Kuivuustuhojen torjunta

På svenska

Kesäaikaisten kuivuuskausien oletetaan yleistyvän ilmastonmuutoksen myötä. Tämä altistaa kuivumiselle erityisesti kuusikot, jotka kasvavat vettä hyvin läpäisevillä maapohjilla. Kasvupaikalle sopivan puulajin valinta vähentää puiden kuivumisriskiä.

Kuusikko rinteet ovat alttiita kuivuudelle ja Etelä- ja Keski-Suomen kuusikot kärsivät ensimmäisenä veden saannin heikkenemisestä, myös Pohjois-Suomen ennustetaan pitemmällä tulevaisuudessa kärsivän kuivuudesta jossain määrin. — Kuusikkorinteet ovat alttiita kuivuudelle. Ensimmäisenä veden saannin heikkenemisestä kärsivät kuusikot Etelä- ja Keski-Suomessa. Pidemmällä tulevaisuudessa myös Pohjois-Suomen ennustetaan kärsivän kuivuudesta jossain määrin. Kuva: ©Mikko Lumperoinen.

Takaisin alkuun

Kuivuuden vaikutukset

Kuivuus aiheuttaa puille kasvutappioita, versojen tai latvaosien kuivumista tai ääritapauksessa koko puun kuolemisen etenkin kallioisilla kasvupaikoilla. Vakavalla kuivuudella voi olla laaja-alaiset vaikutukset, jotka voivat kestää hyvinkin pitkään.

Kuivuudelle altistumisen seurauksena puiden kestävyys muille tuhonaiheuttajille heikkenee. Kuusenjuurikäävän riski kasvaa ja kirjanpainaja iskeytyy huomattavasti todennäköisemmin kuusiin, jotka kuivuudesta kärsiessään eivät kykene tuottamaan riittävää pihkapuolustusta. Kuivuus on jo vaikuttanut Etelä-Ruotsissa ja Keski-Euroopassa kirjanpainajatuhojen massiiviseen lisääntymiseen [Lähdeviite1].

Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvä kuivuus voi vaikuttaa myös metsien uudistumiseen, jos maaperän sulaminen ja jäätyminen tapahtuu toistuvasti. Tämä aiheuttaa taimille juuristovaurioita [Lähdeviite2]. Kuivuus rasittaa eniten puiden taimia, sillä ne pystyvät ottamaan vettä vain maan pintakerroksesta.

Lehtiä tai neulasia syövien hyönteisten joukkoesiintymät alkavat ja laajenevat kuivuuden seurauksena, mikä aiheuttaa puille kasvutappioita ja kuolleisuutta. Voimistuvat kuivuusriskit lisäävät myös metsäpaloriskejä [Lähdeviite3].

Takaisin alkuun

Kuivumiselle alttiita maastonkohtia

Kuivuudelle alttiita kohteita ovat mm. mäenrinteet, kumpareet ja kalliomaat, joissa maakerros on ohut. Lisäksi riskikohteita ovat vettä hyvin läpäisevät karkeajakoiset maapohjat, joilla pohjavesi on huonosti puiden juurten saavutettavissa kasvukauden kuivimpaan aikaan. Myös savimaat voivat kärsiä kuivuudesta.

Takaisin alkuun

Kuivuuden esiintyminen ja ennustetut muutokset ilmastonmuutoksessa

Kuivuuskausien ennustetaan yleistyvän ilmastonmuutoksen myötä etenkin keväällä ja alkukesällä Etelä- ja Keski-Suomessa. Tähän vaikuttaa keväiden aikaistuminen ja muuttuminen vähälumisemmiksi [Lähdeviite4]. Korkeamman lämpötilan takia haihdunta voimistuu [Lähdeviite5]. Kesällä rankkasateet voimistuvat, mutta kuivuutta aiheuttavat poutajaksot pidentyvät [Lähdeviite6]. Kuivuusjaksoja saattaa tulevina vuosikymmeninä esiintyä kesäaikaan myös Pohjois-Suomessa. Puut eivät välttämättä ehdi sopeutua yleistyviin sään ääri-ilmiöihin.

Eteläisen Suomen kuusikot kärsivät ensimmäisenä veden saannin heikkenemisestä kasvun aikana, mutta kuivuus voi rajoittaa myös männyn kasvua paikoitellen Etelä-Suomessa [Lähdeviite7]. Kuusen kasvun oletetaan tulevaisuudessa taantuvan kuivuuden vuoksi Etelä- ja Keski-Suomessa vettä hyvin läpäisevillä kasvupaikoilla [Lähdeviite8]. Koivu varistaa osan lehdistään kuivuusjaksojen aikana, jolloin lehtien kautta tapahtuva haihdunta vähenee [Lähdeviite9].

Kuivuuden suuntaa-antava riski tulevaisuudessa.

Takaisin alkuun

Kuivuustuhojen ehkäisy

Ennusteiden mukaan kuivuusjaksot tulevat voimistumaan ja yleistymään . Riskienhallinnan perusedellytyksenä on kasvupaikalle sopiva, terve ja hyväkuntoinen puusto.

Takaisin alkuun

Sanasto

Metsätuho
Metsätuho on lähinnä kasvavaan puustoon aiheutunut puuston arvoa alentava, kasvua heikentävä tai puustoa hävittävä tapahtumasarja, joka aiheuttaa vahinkoa metsien hyödyntämiselle.
Vahingon taloudellinen merkittävyys metsänomistajalle riippuu hänen kokonaistilanteestaan, tuhon ja taloudellisen riskin kantokyvystä. Mikä tulkitaan metsätuhoksi, riippuu siitä mikä merkitys sillä on metsänomistajan taloudelle. Yksittäisten puiden tuhot ovat normaalia luonnon monimuotoisuutta.

Takaisin alkuun

Kirjallisuus

Senf, C., ym. 2020. Excess forest mortality is consistently linked to drought across Europe. Nat Commun 11, 6200.
https://doi.org/10.1038/s41467-020-19924-1(ulkoinen linkki)
Sutinen, S., Roitto, M., Lehto, T. & Repo, T. 2014. Simulated snowmelt and infiltration into frozen soil affected root growth, needle structure and physiology of Scots pine saplings. Boreal Environment Research 19(4): 281-294.
http://hdl.handle.net/10138/228600(ulkoinen linkki)
Lehtonen, I., Venäläinen, A., Kämäräinen, M., Peltola, H., Gregow, H. 2016. Risk for large-scale fires in boreal forests of Finland under changing climate. Natural Hazards and Earth Systems Sciences 16(1): 239-253.
https://doi.org/10.5194/nhess-16-239-2016(ulkoinen linkki)
Aalto, J. ym. 2021. High-resolution analysis of observed growing season variability over northern Europe. Climate Dynamics 58
https://doi.org/10.1007/s00382-021-05970-y(ulkoinen linkki)
Veijalainen, N., ym. 2012. Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos – vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. WaterAdapt -projektin loppuraportti. Suomen ympäristö 16/2012. Suomen ympäristökeskus (SYKE), 138 s.
Lehtonen, I., Venäläinen, A., & Gregow, H. 2020. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa metsänhoidon näkökulmasta. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2020:5.
http://hdl.handle.net/10138/319348(ulkoinen linkki)
Henttonen, H. M., Mäkinen, H., Heiskanen, J., Peltoniemi, M., Lauren, A., Hordo, M., 2015. Response of radial increment variation of Scots pine to temperature, precipitation and soil water content along a latitudinal gradient across Finland and Estonia. Agricultural and Forest Meteorology 198-199, 294-308.
http://dx.doi.org/10.1016/j.agrformet.2014.09.004(ulkoinen linkki)
Kellomäki, S., Strandman, H., Heinonen, T., Asikainen, A.,Venäläinen, A., Peltola, H., 2018. Temporal and spatial change in diameter growth of boreal Scots pine, Norway spruce and birch under recent-generation (CMIP5) global climate model projections for the 21st century. Forests 9(3), 118.
https://doi.org/10.3390/f9030118(ulkoinen linkki)
Remes, M. 2021. Miten poikkeukselliset sääolosuhteet vaikuttavat metsien kasvuun? Metsään. Metsäkeskuksen asiakaslehti.
https://www.metsaan-lehti.fi/kysy-asiantuntijalta/miten-poikkeukselliset-saaolosuhteet-vaikuttavat-metsien-kasvuun.html(ulkoinen linkki)
Ruosteenoja, K., Markkanen, T., Venäläinen, A., Räisänen, P., and Peltola, H. 2017: Seasonal soil moisture and drought occurrence in Europe in CMIP5 projections for the 21st century. Climate Dyn., 50, 1177-1192.
http://doi.org/10.1007%2Fs00382-017-3671-4(ulkoinen linkki)
Tuomenvirta H., Haavisto R., Hildén M., Lanki T., Luhtala S., Meriläinen P., Mäkinen K., Parjanne A., Peltonen-Sainio P., Pilli-Sihvola K., Pöyry J., Sorvali J., Veijalainen N. 2018. Sää- ja ilmastoriskit Suomessa - Kansallinen arvio. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 43/2018. 107 s.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161015/43-2018-Saa%20ja%20ilmastoriskit%20Suomessa.pdf(ulkoinen linkki)

Takaisin alkuun

Kuivuustuhojen torjunta

Kuivuustuhojen ehkäisy

Haku ja valikko