa

- Hakkuutähde on kuivunut palstalla niin, että pääosa neulasista ja lehdistä on varissut. Jos hakkuutähdettä on korjattu vihreänä, siitä on jätetty palstalle noin 30 %, niin että määrä jakautuu mahdollisimman tasaisesti.
- Maanpintaa ei ole rikottu tarpeettomasti.
- Säästöpuuryhmät, lahopuusto, muinaisjäännökset, riistatiheiköt ja vesiensuojelu on huomioitu korjuussa.
Talousmetsien luonnonhoito on osa laadukasta korjuuta. Metsänomistajan päätettäväksi jää, millaisella painotuksella ja millä tavoin luonnonhoitoa hänen metsissään tehdään. Myös metsäsertifiointi asettaa vaatimuksia korjuujäljelle.

# Laadunhallinta uudistusalojen hakkuutähteen korjuussa

## Hakkuutähteen korjuun korjuujälki uudistushakkuissa

1 . Osa tuoreesta hakkuutähteestä jätetään.
2 . Lahopuu säilytetään, eikä kuolleita yksittäisiä puita korjata.
3 . Hakkuutähdettä käytetään tarvittaessa maanpinnan vahvistamiseen.
4 . Vältetään korjuuta huonosti kantavissa kohdissa.
5 . Vesistöjen varteen jätetään suojavyöhyke. Toimivien ojien pientareet säilytetään ehjinä.
6 . Maanpintaa ei rikota tarpeettomasti ja korjuussa syntyneet kuopat tasoitetaan.

Korjuukohteen oikea valinta ja korjuun ajoitus ovat peruslähtökohtana hyvälaatuiselle uudistusalojen hakkuutähteen korjuulle.

Hakkuutähteen korjaaminen uudistushakkuualoilta

Korjuukohteen oikea valinta ja korjuun ajoitus ovat peruslähtökohtana hyvälaatuiselle uudistusalojen hakkuutähteen korjuulle. 

Laadunhallinta uudistusalojen hakkuutähteen korjuussa

1. Rekisterinpitäjä Rekisterinpitäjä Palvelussa on Maa- ja metsätalousministeriö. Palvelusta vastaa Maa- ja metsätalousministeriössä Niina Riissanen (etunimi.sukunimi(a)gov.fi). Tapio toimii Palvelussa henkilötietojen käsittelijänä ja vastaa siitä, että henkilötietoja käsitellään tämän Selosteen ja rekisterinpitäjän kanssa tehdyn, henkilötietojen käsittelyä koskevan sopimuksen mukaisesti sekä soveltuvia tietosuojalakeja noudattaen. 2. Henkilötietojen kerääminen Keräämme ja käsittelemme Palvelun käyttäjistä seuraavia henkilötietoryhmiä: Palvelun käyttöä koskevat evästeiden tai samankaltaisten teknologioiden avulla Palvelussa kerätyt tiedot (IP-osoite, laitetunnus ja -tyyppi, käyttöjärjestelmä ja sovellusasetukset sekä sovellusvirheet). Käytämme näiden tietojen keräämiseen Google Analytics sekä Instana -työkaluja. Rekisteröidystä ei kerätä erityisiin henkilöryhmiin kuuluvia tietoja (arkaluonteisia tietoja). 3. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus ja oikeusperuste Keräämme ja käsittelemme vain henkilötietoja, jotka ovat tarpeen Palvelun toiminnallisuuden ja käytettävyyden kehittämistä varten. Käsittely perustuu Palvelun käyttäjän antamaan suostumukseen (EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1.a. kohta). 4. Henkilötietojen siirrot ja luovutukset Voimme luovuttaa henkilötietoja muille Palvelun tuottamiseen osallistuville tahoille soveltuvan lain sallimissa rajoissa tässä Selosteessa kuvattuja tarkoituksia varten. Voimme luovuttaa henkilötietoja kolmansille osapuolille vain lain sallimassa tai vaatimassa laajuudessa, esim. toimivaltaisen viranomaisen esittämän tietopyynnön toteuttamiseksi tai oikeudenkäyntimenettelyihin liittyen ja kun yhteistyökumppanimme käsittelevät toimeksiannostamme henkilötietoja meidän puolestamme ja ohjeidemme mukaisesti. Huolehdimme aina henkilötietojen asianmukaisesta käsittelystä, mikäli Palvelun tuottamiseen osallistuva taho muuttuu tai Palvelun tuottamiseen osallistuvaan tahoon kohdistuu esimerkiksi yritysjärjestely tai liiketoiminnan tai sen osan myynti tai kun arvioimme, että henkilötietojen luovuttaminen on välttämätöntä oikeuksiemme ja velvollisuuksiemme toteuttamiseksi tai muiden turvallisuuden suojelemiseksi, väärinkäytösten tutkimiseksi tai viranomaisen pyyntöön vastaamiseksi. 5. Henkilötietojen siirrot EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelle Palvelussa on tekoälypohjainen hakutoiminto, joka hyödyntää yhdysvaltalaisen OpenAI:n tekoälypalveluita. Hakutoimintoa käytetään sivuston haussa sekä “Kysy tekoälyltä” vastauksissa. Käyttäjän hakutoiminnolle syöttämät hakutermit tai käyttäjän esittämät kysymykset lähetetään Yhdysvaltoihin OpenAI:n palveluun käsiteltäväksi. Kysymykset lähetetään Palvelun järjestelmistä välityspalvelimen kautta. Kysymysten mukana ei välitetä mitään käyttäjää identifioivaa henkilötietoa. Välityspalvelin toimii ainoastaan välimuistina sekä välityspalvelimena eikä lisää mitään tietoa, ei myöskään käyttäjää identifioivaa tietoa, kysymyksiin vaan välittää kysymykset sellaisenaan OpenAI:lle. Jos käyttäjä itse lisää kysymyksen henkilötietoa, se lähetetään sellaisenaan Yhdysvaltoihin, jossa tieto käsitellään Yhdysvaltain lakien sekä OpenAI:n tietosuojamenettelyn mukaisesti. Lisätietoa OpenAI:n tietojen käsittelystä voit lukea täältä (https://openai.com/policies/privacy-policy/). 6. Evästeet Käytämme evästeitä ja muita samankaltaisia teknologioita Palveluissamme. Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, hyödyllisen tiedon keräämistä ja muistamista varten, Palvelun toiminallisuuden ja käytettävyyden parantamiseksi. Voimme käyttää evästeitä ja muita samankaltaisia teknologioita myös tilastollisiin tarkoituksiin kuten koostaaksemme tilastoja Palvelumme käytöstä ymmärtääksemme kuinka käyttäjät Palvelujamme käyttävät ja parantaaksemme käyttäjäkokemusta. 7. Henkilötietojen säilyttäminen Henkilötietoja säilytetään ainoastaan niin kauan kuin se on tarpeellista tässä Selosteessa määriteltyjen käyttötarkoitusten toteuttamiseksi. 8. Rekisteröidyn oikeudet Käsitellessämme henkilötietoja suostumuksen perusteella rekisteröidyllä on oikeus milloin tahansa peruuttaa suostumus. Emme sen jälkeen käsittele henkilötietoja, ellei käsittelyyn ole olemassa muuta oikeusperustetta. Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tallennetut henkilötiedot ja pyytää tietojen oikaisemista, päivittämistä tai poistamista. Sellaisia henkilötietoja, jotka ovat välttämättömiä tässä Selosteessa määriteltyjen käyttötarkoitusten toteuttamiseksi, tai joiden säilyttämistä laki edellyttää, ei voida poistaa. Rekisteröidyllä on oikeus vastustaa tai rajoittaa henkilötietojen käsittelyä sovellettavan lain edellyttämässä laajuudessa. Rekisteröidyllä on oikeus saada häntä koskevat henkilötiedot ja oikeus pyytää henkilötietojen siirtämistä Palvelusta toiseen järjestelmään. Edellä mainitut oikeudet voidaan toteuttaa vain, jos pystymme tunnistamaan käyttäjän. Rekisteröidyn tulee toimittaa suostumuksensa peruutus tai pyyntö tietojen tarkastamisesta, oikaisemisesta, päivittämisestä tai poistamisesta kohdassa 11 kerrottuun osoitteeseen. Rekisteröidyllä on oikeus tehdä valitus valvovalla viranomaiselle. Valituksen voi tehdä tietosuojavaltuutetun toimiston internetsivuston kautta (www.tietosuoja.fi). 9. Tietoturva Toteutamme tarkoituksenmukaiset toimenpiteet (mukaan lukien fyysiset, digitaaliset ja hallinnolliset toimet) henkilötietojen suojaamiseksi häviämiseltä, tuhoutumiselta, väärinkäytöksiltä ja oikeudettomalta pääsyltä tai luovuttamiselta. Esimerkkinä mainittakoon, että henkilötietoihin on pääsy vain henkilöillä, jotka tarvitsevat niitä työtehtäviensä hoitamiseksi. Tarkoituksenmukaisetkaan toimienpiteet eivät voi estää kaikkia mahdollisia tietoturvaloukkauksia. Henkilötietojen tietoturvaloukkaustilanteissa ilmoitamme asiasta soveltuvien lakien mukaisesti. 10. Selosteen muuttaminen Rekisterinpitäjällä on oikeus muuttaa tätä Selostetta. Muutoksista ilmoitetaan julkaisemalla uusi tietosuojaseloste. 11. Yhteystiedot Tietosuojaa koskevat kysymykset pyydetään osoittamaan Maa- ja metsätalousministeriön kirjaamon kautta ministeriön tietosuojavastaavalle. Maa- ja metsätalousministeriö Y-tunnus: 0245958-7 Kirjaamon osoite: PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO Puh. 0295 16 2200 Sähköposti: kirjaamo.mmm(at)gov.fi

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

Voimassa: 7.10.2024 alkaenVersio: 1.2
Tämä tietosuojaseloste koskee metsänhoidon suositukset sähköisen palvelun (jäljempänä ”Palvelun”) asiakkaita.

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 1. Rekisterinpitäjä

Rekisterinpitäjä Palvelussa on Maa- ja metsätalousministeriö. Palvelusta vastaa Maa- ja metsätalousministeriössä Niina Riissanen (etunimi.sukunimi(a)gov.fi). Tapio toimii Palvelussa henkilötietojen käsittelijänä ja vastaa siitä, että henkilötietoja käsitellään tämän Selosteen ja rekisterinpitäjän kanssa tehdyn, henkilötietojen käsittelyä koskevan sopimuksen mukaisesti sekä soveltuvia tietosuojalakeja noudattaen.

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 2. Henkilötietojen kerääminen

Keräämme ja käsittelemme Palvelun käyttäjistä seuraavia henkilötietoryhmiä: Palvelun käyttöä koskevat evästeiden tai samankaltaisten teknologioiden avulla Palvelussa kerätyt tiedot (IP-osoite, laitetunnus ja -tyyppi, käyttöjärjestelmä ja sovellusasetukset sekä sovellusvirheet). Käytämme näiden tietojen keräämiseen Google Analytics sekä Instana -työkaluja.
Rekisteröidystä ei kerätä erityisiin henkilöryhmiin kuuluvia tietoja (arkaluonteisia tietoja).

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 3. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus ja oikeusperuste

Keräämme ja käsittelemme vain henkilötietoja, jotka ovat tarpeen Palvelun toiminnallisuuden ja käytettävyyden kehittämistä varten. Käsittely perustuu Palvelun käyttäjän antamaan suostumukseen (EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1.a. kohta).

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 4. Henkilötietojen siirrot ja luovutukset

Voimme luovuttaa henkilötietoja muille Palvelun tuottamiseen osallistuville tahoille soveltuvan lain sallimissa rajoissa tässä Selosteessa kuvattuja tarkoituksia varten.
Voimme luovuttaa henkilötietoja kolmansille osapuolille vain lain sallimassa tai vaatimassa laajuudessa, esim. toimivaltaisen viranomaisen esittämän tietopyynnön toteuttamiseksi tai oikeudenkäyntimenettelyihin liittyen ja kun yhteistyökumppanimme käsittelevät toimeksiannostamme henkilötietoja meidän puolestamme ja ohjeidemme mukaisesti.
Huolehdimme aina henkilötietojen asianmukaisesta käsittelystä, mikäli Palvelun tuottamiseen osallistuva taho muuttuu tai Palvelun tuottamiseen osallistuvaan tahoon kohdistuu esimerkiksi yritysjärjestely tai liiketoiminnan tai sen osan myynti tai kun arvioimme, että henkilötietojen luovuttaminen on välttämätöntä oikeuksiemme ja velvollisuuksiemme toteuttamiseksi tai muiden turvallisuuden suojelemiseksi, väärinkäytösten tutkimiseksi tai viranomaisen pyyntöön vastaamiseksi.

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 5. Henkilötietojen siirrot EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelle

Palvelussa on tekoälypohjainen hakutoiminto, joka hyödyntää yhdysvaltalaisen OpenAI:n tekoälypalveluita. Hakutoimintoa käytetään sivuston haussa sekä “Kysy tekoälyltä” vastauksissa. Käyttäjän hakutoiminnolle syöttämät hakutermit tai käyttäjän esittämät kysymykset lähetetään Yhdysvaltoihin OpenAI:n palveluun käsiteltäväksi. Kysymykset lähetetään Palvelun järjestelmistä välityspalvelimen kautta. Kysymysten mukana ei välitetä mitään käyttäjää identifioivaa henkilötietoa. Välityspalvelin toimii ainoastaan välimuistina sekä välityspalvelimena eikä lisää mitään tietoa, ei myöskään käyttäjää identifioivaa tietoa, kysymyksiin vaan välittää kysymykset sellaisenaan OpenAI:lle. Jos käyttäjä itse lisää kysymyksen henkilötietoa, se lähetetään sellaisenaan Yhdysvaltoihin, jossa tieto käsitellään Yhdysvaltain lakien sekä OpenAI:n tietosuojamenettelyn mukaisesti. Lisätietoa OpenAI:n tietojen käsittelystä voit lukea täältä ([https://openai.com/policies/privacy-policy/](https://openai.com/policies/privacy-policy/)).

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 6. Evästeet

Käytämme evästeitä ja muita samankaltaisia teknologioita Palveluissamme. Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, hyödyllisen tiedon keräämistä ja muistamista varten, Palvelun toiminallisuuden ja käytettävyyden parantamiseksi. Voimme käyttää evästeitä ja muita samankaltaisia teknologioita myös tilastollisiin tarkoituksiin kuten koostaaksemme tilastoja Palvelumme käytöstä ymmärtääksemme kuinka käyttäjät Palvelujamme käyttävät ja parantaaksemme käyttäjäkokemusta.

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 7. Henkilötietojen säilyttäminen

Henkilötietoja säilytetään ainoastaan niin kauan kuin se on tarpeellista tässä Selosteessa määriteltyjen käyttötarkoitusten toteuttamiseksi.

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 8. Rekisteröidyn oikeudet

Käsitellessämme henkilötietoja suostumuksen perusteella rekisteröidyllä on oikeus milloin tahansa peruuttaa suostumus. Emme sen jälkeen käsittele henkilötietoja, ellei käsittelyyn ole olemassa muuta oikeusperustetta. Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tallennetut henkilötiedot ja pyytää tietojen oikaisemista, päivittämistä tai poistamista. Sellaisia henkilötietoja, jotka ovat välttämättömiä tässä Selosteessa määriteltyjen käyttötarkoitusten toteuttamiseksi, tai joiden säilyttämistä laki edellyttää, ei voida poistaa. Rekisteröidyllä on oikeus vastustaa tai rajoittaa henkilötietojen käsittelyä sovellettavan lain edellyttämässä laajuudessa. Rekisteröidyllä on oikeus saada häntä koskevat henkilötiedot ja oikeus pyytää henkilötietojen siirtämistä Palvelusta toiseen järjestelmään.
Edellä mainitut oikeudet voidaan toteuttaa vain, jos pystymme tunnistamaan käyttäjän. Rekisteröidyn tulee toimittaa suostumuksensa peruutus tai pyyntö tietojen tarkastamisesta, oikaisemisesta, päivittämisestä tai poistamisesta kohdassa 11 kerrottuun osoitteeseen.
Rekisteröidyllä on oikeus tehdä valitus valvovalla viranomaiselle. Valituksen voi tehdä tietosuojavaltuutetun toimiston internetsivuston kautta ([www.tietosuoja.fi](http://www.tietosuoja.fi)).

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 9. Tietoturva

Toteutamme tarkoituksenmukaiset toimenpiteet (mukaan lukien fyysiset, digitaaliset ja hallinnolliset toimet) henkilötietojen suojaamiseksi häviämiseltä, tuhoutumiselta, väärinkäytöksiltä ja oikeudettomalta pääsyltä tai luovuttamiselta. Esimerkkinä mainittakoon, että henkilötietoihin on pääsy vain henkilöillä, jotka tarvitsevat niitä työtehtäviensä hoitamiseksi. Tarkoituksenmukaisetkaan toimienpiteet eivät voi estää kaikkia mahdollisia tietoturvaloukkauksia. Henkilötietojen tietoturvaloukkaustilanteissa ilmoitamme asiasta soveltuvien lakien mukaisesti.

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 10. Selosteen muuttaminen

Rekisterinpitäjällä on oikeus muuttaa tätä Selostetta. Muutoksista ilmoitetaan julkaisemalla uusi tietosuojaseloste.

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 11. Yhteystiedot

**Maa- ja metsätalousministeriö**

Tietosuojaa koskevat kysymykset pyydetään osoittamaan Maa- ja metsätalousministeriön kirjaamon kautta ministeriön tietosuojavastaavalle.
Y-tunnus: 0245958-7

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 11. Yhteystiedot

**Kirjaamon osoite:**

PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO
Puh. 0295 16 2200
Sähköposti: kirjaamo.mmm(at)gov.fi

METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

Voimassa:     7.10.2024 alkaenVersio:          1.2Tämä tietosuojaseloste koskee  metsänhoidon suositukset sähköisen palvelun (jäljempänä ”Palvelun”) asiakkaita.

Yhteystiedot Tuoteomistaja Elise Penttala: elise.penttala@tapio.fi, +358 29 432 6057. Käytössä on myös metsänhoidon suositusten yleinen palaute- ja yhteydeottopyynnön lomake. Tilaa uutiskirje Tilaa Tapion uutiskirje sähköpostiisi ja valitse aiheeksi metsänhoidon suositukset: Tapion uutiskirjeiden tilaus.

Autamme sinut mielellään alkuun rajapintapalvelun käytössä – olitpa sitten vasta ideoimassa metsänhoidon suositusten hyödyntämistä tai jo kehittämässä integrointia omaan tietojärjestelmäänne.

Tuoteomistaja Elise Penttala: <elise.penttala@tapio.fi>, +358 29 432 6057.
Käytössä on myös metsänhoidon suositusten yleinen [palaute- ja yhteydeottopyynnön lomake](https://survey.zef.fi/gz5p2yq7/index.html).

Tilaa Tapion uutiskirje sähköpostiisi ja valitse aiheeksi metsänhoidon suositukset: [Tapion uutiskirjeiden tilaus](https://uutiskirje.tapio.fi).

Ota yhteyttä

Keskeiset uudistukset Lisätty sisältöä luontopainotuksen näkökulmiin: Luontopainotus metsätilan hoidossaLuontoa painottava -toimintamalli metsätilan hoidossaLuonnonhoidon suunnittelu tilatasollaTilatason metsäluonnon monimuotoisuuden tunnuksetLuonnonhoidon mitoituksen vertailutasot Lisätietoa Tapion projektipäällikkö Teemu Huikuri Tapion tiedote uudistuksesta: Uudet metsänhoidon suositukset auttavat metsänomistajia luontoasioissa Tapion Metsäntuntijat-podcastin metsänhoidon suositusten teemajakso: Miten huolehdit lajistosta metsänhoidossa? – vinkit metsänomistajalle ja ammattilaiselle

# Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa -artikkelin päivitys

Päivitetty artikkeli: [Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa](/fi/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa)
Artikkelikokonaisuudessa: Metsänhoidon toimenpiteet
Viimeisimmän muutoksen julkaisupäivä: 16.12.2024

# Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa -artikkelin päivitys

## Keskeiset uudistukset

Lisätty sisältöä [**luontopainotuksen näkökulmiin**](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3814):
- Luontopainotus metsätilan hoidossa
- Luontoa painottava -toimintamalli metsätilan hoidossa
- Luonnonhoidon suunnittelu tilatasolla
- Tilatason metsäluonnon monimuotoisuuden tunnukset
- Luonnonhoidon mitoituksen vertailutasot

# Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa -artikkelin päivitys

## Lisätietoa

Tapion projektipäällikkö Teemu Huikuri
Tapion tiedote uudistuksesta: [Uudet metsänhoidon suositukset auttavat metsänomistajia luontoasioissa](https://tapio.fi/tiedotteet/uudet-metsanhoidon-suositukset-auttavat-metsanomistajia-luontoasioissa/)
Tapion Metsäntuntijat-podcastin metsänhoidon suositusten teemajakso: [Miten huolehdit lajistosta metsänhoidossa? – vinkit metsänomistajalle ja ammattilaiselle](https://tapio.fi/uutiset/metsantuntijat-podcast-miten-huolehdit-lajistosta-metsanhoidossa-vinkit-metsanomistajalle-ja-ammattilaiselle/)

Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa -artikkelin päivitys

Päivitetty artikkeli: Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossaArtikkelikokonaisuudessa: Metsänhoidon toimenpiteet Viimeisimmän muutoksen julkaisupäivä: 16.12.2024  

Metsän uudistaminen Lehtipuille uudistaminen on suositeltavaa erityisesti rehevämmillä kasvupaikoilla.On suositeltavaa monipuolistaa metsien uudistamisessa käytettävää kotimaisten puulajien valikoimaa viljelemällä esimerkiksi haapaa, tervaleppää ja jaloja lehtipuita niille sopivilla kasvupaikoilla.Taimikoissa on suositeltavaa hyödyntää luontaisesti syntyvää lehtipuustoa sekapuustona.Sekapuustoisuutta voi lisätä alentamalla pääpuulajin viljelytiheyttä ja/tai jättämällä osan uudistusalasta viljelemättä, jolloin taimikkoon syntyy enemmän luontaista sekapuustoa ja sillä on tilaa kasvaa myös myöhemmissä metsänkäsittelyn vaiheissa. Taimikon varhaisperkaus ja taimikon harvennus Taimikon varhaisperkauksessa vesasyntyinen lehtipuusto poistetaan kokonaan, mutta siemensyntyisistä lehtipuista poistetaan vain selvästi etukasvuiset yksilöt. Kasvatettavien taimien ympäriltä poistetaan kilpaileva kasvusto metrin säteeltä.&nbsp;Taimikonharvennuksessa lehtipuusekoitukselle on suositeltavaa tavoitella kasvupaikasta riippuen vähintään 10 prosentin osuutta.&nbsp;Harvapuustoisiin kohtiin on suositeltavaa jättää koivujen lisäksi myös muita lehtipuun taimia, kuten haapaa, raitaa, leppää ja pihlajaa sekä katajia.Sekapuustoiseen metsään tähtäävässä taimikon varhaisperkauksessa ja taimikon harvennuksessa säästetään lisäksi kuusentaimikoissa mäntyä ja männyntaimikoissa kuusta.&nbsp;Yhtään puulajia ei raivata metsikön alueelta kokonaan pois. Tavoitteena on, että säilytetään myös niitä puulajeja, joita ei aiota hyödyntää taloudellisesti. Toteutuksessa on suositeltavaa pyrkiä siihen, että metsikön puulajimäärän säilyttäminen onnistuu säästöpuuryhmissä ja suojatiheiköissä.&nbsp;Vältetään turhaa perkaamista. Kasvatettavaa puustoa haittaamattomien puiden perkaus on turhaa työtä ja tuottaa ylimääräisiä kustannuksia.&nbsp;Hirvivahingoille alttiilla alueilla männiköissä taimikoihin jätetään tavanomaista enemmän mäntyjä. Pusikoituneet lehtipuuryhmät ja etukasvuiset lehtipuut männyntaimien vierestä poistetaan. Etenkin pihlajan ja pajun määrä pidetään alhaisena. Kasvatushakkuut Harvennuksessa on suositeltavaa pyrkiä sekapuustoisen metsärakenteen säilyttämiseen tai voimistamiseen. Kasvupaikasta riippuen säilytetään vähintään 10 prosentin lehtipuusekoitus.&nbsp;Tasaiseen harvennusjälkeen voidaan luoda vaihtelevuutta harventamalla pääpuulajia tavallista voimakkaammin säästöpuuryhmän ja kasvatettavan lehtipuuston ympäriltä.Ennakkoraivauksessa säästetään alikasvoksena kasvavia monimuotoisuudelle tärkeitä puita ja pensaita, kuten haapaa, pihlajia, terva- ja harmaaleppiä, raitoja, jaloja lehtipuita ja lehtopensaita.Yhtään puulajia ei harvenneta käsittelyalueelta kokonaan pois.&nbsp;Kasvatusmetsän puulajimäärän säilyminen varmistetaan lisäämällä harvennuksessa kasvutilaa myös luonnon- ja riistanhoidon kannalta arvokkaille puille, kuten jaloille lehtipuille, haavoille, raidoille, koivuille, leppäryhmille ja metson hakomismännyille. Jatkuva kasvatus Jatkuvan kasvatuksen yhteydessä on huolehdittava lehtipuiden uudistumisesta tekemällä riittävän kokoisia aukkoja hakkuiden yhteydessä tai tarvittaessa istuttamalla.&nbsp;Jatkuvassa kasvatuksessa lehtipuusekoitukselle on suositeltavaa tavoitella kasvupaikasta riippuen vähintään 10 prosentin osuutta.Yhtään puulajia ei hakata käsittelyalueelta kokonaan pois.Säästöpuina suositaan lehtipuita.

# Työlajikohtaiset suositukset lehtipuusekoituksen ylläpitämiselle

## Metsän uudistaminen

- Lehtipuille uudistaminen on suositeltavaa erityisesti rehevämmillä kasvupaikoilla.
- On suositeltavaa monipuolistaa metsien uudistamisessa käytettävää kotimaisten puulajien valikoimaa viljelemällä esimerkiksi haapaa, tervaleppää ja jaloja lehtipuita niille sopivilla kasvupaikoilla.
- Taimikoissa on suositeltavaa hyödyntää luontaisesti syntyvää lehtipuustoa sekapuustona.
- Sekapuustoisuutta voi lisätä alentamalla pääpuulajin viljelytiheyttä ja/tai jättämällä osan uudistusalasta viljelemättä, jolloin taimikkoon syntyy enemmän luontaista sekapuustoa ja sillä on tilaa kasvaa myös myöhemmissä metsänkäsittelyn vaiheissa.

# Työlajikohtaiset suositukset lehtipuusekoituksen ylläpitämiselle

## Taimikon varhaisperkaus ja taimikon harvennus

- Taimikon varhaisperkauksessa vesasyntyinen lehtipuusto poistetaan kokonaan, mutta siemensyntyisistä lehtipuista poistetaan vain selvästi etukasvuiset yksilöt. Kasvatettavien taimien ympäriltä poistetaan kilpaileva kasvusto metrin säteeltä.
- Taimikonharvennuksessa lehtipuusekoitukselle on suositeltavaa tavoitella kasvupaikasta riippuen vähintään 10 prosentin osuutta.
- Harvapuustoisiin kohtiin on suositeltavaa jättää koivujen lisäksi myös muita lehtipuun taimia, kuten haapaa, raitaa, leppää ja pihlajaa sekä katajia.
- Sekapuustoiseen metsään tähtäävässä taimikon varhaisperkauksessa ja taimikon harvennuksessa säästetään lisäksi kuusentaimikoissa mäntyä ja männyntaimikoissa kuusta.
- Yhtään puulajia ei raivata metsikön alueelta kokonaan pois. Tavoitteena on, että säilytetään myös niitä puulajeja, joita ei aiota hyödyntää taloudellisesti. Toteutuksessa on suositeltavaa pyrkiä siihen, että metsikön puulajimäärän säilyttäminen onnistuu säästöpuuryhmissä ja suojatiheiköissä.
- Vältetään turhaa perkaamista. Kasvatettavaa puustoa haittaamattomien puiden perkaus on turhaa työtä ja tuottaa ylimääräisiä kustannuksia.
- Hirvivahingoille alttiilla alueilla männiköissä taimikoihin jätetään tavanomaista enemmän mäntyjä. Pusikoituneet lehtipuuryhmät ja etukasvuiset lehtipuut männyntaimien vierestä poistetaan. Etenkin pihlajan ja pajun määrä pidetään alhaisena.

# Työlajikohtaiset suositukset lehtipuusekoituksen ylläpitämiselle

## Kasvatushakkuut

- Harvennuksessa on suositeltavaa pyrkiä sekapuustoisen metsärakenteen säilyttämiseen tai voimistamiseen. Kasvupaikasta riippuen säilytetään vähintään 10 prosentin lehtipuusekoitus.
- Tasaiseen harvennusjälkeen voidaan luoda vaihtelevuutta harventamalla pääpuulajia tavallista voimakkaammin säästöpuuryhmän ja kasvatettavan lehtipuuston ympäriltä.
- Ennakkoraivauksessa säästetään alikasvoksena kasvavia monimuotoisuudelle tärkeitä puita ja pensaita, kuten haapaa, pihlajia, terva- ja harmaaleppiä, raitoja, jaloja lehtipuita ja lehtopensaita.
- Yhtään puulajia ei harvenneta käsittelyalueelta kokonaan pois.
- Kasvatusmetsän puulajimäärän säilyminen varmistetaan lisäämällä harvennuksessa kasvutilaa myös luonnon- ja riistanhoidon kannalta arvokkaille puille, kuten jaloille lehtipuille, haavoille, raidoille, koivuille, leppäryhmille ja metson hakomismännyille.

# Työlajikohtaiset suositukset lehtipuusekoituksen ylläpitämiselle

## Jatkuva kasvatus

- Jatkuvan kasvatuksen yhteydessä on huolehdittava lehtipuiden uudistumisesta tekemällä riittävän kokoisia aukkoja hakkuiden yhteydessä tai tarvittaessa istuttamalla.
- Jatkuvassa kasvatuksessa lehtipuusekoitukselle on suositeltavaa tavoitella kasvupaikasta riippuen vähintään 10 prosentin osuutta.
- Yhtään puulajia ei hakata käsittelyalueelta kokonaan pois.
- Säästöpuina suositaan lehtipuita.

Lehtipuusekoituksen ylläpito

Työlajikohtaiset suositukset lehtipuusekoituksen ylläpitämiselle

Kasvatushakkuut ja uudistushakkuut:• Hakkuissa säästetään kuolleet puut, erityisesti järeät rungot.&nbsp;• Maalahopuiden tuhoutumista vältetään. Järeät pitkälle lahonneet rungot kierretään. Tuoreet järeät lahopuut voidaan myös siirtää pois tieltä.&nbsp;• Lahopuukeskittymään on suositeltavaa sijoittaa säästöpuuryhmä, jolloin olemassa oleva lahopuu säästyy varmemmin hakkuissa sekä kohteeseen muodostuu luontainen lahopuujatkumo.&nbsp;• Jos hakkuualueelta kerätään energiapuuta, kuollutta puuta ei korjata energiapuuksi. Lahonneella puulla ei ole juuri arvoa energiapuuna.• Pystyyn kuolleet puut voi kaataa, jos puun mahdollinen myöhempi kaatuminen voisi aiheuttaa turvallisuusriskin. Maanmuokkaus:• Maalahopuiden tuhoutumista vältetään. Järeät pitkälle lahonneet rungot kierretään. Tuoreet järeät lahopuut siirretään pois tieltä sellaiseen kohtaan, jota ei muokata, esimerkiksi säästöpuuryhmän tai suojavyöhykkeen sisälle.&nbsp;• Maanmuokkauksessa on suositeltavaa käyttää mätästystä ja laikutusta äestyksen tai aurauksen sijaan kohteilla, joilla lahopuuta on tavallista enemmän. Jatkuvaa muokkausjälkeä tekevä maanmuokkaus vaikeuttaa lahopuun tuhoutumisen välttämistä. Jatkuva kasvatus:• Hakkuissa säästetään kuolleet puut, erityisesti järeät rungot.&nbsp;• Jatkuva kasvatus voi säästää kuollutta puuta paremmin kuin tasaikäisrakenteinen kasvatus, koska siinä ei tehdä päätehakkuuta tai maanmuokkausta, eikä yleensä korjata energiapuuta.• Toistuvat poimintahakkuut voivat ehkäistä kuolleiden puiden muodostumista, minkä vuoksi aktiivinen lahopuun tuottaminen tekopökkelöillä on suositeltavaa.

# Työlajikohtaiset suositukset lahopuiden turvaamiselle

**Kasvatushakkuut ja uudistushakkuut:**• Hakkuissa säästetään kuolleet puut, erityisesti järeät rungot. • Maalahopuiden tuhoutumista vältetään. Järeät pitkälle lahonneet rungot kierretään. Tuoreet järeät lahopuut voidaan myös siirtää pois tieltä. • Lahopuukeskittymään on suositeltavaa sijoittaa säästöpuuryhmä, jolloin olemassa oleva lahopuu säästyy varmemmin hakkuissa sekä kohteeseen muodostuu luontainen lahopuujatkumo. • Jos hakkuualueelta kerätään energiapuuta, kuollutta puuta ei korjata energiapuuksi. Lahonneella puulla ei ole juuri arvoa energiapuuna.• Pystyyn kuolleet puut voi kaataa, jos puun mahdollinen myöhempi kaatuminen voisi aiheuttaa turvallisuusriskin.

**Maanmuokkaus:**• Maalahopuiden tuhoutumista vältetään. Järeät pitkälle lahonneet rungot kierretään. Tuoreet järeät lahopuut siirretään pois tieltä sellaiseen kohtaan, jota ei muokata, esimerkiksi säästöpuuryhmän tai suojavyöhykkeen sisälle. • Maanmuokkauksessa on suositeltavaa käyttää mätästystä ja laikutusta äestyksen tai aurauksen sijaan kohteilla, joilla lahopuuta on tavallista enemmän. Jatkuvaa muokkausjälkeä tekevä maanmuokkaus vaikeuttaa lahopuun tuhoutumisen välttämistä.

**Jatkuva kasvatus:**• Hakkuissa säästetään kuolleet puut, erityisesti järeät rungot. • Jatkuva kasvatus voi säästää kuollutta puuta paremmin kuin tasaikäisrakenteinen kasvatus, koska siinä ei tehdä päätehakkuuta tai maanmuokkausta, eikä yleensä korjata energiapuuta.• Toistuvat poimintahakkuut voivat ehkäistä kuolleiden puiden muodostumista, minkä vuoksi aktiivinen lahopuun tuottaminen tekopökkelöillä on suositeltavaa.

Lahopuun turvaaminen

Työlajikohtaiset suositukset lahopuiden turvaamiselle

Metsän uudistaminen Eläviin säästöpuihin jätetään vähintään kahden metrin varoetäisyys maanmuokkauksessa, ettei niiden juuret vaurioidu.Sekapuustoisuutta voi lisätä alentamalla pääpuulajin viljelytiheyttä ja/tai jättämällä osan uudistusalasta viljelemättä, jolloin taimikkoon syntyy enemmän luontaista sekapuustoa ja sillä on tilaa kasvaa myös myöhemmissä metsänkäsittelyn vaiheissa. Taimikonhoito Taimikonhoidossa on hyvä säilyttää mahdollisuuksien mukaan monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puulajeja, kuten haapoja, raitoja, pihlajia, leppiä ja jaloja lehtipuita siten, että niistä voisi aikanaan kehittyä arvokkaita säästöpuita.Taimikon harvennuksessa voi jättää aukkopaikkoihin myös sellaisia puuyksilöitä, jotka tavallisesti poistettaisiin. Paksuoksaiset, poikaoksaiset ja haarautuneet puuyksilöit kehittyvät monimuotoisiksi säästöpuiksi.Aiemmissa hakkuissa jätettyjen säästöpuuryhmien aluskasvillisuus jätetään raivaamatta. Kasvatushakkuut ja uudistushakkuut Kasvatushakkuissa säästöpuut on suositeltavaa keskittää ryhmiin. Ryhmät voidaan merkitä hakkuussa maastoon esimerkiksi tekopökkelöillä tai harventamalla sen ympäriltä tavanomaista voimakkaammin. Ryhmien sijainti voidaan myös tallentaa metsävaratietoon tai metsäsuunnitelmaan paikkatietona.Uudistushakkuissa säästöpuut on suositeltavaa keskittää ryhmiin. Mitä enemmän, monipuolisempaa ja järeämpää säästetty puusto on, sitä suurempi on sen hyöty monimuotoisuudelle.Yksittäisten monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden puuyksilöiden säästäminen ryhmien ulkopuolella on perusteltua ja suositeltavaa.Säästöpuiksi voi valita myös sellaisia puuyksilöitä, jotka tavallisesti poistettaisiin. Paksuoksaiset, poikaoksaiset ja haarautuneet puuyksilöit kehittyvät monimuotoisiksi säästöpuiksi.Korjuussa runkovaurioita saaneet lehtipuut ja männyt ovat hyviä säästöpuita, joihin voi kehittyä koroja, laho-onkaloita ja kääpäisyyttä.Tavanomaista runsaampi säästöpuusto on suositeltavaa jättää, jos metsikössä on haapoja, raitoja, jaloja lehtipuita, lahopuukeskittymä, luontokohde, rantametsää tai se rajautuu luonnonsuojelualueeseen.Säästöpuuryhmän alusta jätetään käsittelemättä ja se jää pysyvästi puuntuotannon ulkopuolelle.&nbsp;Säästöpuuryhmä kannattaa sijoittaa monimuotoisuuden kannalta arvokkaaseen tai puunkorjuun kannalta vaikeaan kohtaan.Säästöpuuryhmän sijoittelussa otetaan huomioon mahdolliset sähkö- ja puhelinlinjat, liikenneväylät, turvallisuus sekä hyönteis- ja sienituhot. Jatkuva kasvatus Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa säästöpuut on suositeltavaa keskittää ryhmiin. Ryhmät voidaan merkitä hakkuussa maastoon esimerkiksi tekopökkelöillä tai harventamalla sen ympäriltä tavanomaista voimakkaammin. Ryhmien sijainti voidaan myös tallentaa metsävaratietoon tai metsäsuunnitelmaan paikkatietona.Yksittäisten monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden puuyksilöiden säästäminen ryhmien ulkopuolella on perusteltua ja suositeltavaa.Säästöpuiksi voi jättää myös sellaisia puuyksilöitä, jotka tavallisesti poistettaisiin. Paksuoksaiset, poikaoksaiset ja haarautuneet puuyksilöit kehittyvät monimuotoisiksi säästöpuiksi.Korjuussa runkovaurioita saaneet lehtipuut ja männyt ovat hyviä säästöpuita, joihin voi kehittyä koroja, laho-onkaloita ja kääpäisyyttä.Säästöpuuryhmän alue jätetään hoitamatta ja se jää pysyvästi puuntuotannon ulkopuolelle.&nbsp;Säästöpuuryhmä kannattaa sijoittaa monimuotoisuuden kannalta arvokkaaseen tai puunkorjuun ja uudistamisen kannalta vaikeaan kohtaan.Säästöpuuryhmän sijoittelussa otetaan huomioon mahdolliset sähkö- ja puhelinlinjat, liikenneväylät, turvallisuus sekä hyönteis- ja sienituhot.

# Työlajikohtaiset suositukset säästöpuiden jättämiselle

## Metsän uudistaminen

- Eläviin säästöpuihin jätetään vähintään kahden metrin varoetäisyys maanmuokkauksessa, ettei niiden juuret vaurioidu.
- Sekapuustoisuutta voi lisätä alentamalla pääpuulajin viljelytiheyttä ja/tai jättämällä osan uudistusalasta viljelemättä, jolloin taimikkoon syntyy enemmän luontaista sekapuustoa ja sillä on tilaa kasvaa myös myöhemmissä metsänkäsittelyn vaiheissa.

# Työlajikohtaiset suositukset säästöpuiden jättämiselle

## Taimikonhoito

- Taimikonhoidossa on hyvä säilyttää mahdollisuuksien mukaan monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puulajeja, kuten haapoja, raitoja, pihlajia, leppiä ja jaloja lehtipuita siten, että niistä voisi aikanaan kehittyä arvokkaita säästöpuita.
- Taimikon harvennuksessa voi jättää aukkopaikkoihin myös sellaisia puuyksilöitä, jotka tavallisesti poistettaisiin. Paksuoksaiset, poikaoksaiset ja haarautuneet puuyksilöit kehittyvät monimuotoisiksi säästöpuiksi.
- Aiemmissa hakkuissa jätettyjen säästöpuuryhmien aluskasvillisuus jätetään raivaamatta.

# Työlajikohtaiset suositukset säästöpuiden jättämiselle

## Kasvatushakkuut ja uudistushakkuut

- Kasvatushakkuissa säästöpuut on suositeltavaa keskittää ryhmiin. Ryhmät voidaan merkitä hakkuussa maastoon esimerkiksi tekopökkelöillä tai harventamalla sen ympäriltä tavanomaista voimakkaammin. Ryhmien sijainti voidaan myös tallentaa metsävaratietoon tai metsäsuunnitelmaan paikkatietona.
- Uudistushakkuissa säästöpuut on suositeltavaa keskittää ryhmiin. Mitä enemmän, monipuolisempaa ja järeämpää säästetty puusto on, sitä suurempi on sen hyöty monimuotoisuudelle.
- Yksittäisten monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden puuyksilöiden säästäminen ryhmien ulkopuolella on perusteltua ja suositeltavaa.
- Säästöpuiksi voi valita myös sellaisia puuyksilöitä, jotka tavallisesti poistettaisiin. Paksuoksaiset, poikaoksaiset ja haarautuneet puuyksilöit kehittyvät monimuotoisiksi säästöpuiksi.
- Korjuussa runkovaurioita saaneet lehtipuut ja männyt ovat hyviä säästöpuita, joihin voi kehittyä koroja, laho-onkaloita ja kääpäisyyttä.
- Tavanomaista runsaampi säästöpuusto on suositeltavaa jättää, jos metsikössä on haapoja, raitoja, jaloja lehtipuita, lahopuukeskittymä, luontokohde, rantametsää tai se rajautuu luonnonsuojelualueeseen.
- Säästöpuuryhmän alusta jätetään käsittelemättä ja se jää pysyvästi puuntuotannon ulkopuolelle.
- Säästöpuuryhmä kannattaa sijoittaa monimuotoisuuden kannalta arvokkaaseen tai puunkorjuun kannalta vaikeaan kohtaan.
- Säästöpuuryhmän sijoittelussa otetaan huomioon mahdolliset sähkö- ja puhelinlinjat, liikenneväylät, turvallisuus sekä hyönteis- ja sienituhot.

# Työlajikohtaiset suositukset säästöpuiden jättämiselle

## Jatkuva kasvatus

- Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa säästöpuut on suositeltavaa keskittää ryhmiin. Ryhmät voidaan merkitä hakkuussa maastoon esimerkiksi tekopökkelöillä tai harventamalla sen ympäriltä tavanomaista voimakkaammin. Ryhmien sijainti voidaan myös tallentaa metsävaratietoon tai metsäsuunnitelmaan paikkatietona.
- Yksittäisten monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden puuyksilöiden säästäminen ryhmien ulkopuolella on perusteltua ja suositeltavaa.
- Säästöpuiksi voi jättää myös sellaisia puuyksilöitä, jotka tavallisesti poistettaisiin. Paksuoksaiset, poikaoksaiset ja haarautuneet puuyksilöit kehittyvät monimuotoisiksi säästöpuiksi.
- Korjuussa runkovaurioita saaneet lehtipuut ja männyt ovat hyviä säästöpuita, joihin voi kehittyä koroja, laho-onkaloita ja kääpäisyyttä.
- Säästöpuuryhmän alue jätetään hoitamatta ja se jää pysyvästi puuntuotannon ulkopuolelle.
- Säästöpuuryhmä kannattaa sijoittaa monimuotoisuuden kannalta arvokkaaseen tai puunkorjuun ja uudistamisen kannalta vaikeaan kohtaan.
- Säästöpuuryhmän sijoittelussa otetaan huomioon mahdolliset sähkö- ja puhelinlinjat, liikenneväylät, turvallisuus sekä hyönteis- ja sienituhot.

Asiasanahaku

Hakutulokset hakusanalle “suositukset luonnonhoito”

Metsän suojelu METSO-ohjelman avulla

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Käyttötapauksia

Uudistaminen uudistamisläpimittaan perustuen

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Laadunhallinta uudistusalojen hakkuutähteen korjuussa

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

Ota yhteyttä

Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa -artikkelin päivitys

Työlajikohtaiset suositukset lehtipuusekoituksen ylläpitämiselle

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Työlajikohtaiset suositukset lahopuiden turvaamiselle

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Työlajikohtaiset suositukset säästöpuiden jättämiselle

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Haku ja valikko