Siirry pääsisältöön
Aakkosellinen hakemisto
Selaa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätaloudessa

Kuvaus
Hyviä käytäntöjä
Toteutus
Yleistietoa

Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin luonnon prosesseihin. Luonto sopeutuu ja muuttuu ilmaston muuttuessa. Eri puulajien sopeutumiskykyä pidetään esimerkiksi melko hyvänä, mutta kasvuolosuhteiden muutokset lisäävät riskiä eri tuhoille.

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt

Maapallon ilmasto on ollut alati muutoksessa, mutta nykyisin ihmisen toiminnalla on ratkaiseva vaikutus muutoksiin. Ilmaston lämpenemiseen vaikuttavien kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, päästöt ilmakehään ovat suuret. Kasvihuonekaasut lisäävät ilmaston lämpenemistä pitkään, vaikka päästöt saataisiin vähenemään nykyisestä.   

Ilmaston muuttuminen on globaali ilmiö, joka koskee merkittävästi myös Suomea. Muutoksia on jo havaittavissa, sillä esimerkiksi vuotuinen keskilämpötila ja lämpösumma ovat nousseet Suomessa selvästi viime vuosikymmenien aikana.  

Metsien eläinlajiston välinen kilpailu muuttuu, kun olosuhteet ravinnon saannissa, talvehtimisessa ja tautien määrässä muuttuvat. Yksittäisten lajien osalta se voi tarkoittaa kannan hiipumista, vahvistumista tai siirtymistä.   

Ilmastonmuutos edellyttää koko metsätaloudelta uusia toimintatapoja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi talvien lauhtuminen ja kelirikkoaikojen muutokset haastavat metsäteollisuuden ympärivuotisen puuhuollon jo nyt.  

Metsänhoidolla voidaan parantaa metsien kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Erilaiset metsätuhot ovat keskeisin metsätalouden haavoittuvuus[Lähdeviite1]. Kun huolehditaan metsien monipuolisesta puu- ja eläinlajistosta sekä puuston terveydestä, lisätään metsien kykyä vastustaa lisääntyviä tuhoriskejä myös tulevaisuudessa. 

Metsänomistajalle paras keino varautua omassa metsätaloudessa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on suunnitelmallinen ja aktiivinen metsänhoito. Näin vähennetään ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia ja samalla varaudutaan muutokseen eri aikajänteillä. Puiden kasvusta huolehtimalla voidaan lisätä myös metsien hiilensidontakykyä[Lähdeviite2] [Lähdeviite3] [Lähdeviite4]. Ennalta arvaamattomien metsätuhojen varalle metsänomistaja voi hankkia lisäturvaa ostamalla riskinsietokyvyn mukaisen metsävakuutuksen. 

Suomen metsät ilmastonmuutoksessa 

Ilmastonmuutoksen myötä kasvukausi pitenee ja puuston kasvuolosuhteet — esimerkiksi lämpöolosuhteet — muuttuvat puuston hiilensidonnalle ja kasvulle otollisemmiksi. Näin tapahtuu etenkin Pohjois-Suomessa, jossa metsien kasvua rajoittaa nykyään lyhyehkö kasvukausi ja melko alhaiset kesälämpötilat toisin kuin Etelä-Suomessa. Puuston kasvun oletetaankin lisääntyvän Pohjois-Suomessa suhteellisesti enemmän kuin Etelä-Suomessa[Lähdeviite5][Lähdeviite2].  

Etelä-Suomessa varsinkin kuusen kasvu voi kärsiä ilmaston lämmetessä ja sen myötä lisääntyvästä kuivuudesta hyvin vettä läpäisevillä kasvupaikoilla. Voimakas lämpeneminen voi vähentää puuston kasvua jopa männyllä [Lähdeviite2]. Metsien rakenteeseen ja puuston kasvuun sekä hiilenvarastoihin vaikuttaa ilmastonmuutoksen lisäksi myös metsien hoidon ja hakkuiden intensiteetti[Lähdeviite3][Lähdeviite4] sekä ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät erilaiset tuhoriskit [Lähdeviite6] [Lähdeviite2][Lähdeviite7][Lähdeviite8].  

Ilmastonmuutoksen lisäämät tuhoriskit vaihtelevat puulajeittain ja kasvupaikoittain sekä maantieteellisesti. Riskit tulee ottaa huomioon metsien hoidossa ja hakkuissa [Lähdeviite6][Lähdeviite2][Lähdeviite7][Lähdeviite8]. Myös puuston elinvoimaisuuteen tulee kiinnittää entistä suurempi huomio. Ilmastonmuutoksen vaikutukset puuston kasvuun ja tuhoriskeihin on otettava huomioon myös metsäsuunnittelussa ja suunnittelun apuna käytettävissä kasvumalleissa metsänhoidon ohella.

Metsissä tehtävien toimenpiteiden vaikutukset ulottuvat useiden vuosikymmenien päähän. Tämän vuoksi ilmastonmuutokseen liittyvät erilaiset metsien hoidon ja käytön riskit on syytä tunnistaa ja ottaa huomioon metsiä koskevassa päätöksenteossa. 

Näin ilmaston oletetaan muuttuvan Suomessa 

  • Lämpötilan että sadannan odotetaan kasvavan selvästi enemmän talvella kuin kesällä.  
  • Hellepäivien määrä voi lisääntyä, ja kuivuusjaksot yleistyvät sekä keväällä että kesällä[Lähdeviite9].  
  • Runsassateisia päiviä esiintyy yhä useammin.  
  • Kylmiä talvia esiintyy aikaisempaa harvemmin.  
  • Ilmaston lämpenemisen edetessä routajaksot lyhenevät, ja Etelä-Suomessa maa voi yhä useammin jäädä talvella roudattomaksi[Lähdeviite6].  
  • Tuulisuuden ei arvioida muuttuvan Suomessa merkittävästi[Lähdeviite10], mutta myrskytuulet saattavat voimistua etenkin rannikkoalueilla. 

Keskilämpötila nousee ja sadanta lisääntyy 

Uusimpien ilmastonmuutosta koskevien malliennusteiden mukaan Suomen vuotuisen keskilämpötilan oletetaan nousevan 2–6 astetta ja vuotuisen sadannan lisääntyvän 6–18 prosenttia vuoteen 2100 mennessä. Ennusteen oletus on, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lisääntyy nykyilmaston (tarkastelujakso 1981–2010) noin 350 ppm:stä 430–940 ppm:än. Ennen teollistumisen aikaa hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä oli noin 280 ppm.  

Vuosina 2040–2069 vuotuisen keskilämpötilan oletetaan olevan 2–3 astetta ja vuotuisen sadannan 6–11 prosenttia korkeampi kuin nykyään. Nämä ennusteet perustuvat Ilmatieteen laitoksen laskemiin 28 ilmastomallin keskiarvotuloksiin. [Lähdeviite11] 

Tehollisen lämpösumman muutokset vuoteen 2069 asti karttoina
Keskimääräinen tehollinen lämpösumma (d.d.) jaksolla 1981–2010 sekä RPCP4.5 skenaariota vastaava arvio jaksoille 2010–2039 ja 2040–2069. Kuvissa esitetty skenaario RCP4.5 kuvaa kohtuullista ilmastonmuutosta. Lähde: Ilmatieteenlaitos.

Mikä RCP?

RCP:t (Representative Concentration Pathway) ovat IPCC:ssä (Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli) vuonna 2014 hyväksyttyjä ilmaston mallinnukseen ja tutkimukseen käytettäviä skenaarioita eli tiettyihin olettamuksiin perustuvia ennusteita. RCP:t ovat sidoksissa tulevien vuosien kasvihuonekaasupäästöjen suuruuteen. RCP:n lukuarvo kuvaa, minkä suuruinen maapalloon kohdistuva säteilypakote on vuonna 2100 verrattuna esiteollisiin arvoihin (muutos: +2,6, +4,5, ja +8,5 W/m²). Säteilypakotteen arvo saadaan ilmastosysteemiin imeytyvän auringonsäteilyn ja Maasta avaruuteen poistuvan
pitkäaaltoisen säteilyn erotuksena. Nollaa suurempi säteilypakote merkitsee ilmaston lämpenemistä.
[Lähdeviite12]

Ilmastonmuutoksen arvioituja vaikutuksia Suomen eri osissa

Seuraavissa karttakuvissa (1–3) on esitetty ilmastonmuutoksen oletettuja vaikutuksia metsiin. Esitetyt arviot ovat suuntaa-antavia ja ne on tehty pääosin RCP4.5 ja RCP8.5 skenaarioita käyttävien vaikutustutkimusten perusteella. Arviot kuvaavat keskimääräistä tilannetta maan eri osissa (eteläinen, keskinen ja pohjoinen Suomi).

Viitteet: A[Lähdeviite13] B [Lähdeviite14]C[Lähdeviite6] D[Lähdeviite8] E[Lähdeviite15] F[Lähdeviite6] G[Lähdeviite16] H[Lähdeviite17] I[Lähdeviite11] J[Lähdeviite9] K [Lähdeviite18]

Ilmastonmuutoksen oletettuja vaikutuksia metsiin 1
Ilmastonmuutoksen muita oletettuja vaikutuksia metsiin. (1)
Ilmastonmuutoksen oletettuja vaikutuksia metsiin 2
Ilmastonmuutoksen muita oletettuja vaikutuksia metsiin. (2)
Ilmastonmuutoksen oletettuja vaikutuksia metsiin 3
Ilmastonmuutoksen muita oletettuja vaikutuksia metsiin. (3)

Riskien hallinta ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Tuhoriskien hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota ilmaston muuttuessa. Näin voidaan varmistaa metsien terveyden ja kasvukunnon säilyminen sekä pienentää ilmastonmuutoksen tuomia erilaisia uhkia. 

Riskien hallinnnan keinoja

Tuuli- ja lumituhoriski ja tuhoriskit yleisesti  

  • Huolehditaan metsien hoidosta metsänhoidon suositusten mukaisesti. 

Metsäpaloriski 

  • Huomioidaan metsäpalovaroitukset hakkuiden toteutuksessa.  
  • Varmistetaan metsäammattilaisten metsäpalonsammutuksen osaaminen. 
  • Ylläpidetään metsäalan ja pelastustoimen yhteistyötä. 

Kasvitauti- ja tuholaisriski 

  • Tunnistetaan yleisimmät metsätuhojen aiheuttajat ja ehkäistään tuhojen syntymistä tai leviämistä. 
  • Valitaan hakkuu- ja metsänuudistamismenetelmät tauti- ja tuholaisriskit huomioiden ja hyödyntäen metsänhoidon suosituksia.  

Metsätuhojen jälkeiset korjaavat toimenpiteet 

  • Tunnistetaan tuhokohteet mahdollisimman nopeasti, esim. satelliittikuvista uutta teknologiaa hyödyntäen.  
  • Korjataan tuhopuusto välittömästi, millä ehkäistään seurannaistuhoja.  
  • Jos tuho koskee vain tiettyä puulajia, suositaan ja säästetään muiden puulajien puita.
  • Selvitetään mahdollisuudet hyödyntää laajaa tuhokohdetta suojelualueena.

Hirvieläinkannan säätely

  • Säädellään hirvieläinkantaa, jotta puustoon kohdistuvat tuhot pysyvät kohtuullisina mahdollistaen männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatuksen. Säätelyssä tarvitaan metsä- ja riistatalouden yhteistyötä.

Uusien kasvituholaisten leviämisen ehkäisy

  • Pyritään ehkäisemään valvonnalla ja torjuntatoimilla mm. ulkomaisen pakkaus- ja kasvimateriaalin mukana kulkeutuvien vaarallisten tautien ja tuholaisten leviäminen puustoihin. 
  • Metsätaloudessa toimivien on osattava tunnistaa uudet kasvintuhoojat ja niiden riskit. 

 

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulma monimuotoisuuden turvaamisessa

Ilmastonmuutos lisää erilaisten metsätuhojen riskiä. Monimuotoisen metsäluonnon turvaamisella voidaan vähentää ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia.

Monimuotoinen metsäluonto sopeutuu parhaiten ilmastonmuutokseen

Ennustettu ilmastonmuutos edellyttää metsien hoidon sopeuttamista. Siten voidaan vähentää ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia ja toisaalta hyötyä mahdollisista positiivista vaikutuksista. Ilmaston lämpeneminen lisää metsien tuhoriskiä, erityisesti sellaisia taudin- ja tuhonaiheuttajia, joiden leviämistä aiemmin on ehkäissyt Suomen kylmä ilmasto. Ilmastonmuutos voi lisätä myös kuivuuden sekä tuulituhojen riskiä sekä näistä aiheutuvia seurannaistuhoja.  

Rankkasateiden ja tulvien on ennustettu myös lisääntyvän. Tämän vuoksi metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden merkitys ja metsien ja soiden rooli osana tulvasuojelua tulee korostumaan. Toisaalta lämpenevässä ilmastossa metsät kasvavat nopeammin ja erityisesti lehtipuut hyötyvät lämpenemisestä. 

Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät tuhoriskit tulisi ottaa huomioon metsänhoidossa ja puunkorjuussa. Yksi keino on kiinnittää entistä suurempi huomio puuston elinvoimaisuuteen ja metsien monilajisuuteen. Vaikutukset vaihtelevat puulajeittain ja kasvupaikoittain sekä maantieteellisesti. Metsien käytössä tehtävien päätösten ja toimenpiteiden vaikutukset ulottuvat myös monissa tapauksissa vuosikymmenien päähän, minkä vuoksi ilmastonmuutoksen metsille aiheuttamat riskitekijät on syytä tunnistaa ja ottaa huomioon. Monipuoliset elinvoimaiset metsät pystyvät sopeutumaan parhaiten muuttuvaan ilmastoon.  

Myrskytuhon jälkiä
Ilmastonmuutos voi lisätä tuulituhojen riskiä ja näistä aiheutuvia seurannaistuhoja. Kuvassa Asta-myrskyn tuhoja vuonna 2010. Kuva: © Lauri Saaristo.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulma taimikonhoidossa

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta on ensiarvoista, että taimikot hoidetaan ajallaan.  

Lehtipuusekoitus lisää ilmastokestävyyttä

Havupuuvaltaiseen taimikkoon jätetään mahdollisuuksien mukaan lehtipuusekoitus taimikonharvennuksessa. Tällöin huomioidaan kuitenkin eri puulajien kasvurytmit. Lehtipuusekoitus vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Monipuolinen puusto kestää yleensä paremmmin erilaisia tuhoja. Lehtipuusekoitus saattaa myös ehkäistä jossain määrin tuhojen leviämistä havupuustossa. 

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulma metsänuudistamisessa

Ilmaston lämpeneminen parantaa metsäpuiden siementen tuleentumista. Näin luontaisen uudistamisen edellytykset paranevat myös Pohjois-Suomessa, jossa lyhyt kasvukausi ja alhaiset kesälämpötilat rajoittavat siementen tuleentumista nykyään.  Metsänviljelyssä tulee varmistaa siementen ja taimien ilmasto- ja kasvupaikkavaatimukset.[Lähdeviite19] [Lähdeviite20] [Lähdeviite21] [Lähdeviite22]

Siemenen alkuperällä iso merkitys

Oikea alkuperä turvaa onnistuneen viljelytuloksen. Etelästä liian kauas pohjoiseen siirrettyjen puiden kasvu jatkuu myöhempään kuin paikallisten puiden, jolloin talveentumattomat solukot vioittuvat pakkauskauden alettua ja puut altistuvat erilaisille tuhoille. Pitkät siirrot erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin ovat puiden terveyden kannalta haitallisia.

Metsänviljelymateriaalin laatu

Metsänjalostuksen avulla voidaan nopeuttaa metsäpuiden sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin ja varmistaa metsien tuotoskyvyn säilyminen tulevaisuudessa. Jalostuksessa eri alkuperiä testataan erilaisissa ympäristöissä. Metsänviljelyaineiston tuotantoon valitaan tulevaisuuden ilmastoon mahdollisimman hyvin sopeutuvia, geneettisesti stabiileja ja viljelyvarmoja yksilöitä.  

Siemenviljelyksillä tuotetut jalostetut siemenet ja niistä kasvatetut taimet kasvavat tutkimusten perusteella metsikkösiemenalkuperiä paremmin. Käyttämällä jalostettua siementä tai taimia voidaan saada 15–20 prosentin kasvunlisäys verrattuna metsiköstä kerättyihin siemeniin. [Lähdeviite23] Lisäksi jalostuksella voidaan vaikuttaa myönteisesti puun laatuun ja terveyteen. Jalostettu siemen sisältää luonnonmetsistä valittujen parhaiden puiden monipuolisen perimän.[Lähdeviite19][Lähdeviite20][Lähdeviite21]

Keinoja metsätalouden sopeutumiseksi ilmastonmuutokseen

Tarkastelu on tehty tilatasolla sekä metsänomistajien että metsäammattilaisten näkökulmasta: metsänuudistaminen (luontainen tai viljely) ja alikasvoksen hyödyntäminen.

  • Valitaan kasvatettava puulaji/kasvatettavat puulajit kasvupaikan ja maalajin mukaan (esim. kuivuusriskiin varautuminen). 
  • Hyödynnetään mahdollisuudet kasvattaa myös mm. jaloja lehtipuita, haapaa, tervaleppää ja lehtikuusta. 
  • Vältetään kuusen kasvatusta liian karuilla kasvupaikoilla.  
  • Käytetään jalostettua siemen- ja taimimateriaalia metsänviljelyssä. 
  • Käytetään viljelyssä kullakin maantieteellisellä alueella parhaiten menestyviä kotimaisia siemen- ja taimialkuperiä. 
  • Toimenpiteiden ajoituksessa hyödynnetään pitkän ajan sääennusteita, esim. kylvön ja istutuksen ajoitus. 
  • Käytetään hyväksi siemensatoennusteet luontaisessa uudistamisessa. 
  • Hyödynnetään luontainen taimiaines sekapuustoisuuden aikaansaamiseksi. 

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen keinot metsätaloudessa

Metsätaloudessa ilmastonmuutokseen sopeutuminen koostuu monista eri toimenpiteistä  jotka jo valtaosin kuuluvat hyvään metsien hoitoon. Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa hyvien käytäntöjen noudattaminen on entistäkin tärkeämpää. Näin voidaan varmistaa metsien terveyden ja kasvukunnon säilyminen sekä pienentää ilmastonmuutoksen tuomia erilaisia uhkia.

Keinoja metsätalouden sopeutumiseksi ilmastonmuutokseen

Seuraavassa on esitetty keinoja metsätalouden sopeutumiseksi ilmastonmuutokseen. Tarkastelu on tehty tilatasolla sekä metsänomistajien että metsäammattilaisten näkökulmasta. 

Metsäsuunnittelu

  • Puusto- ja kasvupaikkatiedot pidetään ajan tasalla. 
  • Käytetään paikkatietoa riskikohteiden tunnistamisessa. Huomioidaan esimerkiksi kasvupaikat, jotka ovat alttiita maan kuivumiselle tai tuuli- ja lumituhoille. 
  • Vältetään tilatasolla yksipuolista puustorakennetta käyttämällä metsiköissä monipuolisesti eri metsänkasvatuksen menetelmiä ja puulajeja. 
  • Kuvataan kohteen paras korjuukelpoisuusajankohta, esim. ”kuivan kesän aikana”.  

Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

  • Huomioidaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kaikissa toimenpiteissä.  
  • Suositaan sekapuustoisuutta ja lehtipuusekoitusta. 

Metsätalouden vesiensuojelu ja vesitalouden säätely

  • Huolehditaan vesiensuojelun toimenpiteistä ja niiden laadusta. 
  • Mitoitetaan vesiensuojelun ratkaisut vastaamaan sadannan äärevöitymiseen.  
  • Toimenpiteiden ajoituksessa hyödynnetään pitkän ajan sääennusteita, esim. ojitusten kunnostuksessa. 
  • Huomioidaan valuma-aluetason vesistövaikutukset mahdollisuuksien mukaan ja hyödynnetään olemassa olevia aineistoja mm. vedenvirtaamamalleja ja eroosioriskikartoitusta (ks. Suomen metsäkeskuksen verkkosivu(ulkoinen linkki)).  
  • Hyödynnetään tarkoituksenmukaisia vesiensuojeluratkaisuja, kuten kosteikkoja ja pintavalutuskenttiä. 
  • Vältetään tarpeetonta ojien kunnostamista turvemailla ja hyödynnetään puustoisuutta pohjavedenpinnan tason säätelyssä. 

Metsänuudistaminen (luontainen tai viljely) ja alikasvoksen hyödyntäminen

  • Valitaan kasvatettava puulaji/kasvatettavat puulajit kasvupaikan ja maalajin mukaan (esim. kuivuusriskiin varautuminen). 
  • Hyödynnetään mahdollisuudet kasvattaa myös mm. jaloja lehtipuita, haapaa, tervaleppää ja lehtikuusta. 
  • Vältetään kuusen kasvatusta liian karuilla kasvupaikoilla.  
  • Käytetään jalostettua siemen- ja taimimateriaalia metsänviljelyssä. 
  • Käytetään viljelyssä kullakin maantieteellisellä alueella parhaiten menestyviä kotimaisia siemen- ja taimialkuperiä. 
  • Toimenpiteiden ajoituksessa hyödynnetään pitkän ajan sääennusteita, esim. kylvön ja istutuksen ajoitus. 
  • Käytetään hyväksi siemensatoennusteet luontaisessa uudistamisessa. 
  • Hyödynnetään luontainen taimiaines sekapuustoisuuden aikaansaamiseksi. 

Taimikonhoito

  • Hoidetaan taimikot ajallaan.  
  • Jätetään havupuuvaltaiseen taimikkoon mahdollisuuksien mukaan lehtipuusekoitus taimikonharvennuksessa (huomioiden kuitenkin eri puulajien kasvurytmit).

Puunkorjuu ja varastointi

  • Vältetään korjuuvaurioita, sekä maaston että puuston osalta. 
  • Tehdään juurikäävän torjunta asianmukaisesti. 
  • Noudatetaan metsätuholain mukaisia aikarajoja. 
  • Toimenpiteiden ajoituksessa hyödynnetään pitkän ajan sääennusteita.  

Kasvatushakkuut

  • Tehdään puuston ensiharvennus oikea-aikaisesti, millä vältetään nuorten puustojen liiallisen tiheyden aiheuttamaa riukuuntumista. 
  • Suositaan sekapuustoisuutta ja lehtipuusekoitusta. 
  • Edistetään hakkuin puuston luontaista laji- ja kokovaihtelua. 
  • Hakkuiden ajoituksessa huomioidaan puuston tila ja korjuuolosuhteet. 
  • Toimenpiteiden ajoituksessa hyödynnetään pitkän ajan sääennusteita.

Uudistushakkuut

  • Aikaistetaan uudistushakkuuta tuulituhoille alttiilla alueilla ja/tai jos juurikääpä lahottaa puustoa. 
  • Uudistetaan huonokuntoiset, varttuneet puustot välittömästi. 

Lannoitus

  • Parannetaan tuhkalannoituksella turvemaametsien ravinnetasapainoa. 
  • Huolehditaan kivennäismaiden puustojen terveyslannoituksista.

Metsäteiden kunnossapito

  • Huolehditaan metsäteiden kunnossapidosta ja perusparannuksista, erityisesti niiden kantavuus huomioiden. 
  • Varmistetaan tierumpujen kunto ja riittävän suuri koko veden virtaukselle sekä vaelluskalojen liikkumiselle. 
  • Toimenpiteiden ajoituksessa hyödynnetään pitkän ajan sääennusteita.  

Lämpösummakartat ja aluejaot suosituksissa

Metsänhoidon suosituksissa käytetään lämpösummiin perustuvia aluejakoja. Tehoisa lämpösumma koostuu kasvukauden vuorokausien keskilämpötilojen summista, joissa huomioidaan keskilämpötiloista viiden asteen ylittävä osa.

Aluejako huomioitava

Metsänhoidon suosituksissa käytetään pääsääntöisesti kahta eri aluejakoa.

Ensimmäisessä maa on jaettu Etelä-, Väli- ja Pohjos-Suomeen.

Toisessa, myös lainsäädännössä käytetyssä aluejaossa em. Pohjois-Suomea vastaa pohjoinen Suomi.  Muu alue jakautuu eteläiseen ja keskiseen Suomeen. Eteläisen ja keskisen Suomen välinen raja (1 100 d.d.) poikkeaa Etelä- ja Väli-Suomen rajasta (1 200 d.d.). 

Monissa tapauksissa eteläistä ja keskistä Suomea käsitellään suosituksissa yhtenä alueena, jolloin em. aluejakojen eroavuudella ei ole merkitystä.

Pohjos-Suomeen tarkempi lämpösumman määrittely

Koko Suomen lämpösummakartassa korkeuden vaikutus on otettu huomioon keskimääräisesti. Tämä kartta on monissa tapauksissa liian karkea Pohjois-Suomeen, jossa korkeusvaihtelu on suurta. Pohjois-Suomessa voidaan käyttää omaa karttaa ja korjauskerrointa.

Lämpösummakartta Pohjois-Suomeen
Lämpösumma saadaan kertomalla kohteen korkeus merenpinnasta (m) vasemmanpuoleisen kartan korjauskertoimella (d.d./m) ja vähentämällä näin saatu luku oikeanpuoleisen kartan luvusta.

Kirjallisuus

  1. Peltonen-Sainio, P., Sorvali, J., Müller, M., Huitu, O., Neuvonen, S., Nummelin, T., Rummukainen, A., Hynynen, J., Sievänen, R., Helle, P., Rask, M., Vehanen, T. ja Kumpula, J. 2017. Sopeutumisen tila 2017. Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsä-talousministeriön hallinnonalalla. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2017. Luonnonvarakeskus.
    http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-381-9(ulkoinen linkki)
  2. Kellomäki, S., Peltola, H., Nuutinen, T., Korhonen, K. T., Strandman, H. 2008. Sensitivity of managed boreal forests in Finland to cli-mate change, with implications for adaptive management. Philosophical Transactions of the Royal Society B: Biological Sci-ences 363(1501):2341-2351.
    http://rstb.royalsocietypublishing.org/content/363/1501/2339(ulkoinen linkki)
  3. Heinonen, T., Pukkala, T., Asikainen, A., Peltola, H. 2018. Scenario analyses on the effects of fertilization, improved regeneration material, and ditch network maintenance on timber production of Finnish forests. European Journal of Forest Research.
    https://link.springer.com/article/10.1007/s10342-017-1093-9(ulkoinen linkki)
  4. Hynynen, J., Salminen, H., Ahtikoski, A., Huuskonen, S., Ojansuu, R., Siipilehto, J., Lehtonen, K. and Eerikainen, K., 2015. Long-term impacts of forest management on biomass supply and forest resource development: a scenario analysis for Finland. Eur. J. For. Res. 134, 415–431.
    https://link.springer.com/article/10.1007/s10342-014-0860-0(ulkoinen linkki)
  5. Kellomäki, S., Strandman, H., Heinonen, T., Asikainen, A.,Venäläinen, A., Peltola, H., 2018. Temporal and spatial change in diameter growth of boreal Scots pine, Norway spruce and birch under recent-generation (CMIP5) global climate model projections for the 21st century. Forests 9(3), 118.
    https://doi.org/10.3390/f9030118(ulkoinen linkki)
  6. Lehtonen, I., Venäläinen, A., Kämäräinen, M., Asikainen, A., Laitila, J., Anttila, P., Peltola, H. 2018. Projected decrease in wintertime bearing capacity on different forest and soil types in Finland under a warming climate. Hydrology and Earth System Sciences Discuss.
    https://doi.org/10.5194/hess-2017-727(ulkoinen linkki)
  7. Ikonen, V.-P., Kilpeläinen, A., Zubizarreta-Gerendiain, A., Strandman, H., Asikainen, A., Venäläinen, A., Kaurola, J., Kangas, J., Pelto-la, H. 2017. Regional risks of wind damage in boreal forests under changing management and climate projections. Canadian Journal of Forest Research 47(12): 1632-1645.
    https://doi.org/10.1139/cjfr-2017-0183(ulkoinen linkki)
  8. Lehtonen, I., Kämäräinen, M., Gregow, H., Venäläinen, A., Peltola, H. 2016. Heavy snow loads in Finnish forests respond regionally asymmetrically to projected climate change. Nat. Hazards Earth Syst. Sci., 16(10): 2259-2271.
    https://doi.org/10.5194/nhess-16-2259-2016(ulkoinen linkki)
  9. Ruosteenoja, K., Markkanen, T., Venäläinen, A., Räisänen, P., and Peltola, H. 2017: Seasonal soil moisture and drought occurrence in Europe in CMIP5 projections for the 21st century. Climate Dyn., 50, 1177-1192.
    http://doi.org/10.1007%2Fs00382-017-3671-4(ulkoinen linkki)
  10. Pryor, S., Barthelmie, R., Clausen, N., Drews, M., MacKellar,N., and Kjellström, E. 2012. Analyses of possible changes in intense and extreme wind speeds over northern Europe underclimate change scenarios, Clim. Dynam., 38, 189–208.
    https://doi.org/10.1007/s00382-010-0955-3(ulkoinen linkki)
  11. Ruosteenoja, K.; Jylhä, K.; Kämäräinen, M. 2016. Climate projections for Finland under the RCP forcing scenarios. Geophysica, 51(1), 17–50.
    http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2016_51_1-2_017_ruosteenoja.pdf(ulkoinen linkki)
  12. Ilmasto-opas.fi, Ilmatieteen laitos.
    https://ilmasto-opas.fi/fi/(ulkoinen linkki)
  13. Neuvonen, S. & Viiri, H. 2017. Changing Climate and Outbreaks of Forest Pest Insects in a Cold Northern Country, Finland. Chapter 5 (s. 49-59) Teoksessa: Latola, K. & Savela, H. (Eds.): The Interconnected Arctic — UArctic Congress 2016; Springer Polar Scienc-es.
    https://link.springer.com/chapter/10.1007%2F978-3-319-57532-2_5(ulkoinen linkki)
  14. Müller, M.M., Piri, T. ,Hantula, J. 2012. Ilmaston lämpeneminen haastaa nykyistä tehokkaampaan juurikäävän torjuntaan. Metsätieteen aikakauskirja 4/2012: 312-315.
    http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff12/ff124312.pdf(ulkoinen linkki)
  15. Kellomäki, S., Maajärvi, M., Strandman, H., Kilpeläinen, A. & Peltola, H. 2010. Model computations on the climate change effects on snow cover, soil moisture and soil frost in the boreal conditions over Finland. Silva Fennica vol. 44 no. 2 article id 455.
    https://doi.org/10.14214/sf.455(ulkoinen linkki)
  16. Heinonen, T., Pukkala, T., Kellomäki, S., Strandman, H., Asikainen, A., Venäläinen, A. & Peltola, H. 2018. Effects of forest management and harvesting intensity on the timber supply from Finnish forests in a changing climate. Canadian Journal of Forest Research. Vol. 48, 2018.
    https://doi.org/10.1139/cjfr-2018-0118(ulkoinen linkki)
  17. Kellomäki, S., Strandman, H., Nuutinen, T., Peltola, H., Korhonen, K.T. and Väisänen, H. 2005. Adaptation of forest ecosystems, forests and forestry to climate change. FINADAPT Working Paper 4, Finnish Environment Institute Mimeographs 334, Helsinki, 44 p
    http://hdl.handle.net/10138/41042(ulkoinen linkki)
  18. Lehtonen, I., Venäläinen, A., Kämäräinen, M., Peltola, H., Gregow, H. 2016. Risk for large-scale fires in boreal forests of Finland under changing climate. Natural Hazards and Earth Systems Sciences 16(1): 239-253.
    https://doi.org/10.5194/nhess-16-239-2016(ulkoinen linkki)
  19. Hynynen, J., Huuskonen, S., Kojola, S. (toim.) 2017. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 16/2017 METSÄ 150 – Metsänkasvatuksen keinot lisätä puuntuotantoa kestävästi ja kannattavasti.
    http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-377-2(ulkoinen linkki)
  20. Asikainen, A., Ilvesniemi, H., Sievänen, R., Vapaavuori, E. & Muhonen, T. (toim.) 2012. Bioenergia, ilmastonmuutos ja Suomen metsät. Metlan työraportteja 240. Metsäntutkimuslaitos.
    http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp240.htm(ulkoinen linkki)
  21. Haapanen, M., Hynynen, J., Ruotsalainen, S., Siipilehto, J., Kilpeläinen, M-L., 2016. Realised and projected gains in growth, quality and simulated yield of genetically improved Scots pine in southern Finland. Eur. J. For. Res. 135, 997.
    https://doi.org/10.1007/s10342-016-0989-0(ulkoinen linkki)
  22. Berlin, M., Persson, T., Jansson, G., Haapanen, M., Ruotsalainen, S., Bärring, L., Andersson Gull, B., 2016. Scots pine transfer effect models for growth and survival in Sweden and Finland. Silva Fennica 50(3), article id 1562.
    http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016112429862(ulkoinen linkki)
  23. Lundqvist, L. 2017.Tamm Review: Selection system reduces long-term volume growth in Fennoscandic uneven-aged Norway spruce forests. Forest Ecology and Management. Vol. 391.
    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0378112716310271(ulkoinen linkki)

Selaa palvelua

Aakkosellinen hakemisto

  • Tietoa metsänhoidon suosituksista(ulkoinen linkki)
  • Saavutettavuusseloste
  • Käyttöehdot
  • Evästeilmoitus
  • Tietosuojaseloste
  • Kehittäjälle(ulkoinen linkki)