Tiheys Harvennusmallien y-akseli kuvaa puuston tiheyttä. Tiheyttä voidaan kuvata kahdella eri tavalla, puuston pohjapinta-alalla tai runkoluvulla. Käytettäessä pohjapinta-alaa harvennusmalleihin tulee sekä leimaus- että jäävän puuston rajat. Toisaalta jos valittuna on runkoluku, niin harvennusmallissa on vain harvennuksen jälkeinen jäävän puuston raja. Runkolukuun perustuvia harvennusmalleja suositellaan käytettäväksi ensiharvennuksissa eli ensimmäisessä ainespuuta tuottavassa hakkuussa sekä ns. energiapuuhakkuissa. Myöhemmissä harvennuksissa eli aiemmin harvennushakkuin käsitellyissä jaksollisen kasvatuksen metsiköissä on suositeltavaa käyttää ensisijaisesti pohjapinta-alaan perustuvia harvennusmalleja. Pituus Harvennusmallien x-akseli kuvaa puuston pituutta. Pituutta voidaan kuvata joko puuston valtapituudella tai keskipituudella. Voit valita kahdesta vaihtoehdosta aina sopivimman. Valtapituus on suositeltavaa tasarakenteisissa hoidetuissa metsissä, jollaisiin harvennusmallit muutenkin parhaiten soveltuvat. Valtapituus on keskipituutta helpompi määrittää maastossa. Koealan keskipituuden tarkka laskeminen edellyttää kaikkien puiden pituuksien mittaamista. Kuitenkin mitä suurempi on puuston kokovaihtelu käsittelykuviolla, sitä todennäköisemmin keskipituuteen perustuvat harvennusmallit soveltuvat valtapituuteen perustuvia harvennusmalleja paremmin.

# Harvennusmallien esitysmuoto

## Tiheys

Harvennusmallien y-akseli kuvaa puuston tiheyttä. Tiheyttä voidaan kuvata kahdella eri tavalla, puuston pohjapinta-alalla tai runkoluvulla. Käytettäessä pohjapinta-alaa harvennusmalleihin tulee sekä leimaus- että jäävän puuston rajat. Toisaalta jos valittuna on runkoluku, niin harvennusmallissa on vain harvennuksen jälkeinen jäävän puuston raja.
Runkolukuun perustuvia harvennusmalleja suositellaan käytettäväksi ensiharvennuksissa eli ensimmäisessä ainespuuta tuottavassa hakkuussa sekä ns. energiapuuhakkuissa. Myöhemmissä harvennuksissa eli aiemmin harvennushakkuin käsitellyissä jaksollisen kasvatuksen metsiköissä on suositeltavaa käyttää ensisijaisesti pohjapinta-alaan perustuvia harvennusmalleja.

# Harvennusmallien esitysmuoto

## Pituus

Harvennusmallien x-akseli kuvaa puuston pituutta. Pituutta voidaan kuvata joko puuston valtapituudella tai keskipituudella. Voit valita kahdesta vaihtoehdosta aina sopivimman.
Valtapituus on suositeltavaa tasarakenteisissa hoidetuissa metsissä, jollaisiin harvennusmallit muutenkin parhaiten soveltuvat. Valtapituus on keskipituutta helpompi määrittää maastossa. Koealan keskipituuden tarkka laskeminen edellyttää kaikkien puiden pituuksien mittaamista. Kuitenkin mitä suurempi on puuston kokovaihtelu käsittelykuviolla, sitä todennäköisemmin keskipituuteen perustuvat harvennusmallit soveltuvat valtapituuteen perustuvia harvennusmalleja paremmin.

Harvennusmallien esitysmuoto

Harvennushakkuun tavoitteet Harvennustarve ei riipu siitä, korjataanko harvennuksen yhteydessä energia- ja/tai ainespuuta. Harvennus on toteutettava niin, että se tukee kasvatettavan puuston jatkokehitystä metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti. Energiapuun korjuu mahdollistaa kuitenkin ainespuuta pieniläpimittaisemman, eli rinnankorkeusläpimitaltaan alle 7 cm, puun hyödyntämisen. Energiapuun korjuussa on mahdollista sopia, että korjuussa kaikki puu kerätään koko- tai rankapuuksi, jolloin eri puutavaralajeja ei tarvitse eritellä puukauppasopimuksessa mikä voi säästää myös kustannuksia. Kasvatusmetsän energiapuukorjuun kohdevalintaan vaikuttavat sekä taloudelliset että ekologiset tekijät, kuten korjuun ja puuntuotannon kannattavuus ja kohteen luontoarvot. Energiapuuharvennus voi olla hyvä vaihtoehto hoitamattomissa nuorissa kasvatusmetsissä, joissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai toteutettu puutteellisesti. Hoitamattomuudesta seurannutta kasvatettavan puuston laadun alentumista sillä ei voida kuitenkaan korjata. Nuoren metsän hoitoon voi saada valtion tukea, kun tuen ehdot täyttyvät. Lisätietoa tuista on saatavilla esimerkiksi Suomen metsäkeskuksesta. Kasvatusmetsien energiapuun hakkuussa korjataan ranka- tai kokopuuta Kasvatusmetsien energiapuun hakkuussa voidaan korjata energiapuuksi karsittua rankapuuta tai karsimatonta kokopuuta. Rankapuun korjuussa puun oksat ja latvat jätetään metsään. Kokopuun korjuussa myös valtaosa puun oksista ja latvoista korjataan energiakäyttöön. Kokopuun korjuussa metsästä poistuu oksien ja latvojen mukana ravinteita ja orgaanista ainetta. Siksi kokopuun korjuu ei sovellu karuille kohteille tai aloille, joilla on ravinteiden epätasapainon riski. Rankapuun korjuussa poistuu pelkästään runkopuuta, joten se sopii samoille kohteille kuin ainespuun korjuu. Kasvatusmetsän energiapuun korjuun hyötyjä Kasvatusmetsän energiapuun korjuu tuottaa yleensä tuloja metsänomistajalle&nbsp;voi parantaa&nbsp;puunkorjuun kannattavuutta&nbsp;tekee puutteellisesti hoidettujen nuorten puustojen hoidosta edullisempaa&nbsp;helpottaa metsässä liikkumista ja avartaa maisemaa. Hoidetuissa taimikoissa puusto järeytyy nopeasti. Ensiharvennuksessa korjattavat puut päätyvät markkinatilanteen mukaan joko energia- tai ainespuuksi. Kuva: © Ari Kotiharju. Kasvatusmetsän energiapuun korjuun riskejä Hoitamattomissa nuorissa metsissä jäävälle puustolle aiheutuu tavanomaista suurempi korjuuvaurioriski, joka johtuu vaikeista korjuuolosuhteista, kuten lähtöpuuston suuresta runkotiheydestä sekä vesasyntyisestä lehtipuustosta.Metsään jäävien ravinteiden määrää voi vähentyä jonkin verran, jos korjuu toteutetaan kokopuun korjuuna. Kokopuun korjuu voi hidastaa jäljelle jäävän puuston kasvua verrattuna ranka- ja ainespuun korjuuseen.Kokopuun korjuu voi lisätä maan happamuutta. Puusto altistuu tuuli- ja lumituhoille välittömästi harvennuksen jälkeen, kuten muussakin puunkorjuussa.Juurikääpä voi levitä havupuuvaltaisilla korjuualoilla, minkä vuoksi myös energiapuun korjuussa tulee huolehtia juurikäävän torjunnasta.Vesistöjen ja pienvesien laatu ja eliöstöjen elinympäristön ominaisuudet voivat heikentyä erityisesti rantametsissä. Energiapuun korjuulla voidaan kasvattaa hakkuukertymää ensiharvennuksella. Kuva: © Outi Suomi.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

Energiapuuharvennus on nuoren kasvatusmetsän ensiharvennus, joka tehdään kokopuu- tai rankapuukorjuuna ja josta kerätty puuaines päätyy energiakäyttöön.

Harvennus on toteutettava niin, että se tukee kasvatettavan puuston jatkokehitystä metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti. Energiapuun korjuu mahdollistaa ainespuuta pieniläpimittaisemman puun hyödyntämisen. Nuoren metsän hoitoon voi saada valtion tukea, kun tuen ehdot täyttyvät.

Harvennusalan ennakkoraivauksessa poistetaan puunkorjuuta haittaavaa alikasvosta, joka on kasvatettavan puuston alle luontaisesti syntynyttä nuorta puustoa. Raivauksen tavoitteena on parantaa korjuuoloja ja vähentää puustovaurioiden riskiä.

Ennakkoraivaus voi merkittävästi helpottaa koneellista korjuuta, vähentää puustovaurioita ja tehdä kohteen houkuttelevammaksi puunostajalle. Raivauksessa tavoitteena on poistaa alikasvos, joka haittaa näkyvyyttä sekä hakkuulaitteen vientiä poistettavien puiden tyville. Korjuuta haittaamatonta alikasvosta ei suositella raivattavaksi, koska se lisää kustannuksia ja heikentää monimuotoisuutta sekä riistan elinolosuhteita.

Ensiharvennus on ensimmäinen kasvatushakkuu, ja se tuottaa myyntikelpoista kuitu- ja energiapuuta. Ensiharvennuksen tärkein tavoite on parantaa kasvatettavan puuston laatua ja turvata puuston järeytymistä.

Ensiharvennus on metsänhoidollinen toimenpide, joka vaikuttaa merkittävästi puuston tulevaan kehitykseen ja arvokasvuun. Puut kasvavat hyvin, kun ne saavat riittävästi kasvutilaa, valoa, ravinteita ja vettä. Puuston kasvaessa kilpailu kasvutilasta kiihtyy, mikä näkyy puiden elävän latvuksen supistumisena ja paksuuskasvun hidastumisena. Kun tavoitteena on nopea järeän tukkipuun tuottaminen, on ensiharvennus lähes välttämätön.
Ensiharvennus tehdään yleensä, kun puuston valtapituus on 12–15. metriä Ajankohta riippuu pääpuulajista, runkojen koosta, metsikön tiheydestä ja kasvupaikasta. Ensiharvennuksissa puuston laatua pyritään parantamaan valitsemalla kasvatettavaksi elinvoimaisia ja hyvälaatuisia puita. Harvennuksessa huonolaatuisten ja -kuntoisten puuyksilöiden lisäksi korjataan laatuharvennuksena valtapuita siten, että puuston kasvatustiheys saadaan tavoitteen mukaiseksi.

Hakkuutähdettä ovat ainespuuhakkuun sivutuotteet, joihin kuuluvat rungon latvaosa, oksat, neulaset ja lehdet sekä ainespuukäyttöön soveltumattomat rungon osat. Soveltuvilta kohteilta hakkuutähteet ja kannot on mahdollista korjata energiapuuksi. Monimuotoisuudelle tärkeiden vanhojen lehtipuiden sekä kuolleiden puiden korjuuta ei suositella.

Hakkuutähdettä korjataan pääasiassa reheviltä kuusivaltaisilta uudistusaloilta. Hakkuutähteen korjuu koostuu palstakasojen tekemisestä hakkuun yhteydessä, palstakasojen kuormauksesta ja metsäkuljetuksesta sekä tienvarsivaraston tekemisestä.
Hakkuutähteen tienvarsivarastoinnissa on keskeistä tehdä kunnollinen varastopino, jossa hakkuutähde jatkaa kuivumista ennen kaukokuljetusta.

Uudistushakkuun yhteydessä metsään jää hakkuutähdettä ja kantoja. Soveltuvilta kohteilta nämä kannot on mahdollista korjata energiapuuksi. Kantojen korjuu kohdistuu pääasiassa kuusivaltaisiin uudistusaloihin. Kantojen nosto on toteutettavissa, kun hakkuutähteet on korjattu. Monimuotoisuudelle tärkeiden vanhojen lehtipuiden sekä kuolleiden puiden kantojen korjuuta ei suositella.

Nuoren metsän hoidolla tarkoitetaan taimikon ja nuoren metsän perkausta, harvennusta ja laatupuiden pystykarsintaa. Sopivilta nuoren metsän hoitokohteilta voidaan korjata myös energiapuuta.

Nuoren metsän hoitoon voi saada valtion tukea, kun tuen ehdot täyttyvät. Lisätietoa tuista on saatavilla esimerkiksi Suomen metsäkeskuksesta.

Energiapuun korjuulla tarkoitetaan metsänhoidon työlajeja, joissa metsästä korjataan puuraaka-ainetta energian tuotantoon. Samalla metsänomistaja saa myyntituloja.
Energiapuu voi esimerkiksi tarkoittaa harvennuksissa korjattavaa pienpuuta tai uudistushakkuun yhteydessä korjattavia hakkuutähteitä ja kantoja. Metsänomistajalle energiapuun korjuu voi tarkoittaa myös polttopuiden keruuta omaan käyttöön.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Harvennushakkuun tavoitteet

Harvennustarve ei riipu siitä, korjataanko harvennuksen yhteydessä energia- ja/tai ainespuuta. Harvennus on toteutettava niin, että se tukee kasvatettavan puuston jatkokehitystä metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti. Energiapuun korjuu mahdollistaa kuitenkin ainespuuta pieniläpimittaisemman, eli rinnankorkeusläpimitaltaan alle 7 cm, puun hyödyntämisen.
Energiapuun korjuussa on mahdollista sopia, että korjuussa kaikki puu kerätään koko- tai rankapuuksi, jolloin eri puutavaralajeja ei tarvitse eritellä puukauppasopimuksessa mikä voi säästää myös kustannuksia. Kasvatusmetsän energiapuukorjuun kohdevalintaan vaikuttavat sekä taloudelliset että ekologiset tekijät, kuten korjuun ja puuntuotannon kannattavuus ja kohteen luontoarvot.
Energiapuuharvennus voi olla hyvä vaihtoehto hoitamattomissa nuorissa kasvatusmetsissä, joissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai toteutettu puutteellisesti. Hoitamattomuudesta seurannutta kasvatettavan puuston laadun alentumista sillä ei voida kuitenkaan korjata.

Nuoren metsän hoitoon voi saada valtion tukea, kun tuen ehdot täyttyvät. Lisätietoa tuista on saatavilla esimerkiksi [Suomen metsäkeskuksesta](https://www.metsakeskus.fi/fi).

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Kasvatusmetsien energiapuun hakkuussa korjataan ranka- tai kokopuuta

Kasvatusmetsien energiapuun hakkuussa voidaan korjata energiapuuksi karsittua rankapuuta tai karsimatonta kokopuuta. Rankapuun korjuussa puun oksat ja latvat jätetään metsään. Kokopuun korjuussa myös valtaosa puun oksista ja latvoista korjataan energiakäyttöön.
Kokopuun korjuussa metsästä poistuu oksien ja latvojen mukana ravinteita ja orgaanista ainetta. Siksi kokopuun korjuu ei sovellu karuille kohteille tai aloille, joilla on ravinteiden epätasapainon riski. Rankapuun korjuussa poistuu pelkästään runkopuuta, joten se sopii samoille kohteille kuin ainespuun korjuu.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Kasvatusmetsän energiapuun korjuun hyötyjä

Kasvatusmetsän energiapuun korjuu
- tuottaa yleensä tuloja metsänomistajalle
- voi parantaa puunkorjuun kannattavuutta
- tekee puutteellisesti hoidettujen nuorten puustojen hoidosta edullisempaa
- helpottaa metsässä liikkumista ja avartaa maisemaa.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Kasvatusmetsän energiapuun korjuun riskejä

- Hoitamattomissa nuorissa metsissä jäävälle puustolle aiheutuu tavanomaista suurempi korjuuvaurioriski, joka johtuu vaikeista korjuuolosuhteista, kuten lähtöpuuston suuresta runkotiheydestä sekä vesasyntyisestä lehtipuustosta.
- Metsään jäävien ravinteiden määrää voi vähentyä jonkin verran, jos korjuu toteutetaan kokopuun korjuuna.
- Kokopuun korjuu voi hidastaa jäljelle jäävän puuston kasvua verrattuna ranka- ja ainespuun korjuuseen.
- Kokopuun korjuu voi lisätä maan happamuutta.
- Puusto altistuu tuuli- ja lumituhoille välittömästi harvennuksen jälkeen, kuten muussakin puunkorjuussa.
- Juurikääpä voi levitä havupuuvaltaisilla korjuualoilla, minkä vuoksi myös energiapuun korjuussa tulee huolehtia juurikäävän torjunnasta.
- Vesistöjen ja pienvesien laatu ja eliöstöjen elinympäristön ominaisuudet voivat heikentyä erityisesti rantametsissä.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Metsänomistaja päättää energiapuun korjuusta

Metsänomistaja päättää omien tavoitteidensa mukaisesti energiapuun korjuusta ja siitä, mitä energiapuulajiketta korjataan. Metsikön tila ohjaa päätöksentekoa. Energiapuun korjuulla voidaan esimerkiksi parantaa hoitamattoman nuoren metsän laatua kattaen samalla nuoren metsän kunnostuksesta aiheutuvia kuluja sekä parantaen metsikön arvokehitystä.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Metsikön lähtötila vaikuttaa energiapuun korjuun toteutukseen

Energiapuun korjuu tehdään kasvatusmetsissä usein harvennuksen yhteydessä. Harvennuksella parannetaan kasvatettavan puuston laatua, nopeutetaan järeytymistä ja tuotetaan puunmyyntituloja. Maaston ominaisuudet ja puuston järeys vaikuttavat korjuun toteutukseen ja kannattavuuteen. Kasvamaan jätetään mahdollisimman laadukas ja tuottava puusto. Huonolaatuiset puut poistetaan, mikäli niitä ei jätetä säästöpuiksi.
Pienpuuta korjataan energiakäyttöön tyypillisesti nuoren metsän kunnostuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä. Hoidettujen metsien ensiharvennuksissa voidaan kasvattaa hakkuukertymää ja -tuloja energiapuuta korjaamalla. Hoitamattomissa metsissä, eli nuorissa kasvatusmetsissä, joissa taimikonhoitoa ei ole tehty tai kohde on jätetty suosituksia tiheämmäksi, ensiharvennus on tarpeellista tehdä varhaisemmassa vaiheessa kuin hoidetuissa metsissä. Näissä metsissä pieniläpimittaisen ja usein ylitiheän puuston ainespuuhakkuu on kallista, ja energiapuun korjuu voi vähentää metsänhoitotyön nettokustannuksia.
Energiapuun korjuu on hoitamattomissa nuorissa metsissä useimmiten taloudellisin keino saada metsästä tuottavampi. Kuitenkin pieniläpimittaisissa, eli läpimitaltaan alle 7 cm:n tiheissä taimikoissa energiapuun korjuu ei yleensä ole metsänomistajalle taloudellisesti kannattavaa, vaan hoitotyö on suositeltavampaa toteuttaa taimikon harvennuksena. Korjuu voi olla taloudellisesti järkevä, jos puuston keskijäreys on yli 40 litraa per runko ja energiapuun hehtaarikohtainen poistuma on vähintään 40–50 m³/ha.

Kokopuun korjuuna toteutettu energiapuun korjuu vähentää jonkin verran ravinteiden määrää. Siksi se ei sovellu karuille kohteille tai aloille, joilla on ravinteiden epätasapainon riski. Ravinteiden väheneminen johtuu siitä, että merkittävä osa puun ravinteista on neulasissa ja lehdissä.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Energiapuun korjuu harvennushakkuussa

Korjuukustannukset vaikuttavat metsänomistajan harvennuksista saamiin puunmyyntituloihin. Hakkuu, sitä edeltävä ennakkoraivaus ja metsäkuljetus ovat pienpuun hankintaketjun kalleimmat työvaiheet. Työn tuottavuuteen ja siten korjuukustannuksiin vaikuttavat poistettavien puiden järeys, hehtaarikohtainen hakkuukertymä, hakkuutapa, lähikuljetusmatka sekä kohteen korjuukelpoisuus, eli maasto-olosuhteet ja pinta-ala. Energiapuun korjuu harvennushakkuussa voi parantaa puunkorjuun kannattavuutta esimerkiksi silloin, kun puu korjataan joukkokäsittelyllä yhdeksi tavaralajiksi.
Metsikön hoitohistoria ja hyvä saavutettavuus vaikuttavat merkittävästi hakkuun kannattavuuteen ja korjuun laatuun. Metsänomistaja voi vaikuttaa näihin huolehtimalla taimikonhoidosta sekä pitämällä metsätiet hyvässä, ympärivuotisesti liikennöitävässä kunnossa. Hakkuukohteen korjuukelpoisuutta ja työn laatua voidaan parantaa myös ennakkoraivauksella.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Energiapuun korjuu jatkuvassa kasvatuksessa

Jos metsänomistajan tavoitteena on kasvattaa metsää jatkuvan kasvatuksen menetelmin, kohde ei yleensä sovellu edellä kuvattuun kasvatusmetsän energiapuun korjuuseen. Jatkuvan kasvatuksen metsässä pienpuusto on kasvatettavaa puustoa, jonka säilymisestä on huolehdittava.

Pelkän energiapuun kasvatus ei yleensä ole taloudellisesti kannattavaa. Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä osana harvennuksia tuottaa metsänomistajalle useimmiten tuloja, joilla voidaan kattaa korjuusta koituvia kustannuksia. Kuitenkin erityisesti kokopuun korjuussa kasvupaikalta poistuu ravinteita ja biomassaa. Oikea kohdevalinta ja toimenpiteiden huolellinen toteutus vähentävät mahdollisia haittavaikutuksia puuston kasvulle ja luonnon monimuotoisuudelle.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Kasvatusmetsien energiapuun korjuun vaikutus metsäluonnon monimuotoisuuteen

Energiapuun korjuussa poistetaan yleensä pienikokoista puuta, jolla ei ole suurta monimuotoisuusarvoa. Energiapuun korjuulla on silti vaikutuksia metsäluonnon monimuotoisuuteen, sillä se voi vähentää lehtipuun sekä pienimittaisen lahopuun määrää metsässä.
Edellisen vuoksi energiapuun korjuussa sekä mahdollisessa ennakkoraivauksessa on suositeltavaa huolehtia siitä, että kaikkea lehti- ja lahopuuta ei poisteta. Lehtipuut ovat tärkeitä monelle eliölajille, sillä ne tarjoavat ravintoa, suojaa ja pesäpaikkoja. Erityisen arvokasta on vanha ja järeä lehtipuu. Monimuotoisuudelle tärkeistä puista, kuten raidoista ja haavoista, ainakin osa on suositeltavaa säilyttää ilmastonmuutoksen sopeutumisen edistämiseksi sekä luonnon monimuotoisuudelle arvokkaiden piirteiden kehittämiseksi. Myös riistan kannalta on tärkeää, että järeää lehtipuuta syntyy seuraavien vuosikymmenten aikana.
Lisätietoa talousmetsien luonnonhoidosta: [Talousmetsien luonnonhoito.](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/talousmetsien-luonnonhoito)

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Kasvatusmetsien energiapuun korjuun vaikutus vesistöihin

Kasvatusmetsien energiapuun korjuu vaikuttaa kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumiin melko vähän. kiintoaine- ja ravinnehuuhtoutumia voi syntyä, ellei asiaan kiinnitetä huomiota esimerkiksi ajourien suunnittelussa. Myös energiapuun korjuussa vesistöjen ja pienvesien varteen jätettävät suojavyöhykkeet suositellaan jätettävän raivauksen ulkopuolelle. Hakkuutavoista suojavyöhykkeillä suositellaan tehtävän vain poimintahakkuita.
Lisätietoa metsänkäsittelyn vesistövaikutuksista: [Vesiensuojelu metsänkäsittelyssä.](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/vesiensuojelu-metsankasittelyssa#section-p1033)

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Metsän virkistysarvo voidaan säilyttää kasvatusmetsien energiapuun korjuussa

Metsikköön on suositeltavaa jättää tiheikköjä kanalintujen ja muun riistan suojapaikoiksi. Energiapuun korjuussa tiheikössä säästetään alikasvoskuuset, katajat ja pohjoisessa myös yksittäiset kuuset, joiden oksien kasvutapa suuntautuu alaviistoon muodostaen rungon ympärille hyvän suojan riistalle ja muulle eliöstölle.
Riistanhoitoa painottava metsänomistaja voi lisätä harvennusmetsän vaihtelevuutta jättämällä käsittelemättömiä tiheikköjä tavallista enemmän.
Ajourat suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan niin, että varvusto pysyy mahdollisimman ehjänä. Myös tiheiköt jätetään ajourien ulkopuolelle.

Energiapuun korjuussa toteutetaan samoja luonnonhoidon ja vesiensuojelun keinoja kuin muussakin metsänkäsittelyssä. Energiapuun, etenkin kokopuun, korjuussa tulee kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota riittävän biomassan säästämiseen.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Puun hiili kiertää

Puu on keskeinen uusiutuva luonnonvara, joka voi korvata fossiilisia raaka-aineita energian ja materiaalin tuotannossa. Puu sitoo kasvaessaan hiiltä. Energiapuun korjuussa metsän hiilivarasto pienenee, mutta vain väliaikaisesti .

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Energiapuun lajike vaikuttaa ilmakehään päätyvän hiilen määrään

Metsään lahoamaan jätetyn puunrungon, oksan tai kannon sisältämä hiili vapautuu ilmakehään valtaosin ensimmäisten 20–60 vuoden aikana . Sadan vuoden kuluttua ohuiden oksien sisältämästä hiilestä on maaperässä jäljellä vain muutamia prosentteja, mutta paksujen oksien ja kantojen hiilestä on jäljellä yhä noin 20–30 % . Vastaavasti energiakäyttöön korjatun puun sisältämä hiili päätyy ilmakehään nopeasti, viimeistään kahden vuoden kuluttua korjuusta.
Nopeamman hajoamisen ansiosta pieniläpimittaisen energiapuun ja hakkuutähteiden energiakäyttö on lyhyellä aikavälillä ilmakehään päätyvän hiilen kannalta kantojen energiakäyttöä parempi vaihtoehto.

Uusiutuvan puuenergian käyttö fossiilisten polttoaineiden korvaajana on perusteltua fossiilittomaan energiatalouteen siirryttäessä. Harvennusten ansiosta jäljelle jäävä puusto myös järeytyy, jolloin siitä tulee suuremmalla todennäköisyydellä pitkäaikaisesti hiiltä sitova puutuote.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Energiapuun hinnan määräytyminen

Metsänomistajan näkökulmasta energiapuukauppa voi poiketa perinteisestä ainespuukaupasta, jossa puun myynnistä maksetaan kiintokuutioiden mukaan. Eri toimijat voivat käyttää erilaisia mittaustapoja ja -menetelmiä sekä maksukäytäntöjä energiapuun ostossa, mikä on syytä ottaa huomioon puukaupan teossa.
- Karsitun rangan ja kokopuun korjuussa maksuperusteena metsänomistajalle käytetään tavallisesti kiintokuutiometrejä.
- Uudistusalalta korjattavien hakkuutähteen ja kantojen hinnoittelussa yleinen käytäntö on korvauksen sitominen korjattuun ainespuumäärään.
- Energiapuun hinta voi perustua myös energiasisältöön (megawattitunti MWh).

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Energiapuun hinnan määräytyminen

##  [Eri energiapuulajikkeiden sisältämä energiamäärä](/fi/node/2055)

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Sovittavat asiat ja toteutustapa

Energiapuukaupan yhteydessä on hyvä sopia seuraavista:
- miten ja milloin energiapuu korjataan ja mitataan
- energiapuun varastopaikat ja varastoinnin kesto
- milloin puuerä vaihtaa omistajaa.
Omistaja vastaa esimerkiksi puutavaran varastointiin liittyvistä lakisääteisistä velvoitteista, kuten hyönteistuhojen välttämiseksi tehtävistä toimenpiteistä.

Metsänomistaja sopii puunostajan kanssa energiapuun korjuusta puukaupan yhteydessä. Energiapuuta ostetaan karsimattomana ja karsittuna rankana kasvatushakkuilta sekä hakkuutähteinä ja kantoina uudistushakkuualoilta. Energiapuuta saadaan myös erityiskohteilta, kuten teiden ja peltojen pientareilta, metsäteiden varsilta sekä sähkölinjojen vierimetsistä. Järeää energiapuuta voi kertyä myös laajoilta metsätuhokohteilta, joissa tuoretta, vahingoittunutta havupuuta on runsaasti.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Mittaamisen perusteet

Energiapuun mittauksesta säädetään laissa puutavaran mittauksesta (414/2013, muutokset: 566/2014 ja 725/2016), maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa (1323/14/2013 ja 1014/2017) ) ja muuntolukujen osalta Luonnonvarakeskuksen määräyksissä.
Ennen energiapuun mittausta on lain mukaan (21§) sovittava seuraavat asiat:
- mittausosapuolet, joita ovat

1. luovutusmittauksessa myyjä ja ostaja
2. työmittauksessa työnsuorittaja ja työnantaja
3. urakointimittauksessa urakoitsija ja urakanantaja
- mittauksen kohteen yksilöivät tiedot
- mittausmenetelmä ja mittaaja
- mittauskustannuksen maksaja
- mittayksikkö.
Mittausosapuolten on suositeltavaa sopia, mihin ajankohtaan mennessä lopullinen mittaus tehdään. Osapuolet voivat sopia mittauserän osittamisesta, jolloin ositteiden mittaus voidaan toteuttaa eri ajankohtina. Puukauppasopimuksessa on syytä olla maininta korjattavan energiapuun mittaustavasta.

Mittaustoimitukseen sisältyy energiapuuerän mittaaminen ja tulosten laskenta sekä mittausasiakirjan (mittaustodistus) laadinta ja toimittaminen mittausosapuolille. Mittausasiakirja on säilytettävä viisi vuotta mittaustoimituksen päättymisestä.
Yleisin käytössä oleva mittausmenetelmä energiapuunkorjuussa on energiapuun painon mittaus ja tarvittaessa muunto tilavuusyksiköksi. Energiapuun luovutus-, työ- ja urakointimittauksessa käytettävät ensisijaiset suureet ja mittayksiköt ovat:
- tilavuus: kiintotilavuus (m³) tai kehystilavuus (m³)
- paino: tuorepaino (kg) tai kuivapaino (kg)

Kiintotilavuuden määrittämiseen käytetään yleisesti EPPU – energiapuun mittauslaskuria. Energiapuun mittaus voi myös tapahtua metsähakkeen ja murskeen mittauksena. Karsitun rangan tai kokopuun määrä kiintokuutiometreinä voidaan määrittää myös pinomittauksella.
Tarkemmat ohjeet energiapuun mittaukseen ovat Luonnonvarakeskuksen verkkosivulla:
- [Energiapuun mittausopas ](https://www.luke.fi/sites/default/files/2021-12/Energiapuun%20mittausopas.pdf)
- [EPPU](https://www.luke.fi/fi/palvelut/energiapuun-mittauslaskuri) – energiapuun mittauslaskuri

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Energiapuun mittauksen erityispiirteitä

- Energiapuun tarkka mittaus on vaikeaa. Energiapuuta mitataan eri menetelmillä hankintaketjun eri vaiheissa. Energiapuuerään tulee käsittelyn myötä määrähävikkiä ja varastoinnin kuluessa kuiva-ainehävikkiä. Lisäksi sääolosuhteet ja mittausmenetelmien tarkkuuserot aiheuttavat vaihtelua mittauksiin. Käytännössä energiapuun mitattu määrä vähenee hankintaketjun aikana.
- Energiasisällön ja lämpöarvon mittaus eivät kuulu puutavaran mittauslain soveltamisalaan. Niiden määritystä käsitellään Puupolttoaineiden laatuohjeessa **.**

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Puutavaran mittauksen omavalvonta

Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) koskee myös energiapuuta ja velvoittaa mittauksen omavalvontaan. Hakkuukoneen kuljettajan tekemään omavalvontaan sisältyy mittauslaitteen käytönaikainen seuranta, kalibrointi, mittauslaitteen viritys, mittaustulosten tarkastukset ja niiden dokumentointi.
Omavalvontaan kuuluvia mittaustuloksen tarkastusten tuloksia on säilytettävä vähintään kahden vuoden ajan tarkastuksen tekemisestä.
Puutavaran mittaukseen liittyvät säännökset on koottu Luonnonvarakeskuksen [verkkosivulle](https://www.luke.fi/avoin-tieto/metsa/puutavaranmittaus/).

Energiapuun mittaaminen on keskeinen osa energiapuukauppaa ja metsähakkeen tuotantoa. Sama energiapuuerä voidaan toimitusketjun aikana mitata useammassa eri vaiheessa ja eri menetelmillä. Mittaus voi tapahtua hakkuun, metsäkuljetuksen, haketuksen tai murskauksen yhteydessä. Se voidaan myös tehdä tienvarsi- tai terminaalivarastossa, kaukokuljetuksen yhteydessä sekä käyttöpaikalla.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Maksetaan energiamäärästä

Lämpölaitokset maksavat metsähakkeesta sen sisältämän energiamäärän mukaan (MWh). Kuivattamisella on erittäin suuri merkitys koko metsäenergian hankintaketjun kannattavuudelle, joten energiapuu tulisi saada mahdollisimman kuivaksi ennen laitokselle toimittamista. Laadukas energiapuu ei sisällä myöskään vierasaineita, kuten kiviä.

Energiapuun hankinnassa yleisin hankintaketju koostuu korjuusta, tienvarsihaketuksesta ja kaukokuljetuksesta käyttöpaikalle. Metsäenergiajakeet voidaan myös kuljettaa terminaaliin tai käyttöpaikalle haketettaviksi tai murskattaviksi. Terminaalit toimivat polttoaineiden varmuusvarastoina, tasoittavat kausivaihteluita ja parantavat puupolttoaineen laadunhallintaa.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Energiapuun korjuun kohteet kasvatusmetsissä

Lähtökohtana energiapuun korjuukohteen valitsemiselle voidaan pitää kohteen konekorjuukelpoisuutta. Tällöin:
- runkoluku on yli 2 500 kpl/ha
- puuston pituus on 10 m ja yli
- puuston keskiläpimitta on 10–16 cm
- puuston keskijäreys on yli 40 litraa per runko
- korjuualueen pinta-ala on 2 ha
- kohteelta saatava poistuma on vähintään 40–50 m³/ha.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Karsittu ranka

Karsitun rangan korjuu ei juuri poikkea ainespuun korjuusta. Se myös soveltuu ravinnetalouden ja muiden korjuun kestävyysnäkökohtien puolesta kaikille talousmetsien harvennuskohteille.
Karsittujen rankojen rungon keskikoko on yli 40 litraa, ja niiden rinnankorkeusläpimitta on 9–10 cm. Karsinta parantaa merkittävästi rungosta saatavan hakkeen laatua.
Korjuuta voidaan tehdä myös niin sanottuna joukkokäsittelynä, jossa hakkuulaitteeseen kerätään useampia runkoja ennen runkojen karsintaa, katkontaa ja kasaamista. Joukkokäsittely ei sovellu ainespuunkorjuuseen hakkuukonemitalla, sillä useamman rungon mittaus ja katkonta ei onnistu tarpeeksi tarkasti. Lisäksi useamman puun karsinta samanaikaisesti ei yleensä tuota tarpeeksi laadukasta kuitupuuta.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Kokopuun korjuu

Kokopuun korjuussa puut korjataan karsimatta oksineen ja neulasineen. Se on sopiva menetelmä nuoren metsän kunnostuskohteilla, joissa on paljon pieniläpimittaista, riukuuntunutta puustoa. Noin kaksi kolmasosaa puun ravinteista on neulasissa ja lehdissä. Jos kokopuun korjuussa poistetaan kaikki oksat tuoreina, jäävän puuston kasvu voi vähentyä n. 5–13 % seuraavan 10–20 vuoden aikana . Suositusten mukaisella kokopuun korjuulla, jossa osa latvusmassasta ja oksista jätetään metsään, ei ole merkittävää vaikutusta puuston kasvuun rehevillä kasvupaikoilla. Kokopuun korjuuta ei suositella karuimmille kasvupaikoille tai ravinne-epätasapainosta kärsiville kohteille.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Kokopuun korjuu

### Kokopuun korjuuseen soveltuvat parhaiten mänty- ja lehtipuuvaltaiset metsät.

##  [Kokopuun korjuukohteen valinta](/fi/node/882)

Table
| Kokopuun korjuukohteen valinta | Kokopuun korjuukohteen valinta |
| --- | --- |
| Kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat sekä vastaavat turvemaat | Kyllä |
| Kuivat kankaat ja karukkokankaat sekä vastaavat turvemaat | Ei |
| Kivennäismaiden kuusivaltaiset metsät, joissa kuusen osuus runkoluvusta on ennen harvennusta yli 75 % | Ei |
Kokopuun korjuuseen soveltuvat parhaiten mänty- ja lehtipuuvaltaiset metsät.
Kyllä: soveltuu korjuukohteeksi

Ei: ei suositella korjuukohteeksi
Yläotsikko sama molemmille sarakkeille.
Kyllä: soveltuu korjuukohteeksi

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Poikkeukset

• Boorinpuutoksesta kärsiviin kuusikoihin kokopuun korjuu soveltuu vain, mikäli puuston ravinnetasapaino turvataan boorilannoituksella.• Mustikka- ja puolukkaturvekangas II -tyypin korjuukohteilla suositellaan ravinne-epätasapainon ehkäisemiseksi PK- tai tuhkalannoitusta.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Integroitu korjuu

Integroidussa korjuussa työmaalta korjataan sekä aines- että energiapuuta. Puutavaralajit kerätään omiin kasoihinsa. Integroitu puunkorjuu voi parantaa korjuun kannattavuutta, mikäli puutavaralajikertymät ovat riittäviä. Kun yhdistetty korjuu toteutetaan niin, että sekä energia- että ainespuuositteet karsitaan, eli korjataan rankapuuta, korjuukohteiksi soveltuvat kaikki talousmetsien harvennuskohteet. Mikäli energiapuu korjataan osin tai kokonaan karsimattomana, eli kokopuuna, kohdevalinnassa sovelletaan kokopuun korjuun suosituksia. Integroidussa korjuussa on hyvä huomioida, että taloudellinen kannattavuus vaatii riittävää puutavaralajin kertymää. Tällöin pieniä määriä kuitupuuta ei välttämättä kannata lajitella erikseen, vaan sen voi yhdistää energiapuuhun.

Korjuun suunnittelussa on otettava huomioon korjuukohteen ominaisuuksien lisäksi varastoinnin ja kaukokuljetuksen vaatimukset, kuten hakkurin ja hakeauton vaatima tila sekä maan kantavuus.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Hoitamattomuus lisää ennakkoraivaustarvetta

Ensiharvennuskohteiden ennakkoraivaus voidaan usein välttää kokonaan tekemällä taimikonharvennus ajallaan ja riittävän voimakkaana. Suurin tarve ennakkoraivaukselle onkin nuorissa kasvatusmetsissä, joissa taimikonhoito on jäänyt puutteelliseksi.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Ennakkoraivauksen toteutus

Ennakkoraivauksen tarve arvioidaan kohteen ja korjuumenetelmän mukaan. Karsittua rankaa korjattaessa ennakkoraivaus on tarpeellinen. Kokopuun korjuun kohteita taas ei yleensä ennakkoraivata. Ennakkoraivauksen tarpeellisuudesta sekä toteutuksesta on hyvä sopia toteuttavan tahon kanssa etukäteen.
Näkemäraivauksena toteutettu ennakkoraivaus helpottaa merkittävästi koneellista korjuuta, vähentää puustovaurioita sekä lisää kohteen houkuttelevuutta puunostajan silmissä. Ennakkoraivaus voi olla onnistuneen korjuun ja jopa puukaupan edellytys. Ennen ennakkoraivauksen toteuttamista tulee selvittää, onko metsänomistajan tavoitteiden mukaista säästää alikasvosta jatkokasvatukseen tai maiseman-, luonnon- tai riistanhoidollisista syistä.
Ennakkoraivaus tulee tehdä hyvissä ajoin, mieluiten vuotta ennen puunkorjuuta, jotta raivattu alikasvospuusto ehtii painua maata vasten. Raivausta ei kuitenkaan kannata tehdä liian aikaisin koivualikasvoksen vesomisen takia. Raivattu alikasvos saattaa parantaa maapohjan kantavuutta erityisesti turvemailla ja muilla heikosti kantavilla mailla varsinkin kokopuunkorjuussa, sillä siinä hakkukone ei jätä oksia ja latvoja ajouralle.

Ennakkoon raivattu leimikko on puun ostajan ja korjaajan kannalta kiinnostavampi kuin raivaamaton. Metsänomistajalle se näkyy tavallisesti korkeampana kantohintana. Hyvä näkyvyys hakkuukoneesta (nyrkkisääntönä keskimäärin 30 metriä) auttaa koneenkuljettajaa tekemään oikeita ratkaisuja poistettavien puiden valinnassa sekä parantaa korjuujälkeä ja työturvallisuutta. Toisaalta hyvälaatuisella, kasvatuskelpoisella alikasvoksella on taloudellista arvoa kasvatettavana puustona kaksijakoisen metsän kasvatuksessa.
Viitteellisenä raivaustarpeen osoittajana voidaan käyttää seuraavaa sääntöä:
Raivaus tehdään, jos 2 metriä ylittävää

- kuusialikasvosta on yli 2 000 runkoa/ha,
- sekapuualikasvosta on yli 3 000 runkoa/ha tai
- lehtipuualikasvosta on yli 4 000 runkoa/ha.
Raivaus tehdään vain niissä leimikon osissa, joissa sille on tarvetta.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Näkemäraivaus

Näkemäraivauksessa kaadetaan aines- tai energiapuuksi kelpaamattomia puita ja erityisesti alikasvos, joka haittaa näkyvyyttä sekä hakkuulaitteen vientiä poistettavien puiden tyville. Korjuuta haittaamatonta alikasvosta ei suositella raivattavaksi, koska se lisää raivauksen kustannuksia sekä heikentää monimuotoisuutta ja riistan elinolosuhteita. Lisäksi eläimille ja muulle eliöstölle suojaa tarjoavia tiheiköitä suositellaan jätettäväksi 4–5 kpl hehtaarille.
- Raivaa aines- ja energiapuurunkojen lähiympäristöstä.
- Raivaa lisäksi korjuussa näkyvyyttä haittaava, yli kahden metrin pituinen kuusialikasvos.
- Kaada ainespuurunkojen lähellä olevat alikasvospuut lyhyeen kantoon ja poispäin ainespuurunkojen tyviltä.
- Mikäli kuusialikasvos on elinvoimaista ja sitä on tarkoitus kasvattaa jatkossa, raivaa ainoastaan poistettavien puiden lähiympäristö.
- Alikasvosta voidaan paikoin jättää myös tiheiköiksi.
Raivaus on suositeltavaa jättää tekemättä taloudellisesti vähätuottoisissa kohteissa, kuten kosteissa painanteissa, vaihettumisvyöhykkeillä, kallioisilla alueilla ja heikkokasvuisissa paikoissa.

Ennakkoraivauksella tarkoitetaan hakkuuta edeltävää puunkorjuuta haittaavan alikasvoksen raivaamista. Sen tarkoituksena on parantaa hakkuun tuottavuutta ja korjuun laatua sekä vähentää puustovaurioiden määrää.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Hakkuussa huomioitavaa

Ensiharvennus voidaan toteuttaa joko ala- tai laatuharvennuksena. Harvennuksen voimakkuus vaikuttaa seuraavan harvennuksen ajankohtaan. Jos harvennus tehdään voimakkaana, harvennusmallin alarajalle, puusto järeytyy nopeammin. Metsikkö harvennetaan silloin koko kiertoaikana yleensä kaksi kertaa. Jos harvennus tehdään lievempänä, harvennusmallin ylärajalle, harvennuksia saatetaan tarvita kolme, ja kiertoaika pitenee kahden harvennuksen malliin verrattuna 10–15 vuotta.
Pääpuulajista, metsikön tiheydestä ja kasvupaikasta riippuen ensiharvennus tehdään yleensä silloin, kun puuston valtapituus on 12–15 metriä. Männiköissä ja rauduskoivikoissa puuston laadun turvaaminen edellyttää, että ensiharvennus tehdään ennen kuin oksaisiksi kehittyvät päävaltapuut ovat ehtineet liikaa heikentää parempilaatuisten lisävaltapuiden latvuksia.
Sekapuustoisuuden edistämiseksi havupuuvaltaisissa kohteissa voidaan jättää lehtipuustoa sopiviin kohtiin. Samasta syystä on hyvä jättää kuusikkoon mäntyjä ja männikköön kuusia.

Poista alaharvennuksena toteutettavassa ensiharvennuksessa:
- vialliset ja sairaat puut
- valta- ja lisävaltapuita pienemmät puut
- mutkaiset, lengot, paksuoksaiset ja tukkiosaltaan haaroittuneet valtapuut niin, että metsikköön jää mahdollisimman hyvälaatuista ja elinvoimaista puustoa harvennusmallien mukainen määrä. Täydennykseksi voi jättää pienikokoisia, huonolaatuisia tai taloudellisesti vähäarvoisia puita, jotka eivät haittaa kasvatettavaa puustoa tai jotka soveltuvat esimerkiksi säästöpuiksi.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Männikön ensiharvennus laatuharvennuksena

Laatuharvennus on harvennusmenetelmä, jota suositellaan laadultaan keskinkertaisten tai taimikkovaiheessa puutteellisesti hoidettujen männiköiden ensiharvennukseen. Hyvin paksuoksaisissa ja huonolaatuisissa tai kauttaaltaan hyvälaatuisissa männiköissä se ei tuota merkittävää lisähyötyä.
Laatuharvennus tehdään jo 10–12 metrin valtapituudessa. Tällöin oksikkaat tai muuten huonolaatuiset valtapuut eivät ole varjostuksellaan ehtineet vielä supistaa liikaa pienioksaisten lisävaltapuiden latvuksia ja heikentää niiden elinvoimaisuutta. Harvennuksessa poistetaan oksikkaita valtapuita ja tehdään tilaa ohutoksaisille lisävaltapuille. Harvennusvoimakkuudessa noudatetaan harvennusmallin mukaista jäävän puuston tiheyssuositusta.
Laatuharvennus voi johtaa kahden harvennuksen sijasta kolmeen harvennuskertaan ja pidentää kiertoaikaa. Toisaalta sillä voidaan lisätä laadukkaan tukkipuun tuotosta, mikä tekee harvennustavasta kilpailukykyisen vaihtoehdon. Ensiharvennuksen aikaistaminen laadun vuoksi pienentää harvennuskertymää. Puunkorjuun yksikkökustannukset pysyvät kuitenkin kohtuullisina, koska laatuharvennuksessa poistetaan kookkaita valtapuita .

Mikäli hakkuu on mahdollista tehdä sulan maan aikaan, leimikon kysyntä on parempaa. Haittana on, että sulan maan aikana kivennäismailla tehdyt hakkuut altistavat havupuuston juurikäävän leviämiselle. Sulan maan aikana tehtävien hakkuiden aikana tuleekin huolehtia juurikäävän torjunnasta. Kokopuun korjuussa on lisäksi huolehdittava maaperän ravinteisuuden hoidosta.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Keinoja onnistuneeseen kasvatushakkuiden energiapuun korjuuseen

Ennen hakkuuta
- Tee tarvittaessa ennakkoraivaus.
- Tunnista kohteen korjuukelpoisuus ja maaston kantavuus.
Puunkorjuussa

- Ajoita puunkorjuu kohteen kantavuuden ja käytettävissä olevan kaluston mukaisesti. Puuston vaurioriski on suurimmillaan keväällä nila-aikana, jolloin koivun ja männyn kuori irtoaa helposti puita kolhittaessa.
- Seuraa jäävän puuston määrää pohjapinta-alan (m²/ha) tai runkoluvun (kpl/ha) mukaan. Pohjapinta-alaa seurataan varttuneissa kasvatusmetsissä (keskiläpimitta yli 16 cm), runkolukua seurataan tätä nuoremmissa metsissä (keskiläpimitta alle 16 cm).
- Tee ajourista mahdollisimman suoria, vältä erityisesti s-mutkia.
- Vahvista tarvittaessa ajouria havuttamalla ne huolellisesti.
- Katkaise ajouralle jäävät kannot mahdollisimman mataliksi. Se vähentää kuormatraktorin kallistelua.
- Kaada vesasyntyiset hieskoivuryhmät joko kokonaan tai jätä ryhmä koskematta. Yksittäisten puiden kaatamisesta syntyy helposti runkovaurioita jäljelle jääville puille.
- Älä jätä kokopuunkorjuussa kuormaan ylipitkiä latvoja piiskaamaan ajovaiheessa ajouran varressa olevia puita.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Maaperän ravinteisuuden hoito kokopuun korjuussa

Kokopuun korjuussa suositellaan jätettäväksi korjaamatta noin 30 % latvusmassan kokonaismäärästä . Korjuussa tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä siihen, että jätettävä latvusmassa (hakkuutähde) jakaantuu mahdollisimman tasaisesti koko korjuualalle.
Jäävän latvusmassan määrä voidaan varmistaa esimerkiksi seuraavin keinoin:
- Katkaise latvuksen viimeisin osa, noin 1–2 metriä, ja jätä se metsään.
- Karsi joka viidennen puun latvus kourakasojen ulkopuolelle ja jätä ne metsään. Hakkuualalle jää lisäksi aina latvusmassaa, joka koostuu raivauspuustosta, kourakasoista pudonneista neulasista, lehdistä ja oksista sekä puunkorjuussa katkenneista oksista ja latvuksista sekä havutukseen käytetystä latvusmassasta.
- Metsissä, joissa poistuma on pääasiassa kuusta tai lehtipuuta, kokopuu voidaan kuivattaa palstalla kourakasoissa, jolloin neulaset ja lehdet kuivuvat ja varisevat. Kuivattaminen parantaa raaka-aineen energiasisältöä (MWh/m³) ja on siksi suositeltavaa myös niissä korjuukohteissa, joissa poistumasta merkittävä osa on mäntyä. Männyn hakkuutähteen kuivattamisella ei kuitenkaan saavuteta yhtä suurta ravinnetaloudellista hyötyä kuin kuusen ja lehtipuiden.

Poistuvien ravinteiden määrä voidaan edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi korvata lannoituksella, esimerkiksi puutuhkalla. Tuhkalannoitus soveltuu erityisesti turvemaille. Joissakin tapauksissa siihen on saatavissa metka-tukea.

Energiapuuta korjataan kasvatusmetsistä yleensä ensiharvennusten yhteydessä. Korjuussa on syytä huomioida ensiharvennuksen laatua parantavat tekijät.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Haketus ja kaukokuljetus huomioitava

Tienvarsivarastoa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon kaukokuljetuksen ja haketuksen asettamat vaatimukset, kuten kääntöpaikat, kantavuus sekä kuormauksen ja haketuksen vaatima tila. Energiapuun tienvarsihaketukseen ja kuljetukseen käytettävä kalusto vaatii enemmän tilaa kuin ainespuun kuljetuskalusto.

Rangan ja hakkuutähteiden tienvarsivarastot kannattaa yleensä peittää. Peittäminen vähentää tienvarsivaraston kostumista sekä estää lumen ja jään joutumisen hakkeeseen haketuksen yhteydessä. Peittämisen merkitys korostuu hakkuutähteiden varastoinnissa. Karsittu ranka ja kokopuu eivät kostu talvella yhtä herkästi kuin hakkuutähteet.
Kuiva-ainetappiot voivat olla huomattavia hakkuutähteiden tienvarsivarastoinnissa. Hakkuutähteitä ei kannata varastoida tienvarressa muutamaa kuukautta pidempään, mutta toimituksiin liittyvistä käytännön syistä varastointiajat ovat yleensä pidemmät. Rankapuuvarastoissa kuiva-ainetappiot eivät muodostu suuriksi noin vuoden mittaisessa tienvarsivarastoinnissa . Kannot säilyttävät ominaisuutensa tienvarsivarastossa pisimpään.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Tiealueiden käyttö

Yleisillä teillä, valtateillä (tie nro: 1–39) ja kantateillä (tie nro: 40–99) kaikenlainen puutavaran käsittely, puutavaran varastointi tiealueelle sekä peruutusvarastojen tekeminen on kiellettyä. Valta- ja kantateiltä tehtävillä pistoilla on aina oltava puutavara-autolle kääntöpaikka. Poikkeaminen tästä ohjeesta edellyttää ELY-keskuksen (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) lupaa.
Myös alemman tieverkon osalta kannattaa olla yhteydessä alueen tiemestariin. Edellä mainittujen teiden lisäksi puutavaran kuormaus on kiellettyä tienkohdissa, joissa pysäyttäminen on kielletty, ja teillä, joilla suurin sallittu ajonopeus on enemmän kuin 80 km/h.
Yleisille teille uusien, tilapäistenkin liittymien teko on aina luvanvaraista. Luvan myöntää ELY-keskus, jonka ohjeen mukaan uusi liittymä rakennetaan tai olemassa oleva parannetaan. Varastopaikalla ja liittymässä on oltava riittävä näkymäalue ottaen huomioon liikennetiheys sekä liikenteen nopeus. Tämä koskee sekä yleisiä että yksityisteitä. Energiapuun haketus on kielletty yleisellä tiellä.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Energiapuun varastopaikan valinta

**Hyvän energiapuun varastopaikan ominaisuudet:**

Varaston sijainnilla on merkittävä vaikutus energiapuun kosteuteen. Avoimella, tuulisella paikalla sijaitsevan varastopinon kosteus voi olla useita prosentteja alhaisempi kuin varjoisessa paikassa sijaitsevan pinon.
- riittävä tila varastoinnille (taulukko alla)
- tasainen ja kantava maasto
- avoin, tuulinen ja mieluiten ympäröivää maastoa korkeampi kohta, joka on kuivumisen kannalta hyvä
- riittävän etäällä sähkö- ja puhelinlinjoista (taulukko alla)
- ei sijaitse kääntölenkin varressa, jossa kuormaaminen olisi vaikeaa
- ei sijaitse jyrkässä mäessä tai mutkassa
- kiviä, kantoja tai puita ei ole koneiden esteenä, eikä niitä jää varastopinon alle
- ei sijaitse toimivien ojien päällä (ravinteiden huuhtoutumisriski vesistöihin vähenee).
- paloturvallisuuden varmistamiseksi ja haketuksen meluhaittojen vähentämiseksi ei sijaitse rakennusten lähietäisyydellä.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Energiapuun varastopaikan valinta

### Energiapuupinon tilantarve pituussuunnassa per hakkuuhehtaari. Lisäksi on otettava huomioon pinon sijaintiin ja muihin mittoihin liittyvät tekijät, jotka on esitetty jäljempänä.

##  [Energiapuupinon tilantarve](/fi/node/881)

Table
| Energiapuu | Pinon tarvitsema tila |
| --- | --- |
| Hakkuutähteet | n. 20 m/ha |
| Kokopuu | n. 12 m/ha |
| Karsittu ranka | n. 10 m/ha |
| Kannot | n. 15 m/ha |
Energiapuupinon tilantarve pituussuunnassa per hakkuuhehtaari. Lisäksi on otettava huomioon pinon sijaintiin ja muihin mittoihin liittyvät tekijät, jotka on esitetty jäljempänä.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Energiapuun varastopaikan valinta

### Energiapuupinon vähimmäisetäisyys sähkölinjasta. Puutavaravarasto on sijoitettava niin etäälle sähkö- ja puhelinlinjoista, että sähköjohtojen ja kuormaajan välillä säilyy taulukon mukainen vähimmäisetäisyys taakka mukaan lukien. Turvallisuussyistä varastoa ei tehdä suurjännitelinjan (≥ 110 kV) alle eikä sivusuunnassa mitattuna 10 metriä lähemmäksi linjan lähintä virtajohdinta.

##  [Energiapuupinon vähimmäisetäisyys sähkölinjasta](/fi/node/880)

Table
| Nimellisjännite, kV | Avojohto, alla (m) | Avojohto, sivulla (m) | Riippujohto (m) |
| --- | --- | --- | --- |
| 1 | 2 | 2 | 0,5 |
| 20 | 2 | 3 | 1,5 |
| 110 | 3 | 5 |   |
| 220 | 4 | 5 |   |
| 400 | 5 | 5 |   |
Puutavaravarasto on sijoitettava niin etäälle sähkö- ja puhelinlinjoista, että sähköjohtojen ja kuormaajan välillä säilyy taulukon mukainen vähimmäisetäisyys taakka mukaan lukien. Turvallisuussyistä varastoa ei tehdä suurjännitelinjan (≥ 110 kV) alle eikä sivusuunnassa mitattuna 10 metriä lähemmäksi linjan lähintä virtajohdinta.
Yläotsikko 2.-4. sarakkeille: Vähimmäisetäisyys (m)

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Haketus- ja kuljetuskaluston varastopaikalle asettamat vaatimukset

1 . Kääntöpaikan ja tien kantavuuden on oltava riittävät.
2 . Väistö- ja ohituspaikkoja on oltava muulle liikenteelle.
3 . Varasto on kuormaimen ulottuvilla, eli kasan kouraisukohta on enintään 7 metrin päässä ajotien reunasta.
4 . Jos varasto on sijoitettu pistotien varteen, varastokasan takapäähän on jätettävä vähintään 15 metriä tilaa hakkurille ja kasan etupään on oltava vähintään 6 metrin etäisyydellä päätiestä. Kasan tekeminen aloitetaan päätien suunnasta .

Oikein tehdyllä tienvarsivarastoinnilla ja kuivattamisella pystytään parantamaan hakkeen laatua ja energiasisältöä. Olennaista on, että raaka-aine ei ole märkää. Näin voidaan vähentää myös kuljetuskustannuksia, sillä vettä ei kannata kuljettaa lämpö- tai voimalaitokseen.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Rankapuun varastoinnin toteutus

Karsitun rangan ja kokopuun varastointi
- Laita pinon pohjalle isot aluspuut (ilman tulee päästä kiertämään pinon alla).
- Lisää välipuut vinosti pystyyn noin 5 metrin välein.
- Lisää puoliväliin välipuut pinon suuntaisesti.
- Tee pinosta mahdollisimman korkea (enintään 5 metriä), varmista sortumattomuus.
- Pinoa korjattujen puiden tyvet tielle päin, mieluiten niin, että ne osoittavat etelään.
- Vältä vierasesineiden joutumista varastopinoon.
- Tee pinon päälle tien suuntaan noin metrin pituinen lippa, joka suojaa varastoa kastumiselta.
- Peitä varastopino peittopaperilla.
- Levitä peite siten, että varaston päällys peittyy kokonaan ja lisäksi 0,5 metrin leveydeltä pinon sivut ja päädyt.
- Lukitse peite paikalleen nostamalla sen päälle painoksi kourakasoja energiapuuta.
- Laita pinoon asianmukaiset pinolaput: varoitukset ja omistustiedot.
Varastopinon omistaja:

- Ota huomioon metsätuholain varastointia koskevat rajoitukset, kun puutavarapinon tilavuudesta yli puolet on havupuutavaraa, joka on läpimitaltaan yli 10 cm.

Keskeistä sekä karsitun rangan että karsimattoman kokopuun tienvarsivarastoinnissa on huolellisesti tehty varastopino.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Maksu energiasisällön mukaan

Metsähakkeen laatuvaatimukset sekä laaduntarkkailussa käytetyt näytteenotto- ja mittausmenetelmät on kuvattu Puupolttoaineiden laatuohjeessa (VTT-M-07608-13).
Suuret laitokset pystyvät käsittelemään melko kosteaakin polttoainetta, mutta pienemmissä laitoksissa kosteuden tulisi olla alle 40 %. Lämpö- ja voimalaitokset maksavat metsähakkeesta ja metsäraaka-aineesta energiasisällön mukaan. Tuoreessa puussa on keskimäärin 50–60 % vettä.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Metsähakkeen laatu

Metsähakkeen laatu määritellään hakkeen ominaisuuksien mukaan, joita ovat esimerkiksi
- kosteus
- tehollinen lämpöarvo saapumistilassa ts. käyttöpaikalla
- energiatiheys saapumistilassa ts. käyttöpaikalla
- toimitettu energiamäärä
- irtotiheys
- palakokojakauma
- neulasten määrä.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Metsähakkeen kosteus

Kosteudella on suurin suora vaikutus metsähakkeen toimittamisen kannattavuuteen. Hakkeen käyttäjä ostaa yleensä energiasisältöä eli megawattitunteja. Mitä kosteampaa raaka-aine on, sitä alhaisempi on energiasisältö ja sitä vähemmän tuloja toimituksesta saadaan.
Kostea metsähake aiheuttaa myös talvella käsittelyongelmia jäätyessään, mikä lisää kuljetuskustannuksia huomattavasti. Lisäksi kostea metsähake palaa epätäydellisesti, jolloin hiilimonoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöt lisääntyvät. Metsähakkeen kosteuteen ja siten koko ketjun kannattavuuteen voidaan vaikuttaa oikein tehdyllä korjuulla, palstakuivatuksella, tienvarsivarastoinnilla, haketuksella ja kaukokuljetuksella.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Epäpuhtaudet metsähakkeessa

Metsähakkeen laatuun vaikuttaa merkittävästi erilaisten epäpuhtauksien, kuten maa-aineen, jään, lumen ja vierasesineiden, määrä. Nämä epäpuhtaudet aiheuttavat ongelmia niin haketuksessa kuin poltossakin. Niistä voi syntyä suuria kustannuksia esimerkiksi niiden rikkoessa hakkureita.
Epäpuhtauksia voi joutua hakkeen joukkoon muun muassa palstalta kourataakkojen mukana. Lisäksi tienvarsikasoihin voi talvella kulkeutua aurauksen mukana kiviä, hiekkaa ja roskaa. Maa-aineksen ja muiden epäpuhtauksien vähentäminen korostuu erityisesti kantomurskeen tuotannossa, koska ylimääräinen aines kulkeutuu helposti kantojen mukana.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Muut laatutekijät

Metsähakkeen laatuun vaikuttaa myös lähtömateriaali. Karsitusta rangasta valmistettu hake on yleensä tasalaatuista. Sen sijaan kokopuusta ja hakkuutähteistä valmistetussa hakkeessa palakoko voi vaihdella ja hakkeen sekaan voi jäädä pitkiä tikkuja. Hakepalan keskimääräinen tavoitepituus on tavallisesti 30–40 mm. Mikäli hakkeen joukkoon jää pitkiä tikkuja, ne voivat aiheuttaa ongelmia voimalaitosten kuljettimissa ja muissa käsittelylaitteissa. Liian pieni palakoko ja hienoaines taas voivat tukkia arinakattiloiden ilma-aukkoja.
Metsähakkeen laatuun vaikuttavat myös kemialliset ominaisuudet, kuten klooripitoisuus. Kloori aiheuttaa lämpölaitosten tulistimissa likaantumista ja korroosiota. Korroosiota voidaan ehkäistä käyttämällä rikkiä sisältäviä polttoaineina, kuten turvetta, yhdessä metsähakkeen kanssa.
Klooria sisältävät eniten puiden neulaset. Siksi on suositeltavaa, että hakkuutähteet kuivataan ensin palstalla, jolloin neulaset varisevat suurimmaksi osaksi uudistusalalle. Tämä on hyväksi myös metsikön ravinteisuuden hoidossa. Kuivissa olosuhteissa kesällä kuusen neulaset varisevat palstakuivatuksen aikana yleensä alle kuukaudessa. Männyn neulaset taas karisevat palstakuivatuksen aikana huonosti, joten puut pitää karsia, mikäli neulasista halutaan eroon.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Keinoja energiapuusta tehdyn hakkeen laadun turvaamiseen

Jotta korjatusta energiapuusta tehty hake on hyvälaatuista polttoainetta käyttövaiheessa, huolehdi korjuussa ja tienvarsivarastoinnissa, että
- rankojen karsinta on tehty tavoiteltavan hakkeen laadun mukaan
- vihreitä neulasia ja lehtiä ei päädy energiapuun joukkoon
- energiapuun seassa ei ole epäpuhtauksia, kuten maa-ainesta, erityisesti kantoja hankittaessa
- energiapuu kuivuu mahdollisimman hyvin ja säilyy kuivana myös tienvarressa
- kuivaa energiapuuta ei varastoida tarpeettoman kauan
- varastomuodostelmat ovat riittävän isot, jolloin kostuvaa pintaa on puumäärään nähden mahdollisimman vähän
- lunta ei aurata tai lingota energiapuuvarastoihin.
Hakkeen laadun turvaamiseksi myös hakkurin ja erityisesti sen terien tulee olla huollettuja.

Metsähakkeen laatuvaatimukset määrittelee viime kädessä käyttäjä eli energialaitos. Eri laitoksilla voi olla toisistaan poikkeavia polttoaineen koostumus, palakokojakauma-, kosteus- ja epäpuhtausvaatimuksia.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Laadukkaan energiapuun korjuun edellytykset

Lähtökohdat hyvälle korjuujäljelle ovat olemassa, kun
- kohteella on tehty taimikkovaiheessa taimikonharvennus
- puuston lähtötiheys täyttää metsänhoidon suositusten mukaisen harvennusrajan
- hakkuuta haittaava alikasvos on raivattu tarvittaessa
- korjuuajankohta on valittu kohteen kantavuuden ja hakkuukaluston mukaan
- korjuuajankohta ja varastopaikka on valittu puutavaran kaukokuljetusvaatimusten mukaan
- kokopuun korjuu on valittu vain siihen soveltuvalle kohteelle suositusten mukaisesti.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Huomioitavaa kuvassa

Luonnonhoito
- luontokohteet
- säästöpuut
- runkolahopuusto
- lehtipuusekoitus/sekapuustoisuus
- riistatiheiköt
Muuta

- ajouraväli on yli 19 m ja ajouraleveys on
- kivennäismailla alle 4,6 m
- turvemailla alle 5,1 m
- kantavuuden vahvistaminen erityisesti kokoojaurilla ja varastoalueella
- tavoitteen mukainen jäävän puuston tiheys
- juurikäävän torjunta riskikohteilla
- vesiensuojelun suojakaistat
- kuivumista edistävä varastointi ja peittäminen

Energiapuun korjuussa pätee samat laatukriteerit kuin kasvatushakkuissa. Lisäksi tulee laatuvaatimukset energiapuulle, jonka katkonta tai korjuu voi poiketa normaaleista kasvatushakkuista. Sama koskee energiapuun haketus- sekä kuljetusmahdollisuuksia sekä varastointia, joka tehdään kuivumista edistävästi, usein peittäen.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Hoitamattomien nuorten metsien käsittelyn vaihtoehdot

Parhaiden puiden kasvun turvaamiseksi ensiharvennus on hoitamattomissa kohteissa syytä tehdä keskimääräistä aikaisemmin. Puunkorjuu voidaan yleensä tehdä koneellisesti, mutta ennakkoraivaus on kuitenkin lähes aina välttämätön. Jos puusto on pieniläpimittaista ja tiheää ja poistuma on vähäinen, vaihtoehtona voi olla metsurityönä tehtävä raivaus.
Hoitamattoman metsän kunnostus on metsänomistajalle useimmissa tapauksissa taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin puuston kasvattaminen ilman harvennusta. Tämä edellyttää kuitenkin, että metsikössä on hehtaarilla jokseenkin tasaisesti jakautuneena vähintään 400–500 sellaista elinvoimaista havupuuta tai koivua, joiden laatu riittää aikanaan tukkipuuksi. Pohjois-Suomessa määrä voi olla hieman alhaisempi. Muussa tapauksessa on syytä harkita, että kasvatusta jatketaan ilman harvennusta ja uudistushakkuu tehdään puuston parhaan kasvun ollessa ohi, eli käytännössä puuston ollessa 40–50-vuotiasta.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Hoitamattomien nuorten metsien käsittelyn vaihtoehdot

### Hoitamattomien nuorien puustojen tyypillisimmät lähtötilanteet sekä hoidon suunnittelu ja toteutus.

##  [Hoitamattoman nuoren kasvatusmetsän käsittelyvaihtoehdot taulukkona](/fi/node/1447)

Table
| Lähtötilanne | Havupuille uudistetut, hieskoivujen tai muiden lehtipuiden valtaamat alat-Kuuselle uudistetut alat, joissa lehtipuusto on valtapuuna kuusten jäätyä kasvussa jälkeen.-Männylle uudistetut alat, joissa männyt ovat jääneet kasvussa jälkeen tai lähes hävinneet.-Sekametsiksi kehittyneet alat, joissa taloudellisesti vähäarvoisten lehtipuiden osuus on suuri ja puusto on suositusta tiheämpi. | Ylitiheät, riukuuntuneet tai lähes riukuuntuneet metsät-Ylitiheänä kasvaneet kuusikot. -Männiköt ja rauduskoivikot, joissa puuston latvukset ovat supistuneet voimakkaasti.-Ylitiheät, hieskoivulle luontaisesti uudistuneet metsiköt. |
| Hoidon suunnittelu | -Metsänomistaja päättää, mihin tavoitteisiin kohteella pyritään.-Arvioidaan, onko kohteella riittävästi tukkipuiden kasvatukseen soveltuvia puita tasaisesti jakautuneena (vähintään 400-500 kpl/ha) tai onko valtapuuston alla kehityskelpoinen kuusialikasvos.-Kasvupaikasta riippuen hakkuussa suositaan kuusta ja rauduskoivua.-Hyödynnetään kehityskelpoinen kuusialikasvos. | -Metsänomistaja päättää, mihin tavoitteisiin kohteella pyritään.-Jätetään kasvamaan laadultaan parhaat puut, jotka ovat latvukseltaan elinvoimaisia.-Jos puusto on riukuuntunut, harvennus tehdään tuuli- ja lumituhoriskin takia lievänä ja mieluiten kahdessa eri vaiheessa.-Kasvatetaan tiheä hieskoivikko ilman harvennuksia lyhyellä kiertoajalla tai harvennetaan se verhopuustoksi kuusen taimikolle. Hyödynnetään koivikon alle mahdollisesti syntynyt kuusialikasvos, jota tarvittaessa täydennetään istuttamalla kuusta. |
| Vaihtoehtoiset toimenpideketjut | Jos puuston valtapituus on yli 12 metriä tai se on pahoin riukuuntunut,-korjuun mahdollistava ennakkoraivaus tehdään heti ja lievä harvennus 1-5 vuoden kuluttua raivauksesta. Toinen harvennus tehdään harvennusmallin mukaisesti.Jos puuston valtapituus on alle 12 metriä,-korjattaviksi kelpaamattomat puut raivataan ja lievä harvennus tehdään joko metsurityönä tai koneellisesti. Toinen harvennus tehdään harvennusmallin mukaisesti.-vaihtoehtoisesti raivataan puusto suositeltavaan kasvatustiheyteen ja ensiharvennus tehdään normaalisti suosituksen mukaisessa valtapituudessa.Jos puusto on lehtipuuvaltainen ja tukkipuuksi kasvatuskelpoisia puita on hehtaarilla alle 400-500 tai kohteella ei ole kehityskelpoista kuusialikasvosta,-harkitaan puuston kasvattamista ilman harvennuksia uudistushakkuuseen asti. Vaihtoehtoisesti vajaatuottoinen metsä voidaan myös uudistaa.  | Jos puuston valtapituus on yli 12 metriä tai se on pahoin riukuuntunut,-korjuun mahdollistava ennakkoraivaus tehdään heti ja lievä harvennus 1-5 vuoden kuluttua raivauksesta. Toinen harvennus tehdään harvennusmallin mukaisesti.Jos puuston valtapituus on alle 12 metriä,-korjattaviksi kelpaamattomat puut raivataan ja lievä harvennus tehdään joko metsurityönä tai koneellisesti. Toinen harvennus tehdään harvennusmallin mukaisesti.-vaihtoehtoisesti raivataan puusto suositeltavaan kasvatustiheyteen ja ensiharvennus tehdään normaalisti suosituksen mukaisessa valtapituudessa.Jos puusto on lehtipuuvaltainen ja tukkipuuksi kasvatuskelpoisia puita on hehtaarilla alle 400-500 tai kohteella ei ole kehityskelpoista kuusialikasvosta,-harkitaan puuston kasvattamista ilman harvennuksia uudistushakkuuseen asti. Vaihtoehtoisesti vajaatuottoinen metsä voidaan myös uudistaa.  |

Hoitamattomissa nuorissa metsissä, eli nuorissa kasvatusmetsissä, joissa taimikonhoitoa ei ole tehty tai kohde on jätetty suosituksia tiheämmäksi, metsikön laatu voi olla heikko, ja ainespuuta kertyy hoidettuun metsään verrattuna niukasti tai ei ollenkaan. Hoitamattoman metsän kunnostaminen kohti suositusten mukaista kasvatusmetsää vaatii investointeja. Metsän kunnostamatta jättäminen taas voi johtaa vieläkin suurempaan metsän arvon alenemaan. Suunnittelulla ja vaihtoehtojen tunnistamisella voidaan parantaa metsän taloudellista arvoa. Energiapuun korjuulla voidaan kattaa korjuusta johtuvat kustannukset osin tai kokonaan.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Hoitamattomien nuorten metsien käsittelyn vaihtoehdot

### Hoitamattoman nuoren kasvatusmetsän suositeltava runkoluku hakkuun jälkeen. Runkoluvut on ilmoitettu koko kuviolle, johon sisältyvät myös ajourat.

##  [Hoitamattoman nuoren kasvatusmetsän suositeltava runkoluku hakkuun jälkeen. Runkoluvut on ilmoitettu koko kuviolle, johon sisältyvät myös ajourat. ](/fi/node/2068)

Table
| PääpuulajiKasvupaikka  | Runkoluku (kpl/ha), kun valtapituus 10–11 m | Runkoluku (kpl/ha), kun valtapituus 11–13 m |
| --- | --- | --- |
| Mänty, tuore kangas tai vastaava turvemaa | 1200- 14001 | 1100 - 13001 |
| Mänty, kuivahko kangas tai vastaava turvemaa | 1100 - 13001 | 1000 - 12002 |
| Mänty, kuiva kangas tai vastaava turvemaa   | 1000 - 1200 | 900 - 1100 |
| Kuusi, lehtomainen tai tuore kangas tai vastaava turvemaa | 1200 - 14003 | 1000 - 12003 |
| Rauduskoivu, lehtomainen tai tuore kangas  | VaihtoehdotHarvennetaan tiheyteen 900–1 100 kpl/ha, tähtää kahteen myöhempään harvennukseen ennen päätehakkuuta.Harvennetaan tiheyteen 700–800 kpl/ha, tähtää yhteen myöhempään harvennukseen ennen päätehakkuuta. Jos rauduskoivikon alla on kasvatuskelpoinen alikasvoskuusikko, tehdään ensiharvennus vielä voimakkaampana. | VaihtoehdotHarvennetaan tiheyteen 900–1 100 kpl/ha, tähtää kahteen myöhempään harvennukseen ennen päätehakkuuta.Harvennetaan tiheyteen 700–800 kpl/ha, tähtää yhteen myöhempään harvennukseen ennen päätehakkuuta. Jos rauduskoivikon alla on kasvatuskelpoinen alikasvoskuusikko, tehdään ensiharvennus vielä voimakkaampana. |
| Hieskoivu, ruohoturvekangas tai mustikkaturvekangas | Voidaan kasvattaa lyhyellä kiertoajalla ilman harvennuksia. Harvennetaan tiheyteen 1 500–2 500 kpl/ha, minkä jälkeen ei enää harvenneta.Jos eteläisessä ja keskisessä Suomessa oleva kohde sisältää vanerikoivuainesta, harvennetaan ensin tiheyteen 1 200–1 300 kpl/ha ja myöhemmin vielä toisen kerran.Jos alla on kasvatuskelpoinen kuusentaimikko, harvennetaan tiheyteen 800–1 000 kpl/ha. Hieskoivut voidaan poistaa, kun kuusten pituus on 3–4 metriä. | Voidaan kasvattaa lyhyellä kiertoajalla ilman harvennuksia. Harvennetaan tiheyteen 1 500–2 500 kpl/ha, minkä jälkeen ei enää harvenneta.Jos eteläisessä ja keskisessä Suomessa oleva kohde sisältää vanerikoivuainesta, harvennetaan ensin tiheyteen 1 200–1 300 kpl/ha ja myöhemmin vielä toisen kerran.Jos alla on kasvatuskelpoinen kuusentaimikko, harvennetaan tiheyteen 800–1 000 kpl/ha. Hieskoivut voidaan poistaa, kun kuusten pituus on 3–4 metriä. |
1 Sisältää sekapuustona hyviä koivuja n 10 % ja kasvatuskelpoisia kuusia.
2 Sisältää sekapuustona yksittäisiä hyviä koivuja ja kuusia.
3 Sisältää sekapuustona hyviä koivuja n. 10 %.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Lähtötilanteen huomioiminen lopputuloksen laadun arvioinnissa

Myös hoitamattoman nuoren metsän energiapuun korjuussa pyritään samaan laatuun kuin hoidetun nuoren metsän kohdalla. Tämä voi kuitenkin olla haastavaa, jos lähtötilanteena on hyvin tiheä ja riukuuntunut metsä. Seuraavilla toimilla voidaan kuitenkin päästä lähelle laadukasta korjuun lopputulosta:
- hakkuuta haittaava alikasvos on raivattu tarvittaessa korjuuajankohta on valittu kohteen kantavuuden ja hakkuukaluston mukaan
- korjuuajankohta ja varastopaikka on valittu puutavaran kaukokuljetusvaatimusten mukaan
- kokopuun korjuu on valittu vain siihen soveltuvalle kohteelle suositusten mukaisesti
- kasvamaan jätetty puusto on tavoitteen mukainen tai mahdollisimman lähellä sitä
- on huolehdittu riskiaikana juurikäävän torjunnasta riskikohteilla
- on vältetty maastovaurioiden syntymistä
- on pyritty välttämään puustovaurioiden syntymistä
- ajourien leveys ja ajouraväli ovat metsänhoidon suositusten mukaiset
- kokopuun korjuussa on huolehdittu ravinteisuuden hoidosta.

Hoitamattomien metsien energiapuun korjuulla pyritään saamaan puuston tiheys laadukkaan ainespuun kasvatuksen mahdollistavalle tasolle. Hoidon puutteen vuoksi ylitiheänä kasvaneen metsän tavoiterunkoluku energiapuun korjuun jälkeen riippuu metsikön kasvupaikasta, valtapituudesta ja kasvatettavasta puulajista.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Energiapuun mittaukseen liittyvä lainsäädäntö

Energiapuun mittauksesta säädetään laissa puutavaran mittauksesta (414/2013, muutokset: 566/2014 ja 725/2016), maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa (1323/14/2013 ja 1014/2017) ja muuntolukujen osalta Luonnonvarakeskuksen määräyksissä.
Ennen energiapuun mittausta on lain mukaan (21 §) sovittava seuraavat asiat:
1 . mittausosapuolet, joita ovat
- luovutusmittauksessa myyjä ja ostaja
- työmittauksessa työnsuorittaja ja työnantaja
- urakointimittauksessa urakoitsija ja urakanantaja
2 . mittauksen kohteen yksilöivät tiedot
3 . mittausmenetelmä ja mittaaja
4 . mittauskustannuksen maksaja
5 . mittayksikkö.

Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) koskee myös energiapuuta ja velvoittaa mittauksen omavalvontaan. Hakkuukoneen kuljettajan tekemään omavalvontaan sisältyy mittauslaitteen käytönaikainen seuranta, kalibrointi, mittauslaitteen viritys sekä mittaustulosten tarkastukset ja niiden dokumentointi.
Omavalvontaan kuuluvia mittaustuloksen tarkastusten tuloksia on säilytettävä vähintään kahden vuoden ajan tarkastuksen tekemisestä.
[Puutavaran mittaukseen liittyvät säännökset](https://www.luke.fi/fi/palvelut/puutavaranmittaus-tehdasmittauksen-valvonta-virallinen-mittaus-muuntoluvut-ja-neuvonta) on koottu Luonnonvarakeskuksen verkkosivulle.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Metsätuhojen ehkäisyyn liittyvä lainsäädäntö energiapuun korjuussa

Metsätuholain (1087/2013, muutos 228/2016) ja siihen liittyvän valtioneuvoston asetuksen (264/2016) mukaan juurikäävän torjunta on pakollista eteläisessä ja keskisessä Suomessa toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana tehtävissä hakkuissa.

Metsätuhojen torjumiseksi ja metsien hyvän terveydentilan ylläpitämiseksi puutavaran varastoinnista on säädetty laissa metsätuhojen torjunnasta (1087/2013). Lakia sovelletaan metsässä ilmeneviin metsätuhoihin, terminaali- ja tehdasvarastoihin sekä alueen sijainnista riippumatta puutavaran hakkuupaikkoihin ja välivarastoihin. Lain valvonnasta vastaa Suomen metsäkeskus.

# Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

## Kantojen varastointi

Metsätuholaissa määritellään kantojen poiskuljettamisesta hakkuupaikalta tai välivarastosta. Mikäli männyn tai kuusen kantoja on hakkuupaikalla tai välivarastossa yli 10 kiintokuutiometriä, ne on kuljetettava pois
1 . kahden vuoden kuluessa nostosta, jos nosto on tehty ennen elokuun 1. päivää
2 . kahden vuoden ja kuuden kuukauden kuluessa nostosta, jos nosto on tehty elokuussa tai sen jälkeen.

Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

Energiapuun korjuu sekä yhdistetty aines- ja energiapuun korjuu soveltuvat niin hoidettuihin kuin hoitamattomiinkin metsiin. Tavallisesti energiapuuta korjataan nuoren metsän hoitokohteilta ja ensiharvennuskohteilta. Energiapuun korjuusta saadaan lisätuloa puunkorjuussa.  Korjuussa tulee huomioida luonnon monimuotoisuus, vesistöt ja virkistyskäyttö. 

Asiasanahaku

Hakutulokset hakusanalle “Ensiharvennus”

Harvennusmallien esitysmuoto

Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

Haku ja valikko