Asiasanahaku

• Luonnonhoidolliset hakkuut talousmetsissä

  Toimenpide

  Luonnonhoidollisilla hakkuilla tarkoitetaan kaikkia eri hakkuutapoja, joissa tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta, edistää riistan elinolosuhteita, parantaa maisemaa tai tehostaa vesiensuojelua. Maanomistaja voi vapaaehtoisesti soveltaa luonnonhoidollisten hakkuiden keinovalikoimaa päästäkseen omiin metsäluontoa koskeviin tavoitteisiinsa.  

  Lue lisää aiheesta: Luonnonhoidolliset hakkuut talousmetsissä

• Metsätalouden ohjauskeinot

  Toimenpide

  Metsätalouden ympäristöohjeistus perustuu lainsäädäntöön ja toimintaa ohjaaviin ohjelmiin (esim. Kansallinen metsästrategia 2025, alueelliset metsäohjelmat, alueelliset vesienhoidon toimenpideohjelmat) sekä maanomistajalle vapaaehtoisten sertifiointijärjestelmien (PEFC ja FSC) asettamiin kriteereihin.  Lisäksi maanomistaja asettaa omien tavoitteittensa pohjalta toimintaohjeita. 

  Lue lisää aiheesta: Metsätalouden ohjauskeinot

• Vesien laadun turvaaminen uudistusalojen energiapuun korjuussa

  Hyvä käytäntö

  Energiapuun korjuussa vesiensuojelusta huolehtiminen on tärkeää erityisesti kantojen korjuussa. Vesiensuojelun tarve korostuu suojelun kannalta ongelmallisilla, viljavilla ja hienojakoisilla kasvupaikoilla sekä turvemailla. Korjuutyöt pyritään rajaamaan ja ajoittamaan siten, että ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutuminen vesistöihin vältetään.  

  Lisää aiheesta toimenpiteissä:

  • Hakkuutähteen korjuu uudistushakkuualoilta
  • Kantojen korjuu uudistushakkuualoilta
  • Vesiensuojelu metsätaloudessa
  • Vesiensuojelutoimenpiteet metsätaloudessa

• Laadunseuranta metsän- ja luonnonhoidossa

  Hyvä käytäntö

  Hyvän laadun edellytyksenä on toimiva laadunhallinta. Perustana siinä on jatkuva oppiminen ja virheiden toistumisen välttäminen. Metsänhoidon työn tulokset ilmentävät työn laatua ja auttavat parantamaan sitä. Sekä toimintaketjun heikkojen kohtien että hyvien toimintamallien löytyminen vie toimintaa haluttuun suuntaan. Laadunseurannan tuomat lisäkustannukset ovat vähäisiä verrattuna siihen, mitä heikkolaatuinen työ voi maksaa metsänomistajalle tai palveluntarjoajalle. 

  Lisää aiheesta toimenpiteissä:

  • Metsänhoidon laadunhallinta

• Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen soilla

  Hyvä käytäntö

  Soiden monimuotoisuutta kuvaa suoluonnon laaja kirjo. Korvet ja rämeet ovat puustoisia, letot ja nevat puolestaan avoimia tai puoliavoimia soita. Soita esiintyy pienialaisina kangasmetsien notkelmissa sekä laajoina suokokonaisuuksina. Turpeen paksuus voi vaihdella ohuesta kerroksesta useisiin metreihin.   

  Lisää aiheesta toimenpiteissä:

  • Suometsän hoitohanke

• Monimuotoisuuden turvaaminen metsätaloudessa

  Hyvä käytäntö

  Metsätalouden toimijat havahtuivat 1980-luvulla tunnistamaan oman toiminnan ympäristövaikutuksia, kun yhteiskunnassa alettiin laajemmin kiinnittää huomiota ympäristön tilaan, esimerkiksi vesistöjen kuntoon ja metsälajiston köyhtymiseen. Ensimmäinen yksityismetsätalouteen tarkoitettu ympäristöohjeistus ”Metsäluonnon hoito ja suojelu yksityismetsissä” ilmestyi vuonna 1989. Ekologinen kestävyys ja monimuotoisuuden säilyttäminen otettiin osaksi metsälakia vuonna 1996. 

  Lisää aiheesta toimenpiteissä:

  • Talousmetsien luonnonhoito

• Laadun hallinta kasvatusmetsien energiapuun korjuussa

  Toteutus

  Kasvatushakkuissa korjuun laadulla tarkoitetaan metsikön puuston, maaperän ja ympäristön tilaa korjuun jälkeen. Tavoitteena on, että metsään jää kasvamaan metsänomistajan tavoitteiden mukainen laadultaan hyvä ja tuottava puusto.    

  Lisää aiheesta toimenpiteissä:

  • Energiapuunkorjuu kasvatusmetsistä
  • Metsänhoidon laadunhallinta

• Riistan suosiminen metsänhoidossa ja hakkuissa

  Toimenpide

  Jokaisella maanomistajalla on mahdollisuus edistää metsässään kannattavaa puuntuotantoa ja samalla säilyttää sekä lisätä riistalajeille soveliaita elinympäristöjä. Talousmetsästä voi metsänhoidon ja luonnonhoidon keinoin kehittää hyvän riistametsän, josta riistalajit löytävät tarvitsemaansa ravintoa ja suojaa sekä paikan soitimelle ja pesintään. Riistapainotteisen metsänhoidon eli riistametsänhoidon tavoitteena on kehittää tärkeimpien riistalajien kantoja tuottamalla talousmetsiin riistan tarvitsemia elinympäristöjä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävillä keinoilla.

  Lue lisää aiheesta: Riistan suosiminen metsänhoidossa ja hakkuissa

• Metsän uudistuminen ja kasvatus jatkuvassa kasvatuksessa

  Toimenpide

  Jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilytetään aina peitteisenä eikä avohakkuita tehdä. Metsän uudistuminen perustuu olemassa olevaan alikasvostaimikkoon tai hakkuun jälkeen luontaisesti syntyviin taimiin ja niiden jatkokehittämiseen. Uudistamis- ja kasvatusvaiheet limittyvät, jolloin painopiste voi olla tilanteen mukaan metsän uudistumisen edellytysten parantamisessa tai kasvatuksessa.

  Lue lisää aiheesta: Metsän uudistuminen ja kasvatus jatkuvassa kasvatuksessa

• Suometsän hoitohankkeen perustaminen

  Toteutus

  Suometsän hoitohankkeen käynnistäjänä on tavallisesti metsänomistajalta tai metsäpalveluiden tuottajalta tullut aloite. Sopivia suometsän hoitohankkeita löytyy alueilta, joilla edellisestä hoitohankkeesta on aikaa 20–40 vuotta. Tällöin puustoon on todennäköisesti kehittynyt hakkuutarvetta ja vesi- ja ravinnetaloutta voi olla kannattavaa järjestellä.

  Lisää aiheesta toimenpiteissä:

  • Suometsän hoitohanke