Metsätalouden kannattavuuden mittaaminen

Metsätalouteen sijoitettu pääoma muodostuu metsälön hankkimiseen käytetyistä varoista, hankinnan jälkeen metsälössä tapahtuneista arvonmuutoksista sekä oman vastikkeetta tehdyn työn arvosta. Yhteismetsissä ja yhtiöissä kertyneet, omistajille jakamattomat voitot kasvattavat oman pääoman määrää. Yksityismetsänomistajille voitto jaetaan täysimääräisenä joka vuosi. 

Sijoitettu pääoma jakautuu omaan ja vieraaseen pääomaan. Omaksi pääomaksi luetaan metsänomistajan sijoittama pääoma, toimintaan sijoitetun oman työn arvo sekä toiminnan aikaansaama arvonlisäys. Vieras pääoma on ulkopuolisten tahojen sijoittamaa pääomaa, josta on takaisinmaksuvelvollisuus. Hyvä esimerkki vieraasta pääomasta on metsäkiinteistön hankinnan rahoittamiseksi otettu laina. 

Lainaa on kannattavaa ottaa metsätalouden rahoittamiseksi, jos sijoitetun pääoman tuotto on korkeampi kuin lainan korko. Tällöin velkarahoituksella voidaan nostaa oman pääoman tuottoa. Mikäli vieraasta pääomasta maksettava korko kasvaa tuottoa suuremmaksi, vähentyy oman pääoman tuotto välittömästi. Mitä suurempi vieraan pääoman osuus on sijoitetusta pääomasta, sitä suurempi on riski, että toiminta kääntyy tappiolliseksi kannattavuuden laskiessa tai lainakorkojen noustessa. 

Erittäin vakavaraiseksi katsotaan yleensä liiketoimi, jonka omavaraisuusaste on yli 50 % eli missä omaa pääomaa on enemmän kuin puolet sijoitetusta pääomasta. Metsätalous on pääomavaltaista ja sijoitetun pääoman tuottoprosentti on usein lähellä vieraan pääoman korkoa. Näistä syistä on metsätaloudessa pidettävä erityistä huolta vakavaraisuudesta ja omavaraisuusasteen pitäminen korkeana on perusteltua. 

Monessa tapauksessa metsäkiinteistöt vaihtavat omistajaa perinnön tai lahjoituksen kautta. Varsinaista hankintamenoa ei silloin synny, mutta uudella omistajalla on mahdollisuus myydä metsäkiinteistö eteenpäin. Pitämällä kiinteistön hän jättää tämän mahdollisuuden käyttämättä ja näin voidaan katsoa, että hänen sijoituksensa metsätalouteen vastaa sen todennäköistä myyntihintaa tai sen vahvistettua verotusarvoa. 

 Metsätalouteen sitoutunut pääoma on määrältään sama kuin sijoitettu pääoma, mikäli varallisuuserät ovat oikein arvotettuja ja arvonmuutokset on huomioitu oman pääoman määrässä. Metsätaloudessa valtaosa pääomasta on sitoutunut puustoon. Sen lisäksi pääomaa on sitoutunut muun muassa metsämaahan, tiestöön ja koneisiin. Pääoman määrään vaikuttavat ennen kaikkea puuston kasvu ja hakkuut sekä puutavaralajien hinnanmuutokset. 

Metsätalouden kannattavuustarkasteluissa tuottoa verrataan usein sitoutuneeseen pääomaan. Kun tarkastelun kohteena on erillinen metsikkökuvio, on käytännöllistä arvioida metsikköön sitoutunutta pääomaa kuvion puuston ja maaperän tuotoskyvyn perusteella.

Millä tuottovaatimuksella metsänomistaja on valmis sijoittamaan metsäomaisuuteen ja pitämään pääomansa sidottuna siinä riippuu siitä, mitä vaihtoehtoja hän kohtaa pääomamarkkinoilla. Metsänomistajan punnitessa tarjolla olevien sijoitusvaihtoehtojen odotettua tuottoa tai eri rahoituslähteiden kokonaishintaa hänelle muodostuu käsitys, millaista korkoa hänen pitää vähimmillään vaatia. Tuloksena on hänen metsätaloudelle asettamansa pienin hyväksyttävä korko. 

Pienin metsätaloudesta hyväksyttävissä oleva korkokanta ei ole kaikilla metsänomistajilla sama heidän erilaisen kokonaistaloutensa ja riskinsietokykynsä vuoksi. Yksittäisenkin metsänomistajan tuottovaatimus voi muuttua hänen elämäntilanteensa ja vakavaraisuutensa muutosten myötä. 

Määrittäessään pienimmän hyväksyttävän koron metsänomistajan on huomioitava, kuinka suuri riski pääoman tai sen osan menettämiselle on eri vaihtoehdoissa. Pääomamarkkinoilla eri riskitasot heijastuvat korkovaatimuksiin. Mitä korkeampi riski on, sitä suurempaa korvausta sijoittaja pyytää sijoittamalleen rahalle. Metsäomaisuus säilyttää hyvin arvonsa ja sen tuotto on suhteellisen vakaa ja ennustettava. 

Koska metsänhoidon investoinnit ovat erittäin pitkäaikaisia, metsätalouden kannattavuusarvioinneissa on syytä käyttää reaalikorkoa, jossa on otettu huomioon rahan arvon muutokset. 

Diskonttaus vastaa kysymykseen, minkä arvoinen tulevaisuudessa syntyvä tulo tai meno on nykyhetkellä. Investointi tai toimenpideketju, jonka nettonykyarvo on positiivinen, antaa tuottovaatimusta suuremman tuoton ja katsotaan tämän perusteella kannattavaksi. Negatiivinen nykyarvo ilmaisee vastaavasti, että käytetyllä tuottovaatimuksella investointi tai toimenpideketju ei ole kannattava, koska vaihtoehtoisesta sijoituksesta olisi mahdollista saada parempi tuotto. 

Yhden kiertoajan nettonykyarvotarkastelu soveltuu vain samanpituisten kasvatusketjujen vertailuun. Eripituisten kasvatusketjujen kannattavuuden vertailussa on syytä käyttää ns. paljaan maan arvoa. 

Paljaan maan arvo (PMA) on arvio puunkasvatuksen tulojen ja menojen nettonykyarvosta, kun tarkastellaan kasvatusta metsikön perustamishetkestä ikuisuuteen samaa kasvatusohjelmaa toistaen. Se lasketaan Faustmannin kaavalla. Kaava voidaan esittää yksinkertaistetusti siten, että puunmyyntitulot ja metsänkasvatuksen kustannukset diskontataan suoraan ensimmäisen kiertoajan alkuun.[Lähdeviite2] 

Suositellut metsänhoidon toimenpiteet, kasvatustiheydet ja harvennusmallit sekä uudistamisjäreydet, perustuvat kassavirta-analyyseihin. Analyysit on tehty 2–3 %:n tuottovaatimuksella. [Lähdeviite3]  [Lähdeviite4] Kasvumallien avulla on voitu simuloida eri kasvatusketjujen synnyttämiä kassavirtoja ja verrata niiden kannattavuutta keskenään.

10  Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 

• 1000  Maa- ja vesialueet 
• 1010  Rakennukset ja rakennelmat 
• 1020  Koneet ja kalusto 
• 1030  Osakeet ja osuudet 
• 1040  Metsänparannukset 
• 1050  Muut aineelliset hyödykkeet 
• 1060  Mut pitkävaikutteiset menot 
• 1070  Kertynyt poistoero 

11  Muut pitkäaikaiset sijoitukset ja saamiset 

• 1100  Osakkeet ja osuudet 
• 1110  Saamiset omistajilta ja [Rivityskohta]omistusyhteysyrityksiltä 
• 1180  Muut pitkäaikaiset sijoitukset 
• 1190  Muut pitkäaikaiset saamiset 

12  Leasingvastuukanta 

13  Vaihto-omaisuus 

• 1300  Puutavaravarasto 
• 1310  Puusto 
• 1320  Ennakkomaksut 
• 1390  Muu vaihto-omaisuus 

14  Lyhytaikaiset saamiset 

• 1400  Pystymyynnin saamiset 
• 1410  Hankintamyynnin saamiset 
• 1430  Muut puunmyyntisaamiset 
• 1440  Lainasaamiset 
• 1450  Sisäiset saamiset 
• 1460  Siirtosaamiset 
• 1480  Alv-saamiset 
• 1490  Muut saamiset 

15  Rahat ja rahoitusarvopaperit 

• 1500  Kassatili 
• 1510  Pankkitili 
• 1590  Muut rahoitussaatavat  

20  Taseen oma pääoma 

• 2000  Oma pääoma tilikauden alussa 
• 2010  Oman pääoman arvonmuutokset 
• 2020  Pääoman sijoitus 
• 2030  Tilikauden tulos 
• 2040  Oman työn arvo 
• 2050  Pääoman palautus 
• 2060  Yksityisotto 

21  Tilinpäätössiirtojen kertymä 

• 2100  Kertynyt poistoero 
• 2110  Metsänuudistamisvaraus 
• 2120  Menovaraus 
• 2130  Tuhovaraus 

22  Investointiavustukset 

23  Pitkäaikainen vieras pääoma 

• 2300  Korkotukilainat 
• 2310  Muut korolliset lainat 
• 2390  Muut pitkäaikaiset velat 

24  Laskennallinen verovelka 

25  Leasingvastuukanta 

26  Lyhytaikainen vieraspääoma 

• 2600  Ostovelat 
• 2610  Pystymyynnin ennakkomaksut 
• 2620  Hankintamyynnin ennakkomaksut 
• 2630  Muun puunmyynnin ennakkomaksut 
• 2640  Muun myynnin ennakkomaksut 
• 2650  Korottomat velat 
• 2680  Alv-velat 
• 2690  Muut lyhytaikaiset velat 

30  Puutavaran myyntimenot 

• 3000  Puutavaran myynnin korvaukset ulkopuolisille 
• 3030  Puutavaran myynnin matkat 
• 3050  Puutavaran myynnin materiaalit 
• 3060  Puutavaran myynnin oma työ 
• 3090  Muut puutavaran myyntimenot 

31  Puutavaran hakkuumenot 

• 3100  Puutavaran hakkuun korvaukset urakoitsijoille 
• 3110  Puutavaran hakkuun palkat 
• 3120  Puutavaran hakkuun sosiaalimaksut 
• 3130  Puutavaran hakkuun matkat 
• 3140  Puutavaran hakkuun konemenot 
• 3150  Puutavaran hakkuun materiaalit 
• 3160  Puutavaran hakkuun oma työ 
• 3190  Muut puutavaran hakkuumenot 

32  Puutavaran lähikuljetus- ja varastointimenot 

• 3200  Puutavaran lähikuljetuksen korvaukset urakoitsijoille 
• 3210  Puutavaran lähikuljetuksen palkat 
• 3220  Puutavaran lähikuljetuksen sosiaalimaksut 
• 3230  Puutavaran lähikuljetuksen matkat 
• 3240  Puutavaran lähikuljetuksen konemenot 
• 3250  Puutavaran lähikuljetuksen materiaalit 
• 3260  Puutavaran lähikuljetuksen oma työ 
• 3270  Puutavaran varastoinnin erillismenot 
• 3290  Muut puutavaran lähikuljetus- ja varastointimenot 

33  Metsänuudistamiskulut 

• 3300  Metsänuudistamisen korvaukset urakoitsijoille 
• 3310  Metsänuudistamisen palkat 
• 3320  Metsänuudistamisen sosiaalimaksut 
• 3330  Metsänuudistamisen matkat 
• 3340  Metsänuudistamisen konemenot 
• 3350  Metsänuudistamisen materiaalit 
• 3360  Metsänuudistamisen oma työ 
• 3390  Muut metsänuudistamismenot 

34  Muut metsänhoitomenot 

• 3400  Metsänhoidon korvaukset urakoitsijoille 
• 3410  Metsänhoidon palkat 
• 3420  Metsänhoidon sosiaalimaksut 
• 3430  Metsänhoidon matkat 
• 3440  Metsänhoidon konemenot 
• 3450  Metsänhoidon materiaalit 
• 3460  Metsänhoidon oma työ 
• 3490  Muut metsänhoitomenot 

35  Kunnossapitomenot 

• 3500  Kunnossapidon korvaukset urakoitsijoille 
• 3510  Kunnossapidon palkat 
• 3520  Kunnossapidon sosiaalimaksut 
• 3530  Kunnossapidon matkat 
• 3540  Kunnossapidon konemenot 
• 3550  Kunnossapidon materiaalit 
• 3560  Kunnossapidon oma työ 
• 3590  Muut kunnossapitomenot 

36  Metsänparannusmenot 

• 3600  Metsänparannuksen korvaukset urakoitsijoille 
• 3610  Metsänparannuksen palkat 
• 3620  Metsänparannuksen sosiaalimaksut 
• 3630  Metsänparannuksen matkat 
• 3640  Metsänparannuksen konemenot 
• 3650  Metsänparannuksen materiaalit 
• 3660  Metsänparannuksen oma työ 
• 3690  Muut metsänparannusmenot 

37  Monikäytön menot 

• 3700  Monikäytön korvaukset urakoitsijoille 
• 3710  Monikäytön palkat 
• 3720  Monikäytön sosiaalimaksut 
• 3730  Monikäytön matkat 
• 3740  Monikäytön konemenot 
• 3750  Monikäytön materiaalit 
• 3760  Monikäytön oma työ 
• 3790  Muut monikäyttömenot 

38  Hallinnon menot 

• 3800  Hallinnon korvaukset ulkopuolisille 
• 3830  Hallinnon matkat 
• 3850  Hallinnon materiaalit 
• 3860  Hallinnon oma työ 
• 3890  Muut hallintomenot 

39  Metsätalouden muut menot 

• 3900  Metsätalouden sivuansiomenot 
• 3910  Korvaukset ammattiavusta ja neuvontapalveluista 
• 3920  Vuokra- ja leasingmenot 
• 3930  Kurssi- ja koulutusmenot 
• 3940  Jäsenmaksut 
• 3950  Sertifointimaksut 
• 3960  Muu oma työ 
• 3970  Tieyksikkömaksut 
• 3980  Vakuutusmaksut 
• 3990  Muut metsätalouden menot 

40  Poistot 

• 4000  Poistot maa-alueista 
• 4010  Poistot rakennuksista ja rakennelmista 
• 4020  Poistot koneista ja kalustosta 
• 4030  Poistot metsänparannuksista 
• 4090  Poistot muista pitkävaikutteisista menoista 

41  Kertynyt poistoero 

• 4100  Yli-/alipoistot maa-alueista 
• 4110  Yli-/alipoistot rakennuksista ja rakennelmista 
• 4120  Yli-/alipoistot koneista ja kalustosta 
• 4130  Yli-/alipoistot metsänparannuksista 
• 4190  Yli-/alipoistot muista pitkävaikutteisista menoista 

42  Vieraan pääoman menot 

• 4200  Korkotukilainojen korkomenot 
• 4210  Muiden lainojen korkomenot 
• 4290  Muut vieraan pääoman verot 

43  Varausten muutokset 

• 4300  Metsänuudistamisvarauksen muutos 
• 4310  Menovarauksen muutos 
• 4320  Tuhovarauksen muutos 

44  Verot ja veroluonteiset maksut 

• 4400  Välittömät verot (säännölliset verot) 
• 4401  Pääomatuloverot 
• 4402  Valtion verot ansiotuloista 
• 4403  Kunnallisverot ansiotuloista 
• 4409  Muut välittömät verot 
• 4420  Omaisuuden siirtoverot (satunnaiset verot)
• 4421  Perintöverot 
• 4422  Lahjaverot 
• 4423  Varainsiirtoverot 
• 4429  Muut omaisuuden siirtoverot 
• 4430  Kiinteistöverot 
• 4450  Verovähennykset välittömistä veroista 
• 4451  Alijäämähyvitys 
• 4452  Metsävähennys 
• 4453  Muut ylimääräiset vähennykset 

45  Arvonmuutokset 

• 4500  Puutavaravaraston arvonmuutos 
• 4510  Puuston arvonmuutos 
• 4520  Muun vaihto-omaisuuden arvonmuutos 
• 4530  Maan arvonmuutos 
• 4540  Muun käyttöomaisuuden arvonmuutos 

46  Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä 

47  Vaihtuvien vastaavien poikkeukselliset arvonalentumiset 

48  Satunnaiset menot 

50  Puun myyntitulot 

• 5000  Pystymyyntitulot (kantorahatulot) 
• 5010  Hankintamyyntitulot 
• 5190  Muut puunmyyntitulot 

51  Puun oma käyttö 

• 5100  Puun veronalainen oma käyttö 
• 5110  Puun verovapaa oma käyttö 

52  Metsätalouden muut tulot 

• 5200  Maa-alueiden vuokratulot 
• 5210  Koneiden ja kaluston vuokratulot 
• 5220  Metsästys- ja kalastusoikeuksien vuokratulot 
• 5230  Käyttöomaisuuden myyntivoitot 
• 5240  Veronalaiset avustukset 
• 5290  Muut myyntitulot 

53  Sijoitustulot 

• 5300  Korkotulot 
• 5310  Osinko- ja osuustulot 
• 5390  Muut sijoitustulot 

55  Satunnaiset tulot 

• 5500  Vakuutus- ja vahingonkorvaukset 
• 5510  Veronpalautukset 
• 5511  Pääomatulojen veronpalautukset 
• 5512  Ansiotulojen veronpalautukset 
• 5513  Muiden säännöllisten verojen veronpalautukset 
• 5515  Omaisuuden siirtoverojen veronpalautukset 
• 5516  Kiinteistöverojen veronpalautukset 
• 5519  Muut veronpalautukset 
• 5590  Muut satunnaiset tulot 

56  Saadut avustukset 

• 5610  Verovapaat tuet ja avustukset 
• 5620  Investointiavustusten tuloutukset

Tunnuslukuanalyysissä laskelmat on pidettävä johdonmukaisina vuodesta toiseen samalla tavoin kuin tilinpäätöksen muodostamisessa, jotta eri vuosien luvut ovat vertailukelpoisia. 

Sitoutuneen pääoman tuotto lasketaan jakamalla puuston arvonmuutoksella korjattu nettotulos taseesta saatavalla metsän ja käyttöomaisuuden edellisen tilikauden yhteisarvolla. Tuloslaskelmasta poiketen rahoituskustannuksia ja -tuloja ei sisällytetä nettotulokseen. Tuottoa voidaan verrata vaihtoehtoisten sijoitusten tuottoihin ottaen huomioon erot riskeissä. Tuoton tulee olla vähintään vieraan pääoman kustannuksen suuruinen. 

Nimellistuotto saadaan käyttämällä laskentavuoden hintoja. Eri vuosia vertailtaessa käytetään reaalituottoa, jota laskettaessa otetaan huomioon rahanarvon muutokset. Pääoman tuotto voidaan muuttaa nimellisestä reaaliseksi esimerkiksi elinkustannusindeksillä.  

Nimellistuotto voidaan jaotella realisoituneeseen ja realisoitumattomaan tuottoon. Realisoitunut tuotto kuvastaa puunmyynnin ja metsänhoitotöiden kautta syntyvää tuottoa. Siinä otetaan huomioon myös näiltä osin kantohinnan muutokset ja valtion tuet. Realisoimaton tuotto sisältää loppuosa puuston arvonmuutoksesta syntyvästä tuotosta. Arvonmuutos koostuu puutavaralajien määrän ja kantohintojen muutoksista. Summa-arvoa käytettäessä realisoitumaton tuotto sisältää myös muut metsän arvon muutokset.  

(Kaava "Pääoman tuottoprosentti"[Lähdeviite5]) 

Sitoutuneelle pääomalle saatavaa tuottoa kutsutaan myös sijoitustuotoksi. Luonnonvarakeskus koostaa valtakunnalliset tiedot vuosittaisista metsätalouden sijoitustuotosta tilastotietojen perusteella. Metsäomaisuuden sijoitustuotto voidaan jaotella seuraavasti: puunmyyntitulot, puuntuotannon kustannukset, pystypuuston määrän arvonmuutos, puutavaran hinnanmuutos sekä valtion tuet.[Lähdeviite6]

Sijoittamisen yhteydessä riski tarkoittaa epävarmuutta tulevasta tuotosta. Riskiä arvioidaan mm. tuottojen vaihteluiden keskihajonnan (volatiliteetin) perusteella. 

Metsätalouden sijoitustuottoa voi vertailla suoraan muihin sijoituksiin, joiden tuotto on laskettu samoin menetelmin. Tällaisia sijoituksia ovat mm. asunnot, obligaatiot, joukkovelkakirjat ja osakkeet. Metsätalous on yleisesti ottaen antanut muihin sijoituskohteisiin verrattuna melko matalan tai keskitasoisen reaalituoton pitkällä aikavälillä. Metsänomistuksen sijoitusriski on kuitenkin vastaavasti ollut pieni muihin sijoituksiin nähden. Luonnonvarakeskus (www.luke.fi(ulkoinen linkki)) julkaisee ajantasaisia vertailuja sijoitustuotoista. 

Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. 

Yrityksen lyhyen ajan maksuvalmiutta kuvaa current ratio. Luvun ideana on verrata nopeasti rahaksi muutettavien erien suhdetta lyhytaikaisiin velkoihin. Current ratiota varten lasketaan yhteen vaihto-omaisuus (pystypuusto), lyhytaikaiset saamiset, rahat ja pankkisaamiset sekä rahoitusomaisuusarvopaperit. Saatu summa jaetaan lyhytaikaisen vieraan pääoman määrällä. Viitteellisenä ohjearvona yli 2,5 merkitsee erinomaista ja alle 1 heikkoa lyhyen ajan maksuvalmiutta. Metsätaloudessa current ratioon sisältyy pystypuusto, joten luku voi antaa liian myönteisen kuvan maksuvalmiudesta. 

Kannattavuutta laskettaessa on metsätaloudessa vakiintunut tapa suhteuttaa liiketulos metsämaan pinta-alaan (euroa/hehtaari). Tämä mahdollistaa vertailun suuralueittaisiin kannattavuuksiin. Tähän mittariin on suhtauduttava varauksellisesti, sillä liiketulos sisältää ainoastaan metsän realisoituneen tuoton. Laskemalla liiketuloksen pidemmän ajan, esimerkiksi viisi- tai kymmenvuotiskauden, keskiarvo saadaan tilatasolla luotettavampi kuva kannattavuudesta.

(Metsäliiketoiminnan kannattavuuslaskuri[Lähdeviite7] )