Metsän hakkuutavat
Metsän hakkuutavat jaksollisessa ja jatkuvassa kasvatuksessa.
Hakkuiden ja uudistamisen soveltaminen sekä metsän rakenteet jaksollisessa ja jatkuvassa kasvatuksessa on esitelty alla havainnekuvin ja määrittelyin.
Hakkuutavat metsälain määritelmän mukaan
Hakkuutavat Metsälain (1093/1996) määritelmän mukaan
Uudistushakkuu tarkoittaa puunkorjuuta, jossa käsittelyalue hakataan uuden puuston aikaansaamiseksi tarvittaessa jätettäviä säästö-, siemen- tai suojuspuita lukuun ottamatta avoimeksi alueeksi. Uudistushakkuun päättymisestä seuraa metsän uudistamisvelvoite .
Kasvatushakkuu tarkoittaa puunkorjuuta, joka tehdään alueelle jäljelle jäävän puuston kasvattamista taikka tämän ohella myös uuden taimiaineksen syntymistä edistävällä tavalla. Kasvatushakkuusta aiheutuu metsän uudistamisvelvoite, jos jäljelle jäävän puuston määrä ja laatu eivät ole riittävät puuston kasvattamiseksi edelleen. Vaaditut puuston vähimmäismäärät, eli niin sanotut lakirajat, on määritelty valtioneuvoston asetuksessa 1308/2013. Lakirajat ovat erilaiset tasa-ikäisrakenteisen ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuissa.
Uudistushakkuu tarkoittaa puunkorjuuta, jossa käsittelyalue hakataan uuden puuston aikaansaamiseksi tarvittaessa jätettäviä säästö-, siemen- tai suojuspuita lukuun ottamatta avoimeksi alueeksi. Uudistushakkuun päättymisestä seuraa metsän uudistamisvelvoite .
Kasvatushakkuu tarkoittaa puunkorjuuta, joka tehdään alueelle jäljelle jäävän puuston kasvattamista taikka tämän ohella myös uuden taimiaineksen syntymistä edistävällä tavalla. Kasvatushakkuusta aiheutuu metsän uudistamisvelvoite, jos jäljelle jäävän puuston määrä ja laatu eivät ole riittävät puuston kasvattamiseksi edelleen. Vaaditut puuston vähimmäismäärät, eli niin sanotut lakirajat, on määritelty valtioneuvoston asetuksessa 1308/2013. Lakirajat ovat erilaiset tasa-ikäisrakenteisen ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuissa.
Lue lisää samasta aiheesta: Metsätilan hoito | Metsänhoidon käsitteet ja luokittelut(ulkoinen linkki)