Asiasanahaku

• Sekametsän kasvatus

  Toimenpide

  Sekametsän kasvatuksessa metsikössä kasvatetaan kahta tai useampaa puulajia. Puusto voi koostua pelkästään havu- tai lehtipuustosta tai niiden sekoituksesta.

  Lue lisää aiheesta: Sekametsän kasvatus

• Jatkuvan kasvatuksen pienaukkohakkuun toteutus

  Toteutus

  Pienaukkohakkuut ovat periaatteessa pienialaisia avohakkuita, joista muodostuu enintään 0,3 ha aukkoja. Myös pienaukkoa ympäröivää puustoa eli aukkojen välialuetta harvennetaan tarvittaessa poimintahakkuin. Tämä vähentää juuristokilpailua aukon reuna-alueella. Pienaukkoja on suositeltavaa tehdä vain varttuneeseen puustoon. Pienaukot on suunniteltava ja jaksotettava siten, ettei lopputuloksena ole kapeiksi kaistoiksi jääviä varttuneiden puiden muodostamia välialueita.

  Lisää aiheesta toimenpiteissä:

  • Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden toteutus

• Suojavyöhykkeet kasvatus- ja uudistushakkuissa

  Toteutus

  Ennen hakkuita toimenpiteen toteuttajalle annetaan tiedoksi suojavyöhykkeen rajaus laaditun suunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa suojavyöhykkeen rajaus merkitään maastoon. Metsänomistajan valinnan mukaan suojavyöhykkeellä ei tehdä hakkuita lainkaan tai hakkuu tehdään poimintana.

  Lisää aiheesta toimenpiteissä:

  • Suojavyöhykkeet ja rantametsät

• Lahopuun turvaaminen

  Toimenpide

  Lahopuulla tarkoitetaan kuollutta puunrunkoa tai rungon osaa, mikä voi olla vastikään kuollutta kovaa puuta tai jo pitkälle lahonnutta puuta. Neljännes suomalaisen metsän lajeista on jossain elämänsä vaiheessa riippuvainen lahopuusta. Erityisesti järeän lahopuun vähäinen määrä talousmetsissä on merkittävin metsälajien uhanalaisuuden syy ja uhkatekijä. Lahopuueliöstön kannan ylläpitäminen edellyttää uusien, eri puulajien lahopuiden jatkuvaa muodostumista eli lahopuujatkumoa, koska yksittäinen puu on jatkuvan lahoamisensa takia eliöille vain tilapäinen elinympäristö.

  Lue lisää aiheesta: Lahopuun turvaaminen

• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kasvatusmetsien energiapuun korjuussa

  Toteutus

  Lisää aiheesta toimenpiteissä:

  • Energiapuuharvennus

• Myöhempi harvennus

  Toimenpide

  Myöhempi harvennus on ensiharvennuksen jälkeen varttuneeseen kasvatusmetsikköön tehtävä harvennus, jolla edistetään erilaisia metsänhoidollisia tavoitteita. Keskeinen tavoite on tuottaa puunmyyntituloja ja parantaa puustoon sitoutuneen pääoman tuottoa. Hakkuulla mahdollistetaan puuston järeytyminen tukkikokoon. Hakkuukertymä koostuu pääasiassa kuitu- ja tukkipuusta.  

  Lue lisää aiheesta: Myöhempi harvennus

• Jatkuvan kasvatuksen siemenpuuhakkuu

  Toteutus

  Jatkuvaan kasvatukseen tähdättäessä männikköön jätetään siemenpuuhakkuussa 50–150 hyvälaatuista valtapuuta hehtaarille   Rämeillä männikön ylispuukasvatus edellyttää joko ojien perkausta tai riittävän pieniä hakkuualoja, jotta pohjaveden pinnantaso säilyy käsittelyalueelle riittävän syvällä.

  Lisää aiheesta toimenpiteissä:

  • Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden toteutus

• Korjuujälki

  Sanasto

  Metsikön puuston, maaperän ja ympäristön tila korjuun jälkeen. Korjuujälkeä tarkkaillaan kasvatushakkuissa, mutta myös jatkuvan kasvatuksen hakkuissa on tärkeää huomioida korjuujäljen laatu. 

  Lue lisää aiheesta: Korjuujälki

• Jatkuvan kasvatuksen hakkuut - Talous

  Päätöksenteko

  Poiminta- ja pienaukkohakkuissa korjataan pääasiassa tukkipuukokoista puustoa. Puun hinnan voidaan arvioida olevan korkeampi kuin harvennushakkuussa mutta kuitenkin alempi kuin tavanomaisessa päätehakkuussa. Tämä arvio perustuu siihen, että korjuu erirakenteisessa metsässä on vaikeampaa kuin tasarakenteisessa, mutta toisaalta korjattavien runkojen järeys nostaa puun hintaa.

  Lisää aiheesta toimenpiteissä:

  • Metsän uudistuminen ja kasvatus jatkuvassa kasvatuksessa