Jatkuvan kasvatuksen hakkuut
Jatkuvan kasvatuksen mukaisessa metsänkasvatuksessa tavoitteena on säilyttää metsikössä jatkuvasti puuston peitteisyys. Hakkuita tehdään poiminta- ja pienaukkohakkuina sekä ylispuukasvatuksena. Avohakkuita ei lähtökohtaisesti käytetä. Metsän uudistuminen perustuu luontaisesti syntyviin taimiin.
Metsänkasvatustavan valinta riippuu metsänomistajan omista tavoitteista ja metsän ominaisuuksista. Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen jaksollisesta kasvatuksesta on helpompaa kohteilla, joilla on jo valmiiksi aluskasvillisuutta ja eri-ikäistä hyvälaatuista ja elinvoimaista puustoa.
Jatkuvaan kasvatukseen tähtääminen
Tavoitteena kuusi- tai mäntyvaltaisen metsän eri-ikäiskasvatuksessa on puuston laaja ikä- ja kokojakauma, joka saadaan aikaan luontaista uudistumista ja alikasvosta hyödyntämällä. Valkonen, S. 2017. Metsän jatkuvasta kasvatuksesta. Metsäkustannus Oy ja Luonnonvarakeskus. 125 s. Männikön ylispuukasvatuksen toteutus on yleensä varsin helppoa ja varmaa. Männikkö on tarpeen hakata harvaksi ja valoisaksi, jotta käsittelyalueelle syntyy riittävästi alikasvosmäntyjä.
Metsän uudistuminen ja kasvatus jatkuvassa kasvatuksessa
Jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilytetään aina peitteisenä eikä avohakkuita tehdä. Metsän uudistuminen perustuu olemassa olevaan alikasvostaimikkoon tai hakkuun jälkeen luontaisesti syntyviin taimiin ja niiden jatkokehittämiseen. Uudistamis- ja kasvatusvaiheet limittyvät, jolloin painopiste voi olla tilanteen mukaan metsän uudistumisen edellytysten parantamisessa tai kasvatuksessa.