Metsänhoitotöiden laadunhallinta
- Inte tillgänglig på svenska
Metsänhoidolla ohjataan metsien kehitystä haluttuun suuntaan. Metsänkasvatuksen toimenpiteet muodostavat ketjun, jossa edeltävien toteutusten laatu vaikuttaa seuraaviin toimenpiteisiin. Erityisesti oikein toteutettu taimikonhoito mahdollistaa laadukkaan metsän kasvamisen. Laadukas töiden suunnittelu ja toteutus sekä työmaiden laadunhallinta varmistavat kokonaisuuden onnistumisen.
Metsätyön laatu on tärkeää varmistaa kaikissa työvaiheissa
Metsätyön toteutuksen laatua seuraa ensisijaisesti työn tekijä, eli yleensä metsäpalvelun toteuttaja tai metsänomistaja. Työn tekijän on suositeltavaa seurata oman työnsä laatua omavalvontana. Omatoiminen metsänomista voi mitata oman työnsä laatua samalla tavalla kuin metsäpalvelun tuottajat. Omavalvonnan avulla voidaan parantaa työn laatua.
Metsänhoidon laatua seurataan erilaisin menetelmin
Metsänomistaja voi arvioida metsänhoidon toimenpiteen laatua ja verrata sitä puukauppa- tai metsänhoitotyösopimuksessa sovittuihin määriin ja kriteereihin.
Metsänomistaja voi ensisijaisesti tarkkailla toimenpiteen laatua:
- pyytämällä palveluntarjoajalta tietoa kohteen toteutuksesta ja tarkastamalla saamansa materiaalit. Toteuttaja voi toimittaa mm. mittaustodistukset, toteumakartat sekä erilliset laaturaportit.
- vertaamalla työn toteumaa metsänhoidon suosituksissa esitettyjä työlajikohtaisiin laatutunnuksiin.
Työn laatua voidaan arvioida kohteella silmämääräisesti tai mittaamalla laatutunnuksia. Mittaamisessa voidaan käyttää perinteisiä välineitä kuten metsurinmittaa, koealavapaa tai relaskooppia. Metsänomistaja voi arvioida laatutunnuksia itse, tai pyytää ulkopuolista asiantuntijaa suorittamaan arvioinnin.
Jos laatu ei vastaa sovittua, on syytä reagoida asiaan ja ottaa yhteyttä palveluntarjoajaan.
Metsänhoidon laatuun vaikuttavia tekijöitä
Koska metsänhoidossa toimenpiteet rakentuvat toisiaan seuraavista työvaiheista, niin toimenpiteiden laiminlyönti tai heikko toteutus vaikuttaa myös seuraavien toimenpiteiden laadukkaaseen toteutukseen.
Toimenpiteen laatuun vaikuttavat:
- valitun menetelmän soveltuvuus kohteelle
- metsän lähtötilanne ja käsittelyhistoria
- toimenpiteen metsänhoidollinen ajoitus
- toimenpiteen ajoitus vuodenaikaan ja sääolosuhteisiin nähden
Laadukkaasti ja oikea-aikaisesti tehdyt ja kohdennetut metsänhoitotyöt ja harvennushakkuut varmistavat puuston hyvän kasvun ja taloudellisen tuoton. Laadukkaaseen toteutukseen kuuluu luonnonhoidon ja metsien virkistyskäytön tavoitteiden toteutuminen.
Metsänhoidon laadun seuraaminen toimenpiteissä
Metsänhoidon toimenpiteissä laatua voidaan arvioida silmämääräisesti, mittaamalla tai hyödyntämällä saatavissa olevaa metsäkoneen toteumatietoa. Toteumatietoa voidaan myös hankkia esimerkiksi drone-kuvaukseen perustuen.
Silmämääräinen arviointi tarvitsee tuekseen mittausta
Metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa on silmämääräisen tarkastelun lisäksi suositeltavaa saada kohteesta mitattua tietoa. Näin saadaan tarkemmin selville laadun taso. Mittaaminen tehdään koealojen avulla.
Koealoilta voidaan mitata esimerkiksi maanmuokkauksessa tehtyjä viljelypaikkoja, istutettujen taimien määrää tai kasvatettavan puuston tiheyttä. Mittaamisen ohessa voidaan arvioida myös muita laatua ilmentäviä tekijöitä, kuten esimerkiksi viljelypaikan laatua ja kasvatettavien puiden vaurioiden määrää.
Perinteiset ympyräkoealat toimivat uudistusaloilla ja taimikoissa
Viljelypaikkojen, viljelytaimien tai kasvatettavan puuston määrää on helpoin mitata 3,99 metrin säteiseltä ympyräkoealalta. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää säteeltään 5,64 metrin koealaa.
Laadussa katse vaatimusten toteutumiseen ja valintojen oikeellisuuteen
Metsätyön metsän- luonnonhoidollista laatua arvioidessa kiinnitetään huomiota
- työmaan suunnittelun onnistumiseen koskien työn ajoitusta ja valitun menetelmän soveltuvuutta kohteelle
- metsäsertifioinnin, lainsäädännön (metsälain, vesilain, ympäristönsuojelulain ja luonnonsuojelulain) noudattamiseen
- toteutuksen laatua suhteessa metsänhoidon suositusten käytänteisiin
- metsänomistajan tavoitteiden toteutumiseen kohteella.
Toteutuksessa arvioidaan jääneen puuston ominaisuuksia, kuten puuston tiheyttä, puulajivalikoimaa ja tilajakaumaa. Metsänhoidon suositusten toimenpidekohtainen laadunhallinnan kuvaus tarjoaa hyvät lähtökohdat laadunseurantaan.
Työn suunnittelun, toteutuksen ja laadunhallinnan hyvät käytännöt.
Laadun varmistaminen metsänhoitotyöstä ja puukaupasta sopiessa
Puukaupan tai metsänhoitopalveluiden sopimuksessa on suositeltavaa kuvata selkeästi palvelun laatuvaatimukset ja ehdot. Metsänomistajan erityistoiveet on hyvä kirjata sopimukseen etenkin, jos ne poikkeavat yleisistä toimintatavoista.
Laadukkaassa kirjallisessa sopimuksessa on sovittu
- yhteydenpidosta (yhteyshenkilöt ja -tiedot sekä yhteydenpitotapa)
- mitä tehdään eli työn toteuttamistavoista
- missä tehdään eli käsittelyalueen rajauksesta työlajikohtaisesti
- millä aikavälillä työ tullaan tekemään, tai milloin työ on viimeistään valmis
- arvio metsänomistajalle koituvista tuloista ja menoista
- käytettävistä laatukriteereistä sekä menettelytavasta, jos laatuvaatimukset eivät täyty
- metsänomistajan erityistoiveista
- turvallisen työmaavierailun ohjeet.
Sopimus tuo toimintaan varmuutta, kun metsänomistajan ja palveluntarjoajan tavoitteet ovat kummankin osapuolen tiedossa. Palveluntarjoajan vastuulla on, että sovitut asiat välittyvät myös työn toteuttajalle.
Hyvään yhteydenpitoon kuuluvat palveluntarjoajan ilmoitukset työn aloittamis- ja lopettamisvaiheessa sekä työn etenemisestä metsänomistajalle. Lisäksi metsänomistajan tulisi saada kuvaus työn onnistumisesta. Metsänomistajan antama palaute edistää metsänhoidon laadun kehittymistä. Hyvästä työstä on myös hyvä antaa kiitosta.
Metsänhoitotöiden laadun mittaaminen maastossa
Metsänhoidon laatua voidaan arvioida tekemällä työmaalle mittauksia koealoilta. Mitä enemmän koealoja mitataan, sitä luotettavammaksi mittaustulos muodostuu.
Ympyräkoealan mittaus
- Koealojen toteutuksessa käytetään yleisesti ympyräkoealoja, joiden säde on 3,99 metriä (kerroin 200) tai 5,64 metriä (kerroin 100). Koealojen toteutuksessa yksinkertainen apuväline on oikean mittainen mittavapa.
- Koealat voidaan ottaa kohteelta sattumanvaraisesti tai systemaattisesti esimerkiksi kulkemalla suoraan alueen läpi ja ottamalla koealoja määrävälein.
- Koealoja on hyvä ottaa useampia, jotta kohteen keskimääräiset tunnukset saadaan mitatuksi riittävän luotettavasti. Yleensä jo 7-10 koealaa antaa yhdeltä työmaalta antaa hyvän kuvan laadusta ja sen vaihtelusta alan sisällä.
Ohjeita omavalvontaan lisää: Metsänhoitotöiden omavalvontaoppaasta(ulkoinen linkki).
Laadunhallinta metsänuudistamisessa
Metsänuudistamisen laatuun on tärkeää kiinnittää huomiota heti siinä vaiheessa, kun metsän uudistushakkuusta päätetään. Uudistamisvaiheeseen sisältyy uudistamismenetelmän valinta ja siihen liittyvien toimenpiteiden suunnittelu.
Uudistamistapaa ja -menetelmää suunnitellessa on tärkeää ottaa huomioon kohteen ominaispiirteet (esimerkiksi kasvupaikka, maalaji, kivisyys ja vesitalous), metsänomistajan tavoitteet sekä mahdolliset erityispiirteet.
Metsänuudistamisen laadunhallinnassa arvioidaan toimenpiteen laadun lisäksi myös uudistamisketjun suunnittelun onnistuminen. Viljellyllä uudistusalalla arvioidaan maanmuokkauksen toteutusta sekä kylvön tai istutuksen tulosta.
Vieritä taulukkoa sivuttain nähdäksesi kaikki sarakkeet.
| Kriteeri | Laadun kuvaus |
|---|---|
| Uudistamisen suunnittelu | |
| Uudistamistoimet on toteutettu viivyttelemättä | Maanmuokkaus ja viljelytyöt on tehty viivyttelemättä uudistushakkuun jälkeen, viimeistään kahden kasvukauden jälkeen uudistushakkuusta. |
| Uudistamismenetelmä on kohteelle soveltuva | Uudistamismenetelmä on valittu kohteelle sopivaksi, huomioiden kasvupaikka ja maalaji sekä niiden vaihtelu kohteella, suositusten mukaisesti. Kohteen tuhoriskit ja niiden todennäköisyys on huomioitu. Puulajin ja uudistamismenetelmä valinta. |
| Uudistamisalan luonnonhoito on huomioitu | Uudistamisalan suojavyöhykkeet, säästöpuut ja muut mahdolliset luontokohteet ovat rajattu pois uudistusalasta. Ohjeet luonnonhoitoon on annettu. |
| Viljely on tehty jalostetulla materiaalilla | Viljelyssä on käytetty jalostettua alkuperää olevia taimia tai siemeniä näiden saatavuuden mukaan. |
| Vesiensuojelusuunnitelma ja ojitusilmoitus on tehty tarvittaessa | Maanmuokkauksen täydentävät toimet on suunniteltu ja ohjattu käyttämään tarvittavia vesiensuojelutoimia. Ojienkunnostus kohteille on laadittu riittävät vesiensuojelutoimet, ja on tehty vesiensuojelusuunnitelma ja ojitusilmoitus. |
| On varmistettu, että lähtökohdat uudistamiselle ovat kunnossa. | Uudistamista haittaava pienpuusto on raivattu tarvittaessa. Kohteella ei esiinny puunkasvua haittaavaa ravinne-epätasapainoa tai siitä ollaan huolehtimassa. Hakkuutähteet eivät merkittävästi haittaa uudistamista. |
| Maanmuokkauksen työnjälki | |
| Maanmuokkaus on kohteelle sopiva ja laadukkaasti toteutettu | Tavoitteen mukainen kasvupaikalle ja maalajille soveltuva määrä menetelmän mukaisia laadukkaita viljelypaikkoja on tehty. Maanmuokkausta ei ole toteutettu tarpeettoman voimakkaana ja muokkausjälki on tavoitteiden mukainen. Kasvatuskelpoisia luonnontaimia on mahdollisuuksien mukaan säästetty. Maanmuokkauksen toteutus. |
| Tarvittaessa täydentävien muokkaustapoja on käytetty | Tarvittaessa täydentäviä muokkaustapoja on käytetty ja samalla on huolehdittu vesitalouden järjestelyistä ja niihin liittyvistä vesiensuojelutoimista. Vesiensuojelu maanmuokkauksessa. Jos ojituksia, ojitus- ja naveromätästystä on toteutettu, on ojaverkosto tehty mahdollisimman suppeana ja vain siihen syvyyteen, joka on ollut välttämätöntä metsän kasvun varmistamiseksi. |
| Vesiensuojelu on toteutettu suunnitelman mukaisesti | Ojien kunnostuksessa on noudatettu laadittua suunnitelmaa. |
| Viljelyn työnjälki | |
| Viljely on kohteelle sopiva ja laadukkaasti toteutettu | Tavoitteen mukainen ja sopiva määrä kasvupaikalle ja maalajille tarkoitettuja puulajeja on viljelty. Metsänviljely istuttamalla ja kylvämällä. |
| Viljelymateriaali on varastoitu ja säilytetty oikein | Viljelymateriaali on säilytetty ja varastoitu oikein. |
| Istutustiheys ja siemenmäärä on tarkoituksen mukainen | Viljely on toteutettu sopivalla taimi/siemen määrällä, joka huomioi lähtökohdat, käytetyt menetelmät ja tavoitteet. |
| On viljelty maanmuokkausmenetelmän mukaisiin kohtiin | Viljely on toteutettu laadukkaille viljelypaikoille eli istutus on tehty mättään/laikun keskelle. Puulajisekoituksen mahdollistamiseksi osa muokatuista viljelypaikoista on voinut jäädä viljelemättä taimettuen luontaisesti, sekä on voitu käyttää sekaviljelytekniikoita. |
| Taimet on istutettu oikein | Taimet ovat istutettu sopivan syvään niin, että paakun päälle tulee 3-6 cm kivennäismaata. Istutetut taimet on tiivistetty, jolloin ne eivät irtoa, jos tainta nykäistään kevyesti. |
| Taimien pakkausmateriaalit on kuljetettu pois ja kierrätetty asianmukaisesti. | Taimilaatikot on tuotu pois uudistusalalta ja kierrätetty asianmukaisesti. |
| Luontainen uudistaminen | |
| Luontaisen uudistamisen onnistumisen edellytykset on varmistettu | Luontaisen uudistamisen alalle on tehty kevyt maanmuokkaus, tai kohteen luontainen uudistuminen on muutoin mahdollista. Siemenpuut ovat hyvälaatuisia (suorarunkoisia, vähäoksaisia, elinvoimaiset latvukset) ja ne ovat uudistusalalla sijainniltaan ja määrällisesti suositusten mukaiset. |
| Luonnonhoidon toteutus | |
| Tärkeät luontokohteet ja erityiset lajiesiintymät on turvattu | Monimuotoisuudelle tärkeät luontokohteet sekä erityiset lajiesiintymät on turvattu rajaamalla pois uudistusalasta. |
| Säästö- ja lahopuita sekä suojatiheikköjä on jätetty tai tehty | Säästöpuita ja säästöpuuryhmiä on jätetty tavoitteen mukaisesti. Lahopuut on säästetty ja niitä on varottu. Tekopökkelöitä on tehty tarvittava määrä. On huolehdittu, ettei järeitä maalahopuita ole rikottu. On huolehdittu, ettei ole muokattu alle kahden metrin päästä eläviä säästöpuita. |
| Suoja- ja vaihettumisvyöhykkeitä on jätetty | Vesien varsille on jätetty suojavyöhykkeet. Soiden reunoille on jätetty vaihettumisvyöhykkeet. Monimuotoisuutta on edistetty pellon reunavyöhykkeellä mahdollisuuksien mukaan. |
Laadunhallinta taimikonhoidossa
Taimikonhoidossa varmistetaan kasvatettavien taimien kehitys ja järeytyminen vähentämällä puiden välistä kilpailua. Taimikonhoidon oikea ajoitus ja kasvatettavan puuston sopiva tiheys takaavat kustannustehokkaan ja laadukkaan lopputuloksen.
Taimikoihin on suositeltavaa säästää jo varhaisperkauksessa eri puulajeja, jotta puulajien monipuolisuutta voidaan varmistaa taimikonharvennusvaiheessa. Taimikonharvennuksessa valitaan lopullinen kasvatustiheys ja puulajisuhteet. Taimikonhoitokertoja tulee eri määrä erilaisille kohteille - tyypillisesti 1-3 kertaa ennen ensiharvennusta.
• toimenpiteen tarpeellisuus ja ajoitus
• luonnonhoidon toteutus kuten tiheiköt ja monipuolisen lehtipuuston varmistaminen
• tuhoriskit: hirvieläin-, juurikääpä- sekä lumituhoriski
• metsänomistajan tavoitteet.
Vieritä taulukkoa sivuttain nähdäksesi kaikki sarakkeet.
| Kriteeri | Laadun kuvaus |
|---|---|
| Taimikonhoidon suunnittelu | |
| Taimikonhoito on tehty oikea-aikaisesti | • Toimenpide on ajoitettu metsänhoidon suositusten mukaisesti. • Varhaisperkaus yleensä 4-5 vuotta uudistamisesta, pohjoisemmassa ja karummilla kankailla hieman myöhemmin. • Taimikonharvennus yleensä 10-12 vuotta uudistamisesta, pohjoisemmassa ja karummilla kankailla hieman myöhemmin. |
| Valittu taimikonhoitomenetelmä on kohteelle soveltuva | • Kohteelle on suunniteltu oikea taimikonhoitotoimenpide, varhaisperkaus voi joillain kohteilla jäädä välistä. |
| Luonnonhoito on huomioitu ja ohjeistettu | • Taimikonhoidon toteuttajille on ohjeistettu kohteella huomioitava luonnonhoito tarvittavilla kartoilla yms. |
| Työnjälki varhaisperkaus | |
| Kasvatettavien taimien kasvuedellytykset on varmistettu | • Kasvatettavien taimien ympärystö on raivattu kilpailevasta kasvustosta, eritoten lehtipuuvesakosta, 1 m säteeltä kasvatettavista taimista. Katso tarkemmin: varhaisperkaus kuusivaltainen taimikko ja varhaisperkaus mäntyvaltainen taimikko. |
| Puulajikirjon säilymisestä, sekapuustoisuudesta ja lehtipuusekoituksesta halutussa määrin on huolehdittu | • Raivauksessa on säästetty kasvatettavaksi aiottua lehtipuustoa, huolehtien puuston pituusjakauman tasaisuudesta tai jättäen kasvatettavaa puustoa lyhyempiä lehtipuita. • Puulajikirjoa on ylläpidetty eli kaikkia kohteella olevia puulajeja löytyy myös raivauksen jälkeen. |
| Puustotuhoriskit on huomioitu | • Havupuustoa ei ole raivattu sulan maan kaudella, kun vrk keskilämpötila on yli +5 astetta ja ollaan juurikäävän riskialueella. |
| Työnjälki taimikonharvennus | |
| Kasvatettava puuston määrä, laatu ja tilajakauma on hyvä | • Taimikontiheys ja puulajivalinta on tehty suosituksen mukaan. Taimikonharvennuksen ajankohta ja tavoitetiheydet. • Kasvatettavat taimet ovat pääsääntöisesti yli 1 m päässä toisistaan. • Huonolaatuiset ja etukasvuiset puut on raivattu. |
| Puulajikirjon säilymisestä, sekapuustoisuudesta ja lehtipuusekoituksesta halutussa määrin on huolehdittu | • Lehtipuuosuus on tavoitteen mukainen. • Sekapuustoisuus on tavoitteen mukainen. • Puulajikirjoa on ylläpidetty eli kaikkia kohteella olevia puulajeja löytyy myös raivauksen jälkeen. |
| Puustotuhoriskit on huomioitu | • Havupuustoa ei ole raivattu sulan maan kaudella, kun vrk keskilämpötila on yli +5 astetta, ja ollaan juurikäävän riskialueella. • Korkean hirvieläintuhoriskin alueella taimikonharvennus tehdään vasta 5 m puustoon ja säästetään hirvieläinten jo syömiä taimia kasvatettavien lisäksi. |
| Luonnonhoidon toteutus | |
| Tärkeät luontokohteet ja erityiset lajiesiintymät on turvattu | • Monimuotoisuudelle tärkeät luontokohteet sekä erityiset lajiesiintymät on turvattu. |
| Vaikeakulkuiset ja puuntuotannollisesti vähäarvoiset kohteet on kierretty | • Kohtia, joilla puuston kasvu ei vastaa tavoitteita tai maasto/ alue on vaikea kulkuinen, ettei sen raivaamisella saavuteta tavoiteltua hyötyä, voidaan jättää raivaamatta. Näitä voidaan hyödyntää tiheikköinä. |
| Suojatiheikköjä on jätetty | • Suojatiheikköjä on jätetty. Niitä voi sijoittaa eritoten lahopuiden, tekopökkelöiden tai muuten säästettävien kohtien yhteyteen tai vähäarvoisempiin kohtiin. |
| Suoja- ja vaihettumisvyöhykkeitä ei ole raivattu | • Vesien varsille on jätetty suojavyöhykkeet • Soiden reunoille on jätetty vaihettumisvyöhykkeet. • Monimuotoisuutta on edistetty pellon reunavyöhykkeellä mahdollisuuksien mukaan. |
Ojituksen kunnostuksen laadunseuranta
Metsäkeskus seuraa kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisen kunnostusojituksen työn laatua otannalla tehtävin maastotarkastuksin. Yhtenäisellä tarkastus- ja arviointimenetelmällä saadaan aiempaa parempaa tietoa kunnostusojitushankkeiden suunnittelun ja toteutuksen laadusta, vesiensuojelun onnistumisesta sekä kunnostusojituksen ympäristövaikutuksista.
Hankekohtainen otanta
Tarkastus perustuu hankekohtaiseen otantaan. Otantatarkastuksessa arvioidaan kunakin vuonna valmistuneita ja valmistuvia kunnostusojitushankkeita.
Hankkeen arviointi perustuu koeala-arviointiin. Pienillä hankkeilla koealaotanta voi kohdistua koko hankkeen alueelle. Suurilla hankkeilla ja hajallaan olevista käsittelykuvioista koostuvilla hankkeilla tarkastus kohdistuu vain osaan hankkeesta.
Kunnostusojituksen työn laadun jatkuvan kehittämisen päämääränä on, että tuotteen ja palvelun laatu vastaa tilaajan odotuksia ja täyttää kunnostusojitusta koskevan metsä-, ympäristö- ja vesilainsäädännön ja määräysten sekä muiden sopimusten edellytykset.
Kunnostusojituksen suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden osaamista kehitetään ja pidetään yllä jatkuvalla koulutuksella. Samoin on tärkeää pitää kunnostusojituksen suunnittelua ja toteutusta koskevat suositukset ja ohjeet ajan tasalla. Työnlaadun seurannasta kertyvä aineisto on erinomainen väline tässä työssä. Ojituksen suunnittelijoilta ja urakoitsijoilta kerätään myös palautetta kunnostusojituksen eri työvaiheissa ilmenneiden ongelmien välitöntä poistamista varten.
Ojituksen kunnostuksen vastuut ja valvonta
Ojituksen kunnostushankkeen suunnittelijan tulee selvittää ojituksen mahdolliset ympäristöhaitat ja suunnitella toimenpiteet niiden vähentämiseksi. Hän myös tarkistaa ja tarvittaessa varmistaa metsä- ja ympäristöviranomaisilta alueen mahdolliset metsälain, luonnonsuojelulain ja vesilain mukaiset erityiskohteet sekä hoitaa ojituksen ennakkoilmoituksen Lupa- ja valvontavirastoon vesilain ja vesitalousasetuksen mukaisesti.
Lähtökohtana on, että kunnostustyö tehdään laaditun suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmasta poikkeaminen voi vaikuttaa muun muassa vastuukysymyksiin mahdollisissa vahinkotapauksissa. Mikäli työn toteuttaja havaitsee perusteltuja syitä poiketa suunnitelmasta, hän ottaa ennen muutosta yhteyden työn teettäjään.
Ojituksen kunnostussuunnitelmaan työn aikana tehdyt muutokset tulee kirjata hankkeeseen liittyviin asiakirjoihin.
Itse ojituksen kunnostuksen kannalta on tärkeää, että tieto huomioon otettavista metsä-, luonnonsuojelu- ja vesilain mukaisista erityiskohteista välittyy ojituksen toteuttajalle.
Työn suunnittelija ja toteutusorganisaatio vastaavat suunnittelussa ja toteutuksessa ympäristövahingoista ja haitoista. Muutoin vastuu kunnostuksesta aiheutuneista vesistöhaitoista on pääsääntöisesti hyödynsaajilla tai ojitusta varten perustetulla ojitusyhtiöllä.
Sanasto
- Hakkuutähteiden korjuu
Hakkuutähdettä ovat ainespuuhakkuun sivutuotteet, joihin kuuluvat rungon latvaosa, oksat, neulaset ja lehdet sekä ainespuukäyttöön soveltumattomat rungon osat. Soveltuvilta kohteilta hakkuutähteet ja kannot on mahdollista korjata energiapuuksi. Monimuotoisuudelle tärkeiden vanhojen lehtipuiden sekä kuolleiden puiden korjuuta ei suositella.
- Laadunhallinta
Laatu määrittää, kuinka hyvin tuote tai palvelu vastaa sille asetettuja odotuksia eli laatukriteereitä. Laadunhallinnalla tarkoitetaan toimenpidekohtaisia ohjeita ja toimintatapoja, joilla varmistetaan haluttu lopputulos.
Metsänhoidon laadunhallinta tarkoittaa metsien hoidon suunnitelmallista toteuttamista valittujen tavoitteiden ja rajoitteiden mukaisesti. Laadunhallintaan on yleisiä laatuvaatimuksia ja työlajikohtaisia kriteeristöjä. Niiden taustalla ovat mm. lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja metsänhoidon suositusten kuvaamat parhaat käytännöt. Myös metsänomistaja voi asettaa vaatimuksia laadukkaalle toteutukselle. - Lannoitus
Metsänlannoituksen tavoitteena on parantaa puuston kasvua ja elinvoimaisuutta lisäämällä niitä ravinteita, joita maapohjassa on niukasti puiden tarpeeseen nähden. Metsänlannoitusta voidaan tehdä kasvatus- ja terveyslannoituksena.
- Maanmuokkaus
Maanmuokkaus tehdään maanpintaa paljastavilla tai kohoumia muodostavilla menetelmillä. Maanmuokkauksen tarkoituksena on parantaa siementen itämistä sekä taimien elossa säilymistä ja kasvua ensimmäisten vuosien aikana. Muokkaus helpottaa uudistamistyötä ja parantaa uudistamisen laatua.
Maanmuokkaus vaikuttaa metsikön kehitykseen pitkälle tulevaisuuteen ja sillä voidaan vaikuttaa koko uudistamisketjun kustannustehokkuuteen. Onnistuneen uudistamisen edellytyksenä on kasvupaikan ja uudistustavan perusteella valittu maanmuokkausmenetelmä. Maanmuokkaus parantaa taimien kilpailuasemaa muuhun kasvillisuuteen nähden ja suojaa niitä muun muassa tukkimiehentäituhoilta.
- Ojien kunnostaminen
Ojien kunnostamisella (aiemmin kunnostusojitus) tarkoitetaan etenkin metsätalouskäytössä olevien turvemaiden vanhojen ojien perkausta. Ojien kunnostamisen tavoitteena on ylläpitää tai lisätä puuston kasvua laskemalla alueen pohjavedenpinnan tasoa.
- Runkoluku
Runkoluku kuvaa metsässä olevien puiden määrää hehtaarilla.
- Taimikonharvennus (varttuneen taimikon hoito)
Taimikonharvennuksessa kasvatettavan puuston tiheys ja puulajisuhteet harvennetaan tavoitteen mukaiseksi. Taimikonharvennuksen tavoitteena on, että ensiharvennuksessa korjattavat puut ovat järeydeltään myyntiin kelpaavia. Pääsääntöisesti työ tehdään varttuneessa taimikossa.
- Taimikonhoito
Taimikonhoidon toimenpiteitä ovat taimikon varhaishoito ja taimikonharvennus.
- Taimikon varhaishoito
Taimikon varhaishoitoon kuuluvia työlajeja ovat heinäntorjunta, täydennysviljely ja taimikon varhaisperkaus.
- Taimikon varhaisperkaus
Taimikon varhaisperkauksessa nuoresta taimikosta poistetaan kasvatettavien taimien kehittymistä haittaavaa puustoa ja vesakkoa joko reikä- tai täysperkauksena. Varhaisperkaus tehdään, kun männyntaimikon keskipituus on alle 1 metriä ja kuusentaimikon keskipituus alle 1,5 metriä.
- Valtapituus
Metsikössä sadan paksuimman puun keskipituutta (m) hehtaarilla kutsutaan valtapituudeksi. Valtapituutta käytetään arvioidessa metsikön harvennustarvetta ja kasvatuskelpoisuutta.