Metsien muuttuva käyttö on muokannut suomalaista metsämaisemaa vuosisatojen aikana. Kuva: © Erkki Oksanen / Luke. Metsänomistaja tekee päätöksiä ajan ja paikan suhteen Metsänhoidon suositukset auttavat metsänomistajaa löytämään lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita. Tärkeää on, että hänelle muodostuu hyvä kokonaiskuva metsistään sekä visio niiden tulevaisuudesta. Metsänomistajan on myös tarpeellista tunnistaa toiminnan erilaiset riskit. Metsänhoidon suunnittelu edellyttää metsänomistajan tavoitteiden lisäksi tietoa metsätilan puustosta, kasvupaikoista, luontokohteista sekä puunkorjuun ja metsän eri käyttömuotojen mahdollisuuksista ja rajoitteista. Metsän rakennetta voi suunnata eri metsänhoitomenetelmillä tavoitteiden mukaiseksi. Puuston rakenne ja kasvupaikan olosuhteet saattavat kuitenkin rajata käytettävää keinovalikoimaa.Vanhatalo, K et al. (toim.) 2020. Metsänhoidon suositukset – Metsien kestävän hoidon ja käytön perusteet. Tapion julkaisuja. Metsänomistajalla voi olla erilaisia painotuksia metsätiloille, metsikkökuvioille tai yksittäisille metsän kohdille. Samoin lähivuosien ja myöhempien vuosien tavoitteet voivat vaihdella. Metsänhoidon vaikutuksia ja kestävyyden toteutumista on tarpeen tarkastella yksittäistä metsikköä laajempina kokonaisuuksina ja lähivuosia pidemmällä aikavälillä. Metsien käytön suunnittelusovelluksilla voidaan ennustaa metsien kehitystä ja tukea metsänomistajan päätöksentekoa esimerkiksi erilaisilla skenaariolaskelmilla. Metsänhoidon suositusten asema suhteessa metsäsuunnitteluun. Metsänhoidon suositukset kuvaavat vaihtoehtoisia käsittelyketjuja metsän kehityslaskelmiin. Lisäksi suositukset auttavat metsänomistajaa määrittelemään tavoitteita ja rajoitteita, sekä suunnittelemaan yksittäisiä metsänhoitotoimenpiteitä. Metsän käsittely-yksiköt Suomessa metsänhoito perustuu metsikkötalouteen, jossa metsätilaa tarkastellaan metsikkökuvioittain. Metsänhoidon toimenpiteet kohdistetaan käsittelyaloille, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta metsikkökuviosta. Metsikkökuvio on kasvupaikaltaan, puuston kehitysvaiheeltaan ja käsittelyhistorialtaan yhtenäinen metsän osa. Tavallisesti metsikkökuvioiden koko vaihtelee alle hehtaarista muutamiin hehtaareihin. Kuvion sisällä voidaan erottaa pieniä osametsiköitä muun muassa maaperän pienpiirteisen vaihtelun perusteella tai muusta metsästä poikkeavan kasvillisuuden perusteella.Käsittelyalue tai korjuulohko on yhdestä tai useammasta metsikkökuviosta tai kuvion osasta koostuva kokonaisuus. Käsittelyalue rajataan niin, että se on metsän kasvatukselle tarkoituksenmukainen. Rajauksessa otetaan puunkorjuun lisäksi huomioon metsänuudistaminen, metsäluonnon monimuotoisuus, maisema ja metsien monikäyttö. Luonto- ja kulttuuriperintökohteet rajataan niiden luonnollisten rajojen mukaisesti.Metsätiloiksi luetaan ne metsää sisältävät maatilat, jotka sisältyvät verohallinnon rekisteriin. Maatila on itsenäinen taloudellinen yksikkö, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Metsätila voi koostua useammasta metsämaata sisältävästä kiinteistöstä ja/tai määräalasta. Metsätilakokonaisuus tarkoittaa kaikkia saman omistajan tai samojen omistajien metsätiloja yhdessä, eli metsäomaisuutta.Metsäsuunnitelma on metsänomistajan lähtökohdista laadittu metsäomaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsäsuunnitelmaan sisältyy selvitys metsän puuvaroista ja tilasta, luontoarvoista, käyttömahdollisuuksista sekä metsän hoitotarpeista. Hyvä metsänhoito on suunnitelmallista. Suunnittelu edellyttää metsänomistajan tavoitteiden lisäksi tietoa metsätilan puustosta, kasvupaikoista, luontokohteista sekä puunkorjuun ja metsän eri käyttömuotojen mahdollisuuksista ja rajoitteista. Suunnittelussa tulee huolehtia, että käsittelyalueet rajataan tarkoituksenmukaisiksi ja riittävän suuriksi. Lue lisää samasta aiheesta: Metsätilan hoito | Metsänomistamisen tavoitteet Hyvä metsänhoito on suunnitelmallista, ja metsänomistajan tavoitteet luovat pohjan metsien pitkäjänteiselle käytölle.

# Suunnitelmallinen metsien hoito ja käyttö

Hyvä metsänhoito on suunnitelmallista, ja metsänomistajan tavoitteet luovat pohjan metsien pitkäjänteiselle käytölle.

# Suunnitelmallinen metsien hoito ja käyttö

## Metsänomistaja tekee päätöksiä ajan ja paikan suhteen

Metsänhoidon suositukset auttavat metsänomistajaa löytämään lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita. Tärkeää on, että hänelle muodostuu hyvä kokonaiskuva metsistään sekä visio niiden tulevaisuudesta. Metsänomistajan on myös tarpeellista tunnistaa toiminnan erilaiset riskit.
Metsänhoidon suunnittelu edellyttää metsänomistajan tavoitteiden lisäksi tietoa metsätilan puustosta, kasvupaikoista, luontokohteista sekä puunkorjuun ja metsän eri käyttömuotojen mahdollisuuksista ja rajoitteista. Metsän rakennetta voi suunnata eri metsänhoitomenetelmillä tavoitteiden mukaiseksi. Puuston rakenne ja kasvupaikan olosuhteet saattavat kuitenkin rajata käytettävää keinovalikoimaa.

Metsien käytön suunnittelusovelluksilla voidaan ennustaa metsien kehitystä ja tukea metsänomistajan päätöksentekoa esimerkiksi erilaisilla skenaariolaskelmilla.

# Suunnitelmallinen metsien hoito ja käyttö

## Metsän käsittely-yksiköt

Suomessa metsänhoito perustuu metsikkötalouteen, jossa metsätilaa tarkastellaan metsikkökuvioittain. Metsänhoidon toimenpiteet kohdistetaan käsittelyaloille, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta metsikkökuviosta.
**Metsikkökuvio** on kasvupaikaltaan, puuston kehitysvaiheeltaan ja käsittelyhistorialtaan yhtenäinen metsän osa. Tavallisesti metsikkökuvioiden koko vaihtelee alle hehtaarista muutamiin hehtaareihin. Kuvion sisällä voidaan erottaa pieniä osametsiköitä muun muassa maaperän pienpiirteisen vaihtelun perusteella tai muusta metsästä poikkeavan kasvillisuuden perusteella.**Käsittelyalue** tai korjuulohko on yhdestä tai useammasta metsikkökuviosta tai kuvion osasta koostuva kokonaisuus. Käsittelyalue rajataan niin, että se on metsän kasvatukselle tarkoituksenmukainen. Rajauksessa otetaan puunkorjuun lisäksi huomioon metsänuudistaminen, metsäluonnon monimuotoisuus, maisema ja metsien monikäyttö. Luonto- ja kulttuuriperintökohteet rajataan niiden luonnollisten rajojen mukaisesti.**Metsätiloiksi** luetaan ne metsää sisältävät maatilat, jotka sisältyvät verohallinnon rekisteriin. Maatila on itsenäinen taloudellinen yksikkö, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Metsätila voi koostua useammasta metsämaata sisältävästä kiinteistöstä ja/tai määräalasta. Metsätilakokonaisuus tarkoittaa kaikkia saman omistajan tai samojen omistajien metsätiloja yhdessä, eli metsäomaisuutta.**Metsäsuunnitelma** on metsänomistajan lähtökohdista laadittu metsäomaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsäsuunnitelmaan sisältyy selvitys metsän puuvaroista ja tilasta, luontoarvoista, käyttömahdollisuuksista sekä metsän hoitotarpeista.
Hyvä metsänhoito on suunnitelmallista. Suunnittelu edellyttää metsänomistajan tavoitteiden lisäksi tietoa metsätilan puustosta, kasvupaikoista, luontokohteista sekä puunkorjuun ja metsän eri käyttömuotojen mahdollisuuksista ja rajoitteista. Suunnittelussa tulee huolehtia, että käsittelyalueet rajataan tarkoituksenmukaisiksi ja riittävän suuriksi.

# Suunnitelmallinen metsien hoito ja käyttö

## \[H2\]

**Lue lisää samasta aiheesta**: Metsätilan hoito | [**Metsänomistamisen tavoitteet**](/fi/kategoriat/metsanomistamisen-tavoitteet)

Suunnitelmallinen metsien hoito ja käyttö

Hyvä metsänhoito on suunnitelmallista, ja metsänomistajan tavoitteet luovat pohjan metsien pitkäjänteiselle käytölle. 

Suositukset monimuotoisuudelle merkittävien kangasmetsien huomioimiseen ja käsittelyyn: Säästämällä ja suojelemalla monimuotoisuudelle merkittäviä kangasmetsiä voidaan turvata pitkäaikaisesti säilyviä ja luonnontilaisina kehittyviä puuston rakennepiirteitä ja ylläpitää metsäekosysteemin luontaista toimintaa.Talouskäytössä olevilla kohteilla voidaan toteuttaa kohdennettua ja keskitettyä rakennepiirteiden turvaamista jättämällä selvästi suositukset ylittävä säästöpuumäärä, suosimalla kookkaita ja vanhoja monimuotoisuudelle merkittäviä puita sekä toteuttamalla luonnonhoidollisia kulotuksia.Metsänhoidon toimenpiteissä on huolehdittava lahopuun jättämisestä metsään siten, että eri-ikäistä ja -kokoista lahopuuta on kohteella runsaasti.&nbsp;Toimenpiteitä on suositeltavaa keskittää suojeltujen kangasmetsäkohteiden lähiympäristöön siten, että niissä pyritään säilyttämään ja pitkällä aikavälillä synnyttämään tavallisia talousmetsiä enemmän samanlaisia vanhoja eläviä ja kuolleita puita kuin viereisissä suojelluissa kangasmetsäkohteissa esiintyy.

# Monimuotoisuudelle merkittävien kangasmetsien huomioiminen ja käsittely

Suositukset monimuotoisuudelle merkittävien kangasmetsien huomioimiseen ja käsittelyyn:
- Säästämällä ja suojelemalla monimuotoisuudelle merkittäviä kangasmetsiä voidaan turvata pitkäaikaisesti säilyviä ja luonnontilaisina kehittyviä puuston rakennepiirteitä ja ylläpitää metsäekosysteemin luontaista toimintaa.
- Talouskäytössä olevilla kohteilla voidaan toteuttaa kohdennettua ja keskitettyä rakennepiirteiden turvaamista jättämällä selvästi suositukset ylittävä säästöpuumäärä, suosimalla kookkaita ja vanhoja monimuotoisuudelle merkittäviä puita sekä toteuttamalla luonnonhoidollisia kulotuksia.
- Metsänhoidon toimenpiteissä on huolehdittava lahopuun jättämisestä metsään siten, että eri-ikäistä ja -kokoista lahopuuta on kohteella runsaasti.
- Toimenpiteitä on suositeltavaa keskittää suojeltujen kangasmetsäkohteiden lähiympäristöön siten, että niissä pyritään säilyttämään ja pitkällä aikavälillä synnyttämään tavallisia talousmetsiä enemmän samanlaisia vanhoja eläviä ja kuolleita puita kuin viereisissä suojelluissa kangasmetsäkohteissa esiintyy.

Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät tarvitsevat suojelun lisäksi tuekseen talousmetsien luonnonhoitoa. Vanhoista puista, lahopuustosta tai lehtipuista riippuvaisen lajiston elinympäristöjä voidaan pitää yllä ja lisätä luonnonhoidon keinoin talousmetsissä. Koska monien monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden kehittyminen luonnonhoidon keinoin vie aikaa, kustannustehokkainta olisi säästää olemassa olevat rakennepiirteet.

Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät

Monimuotoisuudelle merkittävien kangasmetsien huomioiminen ja käsittely

METSO-ohjelman puustoiset elinympäristöt METSO ohjelma edistää suojelua ja luonnonhoitoa monimuotoisuuden kannalta merkittävissä puustoisissa elinympäristöissä, joita ovat: Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot METSO-ohjelman vaihtoehdot metsänomistajalle METSO-ohjelman tarjoamat vaihtoehdot metsänomistajalle ovat pysyvä suojelu, määräaikainen suojelu ja metsäluonnonhoito. Sopiva vaihtoehto mietitään yhdessä metsänomistajan kanssa alueen luonnonarvojen ja metsänomistajan tavoitteiden pohjalta.&nbsp;METSO-ohjelman valintaperusteet on päivitetty vuonna 2016. Pysyvä suojelu Kun metsäalue suojellaan pysyvästi, se on poissa metsätalouskäytöstä, mutta esimerkiksi jokamiehenoikeuksia suojelu ei yleensä rajoita. Metsän pysyvän suojelun vaihtoehtoja on kolme: Yksityisen suojelualueen perustaminen. Alueen myyminen valtiolle. Alueen vaihto valtion maahan. Määräaikainen suojelu ja ympäristötukisopimus Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen ympäristötukisopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Tyypillisiä ympäristötukikohteita ovat esimerkiksi metsälain suojaamat arvokkaat elinympäristöt, jotka voidaan tuen avulla turvata lain antamaa suojaa laajempina kokonaisuuksina. Myös muita luonnonarvoiltaan merkittäviä METSO-ohjelman elinympäristöjä voidaan perustaa ympäristötukialueiksi. Luonnonsuojelulain nojalla toteutettavan määräaikaisen suojelujakson pituus määritellään kohteen luonnonarvojen ja maanomistajan toiveiden perusteella. Pisimmillään se voi olla 20 vuotta. Määräaikaisen luonnonsuojelualueen perustaminen soveltuu kohteille, joiden luonnonarvot muuttuvat verrattain nopeasti. Metsäluonnonhoito Luonnonhoito voi olla luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi. Luonnonhoitotyöt suunnitellaan yhdessä metsänomistajan kanssa eikä metsänomistajalle aiheudu hoidosta kuluja. Lisätietoa METSO-ohjelmasta.

# Metsän suojelu METSO-ohjelman avulla

## METSO-ohjelman puustoiset elinympäristöt

METSO ohjelma edistää suojelua ja luonnonhoitoa monimuotoisuuden kannalta merkittävissä puustoisissa elinympäristöissä, joita ovat:
- Lehdot
- Runsaslahopuustoiset kangasmetsät
- Pienvesien lähimetsät
- Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat
- Metsäluhdat ja tulvametsät
- Harjujen paahdeympäristöt
- Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet
- Puustoiset perinnebiotoopit
- Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt
- Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot

# Metsän suojelu METSO-ohjelman avulla

## METSO-ohjelman vaihtoehdot metsänomistajalle

**Pysyvä suojelu**

METSO-ohjelman tarjoamat vaihtoehdot metsänomistajalle ovat pysyvä suojelu, määräaikainen suojelu ja metsäluonnonhoito. Sopiva vaihtoehto mietitään yhdessä metsänomistajan kanssa alueen luonnonarvojen ja metsänomistajan tavoitteiden pohjalta. METSO-ohjelman valintaperusteet on päivitetty vuonna 2016.
Kun metsäalue suojellaan pysyvästi, se on poissa metsätalouskäytöstä, mutta esimerkiksi jokamiehenoikeuksia suojelu ei yleensä rajoita. Metsän pysyvän suojelun vaihtoehtoja on kolme:
1 . Yksityisen suojelualueen perustaminen.
2 . Alueen myyminen valtiolle.
3 . Alueen vaihto valtion maahan.

# Metsän suojelu METSO-ohjelman avulla

## METSO-ohjelman vaihtoehdot metsänomistajalle

**Metsäluonnonhoito**

Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen ympäristötukisopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Tyypillisiä ympäristötukikohteita ovat esimerkiksi metsälain suojaamat arvokkaat elinympäristöt, jotka voidaan tuen avulla turvata lain antamaa suojaa laajempina kokonaisuuksina. Myös muita luonnonarvoiltaan merkittäviä METSO-ohjelman elinympäristöjä voidaan perustaa ympäristötukialueiksi.
Luonnonsuojelulain nojalla toteutettavan määräaikaisen suojelujakson pituus määritellään kohteen luonnonarvojen ja maanomistajan toiveiden perusteella. Pisimmillään se voi olla 20 vuotta. Määräaikaisen luonnonsuojelualueen perustaminen soveltuu kohteille, joiden luonnonarvot muuttuvat verrattain nopeasti.

# Metsän suojelu METSO-ohjelman avulla

## METSO-ohjelman vaihtoehdot metsänomistajalle

**Lisätietoa [METSO-ohjelmasta](https://www.metsonpolku.fi/fi-FI).**

Luonnonhoito voi olla luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi. Luonnonhoitotyöt suunnitellaan yhdessä metsänomistajan kanssa eikä metsänomistajalle aiheudu hoidosta kuluja.

Metsänomistaja voi suojella metsänsä monimuotoisuutta vapaaehtoisesti ja valtion maksamaa korvausta vastaan METSO:n ohjelman avulla (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma 2014-2025).
Metsän erityispiirteiden tunnistamisessa ja suojelupäätöstä arvioitaessa metsänomistajan kannattaa ottaa ELY-keskukseen tai Metsäkeskuksen METSO-vastaavaan. Sopimus metsän suojelusta tehdään ELY-keskuksen kanssa. Lisätietoa korvaustasoista ja korvausten verovapaudesta pysyvässä suojelussa saa mainituilta tahoilta.

Metsän suojelu

Metsänomistaja voi suojella metsänsä monimuotoisuutta vapaaehtoisesti ja valtion maksamaa korvausta vastaan METSO:n ohjelman avulla (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma 2014-2025).

Metsän erityispiirteiden tunnistamisessa ja suojelupäätöstä arvioitaessa metsänomistajan kannattaa ottaa ELY-keskukseen tai Metsäkeskuksen METSO-vastaavaan. Sopimus metsän suojelusta tehdään ELY-keskuksen kanssa. Lisätietoa korvaustasoista ja korvausten verovapaudesta pysyvässä suojelussa saa mainituilta tahoilta.

Metsän suojelu METSO-ohjelman avulla

Keskeiset uudistukset Päivityksessä uudistettiin metsänhoidon laadunhallintaa koskevat sisällöt metsänhoidon suosituksissa. Teemaa käsitellään metsäomaisuuden hoidon näkökulmasta sekä erikseen metsänhoidon työlajien osalta. Metsätilan hoito Metsäomaisuustason laadunhallinnan osalta on tuotu esille: metsänomistajan tärkeimpiä keinoja laadunhallintaan (kuten hyvin tehdyt sopimukset)laadun osatekijöitä ja miten metsänomistaja voi niihin vaikuttaalaadunseurannan merkitys omassa työssä sekä hankituissa palveluissa.&nbsp;Metsänhoidon toimenpiteet Metsänhoidon toimenpidetason osalta suositukset kuvaavat uutena: metsänhoidon omavalvonnan periaatteetlaadun varmistaminen metsänhoitotyöstä ja puukaupasta sovittaessalaadunhallinta metsänuudistamisessa ja laatukriteeritlaadunhallinta taimikonhoidossa ja laatukriteeritlaadunhallinta kasvatushakkuissa ja laatukriteerit. Miksi uudistus tarvittiin ja miten muuttaa metsänhoidon käytäntöjä Uudistus tehtiin osana Ilmastokestävä metsätalous – metsänhoidon suositukset -hanketta 2023-2024. Metsänhoitotöiden ja kasvatushakkuiden laadukas toteutus on keskeinen osa kannattavaa ja ilmastokestävää metsien hoitoa ja käyttöä. Suosituspäivitystä edelsi toimialalta noussut tarve tarkentaa, mitä hyvä laatu tarkoittaa eri työlajeissa erityisesti metsien ilmastokestävyyden näkökulmasta. Jo olemassa olevissa suosituksissa oli erilaisia laatuun liittyviä tunnuksia eri työlajeille ja nämä otettiin pohjaksi suosituspäivitykselle. Suosituspäivitystä edelsi 2023 tehty tutkimussynteesi. Uudet suositukset ja työlajikohtaiset laatukriteerit yhtenäistävät hyvän laadun käsitettä metsänhoidon työlajeissa ja auttavat arvioimaan toteutusten onnistumista myös ilmastokestävyyden näkökulmasta. Laatukriteereihin voidaan myös viitata metsänhoitopalveluiden sopimusehdoissa. Työtä tukeneet tutkijat Kilpeläinen Antti Lisätietoa Tapion projektipäällikkö: Varpu Kuutti Laadukas metsänhoito osana ilmastokestävää metsätaloutta, webinaari 2024, YouTube

# Metsänhoidon laadunhallinta -artikkelien päivitys

Päivitetyt artikkelit:
- uusi koonti Metsätilan hoito -artikkeliin **Metsänhoidon laadunhallinta ja riskienhallinta**, osio: [Laadunhallinta metsäomaisuuden hoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-laadunhallinta-ja-riskienhallinta#section-p3863) sekä
- päivitys Metsänhoidon toimenpide -artikkeliin [**Metsänhoidon laadunhallinta**](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/metsanhoidon-laadunhallinta).
Viimeisimmän muutoksen julkaisupäivä: 16.12.2024.

# Metsänhoidon laadunhallinta -artikkelien päivitys

## Keskeiset uudistukset

**Metsätilan hoito**

Päivityksessä uudistettiin metsänhoidon laadunhallintaa koskevat sisällöt metsänhoidon suosituksissa. Teemaa käsitellään metsäomaisuuden hoidon näkökulmasta sekä erikseen metsänhoidon työlajien osalta.
Metsäomaisuustason laadunhallinnan osalta on tuotu esille:

# Metsänhoidon laadunhallinta -artikkelien päivitys

## Keskeiset uudistukset

**Metsänhoidon toimenpiteet**

- metsänomistajan tärkeimpiä keinoja laadunhallintaan (kuten hyvin tehdyt sopimukset)
- laadun osatekijöitä ja miten metsänomistaja voi niihin vaikuttaa
- laadunseurannan merkitys omassa työssä sekä hankituissa palveluissa.
Metsänhoidon toimenpidetason osalta suositukset kuvaavat uutena:

- metsänhoidon omavalvonnan periaatteet
- laadun varmistaminen metsänhoitotyöstä ja puukaupasta sovittaessa
- laadunhallinta metsänuudistamisessa ja laatukriteerit
- laadunhallinta taimikonhoidossa ja laatukriteerit
- laadunhallinta kasvatushakkuissa ja laatukriteerit.

# Metsänhoidon laadunhallinta -artikkelien päivitys

## Miksi uudistus tarvittiin ja miten muuttaa metsänhoidon käytäntöjä

Uudistus tehtiin osana Ilmastokestävä metsätalous – metsänhoidon suositukset -hanketta 2023-2024. Metsänhoitotöiden ja kasvatushakkuiden laadukas toteutus on keskeinen osa kannattavaa ja ilmastokestävää metsien hoitoa ja käyttöä.
Suosituspäivitystä edelsi toimialalta noussut tarve tarkentaa, mitä hyvä laatu tarkoittaa eri työlajeissa erityisesti metsien ilmastokestävyyden näkökulmasta. Jo olemassa olevissa suosituksissa oli erilaisia laatuun liittyviä tunnuksia eri työlajeille ja nämä otettiin pohjaksi suosituspäivitykselle. Suosituspäivitystä edelsi 2023 tehty tutkimussynteesi.
Uudet suositukset ja työlajikohtaiset laatukriteerit yhtenäistävät hyvän laadun käsitettä metsänhoidon työlajeissa ja auttavat arvioimaan toteutusten onnistumista myös ilmastokestävyyden näkökulmasta. Laatukriteereihin voidaan myös viitata metsänhoitopalveluiden sopimusehdoissa.

# Metsänhoidon laadunhallinta -artikkelien päivitys

## Työtä tukeneet tutkijat

# Metsänhoidon laadunhallinta -artikkelien päivitys

## Lisätietoa

Tapion projektipäällikkö: Varpu Kuutti
[Laadukas metsänhoito osana ilmastokestävää metsätaloutta, webinaari 2024, YouTube ](https://www.youtube.com/watch?v=8RFyXMJQPy8)

Metsänhoidon laadunhallinta -artikkelien päivitys

Päivitetyt artikkelit: uusi koonti Metsätilan hoito -artikkeliin Metsänhoidon laadunhallinta ja riskienhallinta, osio: Laadunhallinta metsäomaisuuden hoidossa sekä päivitys Metsänhoidon toimenpide -artikkeliin Metsänhoidon laadunhallinta.Viimeisimmän muutoksen julkaisupäivä: 16.12.2024.

Keskeiset uudistukset Metsänhoidon toimenpiteet, Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä Artikkeli päivitettiin perusteellisesti. Uutena sisältönä käsitellään metsätaloudessa vastaan tulevia yleisimpiä lajeja ja lajiryhmiä, kuten liito-oravaa, metsälintuja sekä suuria petolintuja. Lisäksi esitellään metsäalalla laajasti käytössä oleva uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -toimintamalli. Kuvaus-välilehdellä on yleistietoa lajeista ja Toteutus-välilehdellä keinoja lajien turvaamiseen. Metsätilan hoito, Luontokohteet ja lajien turvaaminen Artikkeli päivitettiin perusteellisesti 12/23. Täydentävässä päivityksessä 11/24 uusi sisältö on otsikoissa Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä, Lainsäädäntö suojelee lajistoa ja Metsäsertifioinnin vaatimukset uhanalaisten lajien turvaamiseksi. Täydentävässä päivityksessä lisättiin tietoa metsälajien nykytilasta ja uhanalaisuuden arvioinnista sekä lajien turvaamiseen liittyvistä lainsäädännön ja metsäsertifioinnin vaatimuksista. Miksi uudistus tarvittiin ja miten muuttaa metsänhoidon käytäntöjä Suositukset tarjoavat nyt kootusti oleellisimmat, metsänhoidossa ja -käytössä tarvittavat tiedot lajeista kiinnostuneille metsänomistajille ja ammattilaisille. Metsäala on laatinut kattavasti useita lajioppaita ja toimintaohjeistuksia lajien huomioimiseen metsänkäsittelyssä. Päivitetyt metsänhoidon suositukset esittelevät näistä keskeisimpiä. Lisätietolinkkien avulla löytyy myös tarkempaa tietoa aiheesta kiinnostuneille. Työtä tukeneet tutkijat Aakkosjärjestyksessä: Forsman Jukka, Heikkinen Risto, Huhta Esa, Jokimäki Jukka, Koivula Matti, Korpimäki Erkki, Lehikoinen Aleksi, Pakkala Timo, Rytkönen Seppo, Valkama Jari, Vatka Emma. Lisätietoa Tapion projektipäällikkö: Teemu Huikuri Tapion tiedote uudistuksesta: Uudet metsänhoidon suositukset auttavat metsänomistajia luontoasioissa Tapion Metsäntuntijat-podcastin metsänhoidon suositusten teemajakso: Miten huolehdit lajistosta metsänhoidossa? – vinkit metsänomistajalle ja ammattilaiselle

# Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä -artikkelin päivitys

Päivitetty artikkeli: [Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä](/fi/toimenpiteet/lajien-turvaaminen-metsankasittelyssa)
Artikkelikokonaisuudessa: Metsänhoidon toimenpiteet
Viimeisimmän muutoksen julkaisupäivä: 26.11.2024

Päivitetty artikkeli: [Luontokohteet ja lajien turvaaminen](/fi/metsatilan-hoito/luontokohteet-ja-lajien-turvaaminen)
Artikkelikokonaisuudessa: Metsätilan hoito
Viimeisimmän muutoksen julkaisupäivä: 26.11.2024

# Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä -artikkelin päivitys

## Keskeiset uudistukset

**Metsätilan hoito, Luontokohteet ja lajien turvaaminen**

Artikkeli päivitettiin perusteellisesti. Uutena sisältönä käsitellään metsätaloudessa vastaan tulevia yleisimpiä lajeja ja lajiryhmiä, kuten liito-oravaa, metsälintuja sekä suuria petolintuja. Lisäksi esitellään metsäalalla laajasti käytössä oleva uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -toimintamalli. Kuvaus-välilehdellä on yleistietoa lajeista ja Toteutus-välilehdellä keinoja lajien turvaamiseen.
Artikkeli päivitettiin perusteellisesti 12/23. Täydentävässä päivityksessä 11/24 uusi sisältö on otsikoissa Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä, Lainsäädäntö suojelee lajistoa ja Metsäsertifioinnin vaatimukset uhanalaisten lajien turvaamiseksi.

Täydentävässä päivityksessä lisättiin tietoa metsälajien nykytilasta ja uhanalaisuuden arvioinnista sekä lajien turvaamiseen liittyvistä lainsäädännön ja metsäsertifioinnin vaatimuksista.

# Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä -artikkelin päivitys

## Miksi uudistus tarvittiin ja miten muuttaa metsänhoidon käytäntöjä

Suositukset tarjoavat nyt kootusti oleellisimmat, metsänhoidossa ja -käytössä tarvittavat tiedot lajeista kiinnostuneille metsänomistajille ja ammattilaisille.
Metsäala on laatinut kattavasti useita lajioppaita ja toimintaohjeistuksia lajien huomioimiseen metsänkäsittelyssä. Päivitetyt metsänhoidon suositukset esittelevät näistä keskeisimpiä. Lisätietolinkkien avulla löytyy myös tarkempaa tietoa aiheesta kiinnostuneille.

# Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä -artikkelin päivitys

## Työtä tukeneet tutkijat

Aakkosjärjestyksessä: Forsman Jukka, Heikkinen Risto, Huhta Esa, Jokimäki Jukka, Koivula Matti, Korpimäki Erkki, Lehikoinen Aleksi, Pakkala Timo, Rytkönen Seppo, Valkama Jari, Vatka Emma.

# Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä -artikkelin päivitys

## Lisätietoa

Tapion projektipäällikkö: Teemu Huikuri
Tapion tiedote uudistuksesta: [Uudet metsänhoidon suositukset auttavat metsänomistajia luontoasioissa](https://tapio.fi/tiedotteet/uudet-metsanhoidon-suositukset-auttavat-metsanomistajia-luontoasioissa/)
Tapion Metsäntuntijat-podcastin metsänhoidon suositusten teemajakso: [Miten huolehdit lajistosta metsänhoidossa? – vinkit metsänomistajalle ja ammattilaiselle](https://tapio.fi/uutiset/metsantuntijat-podcast-miten-huolehdit-lajistosta-metsanhoidossa-vinkit-metsanomistajalle-ja-ammattilaiselle/)

Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä -artikkelin päivitys

Päivitetty artikkeli: Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssäArtikkelikokonaisuudessa: Metsänhoidon toimenpiteet Viimeisimmän muutoksen julkaisupäivä: 26.11.2024Päivitetty artikkeli: Luontokohteet ja lajien turvaaminenArtikkelikokonaisuudessa: Metsätilan hoitoViimeisimmän muutoksen julkaisupäivä: 26.11.2024

Jyrkänteet ja niiden alusmetsät Jyrkänteiden ja niiden alusmetsien rikkaimmat eliöyhteisöt löytyvät useimmiten jyrkänteen tyveltä. Jyrkänteiden ja niiden alusmetsien ominaispiirteisiin kuuluu jyrkänteen rapautumistuotteiden, jyrkänteeltä valuvan veden ja varjostuksen vaikutus maaperän ominaisuuksiin, kasvillisuuteen ja puustoon. Kohteen rajaus sisältää varsinaisen jyrkänteen ja sen alusmetsän, joka erottuu ympäröivästä metsäluonnosta jyrkänteen rapautumistuotteiden, rehevämmän kasvillisuuden, pienilmaston tai jonkin muun jyrkänteeseen liittyvän piirteen perusteella.Jyrkänteet ja niiden alusmetsät vaativat huomiointia eri tavoin niiden ominaisuuksista riippuen. Jyrkänteiden monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alusmetsät on suositeltavaa rajata metsänkäsittelyn ulkopuolelle, jottei alueen pienilmastoa tai varjostusta muuteta liian voimakkailla hakkuilla. Suositukset jyrkänteiden ja niiden alusmetsien huomioimiseen ja käsittelyyn: Metsänhoidon toimenpiteissä huomioidaan jyrkänteet, joilla on rikkonaisia ja ylikaltevia pintoja, halkeamia ja onkaloita. Tällaisten jyrkänteiden ympärille jätetään riittävä suojavyöhyke, jonka leveys määräytyy tapauskohtaisesti.Pohjoissuuntaisilla jyrkänteillä alusmetsän pienilmasto-olot turvataan karkeasti n. 30–50 m levyisellä suojavyöhykkeellä. Eteläsuuntaisilla jyrkänteillä alusmetsän riittävä suojavyöhyke on karkeasti n. 60–100 m.Kohteilla, joilla esiintyy uhanalaisia sammalia ja jäkäliä, kasvupaikkojen ympäristö tulee turvata suojaavan puuston ja siten suotuisan pienilmaston säilyttämisellä.Osa jyrkänteistä voi olla metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joiden ominaispiirteiden muuttaminen on kiellettyä.Jyrkänteen alapuolelle kehittyneen lehdon pienilmastoa tai varjostusta ei tule muuttaa liian voimakkailla hakkuilla. Alusmetsän lehtomaisuutta voidaan ylläpitää varovaisilla poimintahakkuilla, joissa poistetaan yksittäisiä, lehdon luontoarvojen säilymistä uhkaavia kuusia ja kuusen hakkuutähteitä.Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alusmetsät rajataan metsänkäsittelyn ulkopuolelle.&nbsp;Mikäli jyrkänne jää päätehakkuuleimikon sisälle, suositellaan jyrkänteen ja sen alusmetsän rajaamista pois leimikosta.Selvitetään vapaaehtoisen suojelun mahdollisuudet.Avohakkuulla jo käsitellyn jyrkänteen alusmetsän osalta on suositeltavaa, että alusmetsä saa kehittyä uudelleen luonnontilaiseksi, jolloin sen erityispiirteet tukevat tulevaisuudessa jyrkänne-elinympäristön monimuotoisuutta.Maanmuokkauksen yhteydessä suositellaan jyrkänteen välittömään läheisyyteen jätettäväksi kohteen monimuotoisuustekijöihin perustuen vaihtelevan levyinen vyöhyke, jonka maanpintaa ei rikota lainkaan.Taimikon perustamisvaiheessa suositellaan jyrkänteen välittömään läheisyyteen jätettäväksi kohteen monimuotoisuustekijöihin perustuen vaihtelevan levyinen vyöhyke, jolle puuston annetaan syntyä täysin luontaisesti. Kuusen istuttamista jyrkänneseinämän läheisyyteen tulisi välttää sen vaateliaille lajeille haitallisen happaman karikkeen vuoksi.&nbsp;Taimikonhoidossa alusmetsävyöhyke suositellaan jätettäväksi toimenpiteiden ulkopuolelle, jolloin metsästä muodostuu luonnostaan sekapuustoinen, ja sen pensaskerros säilyy. Taimikonhoitovaiheessa jätettävät suojatiheiköt voidaan keskittää jyrkänteen läheisyyteen.Kasvatushakkuissa jyrkänteen välitön alusmetsä suositellaan rajattavaksi pääsääntöisesti käsittelyiden ulkopuolelle. Harvennusvaiheessa yksittäisiä puita, lähinnä kuusia voidaan poistaa poimintahakkuin. Jyrkänteiden luonnontilaiset monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alusmetsät rajataan metsänkäsittelyn ulkopuolelle riittävällä suojavyöhykkeellä. Alusmetsän varjostusta tai pienilmasto-oloja ei tule muuttaa liian lähelle ulottuvilla tai liian voimakkailla hakkuilla. Kuva: © Teuvo Salmenjoki / Vastavalo.net Vähätuottoiset ja metsäiset kalliot Vähätuottoiset ja metsäiset kalliot ovat tavallisesti muusta metsäluonnosta erottuvia, luonnontilaisia tai sen kaltaisia sekä puuntuotoskyvyltään heikkoja. Vähätuottoiset ja metsäiset kalliot ovat ilmeeltään vaihtelevia elinympäristöjä, joissa maaperän pinnanmuodot ja pienelinympäristöjen vaihtelu luovat mosaiikkimaisuutta. Kohteen rajaus sisältää ominaispiirteet täyttävät vähätuottoisen tai metsäisen kallion.Vähätuottoiset ja metsäiset kalliot ovat kohteita, joissa puuston heikon kasvun seurauksena metsätalous ei ole kannattavaa. Harvapuustoisten kalliometsien puunkorjuu on haastavaa ja hakkuista saatavan ainespuun määrä on alhainen. Kaikenlaisten vähäpuustoisten kalliometsien rajaaminen kokonaan metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle on suositeltavaa. Suositukset vähätuottoisten ja metsäisten kallioiden huomioimiseen ja käsittelyyn: Vähätuottoiset ja metsäiset kalliot, joissa puunkorjuu on haastavaa eikä taloudellisesti kannattavaa, on suositeltavaa jättää kokonaan metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle.Karumman ravinteisuustason metsäisille kallioille ei suositella voimakkaita uudistamisen toimenpiteitä, vaan siellä tulisi hyödyntää luontaisen uudistamisen mahdollisuuksia.Metsätalouden toimenpiteissä metsäisten kalliokohteiden vanhat, lahot ja kuolleet puut sekä lehtipuustoa säästetään.Säästöpuustoa on suositeltavaa kohdentaa kallioalueille. Vanhapuustoiset kallioiset alueet on suositeltavaa jättää metsätalouskäytön ulkopuolelle.Mikäli kallioisten osien välisissä notkelmissa esiintyy korpisuutta tai sinne on muodostunut korpi, on sellainen monimuotoisuuden turvaamisen kannalta tarkoituksenmukaista jättää hakkuiden ulkopuolelle tai käsitellä korkeintaan poimintahakkuilla.Kohteisiin rajautuvien metsikkökuvioiden säästöpuuryhmiä voi sijoittaa rajautumaan karuihin ja harvapuustoisiin kalliometsiin. Vähätuottoiset ja metsäiset kalliot on suositeltavaa jättää kokonaan metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle. Puunkorjuu on monesti kohteilla haastavaa ja taloudellisesti kannattamatonta. Kuva: © Lauri Saaristo. Kalkkikalliot Kalkkikallioiden tunnistaminen on haastavaa ja vaatii asiantuntijan erityisosaamista. Kalkkikalliolla kasvillisuuden muodostavat suurelta osin kalkkia suosivat ja vaativat jäkälät, sammalet ja putkilokasvit. Kohteen rajaus perustuu kallion kalkkivaikutteisen osan rajaamiseen.Kalkkikallioille ei voida antaa kaavamaisia ohjeita metsänkäsittelyjen toteuttamiseksi kalkkikallioesiintymien ja niiden tilojen monimuotoisuuden vuoksi. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että kokonaan vältettäviä toimenpiteitä millä tahansa kalkkikalliolla ovat avohakkuut sekä tiheiden taimikoiden, etenkin kuusitaimikoiden perustaminen. Suositukset kalkkikallioiden huomioimiseen ja käsittelyyn: Kalkkikallioilla suositellaan vältettäväksi avohakkuita sekä tiheiden taimikoiden, etenkin kuusitaimikoiden perustamista.Osa kalkkikallioista tarvitsee luonnonhoitoa, jonka toteuttamiseen tulee käyttää asiantuntija-apua. Hoitotoimenpiteitä voivat olla harvennus- tai poimintahakkuut, kalkkikalliolajistoa uhkaavan muun kasvillisuuden hallittu poisto sekä laidunnuksen järjestäminen kalkkikallioalueelle.Luonnonsuojelulain mukaiset suojellut kalkkikalliot ohjataan suojeluun. Serpentiinikalliot Serpentiinikallio muodostuu serpentiinimineraalia sisältävästä kivilajista. Sillä tavataan niin sanottua serpentiinikasvillisuutta. Kohteen rajaus perustuu kallion serpentiinivaikutteisen osan rajaamiseen.Serpentiinikallioilla ja niiden reunoilla vältettäviä toimenpiteitä ovat kaikenlaiset hakkuut sekä tiheiden taimikoiden, etenkin kuusitaimikoiden perustaminen. Syynä tähän ovat voimakkaiden pienilmastomuutosten sekä umpeenkasvun välttäminen. Suositukset serpentiinikallioiden huomioimiseen ja käsittelyyn: Serpentiinikallioiden hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulailla.Serpentiinikallioiden reunoilla suositellaan vältettäväksi kaikkia hakkuita sekä tiheiden taimikoiden, etenkin kuusitaimikoiden perustamista. Tarkempaa ohjeistusta voi kysyä alueelliselta ELY-keskukselta. Kivikot ja louhikot Kivikot ja louhikot koostuvat erilaisista kivistä ja lohkareista. Ne voivat olla laajoja ja paljaita tai pienempiä ja peitteisempiä. Kivikot ja louhikot erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta tavallisesti myös harvemman puustonsa vuoksi. Kohde rajataan kivien ja lohkareiden perusteella ympäröivästä alueesta.Suositukset kivikoiden ja louhikoiden huomioimiseen ja käsittelyyn: Kivikot ja louhikot on suositeltavaa jättää pääsääntöisesti metsänkäsittelyjen ulkopuolelle luontaisten rajojensa mukaisesti.Avoimia kivikkoja ympäröivä puusto tai ainakin niiden metsäsaarekkeiden puusto suositellaan jätettäväksi metsätalouden ulkopuolelle niiden heikkotuottoisuuden vuoksi.&nbsp;Hakkuita on suositeltavaa välttää uhanalaisten lajien kasvupaikkojen lisäksi etenkin kosteiden purolouhikoiden sekä jyrkänteiden aluslohkareikkojen lähiympäristössä, jotta näiden elinympäristöjen pienilmasto pysyisi vakaana.Metsänkäsittelyn yhteydessä on suositeltavaa välttää kivikoiden yli ajamista tilanteissa, joissa ajamisesta aiheutuu urapainaumia. Rotkot ja kurut Rotkot ja kurut voivat halkoa korkokuvaltaan tasaista kallioaluetta jyrkkärinteisinä uurtumina kallioperässä tai kivennäismaassa. Rotko on jyrkkäpiirteinen, kapeahko kallioperän ruhjemuodostuma. Kuru on rotkoa loivapiirteisempi kallioperään tai kivennäismaahan uurtunut jyrkkärinteinen laakso. Rotkot ja kurut rajataan ympäröivistä alueista maaston taittumiskohdan perusteella.Rotkot ja kurut jätetään yleensä hakkuiden ulkopuolelle, lukuun ottamatta yksittäisten puiden kaatamista. Rotkot ja kurut ovat puuntuotannollisesti vähäarvoisia alueita ja korjuukohteina hankalia, joten niiden jättäminen käsittelyn ulkopuolelle on perusteltua, vaikka kohde ei täyttäisi metsälain vaatimuksia. Piirteidensä vuoksi ne toimivat hyvin luonnonhoidon toimenpiteiden keskittämispaikkana. Suositukset rotkojen ja kurujen huomioimiseen ja käsittelyyn: Rotkot ja kurut suositellaan jätettäväksi hakkuiden ulkopuolelle, lukuun ottamatta yksittäisten puiden kaatamista.Kohteita voidaan hyödyntää luonnonhoidon toimenpiteiden, kuten säästö- ja lahopuuston, keskittämispaikkana.

# Kallioelinympäristöjen rajaaminen sekä huomioiminen ja käsittely

## Jyrkänteet ja niiden alusmetsät

Jyrkänteiden ja niiden alusmetsien rikkaimmat eliöyhteisöt löytyvät useimmiten jyrkänteen tyveltä. Jyrkänteiden ja niiden alusmetsien ominaispiirteisiin kuuluu jyrkänteen rapautumistuotteiden, jyrkänteeltä valuvan veden ja varjostuksen vaikutus maaperän ominaisuuksiin, kasvillisuuteen ja puustoon.
- Kohteen rajaus sisältää varsinaisen jyrkänteen ja sen alusmetsän, joka erottuu ympäröivästä metsäluonnosta jyrkänteen rapautumistuotteiden, rehevämmän kasvillisuuden, pienilmaston tai jonkin muun jyrkänteeseen liittyvän piirteen perusteella.
Jyrkänteet ja niiden alusmetsät vaativat huomiointia eri tavoin niiden ominaisuuksista riippuen. Jyrkänteiden monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alusmetsät on suositeltavaa rajata metsänkäsittelyn ulkopuolelle, jottei alueen pienilmastoa tai varjostusta muuteta liian voimakkailla hakkuilla.

Suositukset jyrkänteiden ja niiden alusmetsien huomioimiseen ja käsittelyyn:
- Metsänhoidon toimenpiteissä huomioidaan jyrkänteet, joilla on rikkonaisia ja ylikaltevia pintoja, halkeamia ja onkaloita. Tällaisten jyrkänteiden ympärille jätetään riittävä suojavyöhyke, jonka leveys määräytyy tapauskohtaisesti.
- Pohjoissuuntaisilla jyrkänteillä alusmetsän pienilmasto-olot turvataan karkeasti n. 30–50 m levyisellä suojavyöhykkeellä. Eteläsuuntaisilla jyrkänteillä alusmetsän riittävä suojavyöhyke on karkeasti n. 60–100 m.
- Kohteilla, joilla esiintyy uhanalaisia sammalia ja jäkäliä, kasvupaikkojen ympäristö tulee turvata suojaavan puuston ja siten suotuisan pienilmaston säilyttämisellä.
- Osa jyrkänteistä voi olla metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joiden ominaispiirteiden muuttaminen on kiellettyä.
- Jyrkänteen alapuolelle kehittyneen lehdon pienilmastoa tai varjostusta ei tule muuttaa liian voimakkailla hakkuilla. Alusmetsän lehtomaisuutta voidaan ylläpitää varovaisilla poimintahakkuilla, joissa poistetaan yksittäisiä, lehdon luontoarvojen säilymistä uhkaavia kuusia ja kuusen hakkuutähteitä.
- Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alusmetsät rajataan metsänkäsittelyn ulkopuolelle.
- Mikäli jyrkänne jää päätehakkuuleimikon sisälle, suositellaan jyrkänteen ja sen alusmetsän rajaamista pois leimikosta.
- Selvitetään vapaaehtoisen suojelun mahdollisuudet.
- Avohakkuulla jo käsitellyn jyrkänteen alusmetsän osalta on suositeltavaa, että alusmetsä saa kehittyä uudelleen luonnontilaiseksi, jolloin sen erityispiirteet tukevat tulevaisuudessa jyrkänne-elinympäristön monimuotoisuutta.
- Maanmuokkauksen yhteydessä suositellaan jyrkänteen välittömään läheisyyteen jätettäväksi kohteen monimuotoisuustekijöihin perustuen vaihtelevan levyinen vyöhyke, jonka maanpintaa ei rikota lainkaan.
- Taimikon perustamisvaiheessa suositellaan jyrkänteen välittömään läheisyyteen jätettäväksi kohteen monimuotoisuustekijöihin perustuen vaihtelevan levyinen vyöhyke, jolle puuston annetaan syntyä täysin luontaisesti. Kuusen istuttamista jyrkänneseinämän läheisyyteen tulisi välttää sen vaateliaille lajeille haitallisen happaman karikkeen vuoksi.
- Taimikonhoidossa alusmetsävyöhyke suositellaan jätettäväksi toimenpiteiden ulkopuolelle, jolloin metsästä muodostuu luonnostaan sekapuustoinen, ja sen pensaskerros säilyy. Taimikonhoitovaiheessa jätettävät suojatiheiköt voidaan keskittää jyrkänteen läheisyyteen.
- Kasvatushakkuissa jyrkänteen välitön alusmetsä suositellaan rajattavaksi pääsääntöisesti käsittelyiden ulkopuolelle. Harvennusvaiheessa yksittäisiä puita, lähinnä kuusia voidaan poistaa poimintahakkuin.

# Kallioelinympäristöjen rajaaminen sekä huomioiminen ja käsittely

## Vähätuottoiset ja metsäiset kalliot

Vähätuottoiset ja metsäiset kalliot ovat tavallisesti muusta metsäluonnosta erottuvia, luonnontilaisia tai sen kaltaisia sekä puuntuotoskyvyltään heikkoja. Vähätuottoiset ja metsäiset kalliot ovat ilmeeltään vaihtelevia elinympäristöjä, joissa maaperän pinnanmuodot ja pienelinympäristöjen vaihtelu luovat mosaiikkimaisuutta.
- Kohteen rajaus sisältää ominaispiirteet täyttävät vähätuottoisen tai metsäisen kallion.
Vähätuottoiset ja metsäiset kalliot ovat kohteita, joissa puuston heikon kasvun seurauksena metsätalous ei ole kannattavaa. Harvapuustoisten kalliometsien puunkorjuu on haastavaa ja hakkuista saatavan ainespuun määrä on alhainen. Kaikenlaisten vähäpuustoisten kalliometsien rajaaminen kokonaan metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle on suositeltavaa.

Suositukset vähätuottoisten ja metsäisten kallioiden huomioimiseen ja käsittelyyn:
- Vähätuottoiset ja metsäiset kalliot, joissa puunkorjuu on haastavaa eikä taloudellisesti kannattavaa, on suositeltavaa jättää kokonaan metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle.
- Karumman ravinteisuustason metsäisille kallioille ei suositella voimakkaita uudistamisen toimenpiteitä, vaan siellä tulisi hyödyntää luontaisen uudistamisen mahdollisuuksia.
- Metsätalouden toimenpiteissä metsäisten kalliokohteiden vanhat, lahot ja kuolleet puut sekä lehtipuustoa säästetään.
- Säästöpuustoa on suositeltavaa kohdentaa kallioalueille. Vanhapuustoiset kallioiset alueet on suositeltavaa jättää metsätalouskäytön ulkopuolelle.
- Mikäli kallioisten osien välisissä notkelmissa esiintyy korpisuutta tai sinne on muodostunut korpi, on sellainen monimuotoisuuden turvaamisen kannalta tarkoituksenmukaista jättää hakkuiden ulkopuolelle tai käsitellä korkeintaan poimintahakkuilla.
- Kohteisiin rajautuvien metsikkökuvioiden säästöpuuryhmiä voi sijoittaa rajautumaan karuihin ja harvapuustoisiin kalliometsiin.

# Kallioelinympäristöjen rajaaminen sekä huomioiminen ja käsittely

## Kalkkikalliot

Kalkkikallioiden tunnistaminen on haastavaa ja vaatii asiantuntijan erityisosaamista. Kalkkikalliolla kasvillisuuden muodostavat suurelta osin kalkkia suosivat ja vaativat jäkälät, sammalet ja putkilokasvit.
- Kohteen rajaus perustuu kallion kalkkivaikutteisen osan rajaamiseen.
Kalkkikallioille ei voida antaa kaavamaisia ohjeita metsänkäsittelyjen toteuttamiseksi kalkkikallioesiintymien ja niiden tilojen monimuotoisuuden vuoksi. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että kokonaan vältettäviä toimenpiteitä millä tahansa kalkkikalliolla ovat avohakkuut sekä tiheiden taimikoiden, etenkin kuusitaimikoiden perustaminen.

Suositukset kalkkikallioiden huomioimiseen ja käsittelyyn:
- Kalkkikallioilla suositellaan vältettäväksi avohakkuita sekä tiheiden taimikoiden, etenkin kuusitaimikoiden perustamista.
- Osa kalkkikallioista tarvitsee luonnonhoitoa, jonka toteuttamiseen tulee käyttää asiantuntija-apua. Hoitotoimenpiteitä voivat olla harvennus- tai poimintahakkuut, kalkkikalliolajistoa uhkaavan muun kasvillisuuden hallittu poisto sekä laidunnuksen järjestäminen kalkkikallioalueelle.
- Luonnonsuojelulain mukaiset suojellut kalkkikalliot ohjataan suojeluun.

# Kallioelinympäristöjen rajaaminen sekä huomioiminen ja käsittely

## Serpentiinikalliot

Serpentiinikallio muodostuu serpentiinimineraalia sisältävästä kivilajista. Sillä tavataan niin sanottua serpentiinikasvillisuutta.
- Kohteen rajaus perustuu kallion serpentiinivaikutteisen osan rajaamiseen.
Serpentiinikallioilla ja niiden reunoilla vältettäviä toimenpiteitä ovat kaikenlaiset hakkuut sekä tiheiden taimikoiden, etenkin kuusitaimikoiden perustaminen. Syynä tähän ovat voimakkaiden pienilmastomuutosten sekä umpeenkasvun välttäminen.

Suositukset serpentiinikallioiden huomioimiseen ja käsittelyyn:
- Serpentiinikallioiden hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulailla.
- Serpentiinikallioiden reunoilla suositellaan vältettäväksi kaikkia hakkuita sekä tiheiden taimikoiden, etenkin kuusitaimikoiden perustamista. Tarkempaa ohjeistusta voi kysyä alueelliselta ELY-keskukselta.

# Kallioelinympäristöjen rajaaminen sekä huomioiminen ja käsittely

## Kivikot ja louhikot

Kivikot ja louhikot koostuvat erilaisista kivistä ja lohkareista. Ne voivat olla laajoja ja paljaita tai pienempiä ja peitteisempiä. Kivikot ja louhikot erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta tavallisesti myös harvemman puustonsa vuoksi.
- Kohde rajataan kivien ja lohkareiden perusteella ympäröivästä alueesta.
Suositukset kivikoiden ja louhikoiden huomioimiseen ja käsittelyyn:

- Kivikot ja louhikot on suositeltavaa jättää pääsääntöisesti metsänkäsittelyjen ulkopuolelle luontaisten rajojensa mukaisesti.
- Avoimia kivikkoja ympäröivä puusto tai ainakin niiden metsäsaarekkeiden puusto suositellaan jätettäväksi metsätalouden ulkopuolelle niiden heikkotuottoisuuden vuoksi.
- Hakkuita on suositeltavaa välttää uhanalaisten lajien kasvupaikkojen lisäksi etenkin kosteiden purolouhikoiden sekä jyrkänteiden aluslohkareikkojen lähiympäristössä, jotta näiden elinympäristöjen pienilmasto pysyisi vakaana.
- Metsänkäsittelyn yhteydessä on suositeltavaa välttää kivikoiden yli ajamista tilanteissa, joissa ajamisesta aiheutuu urapainaumia.

# Kallioelinympäristöjen rajaaminen sekä huomioiminen ja käsittely

## Rotkot ja kurut

Rotkot ja kurut voivat halkoa korkokuvaltaan tasaista kallioaluetta jyrkkärinteisinä uurtumina kallioperässä tai kivennäismaassa. Rotko on jyrkkäpiirteinen, kapeahko kallioperän ruhjemuodostuma. Kuru on rotkoa loivapiirteisempi kallioperään tai kivennäismaahan uurtunut jyrkkärinteinen laakso.
- Rotkot ja kurut rajataan ympäröivistä alueista maaston taittumiskohdan perusteella.
Rotkot ja kurut jätetään yleensä hakkuiden ulkopuolelle, lukuun ottamatta yksittäisten puiden kaatamista. Rotkot ja kurut ovat puuntuotannollisesti vähäarvoisia alueita ja korjuukohteina hankalia, joten niiden jättäminen käsittelyn ulkopuolelle on perusteltua, vaikka kohde ei täyttäisi metsälain vaatimuksia. Piirteidensä vuoksi ne toimivat hyvin luonnonhoidon toimenpiteiden keskittämispaikkana.

Suositukset rotkojen ja kurujen huomioimiseen ja käsittelyyn:
- Rotkot ja kurut suositellaan jätettäväksi hakkuiden ulkopuolelle, lukuun ottamatta yksittäisten puiden kaatamista.
- Kohteita voidaan hyödyntää luonnonhoidon toimenpiteiden, kuten säästö- ja lahopuuston, keskittämispaikkana.

Metsäsuunnittelussa suositellaan huomioimaan toimenpiteet, joilla turvataan kallioelinympäristöjen säilymistä tai kehittymistä uudelleen luonnontilaiseksi. Erityisarvoja omaavissa kallioelinympäristöissä tulisi suosia vapaaehtoisen suojelun keinoja.
Mikäli kallioelinympäristöjen läheisyydessä tehdään hakkuita, ne on suositeltavaa tehdä poimintaluontoisesti elinympäristön erityispiirteiden säilyttämiseksi. Hakkuissa säilytetään erityisesti vanhat lehtipuut, kuollut pysty- ja maalahopuu, eikä ennakkoraivausta suositella tehtäväksi.

Kallioelinympäristöt

Metsäsuunnittelussa suositellaan huomioimaan toimenpiteet, joilla turvataan kallioelinympäristöjen säilymistä tai kehittymistä uudelleen luonnontilaiseksi. Erityisarvoja omaavissa kallioelinympäristöissä tulisi suosia vapaaehtoisen suojelun keinoja. Mikäli kallioelinympäristöjen läheisyydessä tehdään hakkuita, ne on suositeltavaa tehdä poimintaluontoisesti elinympäristön erityispiirteiden säilyttämiseksi. Hakkuissa säilytetään erityisesti vanhat lehtipuut, kuollut pysty- ja maalahopuu, eikä ennakkoraivausta suositella tehtäväksi.

Kallioelinympäristöjen rajaaminen sekä huomioiminen ja käsittely

Infolehtinen Ilmastokestävä metsänhoito Infolehtiseen on koostettu tiiviisti, mitä ilmastokestävyys tarkoittaa metsänomistajan näkökulmasta. Ilmastokestävä metsänhoito (pdf) Metsätilan hoito Metsänhoidon suositukset auttavat arvioimaan metsänkasvatuksen riskejä ja&nbsp;mahdollisuuksia muuttuvassa ilmastossa. Artikkeli Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa auttaa metsänomistajaa valitsemaan oman lähestymistapansa ilmastonmuutoksen hillintään ja&nbsp;pohtimaan, mihin suuntaan hän haluaa metsiään kehittää.​ Metsätilan hoito -kokonaisuudesta löytyvät seuraavat ilmastokestävyyttä käsittelevät artikkelit ja otsikot: Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa Metsänomistajan tavoitetilan tunnistaminenIlmastonmuutoksen hillinnän painottaminen metsätilan hoidossaTavoitteiden tasapainon hakeminen metsätilan hoidossaEsimerkki tasapainon hakemisesta metsänkasvatuksen talouden ja ilmastonmuutoksen hillinnän välilläIlmastonmuutokseen sopeutuminen metsätilan hoidossa Metsien kestävä hoito ja käyttö Ilmastokestävyys osana metsänhoidon kokonaiskestävyyttäSuomen metsät muuttuvassa ilmastossa, ml. karttakuvat: puuston kasvu,&nbsp;tuhoriskitIlmastonmuutoksen hillintä metsänkäsittelyssäMetsänhoidon perusteita Hiilenkierto metsäekosysteemissä ja puutuotteissa, ml.&nbsp;ilmastokestävyyteen liittyvät termitMetsien kasvupaikkatyypit, kasvupaikkatyyppeihin viitataan useissa ilmastokestävyyttä kuvaavissa suosituksissaLämpösummakartat ja aluejaot metsänhoidon suosituksissaSiemenalkuperän merkitys metsänkasvatuksessaMetsänhoidon riskienhallinta metsätilan hoidossa Metsänhoidon erilaiset riskitRiskienhallinnan perusteita metsätilan hoidossaPuuston kasvusta ja terveydestä huolehtiminen on osa riskienhallintaaIlmastonmuutos lisää metsätuhojen riskiäMetsätuhoriskin hallinta perustuu ennakointiin ja reagointiinMetsän terveyteen liittyvää terminologiaaSuometsien hoidon erityispiirteitä Puulajijakauma ja lehtipuuosuus metsätilan hoidossa Pohjois-Suomen erityispiirteet Esimerkkejä ilmastonmuutoksen ennustetuista vaikutuksista metsiin ja metsätalouteen. Metsänhoidon toimenpiteet Metsänhoidon toimenpiteet -artikkeleita: Suometsien hoito -kategoria Puuston kiertoajan pidentäminen Metsätuhot ja metsien terveys&nbsp;-kategoria Metsitys Sekametsän kasvatus Metsän suojelu Metsänviljely istuttamalla, istutustiheys Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta,&nbsp;Puulajien soveltuvuus kasvatettavaksi pääpuulajiksi. Lisäksi kaikissa toimenpide-artikkeleissa kerrotaan Päätöksenteko-osassa vaikutuksista talouteen,&nbsp;luontoon, virkistyskäyttöön ja&nbsp;ilmastonmuutoksen hillintään. Toteutus-osassa kuvataan, miten toimenpiteet&nbsp;tehdään käytännössä ja annetaan&nbsp;suosituksia ilmastonmuutokseen&nbsp;sopeutumiseen. Katso esimerkiksi Taimikonhoito - Ilmastonmuutoksen hillintä&nbsp;ja Ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulma taimikonhoidossa. Metsänhoidon suositukset - Metsien kestävän hoidon ja käytön perusteet Metsänhoidon suositusten laadintaa ohjaavat metsien kestävän käytön ja hoidon perusteet. Ilmastokestävyys tuotiin osaksi suositusten laadintaa 2020. Metsien kestävän hoidon ja käytön perusteet

Ilmastokestävä metsänhoito on sekä ilmastonmuutoksen hillintää metsien avulla että sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin.

# Ilmastokestävä metsänhoito

## Infolehtinen Ilmastokestävä metsänhoito

Infolehtiseen on koostettu tiiviisti, mitä ilmastokestävyys tarkoittaa metsänomistajan näkökulmasta.
[Ilmastokestävä metsänhoito (pdf)](https://tapio.fi/wp-content/uploads/2022/12/Infolehtinen-Ilmastokestava-metsanhoito-Tapio-2022.pdf)

# Ilmastokestävä metsänhoito

## Metsätilan hoito

Metsänhoidon suositukset auttavat arvioimaan metsänkasvatuksen riskejä ja mahdollisuuksia muuttuvassa ilmastossa. Artikkeli Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa auttaa metsänomistajaa valitsemaan oman lähestymistapansa ilmastonmuutoksen hillintään ja pohtimaan, mihin suuntaan hän haluaa metsiään kehittää.​
Metsätilan hoito -kokonaisuudesta löytyvät seuraavat ilmastokestävyyttä käsittelevät artikkelit ja otsikot:
[Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa)

- [Metsänomistajan tavoitetilan tunnistaminen](/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p1991)
- [Ilmastonmuutoksen hillinnän painottaminen metsätilan hoidossa](/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p1992)
- [Tavoitteiden tasapainon hakeminen metsätilan hoidossa](/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p1993)
- [Esimerkki tasapainon hakemisesta metsänkasvatuksen talouden ja ilmastonmuutoksen hillinnän välillä](/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p2602)
- [Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätilan hoidossa ](/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p2362)
[Metsien kestävä hoito ja käyttö](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto)
- [Ilmastokestävyys osana metsänhoidon kokonaiskestävyyttä](/fi/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto#section-p1786)
- [Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa](/fi/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto#section-p1795), ml. karttakuvat: puuston kasvu, tuhoriskit
- [Ilmastonmuutoksen hillintä metsänkäsittelyssä](/fi/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto#section-p1801)

[Metsänhoidon perusteita](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-perusteita)
- [Hiilenkierto metsäekosysteemissä ja puutuotteissa](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-perusteita#section-p1988), ml. ilmastokestävyyteen liittyvät termit
- [Metsien kasvupaikkatyypit](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-perusteita#section-p1926), kasvupaikkatyyppeihin viitataan useissa ilmastokestävyyttä kuvaavissa suosituksissa
- [Lämpösummakartat ja aluejaot metsänhoidon suosituksissa](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-perusteita#section-p1951)
- [Siemenalkuperän merkitys metsänkasvatuksessa](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-perusteita#section-p2607)
[Metsänhoidon riskienhallinta metsätilan hoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa)

- [Metsänhoidon erilaiset riskit](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa)
- [Riskienhallinnan perusteita metsätilan hoidossa](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa#section-p2025)
- [Puuston kasvusta ja terveydestä huolehtiminen on osa riskienhallintaa](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa#section-p2395)
- [Ilmastonmuutos lisää metsätuhojen riskiä](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa#section-p2397)
- [Metsätuhoriskin hallinta perustuu ennakointiin ja reagointiin](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa#section-p2399)
- [Metsän terveyteen liittyvää terminologiaa](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa#section-p2402)
[Suometsien hoidon erityispiirteitä](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/suometsien-hoidon-erityispiirteet)
[Puulajijakauma ja lehtipuuosuus metsätilan hoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/puulajijakauma-ja-lehtipuuosuus-metsatilan-hoidossa)

[Pohjois-Suomen erityispiirteet](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/pohjois-suomen-erityispiirteet)

# Ilmastokestävä metsänhoito

## Metsänhoidon toimenpiteet

Metsänhoidon toimenpiteet -artikkeleita:
[Suometsien hoito](/fi/kategoriat/suometsien-hoito) -kategoria
[Puuston kiertoajan pidentäminen](/fi/toimenpiteet/puuston-kiertoajan-pidentaminen)

[Metsätuhot ja metsien terveys](/fi/kategoriat/metsatuhot-ja-metsien-terveys) -kategoria
[Metsitys](/fi/toimenpiteet/metsitys)
[Sekametsän kasvatus](/fi/toimenpiteet/sekametsan-kasvatus)

[Metsän suojelu](/fi/toimenpiteet/metsan-suojelu)
[Metsänviljely istuttamalla, istutustiheys](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/metsanviljely-istuttamalla/toteutus#section-283)
Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta*,* [Puulajien soveltuvuus kasvatettavaksi pääpuulajiksi](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/puulajin-ja-uudistamismenetelman-valinta/toteutus#section-1464).

Lisäksi kaikissa toimenpide-artikkeleissa kerrotaan **Päätöksenteko**-osassa vaikutuksista talouteen, luontoon, virkistyskäyttöön ja ilmastonmuutoksen hillintään. **Toteutus**-osassa kuvataan, miten toimenpiteet tehdään käytännössä ja annetaan suosituksia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Katso esimerkiksi [Taimikonhoito - Ilmastonmuutoksen hillintä](/fi/toimenpiteet/taimikonharvennus/paatoksenteko#section-1069) ja [Ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulma taimikonhoidossa](/fi/toimenpiteet/taimikonharvennus/toteutus#section-1072).

# Ilmastokestävä metsänhoito

## Metsänhoidon suositukset - Metsien kestävän hoidon ja käytön perusteet

Metsänhoidon suositusten laadintaa ohjaavat metsien kestävän käytön ja hoidon perusteet. Ilmastokestävyys tuotiin osaksi suositusten laadintaa 2020.
[Metsien kestävän hoidon ja käytön perusteet](/fi/metsanhoidon-suositukset-metsien-kestavan-hoidon-ja-kayton-perusteet)

Ilmastokestävä metsänhoito

Ilmastokestävä metsänhoito on sekä ilmastonmuutoksen hillintää metsien avulla että sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. 

Metsäverkko Metsä Groupin asiakkaille on käytössä digitaalinen Metsäverkko-palvelu. Metsäverkossa voi tehdä puukauppoja tai tilata metsänhoitotöitä ja seurata niiden etenemistä, sekä mm. nähdä oman metsäsuunnitelmansa ja hallinnoida sen avulla omaisuuttaan. Metsäsuunnitelma löytyy myös Metsäverkko-mobiilista, josta on julkaistu uusi versio keväällä 2024. Yksi uutuuksista on integraatio metsänhoidon suosituksiin. Metsäsuunnitelmassa on ehdotuksia toimenpiteiksi eri vuosille. Toimenpiteen nimen vieressä on i-painike, josta avautuu metsänhoidon suosituksista artikkeli, joka esittelee kyseisen työlajin. Käyttäjä voi esimerkiksi lukea mitä suosituksissa sanotaan omaan metsään ehdotetusta taimikonharvennuksesta ja mitä tulisi ottaa huomioon toimenpiteeseen liittyvässä päätöksenteossa tai toteutuksessa. ”Halusimme tuoda metsänomistajille helpon tavan tutustua tarkemmin erilaisiin toimiin, joita metsässä voi tehdä. Toteutuksen myötä metsänomistaja voi peilata omia suunnitelmiaan metsänhoidon suosituksiin. Suosituksista löytyy kattavasti tietoa päätöksenteon tueksi niin uusille kuin kokeneemmillekin metsänomistajille. Kun tieto tulee suoraan metsä- ja ympäristöalan yhdessä laatimista metsänhoidon suosituksista, se on ajantasaista ja luotettavaa.”, kertoo Metsäverkon kehityspäällikkö Iiro Korhonen Metsä Groupilta. Integraatio on tehty hyödyntäen metsänhoidon suositusten avointa REST-rajapintaa. Iiro Korhosen mukaan metsänhoidon suositusten mukaan tuominen Metsäverkkoon onnistui helposti: ”Tavoitteenamme oli luoda päätöksentekoa tukevaa, helppokäyttöistä, skaalautuvaa, nopeasti avautuvaa sekä ennen kaikkea ajantasaista sisältöä metsänomistajille. Metsänhoidon suositusten REST-rajapinnan myötä lopputuloksesta saatiin erinomainen.” Metsäverkko-mobiilin infopainikkeen kautta saa näkyviin metsänhoidon suositusten sisältöä kyseisestä työlajista. Metsätietäjä Metsätietäjä on Metsälehden palvelu kesto- ja digitilaajille. Metsätietäjä on metsänomistajille tarkoitettu metsänhoidon suunnittelun työkalu, jossa yhdistyvät avoin metsävaratieto, monitavoitteinen metsänhoidon suunnittelu ja Metsälehden sisällöt. Palveluun voi lisätä omat metsätilansa ja määrittää metsänhoidon tavoitteensa. Palvelu ehdottaa näiden perusteella parhaan yhdistelmän kuvioittaisia metsänhoidon toimenpiteitä. Samalla palvelu näyttää käyttäjälle kuviotietoihin ja toimenpiteisiin sopivia Metsälehden artikkeleita. Syksyllä 2023 palveluun lisättiin myös integraatio metsänhoidon suosituksiin. Palvelussa on ehdotettujen toimenpiteiden yhteyteen lisätty infopainike, josta avautuu lisätietoa kyseisen toimenpiteen toteutukseen. Lisätieto haetaan ajantasaisesti metsänhoidon suositusten rajapinnasta. Integraatio tehtiin suositusten GraphQL rajapintaa hyödyntäen. Metsätietäjän tekniset kehittäjät kokivat rajapinnan ja rakenteen helpoksi käyttää: "Sisällön rakenne oli hyvin muodostettu. Oli hieno huomata, että erilaiset sisällöt oli jaettu eri sisältötyypeihin. Tällöin oli helppo määritellä tyylit erilaisille sisällöille. Oli myös varsin mukavaa, että GraphQL-rajapinnasta saattoi hakea ainoastaan tarvitsemansa tietosisällöt." Kuvakaappaus Metsätietäjästä. Metsätietäjään voi tutustua tarkemmin Metsälehden palvelussa. https://metsatietaja.metsalehti.fi/ Metsään.fi Metsänomistajille ja metsäalan toimijoille tarkoitettu Suomen metsäkeskuksen verkkopalvelu Metsään.fi uudistettiin kokonaisuudessaan keväällä 2024. (https://www.metsakeskus.fi/fi/asiointi/metsaanfi/metsaanfi-uudistuu). Kesäkuussa palveluun tehtiin aiempaa parempi integraatio digitaalisiin metsänhoidon suosituksiin. Metsänhoidon suosituksista haetuilla toimenpiteiden kuvauksilla avataan metsänomistajalle, mitä eri metsänhoidon toimenpiteet tarkoittavat. "Metsänhoidon suositusten rajapinnan avulla meillä on aina ajantasainen tieto näyttää käyttäjillemme", kertoo palvelun pääkäyttäjä Iida Eräjä. Metsään.fi:stä löytyy metsänomistajan tilojen kuviotiedot sekä toimenpide-ehdotuksia eri vuosille. Ehdotuksen tarkempaan kuvaukseen haetaan lyhyt toimenpidettä kuvaava teksti sekä siihen sopiva kuva suoraan metsänhoidon suositusten rajapinnan kautta. Lisäksi sivulta löytyy linkki suositusten koko artikkeliin, jos käyttäjä haluaa lukea enemmän asiasta. Uudistettu Metsään.fi käyttää metsänhoidon suositusten REST-rajapintaa tietojen hakuun. REST-rajapinta sopi Metsään.fi:n tarpeisiin erinomaisesti. "Rajapinnan avulla halutut sisällöt ja kuvat oli helppoa etsiä ja määritellä kehittäjille", kertoo Metsään.fi- asiantuntija Henri Suutari. Metsänhoidon suositusten integraatio Metsään.fi palvelussa on toteutettu kuvion toimenpide-ehdotusten yhteyteen. Metsänhoidon suositusten sisältöä Metsään.fi-verkkosivulla. Suometsaosaaja.fi-verkkokurssi eLearning erityisasiantuntija Markku Tähtinen Faros &amp; Com:sta kertoo, miksi ja kuinka suositukset otettiin mukaan osaksi suometsien hoidon verkkokurssia:”Tapion Suometsäosaaja-verkkokurssikokonaisuuteen haluttiin mukaan metsänhoidonsuositukset.fi -palvelun sisältöjä. Halusimme, että sisällöt pysyvät ajantasaisina kurssilla myös silloin, kun metsänhoidon suosituksia päivitetään. Sisältöjen tuominen kurssille olisi voinut tapahtua linkkien avulla, mutta se ei olisi ollut opiskelijan keskittymisen kannalta paras vaihtoehto, sillä hyppiminen palvelusta toiseen katkaisee kurssin sujuvan kulun. Siksi palvelun avoin REST API -rajapinta oli kurssin suunnittelun kannalta loistava asia.” ”Kurssin sisällöntuotannossa käytimme Lectora Inspire -ohjelmaa, joka antaa valmiiden verkkokurssi-sisältöelementtien lisäksi mahdollisuuden käyttää hyväksi omaa JavaScriptiä. Käytimme rajapintahauissa jQuery-kirjastoa ja rajapinnan ohjeistuksen mukaisia hakutoimintoja. Haetut sisällöt lisäsimme jQueryn avulla Lectorassa valmiiksi asetettuihin html-elementteihin”, Tähtinen esittelee.”Kaiken kaikkiaan REST-rajapintaa oli helppo hyödyntää kattavan dokumentaation ja esimerkkien avulla ja lopputuloksesta tuli mainio. Rajapinta toimii nopeasti ja käyttäjä ei huomaa erillisiä pitkiä latausaikoja kurssin sisältöjä lukiessaan”, Opiskelijalle esitetään kurssin edetessä täsmällisiä otteita metsänhoidon suosituksista, jotka syventävät juuri siinä kohtaa käsittelyssä olevaa kurssikysymystä. Kokeile itse. Klikkaa kurssilla&nbsp;Suometsäosaaja.fi&nbsp;metsänhoidon suositukset -linkkejä. Katso video, joka kertoo kuinka suometsäosaaja-kurssiin integroitiin metsänhoidon suositukset. Näkökulmia esittää tekijöiden lisäksi palvelun käyttäjä oppilaitoksesta. YouTube: Metsänhoidon suositukset rikastavat metsäalan tietopalveluita, case: Suometsäosaaja-verkkokurssi

Metsänhoidon suositukset liikkuvat sähköisesti palvelusta toiseen aina ajantasaisina. Suositusten tiedoilla ja kuvilla voidaan rikastaa metsätietojärjestelmiä, verkkosivuja tai vaikkapa verkkokursseja.
Alla on kuvauksia rajapintaa hyödyntävistä palveluista ja kokemuksia integroinnin toteutuksesta:
- Metsäverkko-palvelu, Metsä Group
- Metsätietäjä-palvelu, Metsälehti
- Metsään.fi, Suomen metsäkeskus
- Suometsäosaaja.fi-verkkokurssi, Faros & Com ja Tapio.

Metsä Groupin asiakkaille on käytössä digitaalinen [Metsäverkko-palvelu](https://www.metsagroup.com/fi/puunhankinta/omistajajasenen-edut/kaikki-jasenedut-lyhyesti/metsaverkko/). Metsäverkossa voi tehdä puukauppoja tai tilata metsänhoitotöitä ja seurata niiden etenemistä, sekä mm. nähdä oman metsäsuunnitelmansa ja hallinnoida sen avulla omaisuuttaan. Metsäsuunnitelma löytyy myös Metsäverkko-mobiilista, josta on julkaistu uusi versio keväällä 2024. Yksi uutuuksista on integraatio metsänhoidon suosituksiin.

Metsäsuunnitelmassa on ehdotuksia toimenpiteiksi eri vuosille. Toimenpiteen nimen vieressä on i-painike, josta avautuu metsänhoidon suosituksista artikkeli, joka esittelee kyseisen työlajin. Käyttäjä voi esimerkiksi lukea mitä suosituksissa sanotaan omaan metsään ehdotetusta taimikonharvennuksesta ja mitä tulisi ottaa huomioon toimenpiteeseen liittyvässä päätöksenteossa tai toteutuksessa.
”Halusimme tuoda metsänomistajille helpon tavan tutustua tarkemmin erilaisiin toimiin, joita metsässä voi tehdä. Toteutuksen myötä metsänomistaja voi peilata omia suunnitelmiaan metsänhoidon suosituksiin. Suosituksista löytyy kattavasti tietoa päätöksenteon tueksi niin uusille kuin kokeneemmillekin metsänomistajille. Kun tieto tulee suoraan metsä- ja ympäristöalan yhdessä laatimista metsänhoidon suosituksista, se on ajantasaista ja luotettavaa.”, kertoo Metsäverkon kehityspäällikkö Iiro Korhonen Metsä Groupilta.
Integraatio on tehty hyödyntäen metsänhoidon suositusten avointa REST-rajapintaa. Iiro Korhosen mukaan metsänhoidon suositusten mukaan tuominen Metsäverkkoon onnistui helposti:

”Tavoitteenamme oli luoda päätöksentekoa tukevaa, helppokäyttöistä, skaalautuvaa, nopeasti avautuvaa sekä ennen kaikkea ajantasaista sisältöä metsänomistajille. Metsänhoidon suositusten REST-rajapinnan myötä lopputuloksesta saatiin erinomainen.”

Metsätietäjä on Metsälehden palvelu kesto- ja digitilaajille. Metsätietäjä on metsänomistajille tarkoitettu metsänhoidon suunnittelun työkalu, jossa yhdistyvät avoin metsävaratieto, monitavoitteinen metsänhoidon suunnittelu ja Metsälehden sisällöt. Palveluun voi lisätä omat metsätilansa ja määrittää metsänhoidon tavoitteensa. Palvelu ehdottaa näiden perusteella parhaan yhdistelmän kuvioittaisia metsänhoidon toimenpiteitä. Samalla palvelu näyttää käyttäjälle kuviotietoihin ja toimenpiteisiin sopivia Metsälehden artikkeleita.
Syksyllä 2023 palveluun lisättiin myös integraatio metsänhoidon suosituksiin. Palvelussa on ehdotettujen toimenpiteiden yhteyteen lisätty infopainike, josta avautuu lisätietoa kyseisen toimenpiteen toteutukseen. Lisätieto haetaan ajantasaisesti metsänhoidon suositusten rajapinnasta. Integraatio tehtiin suositusten GraphQL rajapintaa hyödyntäen. Metsätietäjän tekniset kehittäjät kokivat rajapinnan ja rakenteen helpoksi käyttää:
"Sisällön rakenne oli hyvin muodostettu. Oli hieno huomata, että erilaiset sisällöt oli jaettu eri sisältötyypeihin. Tällöin oli helppo määritellä tyylit erilaisille sisällöille. Oli myös varsin mukavaa, että GraphQL-rajapinnasta saattoi hakea ainoastaan tarvitsemansa tietosisällöt."

Metsätietäjään voi tutustua tarkemmin Metsälehden palvelussa. [https://metsatietaja.metsalehti.fi/](https://metsatietaja.metsalehti.fi/)

Metsänomistajille ja metsäalan toimijoille tarkoitettu Suomen metsäkeskuksen verkkopalvelu Metsään.fi uudistettiin kokonaisuudessaan keväällä 2024. ([https://www.metsakeskus.fi/fi/asiointi/metsaanfi/metsaanfi-uudistuu](https://www.metsakeskus.fi/fi/asiointi/metsaanfi/metsaanfi-uudistuu)). Kesäkuussa palveluun tehtiin aiempaa parempi integraatio digitaalisiin metsänhoidon suosituksiin. Metsänhoidon suosituksista haetuilla toimenpiteiden kuvauksilla avataan metsänomistajalle, mitä eri metsänhoidon toimenpiteet tarkoittavat.
"Metsänhoidon suositusten rajapinnan avulla meillä on aina ajantasainen tieto näyttää käyttäjillemme", kertoo palvelun pääkäyttäjä Iida Eräjä.
Metsään.fi:stä löytyy metsänomistajan tilojen kuviotiedot sekä toimenpide-ehdotuksia eri vuosille. Ehdotuksen tarkempaan kuvaukseen haetaan lyhyt toimenpidettä kuvaava teksti sekä siihen sopiva kuva suoraan metsänhoidon suositusten rajapinnan kautta. Lisäksi sivulta löytyy linkki suositusten koko artikkeliin, jos käyttäjä haluaa lukea enemmän asiasta.

Uudistettu Metsään.fi käyttää metsänhoidon suositusten REST-rajapintaa tietojen hakuun. REST-rajapinta sopi Metsään.fi:n tarpeisiin erinomaisesti.
"Rajapinnan avulla halutut sisällöt ja kuvat oli helppoa etsiä ja määritellä kehittäjille", kertoo Metsään.fi- asiantuntija Henri Suutari.

# Käyttötapauksia

## Suometsaosaaja.fi-verkkokurssi

eLearning erityisasiantuntija Markku Tähtinen Faros & Com:sta kertoo, miksi ja kuinka suositukset otettiin mukaan osaksi suometsien hoidon verkkokurssia:”Tapion Suometsäosaaja-verkkokurssikokonaisuuteen haluttiin mukaan metsänhoidonsuositukset.fi -palvelun sisältöjä. Halusimme, että sisällöt pysyvät ajantasaisina kurssilla myös silloin, kun metsänhoidon suosituksia päivitetään. Sisältöjen tuominen kurssille olisi voinut tapahtua linkkien avulla, mutta se ei olisi ollut opiskelijan keskittymisen kannalta paras vaihtoehto, sillä hyppiminen palvelusta toiseen katkaisee kurssin sujuvan kulun. Siksi palvelun avoin REST API -rajapinta oli kurssin suunnittelun kannalta loistava asia.”
”Kurssin sisällöntuotannossa käytimme Lectora Inspire -ohjelmaa, joka antaa valmiiden verkkokurssi-sisältöelementtien lisäksi mahdollisuuden käyttää hyväksi omaa JavaScriptiä. Käytimme rajapintahauissa jQuery-kirjastoa ja rajapinnan ohjeistuksen mukaisia hakutoimintoja. Haetut sisällöt lisäsimme jQueryn avulla Lectorassa valmiiksi asetettuihin html-elementteihin”, Tähtinen esittelee.”Kaiken kaikkiaan REST-rajapintaa oli helppo hyödyntää kattavan dokumentaation ja esimerkkien avulla ja lopputuloksesta tuli mainio. Rajapinta toimii nopeasti ja käyttäjä ei huomaa erillisiä pitkiä latausaikoja kurssin sisältöjä lukiessaan”,
Opiskelijalle esitetään kurssin edetessä täsmällisiä otteita metsänhoidon suosituksista, jotka syventävät juuri siinä kohtaa käsittelyssä olevaa kurssikysymystä. Kokeile itse. Klikkaa kurssilla [Suometsäosaaja.fi](https://suometsaosaaja.fi/kurssit/vesitalouden-merkitys/page575607.html) metsänhoidon suositukset -linkkejä.

Katso video, joka kertoo kuinka suometsäosaaja-kurssiin integroitiin metsänhoidon suositukset. Näkökulmia esittää tekijöiden lisäksi palvelun käyttäjä oppilaitoksesta. YouTube: [Metsänhoidon suositukset rikastavat metsäalan tietopalveluita, case: Suometsäosaaja-verkkokurssi](https://youtu.be/doUHquj8ALg?si=hiccNMKypf26mTTX)

Käyttötapauksia

Metsänhoidon suositukset liikkuvat sähköisesti palvelusta toiseen aina ajantasaisina. Suositusten tiedoilla ja kuvilla voidaan rikastaa metsätietojärjestelmiä, verkkosivuja tai vaikkapa verkkokursseja.Alla on kuvauksia rajapintaa hyödyntävistä palveluista ja kokemuksia integroinnin toteutuksesta:Metsäverkko-palvelu, Metsä GroupMetsätietäjä-palvelu, MetsälehtiMetsään.fi, Suomen metsäkeskusSuometsäosaaja.fi-verkkokurssi, Faros & Com ja Tapio.

1. Rekisterinpitäjä Rekisterinpitäjä Palvelussa on Maa- ja metsätalousministeriö. Palvelusta vastaa Maa- ja metsätalousministeriössä Niina Riissanen (etunimi.sukunimi(a)gov.fi). Tapio toimii Palvelussa henkilötietojen käsittelijänä ja vastaa siitä, että henkilötietoja käsitellään tämän Selosteen ja rekisterinpitäjän kanssa tehdyn, henkilötietojen käsittelyä koskevan sopimuksen mukaisesti sekä soveltuvia tietosuojalakeja noudattaen. 2. Henkilötietojen kerääminen Keräämme ja käsittelemme Palvelun käyttäjistä seuraavia henkilötietoryhmiä: Palvelun käyttöä koskevat evästeiden tai samankaltaisten teknologioiden avulla Palvelussa kerätyt tiedot (IP-osoite, laitetunnus ja -tyyppi, käyttöjärjestelmä ja sovellusasetukset sekä sovellusvirheet). Käytämme näiden tietojen keräämiseen Google Analytics sekä Instana -työkaluja. Rekisteröidystä ei kerätä erityisiin henkilöryhmiin kuuluvia tietoja (arkaluonteisia tietoja). 3. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus ja oikeusperuste Keräämme ja käsittelemme vain henkilötietoja, jotka ovat tarpeen Palvelun toiminnallisuuden ja käytettävyyden kehittämistä varten. Käsittely perustuu Palvelun käyttäjän antamaan suostumukseen (EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1.a. kohta). 4. Henkilötietojen siirrot ja luovutukset Voimme luovuttaa henkilötietoja muille Palvelun tuottamiseen osallistuville tahoille soveltuvan lain sallimissa rajoissa tässä Selosteessa kuvattuja tarkoituksia varten. Voimme luovuttaa henkilötietoja kolmansille osapuolille vain lain sallimassa tai vaatimassa laajuudessa, esim. toimivaltaisen viranomaisen esittämän tietopyynnön toteuttamiseksi tai oikeudenkäyntimenettelyihin liittyen ja kun yhteistyökumppanimme käsittelevät toimeksiannostamme henkilötietoja meidän puolestamme ja ohjeidemme mukaisesti. Huolehdimme aina henkilötietojen asianmukaisesta käsittelystä, mikäli Palvelun tuottamiseen osallistuva taho muuttuu tai Palvelun tuottamiseen osallistuvaan tahoon kohdistuu esimerkiksi yritysjärjestely tai liiketoiminnan tai sen osan myynti tai kun arvioimme, että henkilötietojen luovuttaminen on välttämätöntä oikeuksiemme ja velvollisuuksiemme toteuttamiseksi tai muiden turvallisuuden suojelemiseksi, väärinkäytösten tutkimiseksi tai viranomaisen pyyntöön vastaamiseksi. 5. Henkilötietojen siirrot EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelle Palvelussa on tekoälypohjainen hakutoiminto, joka hyödyntää yhdysvaltalaisen OpenAI:n tekoälypalveluita. Hakutoimintoa käytetään sivuston haussa sekä “Kysy tekoälyltä” vastauksissa. Käyttäjän hakutoiminnolle syöttämät hakutermit tai käyttäjän esittämät kysymykset lähetetään Yhdysvaltoihin OpenAI:n palveluun käsiteltäväksi. Kysymykset lähetetään Palvelun järjestelmistä välityspalvelimen kautta. Kysymysten mukana ei välitetä mitään käyttäjää identifioivaa henkilötietoa. Välityspalvelin toimii ainoastaan välimuistina sekä välityspalvelimena eikä lisää mitään tietoa, ei myöskään käyttäjää identifioivaa tietoa, kysymyksiin vaan välittää kysymykset sellaisenaan OpenAI:lle. Jos käyttäjä itse lisää kysymyksen henkilötietoa, se lähetetään sellaisenaan Yhdysvaltoihin, jossa tieto käsitellään Yhdysvaltain lakien sekä OpenAI:n tietosuojamenettelyn mukaisesti. Lisätietoa OpenAI:n tietojen käsittelystä voit lukea täältä (https://openai.com/policies/privacy-policy/). 6. Evästeet Käytämme evästeitä ja muita samankaltaisia teknologioita Palveluissamme. Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, hyödyllisen tiedon keräämistä ja muistamista varten, Palvelun toiminallisuuden ja käytettävyyden parantamiseksi. Voimme käyttää evästeitä ja muita samankaltaisia teknologioita myös tilastollisiin tarkoituksiin kuten koostaaksemme tilastoja Palvelumme käytöstä ymmärtääksemme kuinka käyttäjät Palvelujamme käyttävät ja parantaaksemme käyttäjäkokemusta. 7. Henkilötietojen säilyttäminen Henkilötietoja säilytetään ainoastaan niin kauan kuin se on tarpeellista tässä Selosteessa määriteltyjen käyttötarkoitusten toteuttamiseksi. 8. Rekisteröidyn oikeudet Käsitellessämme henkilötietoja suostumuksen perusteella rekisteröidyllä on oikeus milloin tahansa peruuttaa suostumus. Emme sen jälkeen käsittele henkilötietoja, ellei käsittelyyn ole olemassa muuta oikeusperustetta. Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tallennetut henkilötiedot ja pyytää tietojen oikaisemista, päivittämistä tai poistamista. Sellaisia henkilötietoja, jotka ovat välttämättömiä tässä Selosteessa määriteltyjen käyttötarkoitusten toteuttamiseksi, tai joiden säilyttämistä laki edellyttää, ei voida poistaa. Rekisteröidyllä on oikeus vastustaa tai rajoittaa henkilötietojen käsittelyä sovellettavan lain edellyttämässä laajuudessa. Rekisteröidyllä on oikeus saada häntä koskevat henkilötiedot ja oikeus pyytää henkilötietojen siirtämistä Palvelusta toiseen järjestelmään. Edellä mainitut oikeudet voidaan toteuttaa vain, jos pystymme tunnistamaan käyttäjän. Rekisteröidyn tulee toimittaa suostumuksensa peruutus tai pyyntö tietojen tarkastamisesta, oikaisemisesta, päivittämisestä tai poistamisesta kohdassa 11 kerrottuun osoitteeseen. Rekisteröidyllä on oikeus tehdä valitus valvovalla viranomaiselle. Valituksen voi tehdä tietosuojavaltuutetun toimiston internetsivuston kautta (www.tietosuoja.fi). 9. Tietoturva Toteutamme tarkoituksenmukaiset toimenpiteet (mukaan lukien fyysiset, digitaaliset ja hallinnolliset toimet) henkilötietojen suojaamiseksi häviämiseltä, tuhoutumiselta, väärinkäytöksiltä ja oikeudettomalta pääsyltä tai luovuttamiselta. Esimerkkinä mainittakoon, että henkilötietoihin on pääsy vain henkilöillä, jotka tarvitsevat niitä työtehtäviensä hoitamiseksi. Tarkoituksenmukaisetkaan toimienpiteet eivät voi estää kaikkia mahdollisia tietoturvaloukkauksia. Henkilötietojen tietoturvaloukkaustilanteissa ilmoitamme asiasta soveltuvien lakien mukaisesti. 10. Selosteen muuttaminen Rekisterinpitäjällä on oikeus muuttaa tätä Selostetta. Muutoksista ilmoitetaan julkaisemalla uusi tietosuojaseloste. 11. Yhteystiedot Tietosuojaa koskevat kysymykset pyydetään osoittamaan Maa- ja metsätalousministeriön kirjaamon kautta ministeriön tietosuojavastaavalle. Maa- ja metsätalousministeriö Y-tunnus: 0245958-7 Kirjaamon osoite: PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO Puh. 0295 16 2200 Sähköposti: kirjaamo.mmm(at)gov.fi

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

Voimassa: 7.10.2024 alkaenVersio: 1.2
Tämä tietosuojaseloste koskee metsänhoidon suositukset sähköisen palvelun (jäljempänä ”Palvelun”) asiakkaita.

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 1. Rekisterinpitäjä

Rekisterinpitäjä Palvelussa on Maa- ja metsätalousministeriö. Palvelusta vastaa Maa- ja metsätalousministeriössä Niina Riissanen (etunimi.sukunimi(a)gov.fi). Tapio toimii Palvelussa henkilötietojen käsittelijänä ja vastaa siitä, että henkilötietoja käsitellään tämän Selosteen ja rekisterinpitäjän kanssa tehdyn, henkilötietojen käsittelyä koskevan sopimuksen mukaisesti sekä soveltuvia tietosuojalakeja noudattaen.

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 2. Henkilötietojen kerääminen

Keräämme ja käsittelemme Palvelun käyttäjistä seuraavia henkilötietoryhmiä: Palvelun käyttöä koskevat evästeiden tai samankaltaisten teknologioiden avulla Palvelussa kerätyt tiedot (IP-osoite, laitetunnus ja -tyyppi, käyttöjärjestelmä ja sovellusasetukset sekä sovellusvirheet). Käytämme näiden tietojen keräämiseen Google Analytics sekä Instana -työkaluja.
Rekisteröidystä ei kerätä erityisiin henkilöryhmiin kuuluvia tietoja (arkaluonteisia tietoja).

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 3. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus ja oikeusperuste

Keräämme ja käsittelemme vain henkilötietoja, jotka ovat tarpeen Palvelun toiminnallisuuden ja käytettävyyden kehittämistä varten. Käsittely perustuu Palvelun käyttäjän antamaan suostumukseen (EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1.a. kohta).

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 4. Henkilötietojen siirrot ja luovutukset

Voimme luovuttaa henkilötietoja muille Palvelun tuottamiseen osallistuville tahoille soveltuvan lain sallimissa rajoissa tässä Selosteessa kuvattuja tarkoituksia varten.
Voimme luovuttaa henkilötietoja kolmansille osapuolille vain lain sallimassa tai vaatimassa laajuudessa, esim. toimivaltaisen viranomaisen esittämän tietopyynnön toteuttamiseksi tai oikeudenkäyntimenettelyihin liittyen ja kun yhteistyökumppanimme käsittelevät toimeksiannostamme henkilötietoja meidän puolestamme ja ohjeidemme mukaisesti.
Huolehdimme aina henkilötietojen asianmukaisesta käsittelystä, mikäli Palvelun tuottamiseen osallistuva taho muuttuu tai Palvelun tuottamiseen osallistuvaan tahoon kohdistuu esimerkiksi yritysjärjestely tai liiketoiminnan tai sen osan myynti tai kun arvioimme, että henkilötietojen luovuttaminen on välttämätöntä oikeuksiemme ja velvollisuuksiemme toteuttamiseksi tai muiden turvallisuuden suojelemiseksi, väärinkäytösten tutkimiseksi tai viranomaisen pyyntöön vastaamiseksi.

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 5. Henkilötietojen siirrot EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelle

Palvelussa on tekoälypohjainen hakutoiminto, joka hyödyntää yhdysvaltalaisen OpenAI:n tekoälypalveluita. Hakutoimintoa käytetään sivuston haussa sekä “Kysy tekoälyltä” vastauksissa. Käyttäjän hakutoiminnolle syöttämät hakutermit tai käyttäjän esittämät kysymykset lähetetään Yhdysvaltoihin OpenAI:n palveluun käsiteltäväksi. Kysymykset lähetetään Palvelun järjestelmistä välityspalvelimen kautta. Kysymysten mukana ei välitetä mitään käyttäjää identifioivaa henkilötietoa. Välityspalvelin toimii ainoastaan välimuistina sekä välityspalvelimena eikä lisää mitään tietoa, ei myöskään käyttäjää identifioivaa tietoa, kysymyksiin vaan välittää kysymykset sellaisenaan OpenAI:lle. Jos käyttäjä itse lisää kysymyksen henkilötietoa, se lähetetään sellaisenaan Yhdysvaltoihin, jossa tieto käsitellään Yhdysvaltain lakien sekä OpenAI:n tietosuojamenettelyn mukaisesti. Lisätietoa OpenAI:n tietojen käsittelystä voit lukea täältä ([https://openai.com/policies/privacy-policy/](https://openai.com/policies/privacy-policy/)).

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 6. Evästeet

Käytämme evästeitä ja muita samankaltaisia teknologioita Palveluissamme. Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, hyödyllisen tiedon keräämistä ja muistamista varten, Palvelun toiminallisuuden ja käytettävyyden parantamiseksi. Voimme käyttää evästeitä ja muita samankaltaisia teknologioita myös tilastollisiin tarkoituksiin kuten koostaaksemme tilastoja Palvelumme käytöstä ymmärtääksemme kuinka käyttäjät Palvelujamme käyttävät ja parantaaksemme käyttäjäkokemusta.

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 7. Henkilötietojen säilyttäminen

Henkilötietoja säilytetään ainoastaan niin kauan kuin se on tarpeellista tässä Selosteessa määriteltyjen käyttötarkoitusten toteuttamiseksi.

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 8. Rekisteröidyn oikeudet

Käsitellessämme henkilötietoja suostumuksen perusteella rekisteröidyllä on oikeus milloin tahansa peruuttaa suostumus. Emme sen jälkeen käsittele henkilötietoja, ellei käsittelyyn ole olemassa muuta oikeusperustetta. Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tallennetut henkilötiedot ja pyytää tietojen oikaisemista, päivittämistä tai poistamista. Sellaisia henkilötietoja, jotka ovat välttämättömiä tässä Selosteessa määriteltyjen käyttötarkoitusten toteuttamiseksi, tai joiden säilyttämistä laki edellyttää, ei voida poistaa. Rekisteröidyllä on oikeus vastustaa tai rajoittaa henkilötietojen käsittelyä sovellettavan lain edellyttämässä laajuudessa. Rekisteröidyllä on oikeus saada häntä koskevat henkilötiedot ja oikeus pyytää henkilötietojen siirtämistä Palvelusta toiseen järjestelmään.
Edellä mainitut oikeudet voidaan toteuttaa vain, jos pystymme tunnistamaan käyttäjän. Rekisteröidyn tulee toimittaa suostumuksensa peruutus tai pyyntö tietojen tarkastamisesta, oikaisemisesta, päivittämisestä tai poistamisesta kohdassa 11 kerrottuun osoitteeseen.
Rekisteröidyllä on oikeus tehdä valitus valvovalla viranomaiselle. Valituksen voi tehdä tietosuojavaltuutetun toimiston internetsivuston kautta ([www.tietosuoja.fi](http://www.tietosuoja.fi)).

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 9. Tietoturva

Toteutamme tarkoituksenmukaiset toimenpiteet (mukaan lukien fyysiset, digitaaliset ja hallinnolliset toimet) henkilötietojen suojaamiseksi häviämiseltä, tuhoutumiselta, väärinkäytöksiltä ja oikeudettomalta pääsyltä tai luovuttamiselta. Esimerkkinä mainittakoon, että henkilötietoihin on pääsy vain henkilöillä, jotka tarvitsevat niitä työtehtäviensä hoitamiseksi. Tarkoituksenmukaisetkaan toimienpiteet eivät voi estää kaikkia mahdollisia tietoturvaloukkauksia. Henkilötietojen tietoturvaloukkaustilanteissa ilmoitamme asiasta soveltuvien lakien mukaisesti.

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 10. Selosteen muuttaminen

Rekisterinpitäjällä on oikeus muuttaa tätä Selostetta. Muutoksista ilmoitetaan julkaisemalla uusi tietosuojaseloste.

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 11. Yhteystiedot

**Maa- ja metsätalousministeriö**

Tietosuojaa koskevat kysymykset pyydetään osoittamaan Maa- ja metsätalousministeriön kirjaamon kautta ministeriön tietosuojavastaavalle.
Y-tunnus: 0245958-7

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 11. Yhteystiedot

**Kirjaamon osoite:**

PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO
Puh. 0295 16 2200
Sähköposti: kirjaamo.mmm(at)gov.fi

METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

Voimassa:     7.10.2024 alkaenVersio:          1.2Tämä tietosuojaseloste koskee  metsänhoidon suositukset sähköisen palvelun (jäljempänä ”Palvelun”) asiakkaita.

Korvet ja rämeet ovat arvokkaita luontokohteita. Kaikki luonnontilaiset tai sen kaltaiset korpityypit on luokiteltu uhanalaisiksi luontotyypeiksi. Niitä korpia ja rämeitä, joita käytetään edelleen puuntuotantoon, voidaan käsitellä siten, että niiden luontainen vesitalous, pienilmasto ja kasvillisuus säilyvät tai palautuvat. Nämä suositukset ovat sovellettavissa myös soistuneiden kankaiden käsittelyyn ja ojitettuihin korpiin sekä rämeillä, joissa ei haluta tehdä kunnostusojitusta esimerkiksi vesiensuojelullisista syistä. Suositukset korpien ja rämeiden huomioimiseen ja käsittelyyn: Vesitaloudeltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset korvet ja rämeet on suositeltavaa jättää metsänkäsittelyn ulkopuolelle.Mikäli vesitaloudeltaan luonnontilaisissa korvissa tai rämeissä tehdään hakkuita, ne suositellaan toteutettavan tavoilla, jotka säilyttävät niille ominaisen vesitalouden ja pienilmaston. Tällaisia ovat puuston kasvattaminen eri-ikäisrakenteisena poimintahakkuin sekä vähittäinen luontainen uudistuminen pienaukkohakkuiden avulla.Kohteiden uudistaminen voidaan toteuttaa tasaikäisrakenteisessa metsässä suojuspuuhakkuulla tai kaksijaksoista metsänkasvatusta noudattaen. Tällöin alikasvos vapautetaan vaiheittain suojus- tai verhopuuston alta. Runsaan lehtipuusekoituksen säilyttäminen hakkuissa lisää puuston haihdutusta ja parantaa luontaisen taimettumisen ja alikasvoksen elinvoimaisena säilymisen edellytyksiä. Avohakkuita ei tulisi tehdä kohteiden uudistamisessa. Avohakkuu muuttaa voimakkaasti pienilmastoa sekä aiheuttaa korven voimakkaan vettymisen ja siitä aiheutuvan kuivatustarpeen uudistamisen yhteydessä. Kohteilla ei suositella käytettäväksi ojitusta eikä ojitusmätästystä, koska ne johtavat kohteiden pysyvään kuivumiseen. Hakkuut suositellaan tehtäväksi silloin, kun maa on roudassa. Linnuston kannalta hakkuu on paras toteuttaa pesimäajan, pääasiassa huhtikuun puolivälin ja kesäkuun lopun välisen ajan ulkopuolella.Suon ja kangasmaan vaihettumisvyöhykkeet ovat luonnon monimuotoisuuden, riistan ja maiseman kannalta arvokkaita kohteita, joissa näitä arvoja voidaan painottaa seuraavasti: Soiden ja kangasmetsien väliin säästetään puustoinen vaihettumisvyöhyke, josta erityisesti metsäkanalintupoikueet hyötyvät. Luonnontilaisena tai sen kaltaisena säilyneet vaihettumisvyöhykkeet voidaan jättää kokonaan metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Sama koskee suolle työntyviä pienehköjä kangasmaaniemekkeitä. Käsittele luonnontilaltaan muuttuneen vaihettumisvyöhykkeen puustoa poimintahakkuin siten, että sillä toteutetaan vain kevyitä poimintaluonteisia hakkuita. Älä poista mitään puulajia täydellisesti. Jos vaihettumisvyöhyke on kapea ja jyrkkä, puustoa voidaan säästää vaihtelevan levyiselle kaistalle kivennäismaan puolelle.&nbsp;Vaihettumisvyöhykkeen tavoitekuva on, että puusto pienenee suota kohti mennessä.&nbsp;Mahdollisessa ennakkoraivauksessa säilytetään alikasvospuiden ja pensaiden antama suoja mahdollisimman hyvin. Erityisesti suon puoleisella reunalla on tärkeää säilyttää matalakasvuista suojaa riistalle. Vältä rikkomasta maanpintaa vaihettumisvyöhykkeellä. Säästä varvusto; erityisesti mustikka, mutta myös puolukka- ja variksenmarjakasvustot. Palauta suon ja metsänreunan luontainen vesitalous, jos mahdollista.Jätä vaihettumisvyöhyke kunnostusojituksen ja kantojen korjuun ulkopuolelle, jotta alueen varvikko pysyy ehjänä ja yhtenäisenä.Kunnostusojituksen yhteydessä kankaan puoleinen niskaoja jätetään perkaamatta ja mielellään ennallistetaan täyttämällä tai patoamalla, jolloin vaihettumisvyöhykkeen vesitalous voi palautua ja ojan varren puusto säilyä. Hakkuussa luonnontilaisen suon laitaan säästetty käsittelemätön puustoinen vaihettumisvyöhyke sopii erityisesti metsäkanalintujen elinympäristöksi. Kuva: © Saara Lilja-Rothsten.

# Suoelinympäristöjen huomioiminen ja käsittely

**Korvet** ja **rämeet** ovat arvokkaita luontokohteita. Kaikki luonnontilaiset tai sen kaltaiset korpityypit on luokiteltu uhanalaisiksi luontotyypeiksi. Niitä korpia ja rämeitä, joita käytetään edelleen puuntuotantoon, voidaan käsitellä siten, että niiden luontainen vesitalous, pienilmasto ja kasvillisuus säilyvät tai palautuvat. Nämä suositukset ovat sovellettavissa myös soistuneiden kankaiden käsittelyyn ja ojitettuihin korpiin sekä rämeillä, joissa ei haluta tehdä kunnostusojitusta esimerkiksi vesiensuojelullisista syistä.
Suositukset korpien ja rämeiden huomioimiseen ja käsittelyyn:
- Vesitaloudeltaan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset korvet ja rämeet on suositeltavaa jättää metsänkäsittelyn ulkopuolelle.
- Mikäli vesitaloudeltaan luonnontilaisissa korvissa tai rämeissä tehdään hakkuita, ne suositellaan toteutettavan tavoilla, jotka säilyttävät niille ominaisen vesitalouden ja pienilmaston. Tällaisia ovat puuston kasvattaminen eri-ikäisrakenteisena poimintahakkuin sekä vähittäinen luontainen uudistuminen pienaukkohakkuiden avulla.
- Kohteiden uudistaminen voidaan toteuttaa tasaikäisrakenteisessa metsässä suojuspuuhakkuulla tai kaksijaksoista metsänkasvatusta noudattaen. Tällöin alikasvos vapautetaan vaiheittain suojus- tai verhopuuston alta.
- Runsaan lehtipuusekoituksen säilyttäminen hakkuissa lisää puuston haihdutusta ja parantaa luontaisen taimettumisen ja alikasvoksen elinvoimaisena säilymisen edellytyksiä.
- Avohakkuita ei tulisi tehdä kohteiden uudistamisessa. Avohakkuu muuttaa voimakkaasti pienilmastoa sekä aiheuttaa korven voimakkaan vettymisen ja siitä aiheutuvan kuivatustarpeen uudistamisen yhteydessä. Kohteilla ei suositella käytettäväksi ojitusta eikä ojitusmätästystä, koska ne johtavat kohteiden pysyvään kuivumiseen.
- Hakkuut suositellaan tehtäväksi silloin, kun maa on roudassa.
- Linnuston kannalta hakkuu on paras toteuttaa pesimäajan, pääasiassa huhtikuun puolivälin ja kesäkuun lopun välisen ajan ulkopuolella.

**Suon ja kangasmaan vaihettumisvyöhykkeet** ovat luonnon monimuotoisuuden, riistan ja maiseman kannalta arvokkaita kohteita, joissa näitä arvoja voidaan painottaa seuraavasti:
- Soiden ja kangasmetsien väliin säästetään puustoinen vaihettumisvyöhyke, josta erityisesti metsäkanalintupoikueet hyötyvät.
- Luonnontilaisena tai sen kaltaisena säilyneet vaihettumisvyöhykkeet voidaan jättää kokonaan metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Sama koskee suolle työntyviä pienehköjä kangasmaaniemekkeitä.
- Käsittele luonnontilaltaan muuttuneen vaihettumisvyöhykkeen puustoa poimintahakkuin siten, että sillä toteutetaan vain kevyitä poimintaluonteisia hakkuita. Älä poista mitään puulajia täydellisesti.
- Jos vaihettumisvyöhyke on kapea ja jyrkkä, puustoa voidaan säästää vaihtelevan levyiselle kaistalle kivennäismaan puolelle.
- Vaihettumisvyöhykkeen tavoitekuva on, että puusto pienenee suota kohti mennessä.
- Mahdollisessa ennakkoraivauksessa säilytetään alikasvospuiden ja pensaiden antama suoja mahdollisimman hyvin. Erityisesti suon puoleisella reunalla on tärkeää säilyttää matalakasvuista suojaa riistalle.
- Vältä rikkomasta maanpintaa vaihettumisvyöhykkeellä. Säästä varvusto; erityisesti mustikka, mutta myös puolukka- ja variksenmarjakasvustot.
- Palauta suon ja metsänreunan luontainen vesitalous, jos mahdollista.
- Jätä vaihettumisvyöhyke kunnostusojituksen ja kantojen korjuun ulkopuolelle, jotta alueen varvikko pysyy ehjänä ja yhtenäisenä.
- Kunnostusojituksen yhteydessä kankaan puoleinen niskaoja jätetään perkaamatta ja mielellään ennallistetaan täyttämällä tai patoamalla, jolloin vaihettumisvyöhykkeen vesitalous voi palautua ja ojan varren puusto säilyä.

Ojittamattomiin suoelinympäristöihin kohdistuu jossain määrin edelleen metsätalouskäyttöä, mikä voi heikentää niiden laatua ja tilaa. Etenkin pienialaisten kohteiden turvaaminen metsätaloudentoimenpiteiden yhteydessä on haasteellista, sillä vaikka itse turvattavaan suoelinympäristöön ei kohdistuisi metsätaloustoimia, kuvion reunoilla ja viereisillä kuvioilla tehdyillä hakkuu- ja maanmuokkaustoimilla voi olla vaikutuksia kohteen vesitalouteen tai pienilmastoon.

Asiasanahaku

Hakutulokset hakusanalle “suositukset luonnonhoito”

Suunnitelmallinen metsien hoito ja käyttö

Monimuotoisuudelle merkittävien kangasmetsien huomioiminen ja käsittely

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Metsän suojelu METSO-ohjelman avulla

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Metsänhoidon laadunhallinta -artikkelien päivitys

Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä -artikkelin päivitys

Kallioelinympäristöjen rajaaminen sekä huomioiminen ja käsittely

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Ilmastokestävä metsänhoito

Käyttötapauksia

METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

Suoelinympäristöjen huomioiminen ja käsittely

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Haku ja valikko