Perkaustavat Täysperkauksessa taimikosta poistetaan pääsääntöisesti kaikki lehtipuuvesakko lukuun ottamatta puita, jotka säästetään monimuotoisuuden turvaamiseksi. Siemensyntyisiä lehtipuutaimia voidaan jättää taimikkoa täydentämään. Reikäperkauksessa poistetaan kilpaileva kasvusto vähintään metrin säteellä kasvatettavien taimien ympäriltä. Välialueilta poistetaan lisäksi selvästi etukasvuiset puut. Lehtipuiden vesominen huomioitava Lehtipuut vesovat raivauksen jälkeen. Vesomisen voimakkuus riippuu muun muassa kasvupaikan viljavuudesta, kosteudesta ja raivausajankohdasta. Vesomista voidaan vähentää, jos perkaus tehdään keskikesällä. Ajankohtaa tärkeämpi on kuitenkin se, että varhaisperkaus tulee tehdyksi. Voimakkaasti vesoittuvissa taimikoissa varhaisperkaus voidaan joutua tekemään jopa kahteen kertaan. Kitkemällä poistettavat taimet maasta juurineen, voidaan tehokkaasti estää varhaisperkauksen jälkeinen vesominen. Koneellisesta kitkennästä on hyviä kokemuksia kivennäismailla. Kasvatettava taimikko saa riittävästi etumatkaa kitkennän jälkeen syntyviin puihin nähden. Kitkentä on taloudellisesti perusteltu, jos sillä voidaan välttää taimikonharvennus, jolloin kitkentää seuraava toimenpide on ensiharvennus. Kuusentaimikko, jossa varhaisperkaus on tehty muutama vuosi sitten taimikon ollessa 6-vuotias. Kasvatettavissa kuusen taimissa on kunnollinen latva ja pituuskasvu hyvässä vauhdissa. Kuva: © Olli Mäki.

# Varhaisperkauksen toteutuksesta yleistä

## Perkaustavat

Täysperkauksessa taimikosta poistetaan pääsääntöisesti kaikki lehtipuuvesakko lukuun ottamatta puita, jotka säästetään monimuotoisuuden turvaamiseksi. Siemensyntyisiä lehtipuutaimia voidaan jättää taimikkoa täydentämään. Reikäperkauksessa poistetaan kilpaileva kasvusto vähintään metrin säteellä kasvatettavien taimien ympäriltä. Välialueilta poistetaan lisäksi selvästi etukasvuiset puut.

# Varhaisperkauksen toteutuksesta yleistä

## Lehtipuiden vesominen huomioitava

Lehtipuut vesovat raivauksen jälkeen. Vesomisen voimakkuus riippuu muun muassa kasvupaikan viljavuudesta, kosteudesta ja raivausajankohdasta. Vesomista voidaan vähentää, jos perkaus tehdään keskikesällä. Ajankohtaa tärkeämpi on kuitenkin se, että varhaisperkaus tulee tehdyksi. Voimakkaasti vesoittuvissa taimikoissa varhaisperkaus voidaan joutua tekemään jopa kahteen kertaan.
Kitkemällä poistettavat taimet maasta juurineen, voidaan tehokkaasti estää varhaisperkauksen jälkeinen vesominen. Koneellisesta kitkennästä on hyviä kokemuksia kivennäismailla. Kasvatettava taimikko saa riittävästi etumatkaa kitkennän jälkeen syntyviin puihin nähden. Kitkentä on taloudellisesti perusteltu, jos sillä voidaan välttää taimikonharvennus, jolloin kitkentää seuraava toimenpide on ensiharvennus.

Varhaisperkaus on taimikonhoidon tärkein työlaji. Siinä nuoresta taimikosta poistetaan kasvatettavien taimien kehittymistä haittaavaa lehtipuustoa. Varhaisperkauksen voidaan toteuttaa täys- tai reikäperkauksena.

Taimikon varhaisperkaus

Varhaisperkauksen toteutuksesta yleistä

Text Harvennusmallit on tarkoitettu metsille, joita on hoidettu taimikkovaiheesta lähtien metsänhoidon suositusten mukaisesti. Jaksollisessa metsänkasvatusmenetelmässä metsänomistaja valitsee harvennusmallin omien tavoitteidensa perusteella. Hoidettua puustoa harvennetaan 1–3 kertaa ennen uudistushakkuuta. Media Image Caption Esimerkki kuusikon harvennusmallista Etelä-Suomessa tuoreella kankaalla, kun on valittu alaharvennus ja kolmen prosentin korkokanta. Kuva: © Tapio. Text Harvennusmallissa suositellaan harvennusta, kun puusto nousee leimausrajan eli katkoviivan yläpuolelle (katso esimerkkikuva yllä). Y-akselilla kuvataan puuston tiheyttä pohjapinta-alalla (m2). X-akselilla kuvataan pituutta (m). Harvennuksessa puuston määrää vähennetään jäävää puustoa kuvaavan sinisen viivan tasolle. Vähimmäismäärä eli niin sanottu ”lakiraja” näkyy kuvassa punaisena. Ensiharvennus- ja energiapuuhakkuissa suositellaan käytettävän tiheyden kuvaamiseen runkolukua (runkoa/ha). Talousmetsien harvennuksen perusmallit tarjoavat varman ja yleisiin tilanteisiin sopivan ratkaisun. Niiden avulla harvennus toteutetaan niin, että taloudelliset tavoitteet, tuhoriskien hallinta ja hiilensidonta pysyvät tasapainossa. Metsänomistaja voi valita harvennusmalleista ylä- ja alaharvennusten lisäksi myös pidennetyn kiertoajan tai sekapuustoisen mallin. Harventaessa jäljelle jäävä puusto saa enemmän kasvutilaa, ravinteita ja valoa. Kuva: © Pentti Väisänen.

Harvennusmalli määrittää, milloin metsikkö kannattaa harventaa sekä kuinka paljon puustoa tulisi jättää harvennuksen jälkeen.

Harvennusmallit on tarkoitettu metsille, joita on hoidettu taimikkovaiheesta lähtien metsänhoidon suositusten mukaisesti. Jaksollisessa metsänkasvatusmenetelmässä metsänomistaja valitsee harvennusmallin omien tavoitteidensa perusteella. Hoidettua puustoa harvennetaan 1–3 kertaa ennen uudistushakkuuta.

Harvennusmallissa suositellaan harvennusta, kun puusto nousee leimausrajan eli katkoviivan yläpuolelle (katso esimerkkikuva yllä). Y-akselilla kuvataan puuston tiheyttä pohjapinta-alalla (m2). X-akselilla kuvataan pituutta (m). Harvennuksessa puuston määrää vähennetään jäävää puustoa kuvaavan sinisen viivan tasolle. Vähimmäismäärä eli niin sanottu ”lakiraja” näkyy kuvassa punaisena. Ensiharvennus- ja energiapuuhakkuissa suositellaan käytettävän tiheyden kuvaamiseen runkolukua (runkoa/ha).
Talousmetsien harvennuksen perusmallit tarjoavat varman ja yleisiin tilanteisiin sopivan ratkaisun. Niiden avulla harvennus toteutetaan niin, että taloudelliset tavoitteet, tuhoriskien hallinta ja hiilensidonta pysyvät tasapainossa. Metsänomistaja voi valita harvennusmalleista ylä- ja alaharvennusten lisäksi myös pidennetyn kiertoajan tai sekapuustoisen mallin.

Harvennusmalli

Harvennusten ajoitus joustavaa varttuneissa metsissä Varttuneita kasvatusmetsiä ovat metsiköt, joissa puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta rinnankorkeudella on yli 16 cm ja puuston rinnankorkeusikä on vähintään 25 vuotta. Metsikön ensiharvennus on jo yleensä tehty ja metsä on hyvässä kasvussa. Varttuneet kasvatusmetsät ovat metsänhoidollisesti joustavia. Harvennuksia voidaan tehdä monin eri tavoin tavoitteesta riippuen. Hyvinkin erilaiset kasvatusohjelmat voivat johtaa lähes samanlaiseen taloudelliseen tulokseen. Varttuneiden metsien harvennusten ajoitus on huomattavasti väljempää kuin nuorten metsien. Metsänomistaja voi lisätä varttuneiden havupuuvaltaisten kasvatusmetsiensä tuottoa lannoituksilla sille sopivilla kasvupaikoilla. Harvennusmallit apuna toteutuksessa Myöhemmät harvennukset suositellaan tehtäviksi pohjapinta-alaan ja valtapituuteen perustuvien harvennusmallien mukaisesti.&nbsp;Harvennusmalleja soveltamalla päästään taloudellisesti ja puuntuotannollisesti hyvään lopputulokseen. Harvennuksissa jätetään kasvamaan harvennustavasta riippumatta terveitä, latvukseltaan elinvoimaisia ja hyvälaatuisia puita harvennusmallien mukainen määrä. Metsänomistajan, joka tavoittelee korkeaa tuottoa puustoon sitoutuneelle pääomalle, tulisi suosia yläharvennuksia alaharvennuksen sijaan havupuuvaltaisten kohteiden toisessa ja kolmannessa harvennuksessa. Pohjois-Suomessa harvennustapojen väliset erot tuotossa ovat pienempiä kuin Etelä-Suomessa. Turvemailla vähemmän harvennuskertoja Haastavien korjuuolosuhteiden vuoksi suometsissä on syytä rajoittaa harvennuskertoja. Mäntyvaltaisissa metsissä riittää karummilla turvemailla useimmiten yksi harvennus ja viljavilla kaksi. Kuusivaltaisissa metsissä on puustovaurioriskin takia hyvä pitäytyä 1–2 harvennuksessa. Kasvatettaessa viljavilla turvemailla hieskoivua riittää yksi harvennuskerta tai vaihtoehtoisesti voidaan kasvattaa kuitu- ja energiapuuta ilman harvennuksia. Tuoreen kankaan männikkö sopii hyvin yläharvennukseen. Päävaltapuita poistamalla parannetaan mäntytukkipuun tuotosta ja myös alemman latvuskerroksen kuusten kasvu kohentuu. Kuva: © Pentti Väisänen.

Myöhempi harvennus

Myöhempi harvennus on ensiharvennuksen jälkeen varttuneeseen kasvatusmetsikköön tehtävä harvennus, jolla voidaan edistää erilaisia metsänhoidollisia ja taloudellisia tavoitteita. Keskeinen tavoite on tuottaa puunmyyntituloja ja parantaa puustoon sitoutuneen pääoman tuottoa. Hakkuukertymä koostuu pääasiassa kuitu- ja tukkipuusta.  

Laadun seuranta varmistaa asiakastyytyväisyyden Metsänomistajalle hyvä laatu tarkoittaa hyväkuntoisia metsiä, jotka on hoidettu hänen tavoitteittensa mukaisesti. Metsäpalveluiden tarjoajalle hyvä laatu näyttäytyy asiakastyytyväisyytenä ja uusina työtilauksina. Toimiva laadunhallinta vähentää epäonnistumisten määrää, mikä tuo kustannussäästöjä. Hyvin toteutettu työmaa on palveluntarjoajan paras käyntikortti. Istutuskuusikko on lähtenyt hyvin kasvuun ja siihen on tehty taimikonhoito oikeaan aikaan. Sekapuus­toksi on kuitenkin jätetty liikaa koivuja, jotka ovat olleet jo taimikonhoitovaiheessa kuusia pidempiä. Kuusten pelastamiseksi joudutaan tekemään ensiharvennus suosituksia varhaisemmassa vaiheessa energiapuuhakkuuna, mikä alentaa selvästi kuusikon tuotosta ja taloustulosta. Kuva: © Pentti Väisänen. Työn toteuttajan tekemä omavalvonta Omavalvonta tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn&nbsp;aikana ja sen jälkeen. Omavalvonta mahdollistaa välittömän palautteen ja osoittaa mahdolliset korjaustarpeet omassa työtavassa. Omavalvonnan etuna on sen nopeus ja tekijää itseään kannustava lähestymistapa. Laatua tulee seurata jatkuvasti silmämääräisesti, mutta työjäljen tarkistamiseksi on mittausten&nbsp;tekeminen määrävälein suositeltavaa. Vain mittaamalla todennettu laatu on objektiivista. Omavalvontaan löytyy esimerkkilomakkeita ja ohjeita mm. Suomen Metsäkeskuksen verkkosivuilta. Työn omavalvonta on tärkeä osa laadukasta metsänhoitoa. Työntekijän on hyvä varmistua esimerkiksi taimikonharvennuksessa oikeasta kasvatustiheydestä. Kuva: © Erkki Oksanen. Metsänomistajan tai ulkopuolisen tekemä laadunseuranta Ulkopuolinen taho voi olla esimerkiksi metsänomistajan edustaja tai palvelun tarjoaja. Ulkopuolisella arvioijalla on usein etuna, että hän pystyy vertaamaan työn laatua muihin tarkastamiinsa työmaihin ja välittämään työn toteuttajalle muualla hyväksi havaittuja työtapoja. Laadunseurantaa voidaan tehdä käynnissä olevalla tai valmiilla työmaalla. Työnaikaisessa seurannassa etuna on, että työn toteuttajalle voidaan antaa välitön palaute. Jälkiseuranta sen sijaan mahdollistaa lopputuloksen toteamisen. Jälkiseuranta voidaan tarvittaessa toteuttaa useampi vuosi hoitotyön jälkeen esimerkiksi metsän uudistamiskohteella, johon palveluntarjoaja on antanut laatutakuun. Puuston pohjapinta­alan mittaamiseen relaskooppi on edelleen kätevin työkalu. Kuva: © Kalle Vanhatalo. Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta Luonnonhoidon laadunarviointi on menetelmä, joka on kehitetty metsätalouden toiminnan seurantaan. Menetelmän avulla arviointia tekevä voi&nbsp;selvittää, millä tavoin metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi laaditut säännökset, sertifiointikriteerit ja metsänhoidon suositukset toteutuvat käytännön metsätaloudessa. Lisätietoa menetelmästä löytyy Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta.

# Laadunseuranta metsän- ja luonnonhoidossa

## Laadun seuranta varmistaa asiakastyytyväisyyden

Metsänomistajalle hyvä laatu tarkoittaa hyväkuntoisia metsiä, jotka on hoidettu hänen tavoitteittensa mukaisesti. Metsäpalveluiden tarjoajalle hyvä laatu näyttäytyy asiakastyytyväisyytenä ja uusina työtilauksina. Toimiva laadunhallinta vähentää epäonnistumisten määrää, mikä tuo kustannussäästöjä. Hyvin toteutettu työmaa on palveluntarjoajan paras käyntikortti.

# Laadunseuranta metsän- ja luonnonhoidossa

## Työn toteuttajan tekemä omavalvonta

Omavalvonta tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana ja sen jälkeen. Omavalvonta mahdollistaa välittömän palautteen ja osoittaa mahdolliset korjaustarpeet omassa työtavassa. Omavalvonnan etuna on sen nopeus ja tekijää itseään kannustava lähestymistapa. Laatua tulee seurata jatkuvasti silmämääräisesti, mutta työjäljen tarkistamiseksi on mittausten tekeminen määrävälein suositeltavaa. Vain mittaamalla todennettu laatu on objektiivista. Omavalvontaan löytyy esimerkkilomakkeita ja ohjeita mm. [Suomen Metsäkeskuksen verkkosivuilta](https://www.metsakeskus.fi/).

# Laadunseuranta metsän- ja luonnonhoidossa

## Metsänomistajan tai ulkopuolisen tekemä laadunseuranta

Ulkopuolinen taho voi olla esimerkiksi metsänomistajan edustaja tai palvelun tarjoaja. Ulkopuolisella arvioijalla on usein etuna, että hän pystyy vertaamaan työn laatua muihin tarkastamiinsa työmaihin ja välittämään työn toteuttajalle muualla hyväksi havaittuja työtapoja.
Laadunseurantaa voidaan tehdä käynnissä olevalla tai valmiilla työmaalla. Työnaikaisessa seurannassa etuna on, että työn toteuttajalle voidaan antaa välitön palaute. Jälkiseuranta sen sijaan mahdollistaa lopputuloksen toteamisen. Jälkiseuranta voidaan tarvittaessa toteuttaa useampi vuosi hoitotyön jälkeen esimerkiksi metsän uudistamiskohteella, johon palveluntarjoaja on antanut laatutakuun.

# Laadunseuranta metsän- ja luonnonhoidossa

## Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta

Luonnonhoidon laadunarviointi on menetelmä, joka on kehitetty metsätalouden toiminnan seurantaan. Menetelmän avulla arviointia tekevä voi selvittää, millä tavoin metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi laaditut säännökset, sertifiointikriteerit ja metsänhoidon suositukset toteutuvat käytännön metsätaloudessa.
Lisätietoa menetelmästä löytyy[ Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta](https://www.metsakeskus.fi/).

Hyvän laadun edellytyksenä on toimiva laadunhallinta. Perustana siinä on jatkuva oppiminen ja virheiden toistumisen välttäminen. Metsänhoidon työn tulokset ilmentävät työn laatua ja auttavat parantamaan sitä. Sekä toimintaketjun heikkojen kohtien että hyvien toimintamallien löytyminen vie toimintaa haluttuun suuntaan. Laadunseurannan tuomat lisäkustannukset ovat vähäisiä verrattuna siihen, mitä heikkolaatuinen työ voi maksaa metsänomistajalle tai palveluntarjoajalle.

Metsänhoidon laadunhallinta

Hyvän laadun edellytyksenä on toimiva laadunhallinta. Perustana siinä on jatkuva oppiminen ja virheiden toistumisen välttäminen. Metsänhoidon työn tulokset ilmentävät työn laatua ja auttavat parantamaan sitä. Sekä toimintaketjun heikkojen kohtien että hyvien toimintamallien löytyminen vie toimintaa haluttuun suuntaan. Laadunseurannan tuomat lisäkustannukset ovat vähäisiä verrattuna siihen, mitä heikkolaatuinen työ voi maksaa metsänomistajalle tai palveluntarjoajalle. 

Laadunseuranta metsän- ja luonnonhoidossa

Monipuolinen puusto avainasemassa Aiemmissa hakkuissa jätetyt säästöpuut, ylispuut sekä kolopuut ja lahopuut säästetään harvennushakkuussa. Kuolevia havupuita ja tuulenkaatoja voidaan jättää metsään siinä määrin, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäröivän metsän terveydelle. Kuolleiden pystypuiden kaatamista ja maapuiden yli ajamista tulee välttää. Harvennuksessa säilytetään mahdollisuuksien mukaan riittävä puulajivaihtelu. Lisäksi on suositeltavaa tehdä lisää kasvutilaa luonnon- ja riistanhoidon kannalta arvokkaille puuyksilöille kuten jalopuille, haavoille, raidoille, koivuille, leppäryhmille ja metson hakomismännyille.&nbsp;Vaihettumisvyöhykkeet erilaisilla reuna-alueilla ja notkelmat ovat lehtipuuston säästämiseen oivallisia paikkoja. Lintujen tärkeimpään pesimäaikaan touko–kesäkuussa on suositeltavaa välttää harvennuksia lehtipuuvaltaisilla tuoreilla ja sitä viljavimmilla kankailla, korvissa ja rantametsissä. Purojen ja norojen ylitykset on suositeltavaa minimoida ja tehdä mahdollisimman kantavista kohdista. Pienvesien ja vesistöjen suojakaistojen sekä vaihettumisvyöhykkeiden puustoa on suositeltavaa käsitellä normaalia kevyemmin. Ensiharvennus Riistan elinympäristöjen hoitoa painottava metsänomistaja voi tinkiä puuntuotannosta ja toteuttaa ensiharvennuksen monipuolista metsänrakennetta ja monimuotoisuutta edistävällä tavalla. Tällöin harvennus tehdään vaihtelevaan tiheyteen ja sekapuustoisuutta suositaan. Siinä edistetään puuston rakenteellista vaihtelua sekä parannetaan pinta- ja pensaskasvillisuuden kasvuoloja valoisuutta lisäämällä. Tasaisen harvennuksen sijaan tehdään tiheydeltään vaihtelevaa harvennusta, jossa jätetään muutamia harventamattomia ja raivaamattomia kohtia sekä poistetaan puuryhmiä. Puuryhmien korjuulla voidaan vapauttaa alikasvoksena tai välipuina kasvavia riistan kannalta arvokkaita puita. Harvennushakkuut Harvennuksessa pyritään sekametsärakenteen säilyttämiseen tai kehittämiseen. Riistan kannalta tärkeän vähemmistöpuulajin osuus tulisi olla 20–30 prosenttia. Myös havupuut ovat riistalle tärkeitä, joten kuusi on tärkeä männikössä ja mänty kuusikossa. Harvennuksessa lisätään kasvutilaa erityisesti riistan ja luonnonhoidon kannalta arvokkaille puille, kuten jaloille lehtipuille, haavoille, raidoille ja muille pajuille, koivuille, leppäryhmille, metson hakomismännyille ja alikasvoskuusille. Erityisesti vaihettumisvyöhykkeet erilaisilla reuna-alueilla ja notkelmat ovat oivallisia paikkoja lehtipuuston säästämiseen. Harvennushakkuissa säästetään myös aiemmissa hakkuissa jätetyt säästöpuut, ylispuut sekä kolopuut ja lahopuut. Kuolevia havupuita ja tuoreita tuulenkaatoja voidaan jättää metsään siinä määrin, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäröivän metsän terveydelle. Kuolleiden pystypuiden kaatamista ja maapuiden yli ajamista tulee välttää. Jos käsittelyalueella on niukasti lahopuustoa, sitä voidaan luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi lisätä tekemällä tekopökkelöitä. Lintujen tärkeimpään pesimäaikaan touko-kesäkuussa on suositeltavaa välttää harvennuksia lehtipuuvaltaisilla tuoreilla ja sitä viljavimmilla kankailla, korvissa ja rantametsissä. Vesiensuojelun kannalta purojen ja norojen ylitykset on suositeltavaa minimoida ja tehdä ne mahdollisimman kantavista kohdista. Tarvittaessa käytetään tilapäissiltoja. Pienvesien ja vesistöjen suojakaistojen sekä vaihettumisvyöhykkeiden puustoa on suositeltavaa käsitellä normaalia kevyemmin. Seuraavat harvennukset voidaan toteuttaa samoilla periaatteilla ja tehdä uudistushakkuu normaalisti puuston saavutettua uudistamiskypsyyden. Menettely voi myös toimia siirtymävaiheena kohti eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta.

# Kasvatushakkuut - Luonto

## Monipuolinen puusto avainasemassa

Aiemmissa hakkuissa jätetyt säästöpuut, ylispuut sekä kolopuut ja lahopuut säästetään harvennushakkuussa. Kuolevia havupuita ja tuulenkaatoja voidaan jättää metsään siinä määrin, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäröivän metsän terveydelle. Kuolleiden pystypuiden kaatamista ja maapuiden yli ajamista tulee välttää.
Harvennuksessa säilytetään mahdollisuuksien mukaan riittävä puulajivaihtelu. Lisäksi on suositeltavaa tehdä lisää kasvutilaa luonnon- ja riistanhoidon kannalta arvokkaille puuyksilöille kuten jalopuille, haavoille, raidoille, koivuille, leppäryhmille ja metson hakomismännyille. Vaihettumisvyöhykkeet erilaisilla reuna-alueilla ja notkelmat ovat lehtipuuston säästämiseen oivallisia paikkoja.
Lintujen tärkeimpään pesimäaikaan touko–kesäkuussa on suositeltavaa välttää harvennuksia lehtipuuvaltaisilla tuoreilla ja sitä viljavimmilla kankailla, korvissa ja rantametsissä.

Purojen ja norojen ylitykset on suositeltavaa minimoida ja tehdä mahdollisimman kantavista kohdista. Pienvesien ja vesistöjen suojakaistojen sekä vaihettumisvyöhykkeiden puustoa on suositeltavaa käsitellä normaalia kevyemmin.

# Kasvatushakkuut - Luonto

## Ensiharvennus

Riistan elinympäristöjen hoitoa painottava metsänomistaja voi tinkiä puuntuotannosta ja toteuttaa ensiharvennuksen monipuolista metsänrakennetta ja monimuotoisuutta edistävällä tavalla. Tällöin harvennus tehdään vaihtelevaan tiheyteen ja sekapuustoisuutta suositaan. Siinä edistetään puuston rakenteellista vaihtelua sekä parannetaan pinta- ja pensaskasvillisuuden kasvuoloja valoisuutta lisäämällä.
Tasaisen harvennuksen sijaan tehdään tiheydeltään vaihtelevaa harvennusta, jossa jätetään muutamia harventamattomia ja raivaamattomia kohtia sekä poistetaan puuryhmiä. Puuryhmien korjuulla voidaan vapauttaa alikasvoksena tai välipuina kasvavia riistan kannalta arvokkaita puita.

# Kasvatushakkuut - Luonto

## Harvennushakkuut

Harvennuksessa pyritään sekametsärakenteen säilyttämiseen tai kehittämiseen. Riistan kannalta tärkeän vähemmistöpuulajin osuus tulisi olla 20–30 prosenttia. Myös havupuut ovat riistalle tärkeitä, joten kuusi on tärkeä männikössä ja mänty kuusikossa. Harvennuksessa lisätään kasvutilaa erityisesti riistan ja luonnonhoidon kannalta arvokkaille puille, kuten jaloille lehtipuille, haavoille, raidoille ja muille pajuille, koivuille, leppäryhmille, metson hakomismännyille ja alikasvoskuusille. Erityisesti vaihettumisvyöhykkeet erilaisilla reuna-alueilla ja notkelmat ovat oivallisia paikkoja lehtipuuston säästämiseen.
Harvennushakkuissa säästetään myös aiemmissa hakkuissa jätetyt säästöpuut, ylispuut sekä kolopuut ja lahopuut. Kuolevia havupuita ja tuoreita tuulenkaatoja voidaan jättää metsään siinä määrin, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäröivän metsän terveydelle. Kuolleiden pystypuiden kaatamista ja maapuiden yli ajamista tulee välttää. Jos käsittelyalueella on niukasti lahopuustoa, sitä voidaan luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi lisätä tekemällä tekopökkelöitä.
Lintujen tärkeimpään pesimäaikaan touko-kesäkuussa on suositeltavaa välttää harvennuksia lehtipuuvaltaisilla tuoreilla ja sitä viljavimmilla kankailla, korvissa ja rantametsissä.

Vesiensuojelun kannalta purojen ja norojen ylitykset on suositeltavaa minimoida ja tehdä ne mahdollisimman kantavista kohdista. Tarvittaessa käytetään tilapäissiltoja. Pienvesien ja vesistöjen suojakaistojen sekä vaihettumisvyöhykkeiden puustoa on suositeltavaa käsitellä normaalia kevyemmin.
Seuraavat harvennukset voidaan toteuttaa samoilla periaatteilla ja tehdä uudistushakkuu normaalisti puuston saavutettua uudistamiskypsyyden. Menettely voi myös toimia siirtymävaiheena kohti eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta.

Luonnon- ja riistanhoitoa voi edistää harvennuksissa jättämällä säästöpuiden lisäksi riistatiheikköjä, tuottamalla lahopuuta tekopökkelöillä, huolehtimalla varvustosta sekä ylläpitämällä normaalia suurempaa lehtipuuosuutta.
Nuoret kasvatusmetsät ovat riistan kannalta tärkeitä ympäristöjä. Aikuiset teeret ja poikueet suosivat kesäaikaan varttuneiden taimikoiden ohella nuoria kasvatusmetsiä. Myös pyy suosii nuoria kasvatusmetsiä. Harvennushakkuut edistävät kanalintujen viihtyvyyttä ja menestymistä, kun hakkuiden seurauksena puiden latvukset ja varvusto elpyvät, muu aluskasvillisuus runsastuu ja marjasadot paranevat. Ajallaan tehdyt kasvatushakkuut luovat metsään metson vaatimaa puuston väljyyttä ja metsäkanalinnuille avoimia lentolinjoja.

Ensiharvennus

Luonnon- ja riistanhoitoa voi edistää harvennuksissa jättämällä säästöpuiden lisäksi riistatiheikköjä, tuottamalla lahopuuta tekopökkelöillä, huolehtimalla varvustosta sekä ylläpitämällä normaalia suurempaa lehtipuuosuutta.Nuoret kasvatusmetsät ovat riistan kannalta tärkeitä ympäristöjä. Aikuiset teeret ja poikueet suosivat kesäaikaan varttuneiden taimikoiden ohella nuoria kasvatusmetsiä. Myös pyy suosii nuoria kasvatusmetsiä. Harvennushakkuut edistävät kanalintujen viihtyvyyttä ja menestymistä, kun hakkuiden seurauksena puiden latvukset ja varvusto elpyvät, muu aluskasvillisuus runsastuu ja marjasadot paranevat. Ajallaan tehdyt kasvatushakkuut luovat metsään metson vaatimaa puuston väljyyttä ja metsäkanalinnuille avoimia lentolinjoja. 

Kasvatushakkuut - Luonto

Metsänomistaja päättää energiapuun korjuusta Metsänomistaja päättää omien tavoitteidensa mukaisesti energiapuun korjuusta ja siitä, mitä energiapuulajiketta korjataan. Metsikön tila ohjaa päätöksentekoa. Energiapuun korjuulla voidaan esimerkiksi parantaa hoitamattoman nuoren metsän laatua kattaen samalla nuoren metsän kunnostuksesta aiheutuvia kuluja sekä parantaen metsikön arvokehitystä. Metsikön lähtötila vaikuttaa energiapuun korjuun toteutukseen Energiapuun korjuu tehdään kasvatusmetsissä usein harvennuksen yhteydessä. Harvennuksella parannetaan kasvatettavan puuston laatua, nopeutetaan järeytymistä ja tuotetaan puunmyyntituloja. Maaston ominaisuudet ja puuston järeys vaikuttavat korjuun toteutukseen ja kannattavuuteen. Kasvamaan jätetään mahdollisimman laadukas ja tuottava puusto. Huonolaatuiset puut poistetaan, mikäli niitä ei jätetä säästöpuiksi. Pienpuuta korjataan energiakäyttöön tyypillisesti nuoren metsän kunnostuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä. Hoidettujen metsien ensiharvennuksissa voidaan kasvattaa hakkuukertymää ja -tuloja energiapuuta korjaamalla. Hoitamattomissa metsissä, eli nuorissa kasvatusmetsissä, joissa taimikonhoitoa ei ole tehty tai kohde on jätetty suosituksia tiheämmäksi, ensiharvennus on tarpeellista tehdä varhaisemmassa vaiheessa kuin hoidetuissa metsissä. Näissä metsissä pieniläpimittaisen ja usein ylitiheän puuston ainespuuhakkuu on kallista, ja energiapuun korjuu voi vähentää metsänhoitotyön nettokustannuksia. Energiapuun korjuu on hoitamattomissa nuorissa metsissä useimmiten taloudellisin keino saada metsästä tuottavampi. Kuitenkin pieniläpimittaisissa, eli läpimitaltaan alle 7 cm:n tiheissä taimikoissa energiapuun korjuu ei yleensä ole metsänomistajalle taloudellisesti kannattavaa, vaan hoitotyö on suositeltavampaa toteuttaa taimikon harvennuksena. Korjuu voi olla taloudellisesti järkevä, jos puuston keskijäreys on yli 40 litraa per runko ja energiapuun hehtaarikohtainen poistuma on vähintään 40–50 m³/ha. Kokopuun korjuuna toteutettu energiapuun korjuu vähentää jonkin verran ravinteiden määrää. Siksi se ei sovellu karuille kohteille tai aloille, joilla on ravinteiden epätasapainon riski. Ravinteiden väheneminen johtuu siitä, että merkittävä osa puun ravinteista on neulasissa ja lehdissä. Energiapuun korjuu harvennushakkuussa Korjuukustannukset vaikuttavat metsänomistajan harvennuksista saamiin puunmyyntituloihin. Hakkuu, sitä edeltävä ennakkoraivaus ja metsäkuljetus ovat pienpuun hankintaketjun kalleimmat työvaiheet. Työn tuottavuuteen ja siten korjuukustannuksiin vaikuttavat poistettavien puiden järeys, hehtaarikohtainen hakkuukertymä, hakkuutapa, lähikuljetusmatka sekä kohteen korjuukelpoisuus, eli maasto-olosuhteet ja pinta-ala. Energiapuun korjuu harvennushakkuussa voi parantaa puunkorjuun kannattavuutta esimerkiksi silloin, kun puu korjataan joukkokäsittelyllä yhdeksi tavaralajiksi. Metsikön hoitohistoria ja hyvä saavutettavuus vaikuttavat merkittävästi hakkuun kannattavuuteen ja korjuun laatuun. Metsänomistaja voi vaikuttaa näihin huolehtimalla taimikonhoidosta sekä pitämällä metsätiet hyvässä, ympärivuotisesti liikennöitävässä kunnossa. Hakkuukohteen korjuukelpoisuutta ja työn laatua voidaan parantaa myös ennakkoraivauksella. Energiapuun korjuu jatkuvassa kasvatuksessa Jos metsänomistajan tavoitteena on kasvattaa metsää jatkuvan kasvatuksen menetelmin, kohde ei yleensä sovellu edellä kuvattuun kasvatusmetsän energiapuun korjuuseen. Jatkuvan kasvatuksen metsässä pienpuusto on kasvatettavaa puustoa, jonka säilymisestä on huolehdittava. Energiapuuta voidaan korjata esimerkiksi ensiharvennuskohteilla. Kuvassa kokopuuta korjataan nuoressa, hoitamattomassa metsässä. Kuva: © Pentti Väisänen.

# Energiapuun korjuu kasvatusmetsissä - Talous

## Metsänomistaja päättää energiapuun korjuusta

Metsänomistaja päättää omien tavoitteidensa mukaisesti energiapuun korjuusta ja siitä, mitä energiapuulajiketta korjataan. Metsikön tila ohjaa päätöksentekoa. Energiapuun korjuulla voidaan esimerkiksi parantaa hoitamattoman nuoren metsän laatua kattaen samalla nuoren metsän kunnostuksesta aiheutuvia kuluja sekä parantaen metsikön arvokehitystä.

# Energiapuun korjuu kasvatusmetsissä - Talous

## Metsikön lähtötila vaikuttaa energiapuun korjuun toteutukseen

Energiapuun korjuu tehdään kasvatusmetsissä usein harvennuksen yhteydessä. Harvennuksella parannetaan kasvatettavan puuston laatua, nopeutetaan järeytymistä ja tuotetaan puunmyyntituloja. Maaston ominaisuudet ja puuston järeys vaikuttavat korjuun toteutukseen ja kannattavuuteen. Kasvamaan jätetään mahdollisimman laadukas ja tuottava puusto. Huonolaatuiset puut poistetaan, mikäli niitä ei jätetä säästöpuiksi.
Pienpuuta korjataan energiakäyttöön tyypillisesti nuoren metsän kunnostuksen ja ensiharvennuksen yhteydessä. Hoidettujen metsien ensiharvennuksissa voidaan kasvattaa hakkuukertymää ja -tuloja energiapuuta korjaamalla. Hoitamattomissa metsissä, eli nuorissa kasvatusmetsissä, joissa taimikonhoitoa ei ole tehty tai kohde on jätetty suosituksia tiheämmäksi, ensiharvennus on tarpeellista tehdä varhaisemmassa vaiheessa kuin hoidetuissa metsissä. Näissä metsissä pieniläpimittaisen ja usein ylitiheän puuston ainespuuhakkuu on kallista, ja energiapuun korjuu voi vähentää metsänhoitotyön nettokustannuksia.
Energiapuun korjuu on hoitamattomissa nuorissa metsissä useimmiten taloudellisin keino saada metsästä tuottavampi. Kuitenkin pieniläpimittaisissa, eli läpimitaltaan alle 7 cm:n tiheissä taimikoissa energiapuun korjuu ei yleensä ole metsänomistajalle taloudellisesti kannattavaa, vaan hoitotyö on suositeltavampaa toteuttaa taimikon harvennuksena. Korjuu voi olla taloudellisesti järkevä, jos puuston keskijäreys on yli 40 litraa per runko ja energiapuun hehtaarikohtainen poistuma on vähintään 40–50 m³/ha.

Kokopuun korjuuna toteutettu energiapuun korjuu vähentää jonkin verran ravinteiden määrää. Siksi se ei sovellu karuille kohteille tai aloille, joilla on ravinteiden epätasapainon riski. Ravinteiden väheneminen johtuu siitä, että merkittävä osa puun ravinteista on neulasissa ja lehdissä.

# Energiapuun korjuu kasvatusmetsissä - Talous

## Energiapuun korjuu harvennushakkuussa

Korjuukustannukset vaikuttavat metsänomistajan harvennuksista saamiin puunmyyntituloihin. Hakkuu, sitä edeltävä ennakkoraivaus ja metsäkuljetus ovat pienpuun hankintaketjun kalleimmat työvaiheet. Työn tuottavuuteen ja siten korjuukustannuksiin vaikuttavat poistettavien puiden järeys, hehtaarikohtainen hakkuukertymä, hakkuutapa, lähikuljetusmatka sekä kohteen korjuukelpoisuus, eli maasto-olosuhteet ja pinta-ala. Energiapuun korjuu harvennushakkuussa voi parantaa puunkorjuun kannattavuutta esimerkiksi silloin, kun puu korjataan joukkokäsittelyllä yhdeksi tavaralajiksi.
Metsikön hoitohistoria ja hyvä saavutettavuus vaikuttavat merkittävästi hakkuun kannattavuuteen ja korjuun laatuun. Metsänomistaja voi vaikuttaa näihin huolehtimalla taimikonhoidosta sekä pitämällä metsätiet hyvässä, ympärivuotisesti liikennöitävässä kunnossa. Hakkuukohteen korjuukelpoisuutta ja työn laatua voidaan parantaa myös ennakkoraivauksella.

# Energiapuun korjuu kasvatusmetsissä - Talous

## Energiapuun korjuu jatkuvassa kasvatuksessa

Jos metsänomistajan tavoitteena on kasvattaa metsää jatkuvan kasvatuksen menetelmin, kohde ei yleensä sovellu edellä kuvattuun kasvatusmetsän energiapuun korjuuseen. Jatkuvan kasvatuksen metsässä pienpuusto on kasvatettavaa puustoa, jonka säilymisestä on huolehdittava.

Pelkän energiapuun kasvatus ei yleensä ole taloudellisesti kannattavaa. Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä osana harvennuksia tuottaa metsänomistajalle useimmiten tuloja, joilla voidaan kattaa korjuusta koituvia kustannuksia. Kuitenkin erityisesti kokopuun korjuussa kasvupaikalta poistuu ravinteita ja biomassaa. Oikea kohdevalinta ja toimenpiteiden huolellinen toteutus vähentävät mahdollisia haittavaikutuksia puuston kasvulle ja luonnon monimuotoisuudelle.

Energiapuuharvennus

Pelkän energiapuun kasvatus ei yleensä ole taloudellisesti kannattavaa. Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä osana harvennuksia tuottaa metsänomistajalle useimmiten tuloja, joilla voidaan kattaa korjuusta koituvia kustannuksia. Kuitenkin erityisesti kokopuun korjuussa kasvupaikalta poistuu ravinteita ja biomassaa. Oikea kohdevalinta ja toimenpiteiden huolellinen toteutus vähentävät mahdollisia haittavaikutuksia puuston kasvulle ja luonnon monimuotoisuudelle.

Energiapuun korjuu kasvatusmetsissä - Talous

Text Harvennus on toteutettava niin, että se tukee kasvatettavan puuston jatkokehitystä metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti. Energiapuun korjuu mahdollistaa ainespuuta pieniläpimittaisemman puun hyödyntämisen. Nuoren metsän hoitoon voi saada valtion tukea, kun tuen ehdot täyttyvät. Energiapuuta voidaan korjata nuoren kasvatusmetsän ensiharvennuskohteilla. Kuvassa kokopuuta korjataan nuoressa, hoitamattomassa metsässä. Kuva: © Pentti Väisänen.

Energiapuuharvennus on nuoren kasvatusmetsän ensiharvennus, joka tehdään kokopuu- tai rankapuukorjuuna ja josta kerätty puuaines päätyy energiakäyttöön.

Harvennus on toteutettava niin, että se tukee kasvatettavan puuston jatkokehitystä metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti. Energiapuun korjuu mahdollistaa ainespuuta pieniläpimittaisemman puun hyödyntämisen. Nuoren metsän hoitoon voi saada valtion tukea, kun tuen ehdot täyttyvät.

Soidinalueen paikantaminen Soidinmetsän ei tarvitse olla vanhaa metsää. Soitimia kannattaa etsiä jo 30 vuoden ikäisistä ensiharventamattomista männiköistä. Sopiva ajankohta alueiden kartoitukseen on maaliskuun lopulta huhtikuulle. Maastosta etsitään metsokukkojen liikkeistä kertovia jälkiä, kuten siivenvetojälkiä lumessa tai hakomis- ja yöpymispuiden alla olevia ulosteita. Soidinkeskuksen paikantaminen onnistuu parhaiten vapun tienoilla, jolloin metson soidin huipentuu eteläisessä Suomessa. VIITE 16 Soidinpaikat eivät ole nuorissa talousmetsissä välttämättä kovinkaan pysyviä sijainniltaan. Vanha soidinpaikkakin voi siirtyä eri syistä jopa kilometrin, ja soidinkeskus pienempiä matkoja huippukukon&nbsp;vaihtuessa. Soidinpaikan sijainti on hyvä&nbsp;tarkistaa muutaman vuoden välein mahdollisten siirtymien havaitsemiseksi. Laajojen hakkuiden seurauksena soidin voi siirtyä&nbsp;hakkuualan reunoille tai korvautua uudella&nbsp;kauempana. Nuorten metsien uudet soidinpaikat voivat siirtyä satoja metrejä ilman&nbsp;elinympäristössävtapahtuneita muutoksia.&nbsp;Tällaisissa tapauksissa metsänkäsittelyn&nbsp;erityisohjeita on vaikea kohdentaa soidin-
keskukseen, vaan aluetta on tarkasteltava&nbsp;laajemmin koko soidinalueena (1 km:n säde&nbsp;= 300 ha). Soidinkuolemalta näyttävässä tilanteessa voi olla kyse soidinpaikan siirtymästä; tällöin uutta soidinpaikkaa on etsittävä noin puolen kilometrin säteellä. VIITE 19 Soidinalueen tavoitekuva Soidinalueella metsolle sopivan metsän peitteisyys on yli kolmannes, mieluiten yli puolet, soidinalueen kokonaispinta-alasta, mukaan lukien vesistöt, pellot ja muut avoimet alueet. Tähän pääsemistä helpottaa, jos soidinalueella on eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen käyttöön soveltuvia metsiä. Soidinalueesta yhtäaikaiseksi uudistusalaksi suositellaan enintään 8 hehtaaria. Soidinalueella sijaitsevien uudistusalojen suurin suositeltu leveys on 300 metriä. Lähellä soidinpaikkaa olevat uudistusalat ovat pienialaisia. Uudistus- alojen koko voi kasvaa kohti soidinalueen reunoja. Alle puolen kilometrin päässä soidinpaikasta yhtenäisen uudistusalan koko ei suositella olevan yli 4 hehtaaria. Näin soidinpaikan ja päiväreviirien väliset yhteydet säilyvät. Soidinalueen metsänkäsittely Kun soidinalueella eli metsokukkojen elinalueilla tehdään uudistushakkuita, soidinpaikalta säilytetään puustoinen yhteys varttuneeseen metsään. Yhteyksiä tulee olla eri puolille soidinpaikasta, jotta mahdollisimman monen kukon päiväreviirille on puustoinen yhteys. Soidinpaikka ei saa jäädä uudistusalojen tai muiden metsolle soveltumattomien avoimien alueiden ympäröimäksi saarekkeeksi. Uudistusalojen väliin jätetään vähintään 100 metriä leveä puustoinen alue käytäväksi. Välialueita voidaan uudistaa, kun aiemmin uudistetun alan puusto on keskipituudeltaan yli 6 metriä. Osalla kuviosta voidaan ensiharvennus tehdä normaalia aikaisemmin, ja rehevillä kasvupaikoilla osa taimikoista voidaan harventaa normaalia harvemmaksi metsälain sallimissa puitteissa. Mikäli alalla on luontaista kuusialikasvosta, voidaan alaa hoitaa eri-ikäisen metsänkasvatuksen keinoin. Metson elinympäristöissä suositellaan säästettäväksi mäntysekoitusta kuusikoissa, kuusiryhmiä ja kuusiali- kasvosta männiköissä ja haaparyhmiä männiköissä ja mänty-kuusi-sekametsissä. Harvennuksissa harvennusvoimakkuutta tulisi vaihdella ja säilyttää sopiviin paikkoihin tiheikköjä. Rehevillä kasvupaikoilla taimikkoa voidaan harventaa normaalia harvemmaksi metsälain sallimissa puitteissa. Puulajivalinnassa suositaan mäntyä ja alikasvoksena kuusta. Pieni määrä haapaa on eduksi metsolle, ja lehtipuusto on kaikelle riistalle tärkeää ja lisää metsän monimuotoisuutta. Soidinpaikan tavoitekuva Soidinpaikan tavoitekuva on tiheydeltään vaihteleva peitteinen männikkö tai mänty- tai kuusivaltainen seka- metsä. Soidinpaikalla on usein rämettä tai kallioita, ja maasto on tyypillisesti kumpareinen ja kenttäkerros peitteinen. Soidinpaikalla on puustoltaan väljiä osia ja pieniä aukkoja sekä suojana alikasvoskuusia, tiheikköjä tai muuta näkösuojaa kenttätasossa. Yli puolet soidinpaikan kokonaispinta-alasta tulee aina olla metsää, jonka keskipituus on vähintään kuusi metriä ja runkoluku yli 400 runkoa hehtaaria kohti. Metson soidinpaikan rajaus metsä suunnitelmassa. Kuva: © Forest KIT -sovellus. Soidinpaikan metsänkäsittely Metson soidinpaikoilla suositellaan puuston kasvatusajan pidentämistä, mutta sillä on vaikutusta taloudelliseen tulokseen. Jos varsinaisen soidinpaikan käsittelyä tarvitaan, se tehdään varovasti muuttamalla hyvin vähän puuston kuvaa. Valtaosa soitimista sijaitsee nykyään nuorissa kasvatusmetsissä, jotka suuremmassa tarkastelumittakaavassa täyttävät metson tilan ja metsäpeitteisyyden tarpeet. Osa ensiharvennuksista voidaan tehdä tavallista aikaisemmin. Hakkuajankohdaksi voi valita kesä-, syksy- tai talvihakkuun, kohteen ominaisuuksien ja hakkuukelpoisuuden mukaan. Soidinpaikalle ei suositella hakkuita soidinten aikaan Etelä-Suomessa 15.3.–20.5. ja Pohjois-Suomessa 1.4.–20.5. välisinä aikoina. Kaikissa metsänkäsittelyvaiheissa soidinpaikalla säilytetään runsaasti mäntyä, myös vahvaoksaisia puu- yksilöitä. Tavoitenäkyvyys soidinpaikalla kenttätasossa (metson silmänkorkeudella eli 40–60 cm:n korkeudella) on 20–70 m. Rehevillä, pintakivisillä ja kumpareisilla kasvupaikoilla tehdään tarvittaessa vaihteleva alikasvoksen raivaus. Uudistaminen tulisi toteuttaa pieninä aukkoina tai kapeina juotteina, joiden väliin jätetään soidinpaikaksi kelvollisia kuvioita. Seuraava kaista hakataan vasta edellisen ehdittyä ensiharvennusikään. Myös eri-ikäis- rakenteinen metsänkasvatus voi auttaa turvaamaan metsolle tärkeän riittävän peitteisyyden ja sopivan suojaisan, mutta ei liian tiheän puustorakenteen. Uudistushakkuuvaiheessa soidinpaikan metsää käsitellään varovaisesti. Nuoressa metsässä sijaitsevan soidinpaikan kasvatushakkuu, ja jopa sen aikaistaminen, parantaa useimmiten paikan soidinkelpoisuutta. Soidinpaikalla metsän rakenteen tulee olla vaihteleva. Raivauksesta ja taimikonhoidosta lähtien soidinpaikalle luodaan tiheitä ja väljiä alueita sekaisin. Nuoren ja varttuneen metsän soidinpaikalla puustoa harvennetaan tavalliseen tapaan. Mikäli soidinpaikan ensiharvennuskohde on korjuuteknisistä syistä tarpeen raivata ennakolta, raivataan poistettavien aines- puurunkojen tyvet metrin säteellä ja muualta poistetaan hakkuuta selvästi haittaava alikasvos. Erityisen tärkeää on säästää osa kuusialikasvoksesta. Osa ensiharvennuksista voidaan tehdä normaalia aikaisemmin. Tavoite- runkoluku viimeisen harvennushakkuun jälkeen on 400–800 runkoa/ha. Päätehakkuuvaiheen metsässä tunnettu soidinkeskus jätetään pääsääntöisesti hakkaamatta, mutta suurella, yli kymmenen kukon soidinpaikalla voidaan tehdä varovaisia pienaukko-, väljennys- tai erirakenteisuutta lisääviä hakkuita myös soidinkeskuksen alueella. Soidinpaikka uudistetaan pienialaisin hakkuin, joissa uudistusalan maksimikoko on 1 hehtaari ja keski- leveys enintään 50 m. Suositeltavinta on toteuttaa uudistaminen siten, että uudistusalojen väliin jää vähintään 100 m leveä metsolle sovelias alue. Tätä välialuetta ryhdytään uudistamaan vasta, kun viereinen uudistusala on saavuttanut ensiharvennusvaiheen.

# Metson soidinalueen käsittely

## Soidinalueen paikantaminen

Soidinmetsän ei tarvitse olla vanhaa metsää. Soitimia kannattaa etsiä jo 30 vuoden ikäisistä ensiharventamattomista männiköistä. Sopiva ajankohta alueiden kartoitukseen on maaliskuun lopulta huhtikuulle. Maastosta etsitään metsokukkojen liikkeistä kertovia jälkiä, kuten siivenvetojälkiä lumessa tai hakomis- ja yöpymispuiden alla olevia ulosteita. Soidinkeskuksen paikantaminen onnistuu parhaiten vapun tienoilla, jolloin metson soidin huipentuu eteläisessä Suomessa. **VIITE 16**
Soidinpaikat eivät ole nuorissa talousmetsissä välttämättä kovinkaan pysyviä sijainniltaan. Vanha soidinpaikkakin voi siirtyä eri syistä jopa kilometrin, ja soidinkeskus pienempiä matkoja huippukukon vaihtuessa. Soidinpaikan sijainti on hyvä tarkistaa muutaman vuoden välein mahdollisten siirtymien havaitsemiseksi. Laajojen hakkuiden seurauksena soidin voi siirtyä hakkuualan reunoille tai korvautua uudella kauempana. Nuorten metsien uudet soidinpaikat voivat siirtyä satoja metrejä ilman elinympäristössävtapahtuneita muutoksia. Tällaisissa tapauksissa metsänkäsittelyn erityisohjeita on vaikea kohdentaa soidin- keskukseen, vaan aluetta on tarkasteltava laajemmin koko soidinalueena (1 km:n säde = 300 ha). Soidinkuolemalta näyttävässä tilanteessa voi olla kyse soidinpaikan siirtymästä; tällöin uutta soidinpaikkaa on etsittävä noin puolen kilometrin säteellä. **VIITE 19**

# Metson soidinalueen käsittely

## Soidinalueen tavoitekuva

Soidinalueella metsolle sopivan metsän peitteisyys on yli kolmannes, mieluiten yli puolet, soidinalueen kokonaispinta-alasta, mukaan lukien vesistöt, pellot ja muut avoimet alueet. Tähän pääsemistä helpottaa, jos soidinalueella on eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen käyttöön soveltuvia metsiä. Soidinalueesta yhtäaikaiseksi uudistusalaksi suositellaan enintään 8 hehtaaria. Soidinalueella sijaitsevien uudistusalojen suurin suositeltu leveys on 300 metriä. Lähellä soidinpaikkaa olevat uudistusalat ovat pienialaisia. Uudistus- alojen koko voi kasvaa kohti soidinalueen reunoja. Alle puolen kilometrin päässä soidinpaikasta yhtenäisen uudistusalan koko ei suositella olevan yli 4 hehtaaria. Näin soidinpaikan ja päiväreviirien väliset yhteydet säilyvät.

# Metson soidinalueen käsittely

## Soidinalueen metsänkäsittely

Kun soidinalueella eli metsokukkojen elinalueilla tehdään uudistushakkuita, soidinpaikalta säilytetään puustoinen yhteys varttuneeseen metsään. Yhteyksiä tulee olla eri puolille soidinpaikasta, jotta mahdollisimman monen kukon päiväreviirille on puustoinen yhteys. Soidinpaikka ei saa jäädä uudistusalojen tai muiden metsolle soveltumattomien avoimien alueiden ympäröimäksi saarekkeeksi. Uudistusalojen väliin jätetään vähintään 100 metriä leveä puustoinen alue käytäväksi. Välialueita voidaan uudistaa, kun aiemmin uudistetun alan puusto on keskipituudeltaan yli 6 metriä. Osalla kuviosta voidaan ensiharvennus tehdä normaalia aikaisemmin, ja rehevillä kasvupaikoilla osa taimikoista voidaan harventaa normaalia harvemmaksi metsälain sallimissa puitteissa. Mikäli alalla on luontaista kuusialikasvosta, voidaan alaa hoitaa eri-ikäisen metsänkasvatuksen keinoin.
Metson elinympäristöissä suositellaan säästettäväksi mäntysekoitusta kuusikoissa, kuusiryhmiä ja kuusiali- kasvosta männiköissä ja haaparyhmiä männiköissä ja mänty-kuusi-sekametsissä. Harvennuksissa harvennusvoimakkuutta tulisi vaihdella ja säilyttää sopiviin paikkoihin tiheikköjä.
Rehevillä kasvupaikoilla taimikkoa voidaan harventaa normaalia harvemmaksi metsälain sallimissa puitteissa. Puulajivalinnassa suositaan mäntyä ja alikasvoksena kuusta. Pieni määrä haapaa on eduksi metsolle, ja lehtipuusto on kaikelle riistalle tärkeää ja lisää metsän monimuotoisuutta.

# Metson soidinalueen käsittely

## Soidinpaikan tavoitekuva

Soidinpaikan tavoitekuva on tiheydeltään vaihteleva peitteinen männikkö tai mänty- tai kuusivaltainen seka- metsä. Soidinpaikalla on usein rämettä tai kallioita, ja maasto on tyypillisesti kumpareinen ja kenttäkerros peitteinen. Soidinpaikalla on puustoltaan väljiä osia ja pieniä aukkoja sekä suojana alikasvoskuusia, tiheikköjä tai muuta näkösuojaa kenttätasossa.
Yli puolet soidinpaikan kokonaispinta-alasta tulee aina olla metsää, jonka keskipituus on vähintään kuusi metriä ja runkoluku yli 400 runkoa hehtaaria kohti.

# Metson soidinalueen käsittely

## Soidinpaikan metsänkäsittely

Metson soidinpaikoilla suositellaan puuston kasvatusajan pidentämistä, mutta sillä on vaikutusta taloudelliseen tulokseen. Jos varsinaisen soidinpaikan käsittelyä tarvitaan, se tehdään varovasti muuttamalla hyvin vähän puuston kuvaa.
Valtaosa soitimista sijaitsee nykyään nuorissa kasvatusmetsissä, jotka suuremmassa tarkastelumittakaavassa täyttävät metson tilan ja metsäpeitteisyyden tarpeet. Osa ensiharvennuksista voidaan tehdä tavallista aikaisemmin. Hakkuajankohdaksi voi valita kesä-, syksy- tai talvihakkuun, kohteen ominaisuuksien ja hakkuukelpoisuuden mukaan. Soidinpaikalle ei suositella hakkuita soidinten aikaan Etelä-Suomessa 15.3.–20.5. ja Pohjois-Suomessa 1.4.–20.5. välisinä aikoina.
Kaikissa metsänkäsittelyvaiheissa soidinpaikalla säilytetään runsaasti mäntyä, myös vahvaoksaisia puu- yksilöitä. Tavoitenäkyvyys soidinpaikalla kenttätasossa (metson silmänkorkeudella eli 40–60 cm:n korkeudella) on 20–70 m. Rehevillä, pintakivisillä ja kumpareisilla kasvupaikoilla tehdään tarvittaessa vaihteleva alikasvoksen raivaus.

Uudistaminen tulisi toteuttaa pieninä aukkoina tai kapeina juotteina, joiden väliin jätetään soidinpaikaksi kelvollisia kuvioita. Seuraava kaista hakataan vasta edellisen ehdittyä ensiharvennusikään. Myös eri-ikäis- rakenteinen metsänkasvatus voi auttaa turvaamaan metsolle tärkeän riittävän peitteisyyden ja sopivan suojaisan, mutta ei liian tiheän puustorakenteen.
Uudistushakkuuvaiheessa soidinpaikan metsää käsitellään varovaisesti. Nuoressa metsässä sijaitsevan soidinpaikan kasvatushakkuu, ja jopa sen aikaistaminen, parantaa useimmiten paikan soidinkelpoisuutta. Soidinpaikalla metsän rakenteen tulee olla vaihteleva. Raivauksesta ja taimikonhoidosta lähtien soidinpaikalle luodaan tiheitä ja väljiä alueita sekaisin.
Nuoren ja varttuneen metsän soidinpaikalla puustoa harvennetaan tavalliseen tapaan. Mikäli soidinpaikan ensiharvennuskohde on korjuuteknisistä syistä tarpeen raivata ennakolta, raivataan poistettavien aines- puurunkojen tyvet metrin säteellä ja muualta poistetaan hakkuuta selvästi haittaava alikasvos. Erityisen tärkeää on säästää osa kuusialikasvoksesta. Osa ensiharvennuksista voidaan tehdä normaalia aikaisemmin. Tavoite- runkoluku viimeisen harvennushakkuun jälkeen on 400–800 runkoa/ha.

Päätehakkuuvaiheen metsässä tunnettu soidinkeskus jätetään pääsääntöisesti hakkaamatta, mutta suurella, yli kymmenen kukon soidinpaikalla voidaan tehdä varovaisia pienaukko-, väljennys- tai erirakenteisuutta lisääviä hakkuita myös soidinkeskuksen alueella.
Soidinpaikka uudistetaan pienialaisin hakkuin, joissa uudistusalan maksimikoko on 1 hehtaari ja keski- leveys enintään 50 m. Suositeltavinta on toteuttaa uudistaminen siten, että uudistusalojen väliin jää vähintään 100 m leveä metsolle sovelias alue. Tätä välialuetta ryhdytään uudistamaan vasta, kun viereinen uudistusala on saavuttanut ensiharvennusvaiheen.

Metson soidinta ja sen ympäristöä tarkastellaan kahdessa eli soidinpaikan ja soidinalueen vyöhykkeessä, joille on omat metsänkäsittelyohjeensa. Soidinpaikka (noin 20 ha) koostuu kukkojen soidinreviireistä. Soidinalue (noin 300 ha) muodostuu kukkojen päiväreviireistä, jotka ulottuvat noin kilometrin päähän soidinpaikasta. Metson vaatimukset soidinpaikan suhteen ovat suhteellisen väljät, ja soidinpaikan ja -keskuksen sijaintiin vaikuttaakin ennen muuta päiväreviirien sijainti ja laatu. **VIITE 17**

Riistametsänhoidon erityisalueet

Riistan suosiminen metsänhoidossa ja hakkuissa 

Metson soidinta ja sen ympäristöä tarkastellaan kahdessa eli soidinpaikan ja soidinalueen vyöhykkeessä, joille on omat metsänkäsittelyohjeensa. Soidinpaikka (noin 20 ha) koostuu kukkojen soidinreviireistä. Soidinalue (noin 300 ha) muodostuu kukkojen päiväreviireistä, jotka ulottuvat noin kilometrin päähän soidinpaikasta. Metson vaatimukset soidinpaikan suhteen ovat suhteellisen väljät, ja soidinpaikan ja -keskuksen sijaintiin vaikuttaakin ennen muuta päiväreviirien sijainti ja laatu. VIITE 17

Metson soidinalueen käsittely

Lumituhojen esiintyminen, niiden vaikutukset metsätalouteen ja ennustetut muutokset ilmastonmuutoksessa Lumituhot ovat pinta-alaltaan merkittävin abioottinen metsätuhojen aiheuttaja Suomessa. Merkittäviä lumituhoja on esiintynyt Suomessa noin 3–17 vuoden välein Solantie R. 1994. Effect of weather and climatological background on snow damage of forests in Southern Finland in November 1991. Silva Fennica 28: 203–211.. Suurimmat tuhoriskit ovat ylitiheissä nuorissa puustoissa, joissa raskas märkä lumi ja alijäähtynyt vesi taivuttaa ja katkoo puiden runkoja ja latvuksia. Suurimmassa vaarassa ovat ylitiheinä kasvaneet ja latvuksiltaan supistuneet männiköt ja koivikot, jotka on hiljattain harvennettu. Kuusi on kestävämpi, mutta latva voi katketa painavan lumikuorman takia. Lumituhoriski kasvaa lannoituksen jälkeen Valinger, E., Lundqvist, L. &amp; Brandel, G. 1994. Wind and snow damage in a thinning and fertilisation experiment in Pinus sylvestris. Scandinavian Journal of Forest Research 9: 129–134..&nbsp;Lumituhot altistavat puustoa myös muille tuhonaiheuttajille kuten kirjanpainajalle, ytimennävertäjille ja juurikäävälle. Lumituhoja esiintyy koko maassa, mutta ne ovat tavallisimpia erityisesti korkeilla tykkylumen alueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa, jotka ovat yli 180 metriä merenpinnasta. Lumituhojen on havaittu yleistyvän jo 100 m korkeudessa merenpinnasta Nykänen, M-L., ym. 1997. Factors affecting snow damage of trees with particular reference to European conditions. Silva Fennica 31, 193– 213.&nbsp;ja niitä voi esiintyä myös alemmilla maastonkohdilla. Maaston suhteellinen korkeus ympäröivään alueeseen vaikuttaa tuhoriskiin. Etenkin vedenjakaja-alueilla ja mäkisillä seuduilla lumituhot ovat tavallisia, kuten Etelä-Suomen Salpausselän ja Lohjanharjun ympäristöt sekä Nuuksion ylänköseutu. Etelärannikolla lumituhoja voi satunnaisesti esiintyä mereltä tulevan kosteuden vuoksi. Suurin riski lumen kertymiselle latvukseen on lämpötilan ollessa -3 °C - +1 °C Solantie R. 1994. Effect of weather and climatological background on snow damage of forests in Southern Finland in November 1991. Silva Fennica 28: 203–211., jolloin kostea lumi kiinnittyy parhaiten oksiin. Lumikuorman tyypillisiä seurauksia ovat rungon murtuma ja taipuminen sekä puiden kaatuminen, jos maa ei vielä ole routaantunut. Latvusmuodon ansiosta kuusi on mäntyä kestävämpi, mutta kuusen latva voi kuitenkin katketa raskaan lumikuorman alla Peltola, H., Kellomäki, S., Väisänen, H., Ikonen, V-P. 1999. A mechanistic model for assessing the risk of wind and snow damage to single trees and stands of Scots pine, Norway spruce and birch. Canadian Journal of Forest Research 29:647-661..&nbsp;Voimakas tuuli yhdessä oksiin kiinnittyneen, jäätyneen lumitaakan kanssa saattaa aiheuttaa rungon murtumia ja oksien katkeamista. Ilmastonmuutoksen seurauksena talvisateet runsastuvat, mikä aiheuttaa keskimäärin suurempia lumikuormia puiden oksille Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueilta Lappiin ulottuvalla vyöhykkeellä Lehtonen, I., Venäläinen, A., &amp; Gregow, H. 2020. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa metsänhoidon näkökulmasta. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2020:5.. Syynä tähän on lisääntyvä huurteen kertyminen ja voimakkaiden, märkää lunta tuovien sateiden yleistyminen Lehtonen, I., Kämäräinen, M., Gregow, H., Venäläinen, A., Peltola, H. 2016. Heavy snow loads in Finnish forests respond regionally asymmetrically to projected climate change. Nat. Hazards Earth Syst. Sci., 16(10): 2259-2271.. Etelä- ja Länsi-Suomessa puiden raskaat lumikuormat vähenevät tulevina vuosikymmeninä. Etelä-Suomessa esiintyy jatkossa myös ajoittain suuria lumikuormia. Lumituhojen riski vuoteen 2040 ja 2070 mennessä. Voimakkaasti kasvaviin lumituhoihin kannattaa tulevina vuosikymmeninä varautua etenkin Suomen pohjoisosissa. Lumituhoriski kasvaa lykätessä ensiharvennusta niin pitkään, että puut alkavat riukuuntua. Kuva: © Sakari Pönniö.

Metsätuho on lähinnä kasvavaan puustoon aiheutunut puuston arvoa alentava, kasvua heikentävä tai puustoa hävittävä tapahtumasarja, joka aiheuttaa vahinkoa metsien hyödyntämiselle.
Vahingon taloudellinen merkittävyys metsänomistajalle riippuu hänen kokonaistilanteestaan, tuhon ja taloudellisen riskin kantokyvystä. Mikä tulkitaan metsätuhoksi, riippuu siitä mikä merkitys sillä on metsänomistajan taloudelle. Yksittäisten puiden tuhot ovat normaalia luonnon monimuotoisuutta.

Vahinkojen vakavuus kohdemetsikölle voi vaihdella huomattavasti johtuen vallitsevien sääolosuhteiden suotuisuudesta, maantieteellisestä sijainnista, metsikön rakenteesta, puulajijakaumasta, maaperästä, käsittelyhistoriasta ja tuhonaiheuttajien esiintymisistä.
Bioottiset (elolliset) ja abioottiset (elottomat) tuhonaiheuttajat voivat toimia joko yksin tai kytkeytyneinä toisiinsa. Vaikutus puustolle voi olla lyhytaikainen tai kestää kiertoajan loppuun saakka. Metsätuho voi kohdistua ensisijaisesti terveeseen puustoon tai tuho voi kohdistua toissijaisesti jo heikentyneeseen puustoon tai puuainekseen.
Metsätuho on terminä vakiintunut metsänhoitoon, lisäksi käytetään puustotuho termiä.

Metsiin kohdistuu erilaisia tuhoriskejä, jotka toteutuessaan haittaavat puuston terveyttä, kasvukykyä sekä taloudellista jalostusarvoa. Riskien tunnistaminen ja ennakointi ovat keskeinen osa metsänkasvatusta.
Tuhoja aiheuttavat ilmastolliset tekijät kuten tuuli, lumi, halla ja kuivuus. Elollisia tuhonaiheuttajia ovat erilaiset nisäkkäät, hyönteiset, sienet sekä kasvitaudit. Metsänomistaja voi ratkaisuillaan vaikuttaa metsiensä elinvoimaisuuteen ja puuston tuhonkestävyyteen. Tutustu myös [metsätuhoriskien hallintaan](/fi/riskienhallinta-ja-varautuminen-metsataloudessa) Metsätilan hoito-osiossa.

# Lumituhojen torjunta

## Lumituhojen esiintyminen, niiden vaikutukset metsätalouteen ja ennustetut muutokset ilmastonmuutoksessa

Lumituhot ovat pinta-alaltaan merkittävin abioottinen metsätuhojen aiheuttaja Suomessa. Merkittäviä lumituhoja on esiintynyt Suomessa noin 3–17 vuoden välein . Suurimmat tuhoriskit ovat ylitiheissä nuorissa puustoissa, joissa raskas märkä lumi ja alijäähtynyt vesi taivuttaa ja katkoo puiden runkoja ja latvuksia. Suurimmassa vaarassa ovat ylitiheinä kasvaneet ja latvuksiltaan supistuneet männiköt ja koivikot, jotka on hiljattain harvennettu. Kuusi on kestävämpi, mutta latva voi katketa painavan lumikuorman takia. Lumituhoriski kasvaa lannoituksen jälkeen . Lumituhot altistavat puustoa myös muille tuhonaiheuttajille kuten kirjanpainajalle, ytimennävertäjille ja juurikäävälle.
Lumituhoja esiintyy koko maassa, mutta ne ovat tavallisimpia erityisesti korkeilla tykkylumen alueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa, jotka ovat yli 180 metriä merenpinnasta. Lumituhojen on havaittu yleistyvän jo 100 m korkeudessa merenpinnasta ja niitä voi esiintyä myös alemmilla maastonkohdilla. Maaston suhteellinen korkeus ympäröivään alueeseen vaikuttaa tuhoriskiin. Etenkin vedenjakaja-alueilla ja mäkisillä seuduilla lumituhot ovat tavallisia, kuten Etelä-Suomen Salpausselän ja Lohjanharjun ympäristöt sekä Nuuksion ylänköseutu. Etelärannikolla lumituhoja voi satunnaisesti esiintyä mereltä tulevan kosteuden vuoksi.
Suurin riski lumen kertymiselle latvukseen on lämpötilan ollessa -3 °C - +1 °C , jolloin kostea lumi kiinnittyy parhaiten oksiin. Lumikuorman tyypillisiä seurauksia ovat rungon murtuma ja taipuminen sekä puiden kaatuminen, jos maa ei vielä ole routaantunut. Latvusmuodon ansiosta kuusi on mäntyä kestävämpi, mutta kuusen latva voi kuitenkin katketa raskaan lumikuorman alla . Voimakas tuuli yhdessä oksiin kiinnittyneen, jäätyneen lumitaakan kanssa saattaa aiheuttaa rungon murtumia ja oksien katkeamista.

Ilmastonmuutoksen seurauksena talvisateet runsastuvat, mikä aiheuttaa keskimäärin suurempia lumikuormia puiden oksille Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueilta Lappiin ulottuvalla vyöhykkeellä . Syynä tähän on lisääntyvä huurteen kertyminen ja voimakkaiden, märkää lunta tuovien sateiden yleistyminen . Etelä- ja Länsi-Suomessa puiden raskaat lumikuormat vähenevät tulevina vuosikymmeninä. Etelä-Suomessa esiintyy jatkossa myös ajoittain suuria lumikuormia.

# Lumituhojen torjunta

## Lumituhojen ennaltaehkäisy ja tuhoalueen hoito

- Tehdään harvennukset ja taimikonhoidot ajallaan, jotta puusto ei pääse riukuuntumaan. Tämä on keinoista tärkein.
- Riskialueiden männiköt harvennetaan lievästi ja tavanomaista useammin .
- Valitaan puulajit huolella metsänuudistuksessa. Sekapuustoisuus auttaa pienentämään riskiä.
- Suuren lumituhoriskin alueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa voidaan suosia kuusta, jatkuvaa kasvatusta, lehtipuun tuomaa sekapuustoisuutta.
Lumituhoihin voidaan varautua tarkastelemalla ennustemalleja korkean riskin kohteista. Riskin ennustamiseen käytetään säätekijöihin, ilmastoennusteisiin, metsikkötekijöihin ja topografiaan liittyviä parametrejä. Lumituhoille alttiiden tekijöiden tarkastelu auttaa metsänhoidollista sopeutumista korkean riskin alueilla. Luonnonvarakeskus ja Ilmatieteen laitos ovat tuottaneet [lumituhomalleja](https://metsainfo.luke.fi/fi/metsatuhoriskikartta), joiden avulla voi tarkastella haluttua kohdealuetta . Ilmatieteen laitoksen kehittämät lumituhomallit osoittavat puiden lumikuorman kasvavan Suomen koillis- ja pohjoisosissa .

Lumituhot ovat yleisimpiä nuorissa puustoissa. Suurimmassa vaarassa ovat ylitiheinä kasvaneet latvuksiltaan supistuneet männiköt ja koivikot, jotka on harvennettu äskettäin .

Lumituhopuiden korjuuseen talousmetsissä täytyy ryhtyä lain metsätuhojen torjunnasta (1087/2013) nojalla, jos kuusivaltaista tuhopuuta on yli 10 m² hehtaarilla. Mäntypuuston kohdalla raja-arvo on 20 m² hehtaarilla. Lumituhopuut tulee korjata pois metsästä metsätuholain säätämien aikarajojen mukaan, sillä lumenmurrot altistavat kohteen puut hyönteis- ja sienituhoille. Laki edellyttää tuhojen ehkäisemiseksi metsänomistajalta:
- 1.9.–31.5. kaadettu tai luonnontuhossa vahingoittunut kuusipuutavara ja kaarnoittunut mäntypuutavara tulee kuljettaa pois metsästä tai välivarastosta viimeistään (kuva alla):
- alueella A, mänty 1.7. ja kuusi 15.7.
- alueella B, mänty 1.7. ja kuusi 24.7.
- alueella C, mänty 15.7. ja kuusi 15.8.
- 1.6.–31.8. kaadettu tai vahingoittunut kuusipuutavara tulee alueella A kuljettaa pois metsästä tai välivarastosta 30 päivän kuluessa hakkuuhetkestä.
Lumituhoalueilla sovelletaan metsälakia normaalisti ja metsänkäyttöilmoitukset tulee tehdä sen mukaisesti. Katso lisäohjeita metsä- ja metsätuholain soveltaminen [tykkytuhoalueiden puunkorjuussa](https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/tykkylumi-ohje-toimijoille_0.pdf).

Lumituhot ovat tavallisimpia Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta niitä esiintyy kaikkialla. Suurimmat tuhoriskit ovat ylitiheissä nuorissa puustoissa ja vaaranlakien metsissä. Ajallaan tehty taimikonhoito ja ensiharvennus vähentävät riskiä.

Lumituhojen torjunta

2026 Tulossa tammikuussa uusia artikkeleita: Metsän rakenne: latvus- ja kasvillisuuskerrokset, joka esittelee havainnekuvien avulla puuston lavuskerrokset, puujaksot ja metsän kasvillisuuskerrokset. Metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot Tammikuu Korjattu Turvemaiden metsänkasvatus -artikkelissa olevaan taulukkoon Mäntyvaltaisten ojitettujen suometsien kasvatusketjut, Etelä- ja Väli-Suomi kasvupaikalle Vatkg II lannoitus tarvittaessa. Oli aiemmin: ei yleensä. 2025 Joulukuu Uusi lämpösummakartta artikkelissa Lämpösummat ja aluejaot. Lue lisää artikkelin päivityksestä. Sanastoa on täydennetty metsänhoidon suosituksissa käytetyillä termeillä. Pienpäivitys artikkeliin Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta. Poistettu ulkomaisia puulajeja käsittelevästä kappaleesta turha lause: "Metsätaloudessa ei käytetä geneettisesti muunneltua metsänviljelyaineistoa". Syyskuu Metsätilan hoito -kokonaisuus uudistuu. Ensimmäisessä vaiheessa artikkelit jaettiin uusiin kategorioihin: Metsien kestävä hoito ja käyttöMetsänomistamisen tavoitteetMetsänhoidon käsitteet ja luokittelutMetsäsuunnitteluTalous, laatu ja riskienhallintaMetsänomistuksen tilanteitaMaaliskuu Pienpäivitys Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta -artikkeliin: "Metsän voi uudistaa myös muulla puulajilla, mutta silloin on metsälain mukaan esitettävä uudistushakkuuta edeltävässä metsänkäyttöilmoituksessa selvitys puulajin kasvatuskelpoisuudesta ja alkuperän soveltuvuudesta uudistettavan alueen olosuhteisiin." Tekstissä puhuttiin aiemmin lupamenettelystä. Samalla lisättiin tietoa, kuinka metsäsertifiointi rajoittaa vierasperäisten lajien käyttöä. 2024 Joulukuu Uusi koonti Metsätilan hoito -artikkeliin Laadunhallinta metsäomaisuuden hoidossa sekä päivitys Metsänhoidon toimenpide -artikkeliin Metsänhoidon laadunhallinta. Lisätietoa muutoksesta. Päivitetty Metsänhoidon toimenpide -artikkeli Lannoitus. Jaettu kahteen osaan Lannoitus turvemaalla ja Lannoitus kivennäismaalla. Lisätietoa muutoksesta. Päivitetty artikkeli Puuston kiertoajan pidentäminen. Lisätietoa muutoksesta. Päivitetty artikkelia Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa. Lisätty sisältöä luontopainotuksen näkökulmiin: Luontopainotus metsätilan hoidossaLuontoa painottava -toimintamalli metsätilan hoidossaLuonnonhoidon suunnittelu tilatasollaTilatason metsäluonnon monimuotoisuuden tunnuksetLuonnonhoidon mitoituksen vertailutasotLuontoaiheisia päivityksiä myös: Päivitetty Kulotus-artikkeli.Talousmetsien luonnonhoidon ohjauskeinotTäsmennetty Metsän suojelu -artikkelin listausta Metsän suojelun suunnittelu metsätilan hoidossaMetsien kestävä hoito ja käyttö -artikkelissa päivitetty kappaleet Talousmetsien luonnonhoito ja monimuotoisuuden turvaaminen metsänkäsittelyssä ja Metsäluonnon monimuotoisuus talousmetsissäMarraskuu Päivitetty artikkelit lajien turvaamisesta. Metsätilan hoito, Luontokohteet ja lajien turvaaminen, otsikot Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä, Lainsäädäntö suojelee lajistoa ja Metsäsertifioinnin vaatimukset uhanalaisten lajien turvaamiseksiMetsänhoidon toimenpiteet, Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssäLisätietoa uudistuksestaLisätty kooste keskeisistä metsänhoidon suositusten taulukoista. Harvennusmalleihin on lisätty uudet rauduskoivikon harvennusmallit. Harvennusmallien ohjeistukseen on lisätty linkki erillisiin koulutusaineistoihin, joista on tehty omat versiot metsänomistajille, metsäammattilaisille ja tietojärjestelmien kehittäjille: Metsän harventaminen ja harvennusmallien käyttö (Tapio.fi). Aineistot auttavat mm. valitsemaan metsänomistajan tavoitteisiin sopivan harvennustavan ja käyttämään mallien hakutoimintoa. Lokakuu Metsänhoidon toimenpiteet: Ensiharvennus. Artikkeliin on päivitetty harvennusvoimakkuuksia ohjaavat suositustaulukot. Taulukoissa kuvataan hoidetun nuoren tasaikäisen kasvatusmetsän ensiharvennuksen ajankohta ja runkoluku hakkuun jälkeen eteläisessä, keskisessä ja pohjoisessa Suomessa. Taulukoihin lisättiin tarkennukset runkolukujen tulkintaan metsälain asetuksen mukaisesti. Lisätietoa uudistuksestaNeuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle. Uusi taustatietoartikkeli, joka auttaa hyödyntämään metsänhoidon suosituksia ja neuvoo metsänomistajaa metsänhoitoon perehtymisen alkuvaiheissa. Palvelussa on julkaistu tekoälyavusteinen hakutoiminto, beta-versio. Palvelua voi käyttää suomeksi ja ruotsiksi. Elokuu Metsänhoidon toimenpiteet: Uudistettu suositus sekametsän perustamiseen ja kasvatukseen. Lisätietoa uudistuksestaMetsätilan hoito: Uudistettu suositus Puulajijakauma ja lehtipuuosuus metsätilan hoidossa Lisätietoa uudistuksestaToukokuu Rajapintaoppaassa esitellään uusia esimerkkejä, kuinka metsänhoidon suositukset on liitetty osaksi muita palveluita: Metsä Groupin Metsäverkko ja Metsälehden Metsätietäjä. Tammikuu Hoidettujen kasvatusmetsien harvennusmallit ovat täydentyneet uusilla vaihtoehdoilla. Beta-vaihe on päättynyt. Katso myös 11/24 julkaistu koulutusaineisto: Metsän harventaminen ja harvennusmallien käyttö (Tapio.fi) 2023 Joulukuu Lannoitus-artikkeli on päivitetty. Päivityksiä on odotettavissa myös 2024 (turvemaiden lannoitus ja tarkennuksia kohdevalintaan). Metsänhoidon toimenpiteet, Luonnonhoito ja monimuotoisuus -kategorian esittelyteksti päivitetty. Kategoriassa julkaistu uudet ja uudistetut artikkelit: Säästöpuiden jättäminenLahopuun turvaaminenTekopökkelöiden tekeminenSuojatiheikköjen jättäminen ja&nbsp;Lehtipuusekoituksen ylläpito.&nbsp;Uusittu Metsätilan hoito -artikkeli Luontokohteet ja lajien turvaaminen Uusi kategoria, Metsänhoidon toimenpiteet, Luontokohteiden turvaaminen ja kategoriassa uudet artikkelit: Pienvesien ja vesistöjen elinympäristötKallioelinympäristötLehdotSuoelinympäristötPaahdeympäristötMonimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsätPuustoiset perinneympäristötPäivitettyä FSC-metsäsertifiointikriteeristöä koskevat tiedot on päivitetty kauttaaltaan metsänhoidon suositusten artikkeleihin. Pienpäivitykset artikkeleihin Metsitys ja Metsänviljely kylvämällä. Marraskuu Päivitetty energiapuuta koskevat suositukset, ks. kategoria: Energiapuun korjuu Syyskuu Päivitetty artikkeli Hirvieläintuhojen torjunta Kesäkuu Päivitetty PEFC-metsäsertifioinnin kriteereistä kertovat tekstit päivitetyn standardin mukaisiksi. Metsäsertifioinnin vaatimukset toimittaessa pohjavesialueilla (FSC ja PEFC)Metsäsertifioinnin vaatimukset toimittaessa vesistöjen suojakaistoilla (FSC ja PEFC)Ojien kunnostukseen soveltumattomat kohteetMetsäsertifioinnin vaatimukset ojituksen kunnostuksessaMonikäytön vaatimukset metsäsertifioinnissaMetsäsertifioinnin vaatimukset arvokkaiden elinympäristöjen turvaamisessaMetsäsertifioinnin vaatimukset energiapuun korjuussaVesien laadun turvaaminen uudistusalojen energiapuun korjuussaMetsäsertifioinnin vaatimukset säästö- ja lahopuilleLuontokohteet ja lajien turvaaminenSuometsien hoidon erityispiirteetPölyttäjien suosiminen metsänhoidossa. Uusi artikkeli esittelee kuinka metsänomistaja voi edistää pölyttäjien elinolosuhteita erilaisissa kohteissa ja työlajeissa. Metsänhoidon suositusten sanasto on lisätty palveluun. Yksittäisen artikkelin tärkeät sanat ja niiden lyhyet selitteet löytyvät Yleistietoa välilehdeltä. Rajapintaopas - entinen Kehittäjille-sivu on nyt laajempi Rajapintaopas, josta metsäalan palveluiden kehittäjät saavat tietoa, esimerkkejä ja käytännön ohjeita siitä, kuinka metsänhoidon suosituksilla voi rikastaa omia tietopalveluita ja tietojärjestelmiä. Palvelun etusivun uudistus. Toukokuu Hoidettujen kasvatusmetsien harvennusmallit, beta-versio Harvennusmallien esittely ja käyttöohjeHarvennusmallit, hakutoiminnon beta-versio Vesiensuojelu Vesiensuojelun suositukset on uudistettu laajasti: Metsätilan hoito - Vesien ja vesielinympäristöjen turvaaminen (uusi artikkeli) Metsänhoidon toimenpiteet - kategoriasta Vesiensuojelu&nbsp;löytyy artikkelit: Vesiensuojelu metsänkäsittelyssä (päivitetty laajasti)Vesiensuojelurakenteet ja -ratkaisut (uusi artikkeli, johon koottu aiheen suosituksia, ajantasaisuus tarkistettu, osin päivitetty)Suojavyöhykkeet ja rantametsät (uusi artikkeli, johon koottu aiheen suosituksia, pääosin uutta sisältöä, aiempien suositusten ajantasaisuus tarkistettu)Vedenpalautus suolle (uusi artikkeli)Rakennetun kosteikon perustaminen (päivitetty)Helmikuu Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta Artikkelissa on uudet taulukot Puulajien soveltuvuus kasvatettavaksi pääpuulajiksi. Taulukoissa on tiedot kivennäis- ja turvemaille Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa. Tammikuu KehittäjilleRajapintapalvelussa 20.1.2023 käytössä olevat&nbsp;OperationTypeCode -koodit on listattu sivulle Kehittäjille. 2022 Joulukuu Metsän hakkuu- ja kasvatustavatKuva ja määrittelyt: Hakkuiden ja uudistamisen soveltaminen sekä metsän rakenteet jaksollisessa ja jatkuvassa kasvatuksessa Ilmastokestävä metsänhoito Koostesivu: Ilmastokestävä metsänhoito Uutta joulukuussa: Siemenalkuperän merkitys metsänkasvatuksessaSuometsien hoidon erityispiirteitäPuulajijakauma ja lehtipuuosuus metsätilan hoidossaPohjois-Suomen erityispiirteetSuometsien hoito&nbsp;-kategoria, artikkelit&nbsp;päivitetty, kokonaan uusi: Soiden ennallistaminenPuuston kiertoajan pidentäminenMetsän suojeluMetsänviljely istuttamalla, istutustiheysLisäksi päivitetty eri metsänhoidon toimenpiteisiin: ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulma välilehdelle Päätöksenteko ja sopeutumisen näkökulma välilehdelle Toteutus.Eri taimilajien suositeltavat istutusajankohdat Taulukot uusittu: Metsänviljely istuttamalla, Toteutus, Eri taimilajien suositeltavat istutusajankohdat Taulukoiden esitystapa Metsänhoidon suositusten taulukot, joita on aiemmin esitetty kuvina, ovat nyt aitoja taulukkoja. Katso esim. taulukko Taimikonharvennuksen ajankohta ja taimikon tiheys hoidon jälkeen eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Marraskuu Metsänhoidon suositukset -&nbsp;Metsien kestävän hoidon ja käytön perusteet Metsänhoidon suositusten laadintaa ohjaaviin periaatteisiin on lisätty liite 8 Ekologinen kestävyys metsätilan hoidossa, samalla päivitettiin talousmetsien luonnonhoidon määritelmä: Talousmetsien luonnonhoito on luonnon monimuotoisuuden ja luonnon tarjoamien hyötyjen ylläpitämistä ja vahvistamista metsänkäsittelyssä. Dokumentin voi ladata sivulta Metsänhoidon suositukset - Metsien kestävän hoidon ja käytön perusteet. Maanmuokkaus Metsänhoidon toimenpiteet -osan artikkelissa Maanmuokkaus/Toteutus on esitelty työlaji Jatkuvatoiminen laikkumätästys. Metsätuhojen torjunta Metsänhoidon toimenpiteet -osan Metsätuhot ja metsien terveys&nbsp;-kokonaisuudessa&nbsp;on julkaistu uudet artikkelit: Juurikääpätuhojen torjuntaKirjanpainajatuhojen torjuntaKuivuustuhojen torjuntaLumituhojen torjuntaMetsäpalojen torjuntaSienitautien, hyönteisten ja muiden elollisten metsätuhon aiheuttajien torjuntaTuulituhojen torjunta.Metsätilan hoito -osassa on täydennetty artikkelia&nbsp;Metsänhoidon riskienhallinta metsätilan hoidossa. Uudet väliotsikot: Puuston kasvusta ja terveydestä huolehtiminenIlmastonmuutos lisää metsätuhojen riskiäMetsätuhoriskin hallinta perustuu ennakointiin ja reagointiinTerminologiaaLokakuu Visuaalinen uudistus: Metsänhoidon toimenpiteiden päätöksenteko-osiossa on kuvattu toimenpiteiden vaikutuksia talouteen, luontoon, virkistyskäyttöön ja ilmastonmuutoksen hillintään. Ko. otsikoissa on nyt selkeyttä lisäävät kuvakkeet. Myös lainsäädännön ja metsäsertifioinnin vaatimuksille on omat kuvakkeensa. Ks. esim. Metsitys, Päätöksenteko Heinäkuu Uutta kuvitusta metsityksen suunnitteluun, metsitysketjut.&nbsp;Kuvat ovat vapaasti käytettävissä. Lähdeviittaus muodossa Kuva: Juha Varhi, metsänhoidon suositukset, 2022 Kesäkuu Kehittäjille-sivulle lisätty tietoa metsätietostandardin koodistosta, integroinnin käyttötapauksista ja uutiskirjeen tilauksesta. Toukokuu Käännös englanniksi sivusta Usein kysytyt kysymykset metsänhoidon suosituksista:&nbsp;Q &amp; A, Best Practices for Sustainable Forest Management in Finland Helmikuu Uusi artikkeli Metsätilan hoito -kokonaisuuteen:&nbsp;Metsänhoidon riskienhallinta metsätilan hoidossa Tammikuu Uusi suosituskokonaisuus metsätilan hoitoon. Osa artikkeleista on uusia, osa siirretty palvelun sisällä, osa tuotu aiemmin julkaistuista pdf-muotoisista verkkojulkaisuista. Metsien kestävä hoito ja käyttö Kokonaiskestävä metsänhoito (uusi)&nbsp;Metsänomistajan päätöksenteon erilaiset tasot ja tavoitteet (uusi)&nbsp;Ilmastokestävyys osana metsänhoidon kokonaiskestävyyttä (uusi)&nbsp;Talousmetsien luonnonhoito ja monimuotoisuuden turvaaminen metsänkäsittelyssä (siirretty)&nbsp;Monimuotoisuuden turvaamisessa tavoitteilla on pitkä aikajänne (siirretty)&nbsp;Monimuotoisuuden turvaaminen talousmetsissä (siirretty)&nbsp;Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa (uusi)&nbsp;Ilmastonmuutoksen hillintä metsänkäsittelyssä (uusi)&nbsp;Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätilan hoidossa (uusi)&nbsp;Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa Metsänomistajan tavoitetilan tunnistaminen (uusi)&nbsp;Ilmastonmuutoksen hillinnän painottaminen metsätilan hoidossa (uusi)&nbsp;Tavoitteiden tasapainon hakeminen metsätilan hoidossa (uusi)&nbsp;Metsänhoidon perusteita Hiilenkierto metsäekosysteemissä ja puutuotteissa (uusi)&nbsp;Hiilenkiertoon liittyviä käsitteitä metsänhoidon suosituksissa (uusi)&nbsp;Metsien kasvupaikkatyypit ja aluejaot (siirretty)&nbsp;Lämpösummakartat ja aluejaot metsänhoidon suosituksissa (uudet kartat, siirretty)&nbsp;Metsien kehitysluokat (uusi verkkopalvelussa)&nbsp;Metsän käsittely-yksiköt (uusi verkkopalvelussa). 2021 Syyskuu Rekommendationer för skogsvård&nbsp;- metsänhoidon suositukset ruotsiksi Kehittäjille-sivu - tietoa rajapintapalvelun käytöstä Kesäkuu Usein kysytyt kysymykset metsänhoidon suosituksista&nbsp;- 11 kysymystä ja vastausta Huhtikuu Uusi suositus:&nbsp;Metsitys 2020 Joulukuu Metsänhoidon suositukset - Metsien kestävän hoidon ja käytön perusteet&nbsp;- metsänhoidon suositusten johtoryhmän 25.11.2020 hyväksymät uudet periaatteet suositusten laadintaan.

# Viimeisimmät päivitykset

**Päivitysten kooste aikajärjestyksessä. Sisältää myös pienpäivitykset, joista ei ole erillistä päivitysartikkelia.**

Päivitykset metsänhoidon suositusten verkkosivustolle ja artikkeleihin 2020 alkaen.
2 024 alkaen suositusten merkittävistä muutoksista on saatavilla lisätietoartikkelit. Ne ovat sivuvalikossa aakkosjärjestyksessä.

**Tulossa tammikuussa** uusia artikkeleita:
Metsän rakenne: latvus- ja kasvillisuuskerrokset, joka esittelee havainnekuvien avulla puuston lavuskerrokset, puujaksot ja metsän kasvillisuuskerrokset.
Metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet

# Viimeisimmät päivitykset

## 2026

**Tammikuu**

Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot
Korjattu Turvemaiden metsänkasvatus -artikkelissa olevaan taulukkoon [Mäntyvaltaisten ojitettujen suometsien kasvatusketjut, Etelä- ja Väli-Suomi](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/turvemaiden-metsankasvatus#section-p913) kasvupaikalle **Vatkg II lannoitus** ***tarvittaessa**.* Oli aiemmin: ei yleensä.

# Viimeisimmät päivitykset

## 2025

**Joulukuu**

Uusi lämpösummakartta artikkelissa [**Lämpösummat ja aluejaot**](/fi/lamposummat-ja-aluejaot). Lue lisää [artikkelin päivityksestä](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/lamposummat-ja-aluejaot-artikkelin-paivitys).
Sanastoa on täydennetty metsänhoidon suosituksissa käytetyillä termeillä.
Pienpäivitys artikkeliin [**Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta**](/fi/toimenpiteet/puulajin-ja-uudistamismenetelman-valinta). Poistettu ulkomaisia puulajeja käsittelevästä kappaleesta turha lause: "Metsätaloudessa ei käytetä geneettisesti muunneltua metsänviljelyaineistoa".

# Viimeisimmät päivitykset

## 2025

**Maaliskuu**

Metsätilan hoito -kokonaisuus uudistuu. Ensimmäisessä vaiheessa artikkelit jaettiin uusiin kategorioihin:
- [Metsien kestävä hoito ja käyttö](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto)
- [Metsänomistamisen tavoitteet](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/metsanomistamisen-tavoitteet)
- [Metsänhoidon käsitteet ja luokittelut](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/metsanhoidon-kasitteet-ja-luokittelut)
- [Metsäsuunnittelu](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/metsasuunnittelu)
- [Talous, laatu ja riskienhallinta](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/talous-laatu-ja-riskienhallinta)
- [Metsänomistuksen tilanteita](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/metsanomistuksen-tilanteita)

Pienpäivitys [Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/puulajin-ja-uudistamismenetelman-valinta#section-p151) -artikkeliin: "Metsän voi uudistaa myös muulla puulajilla, mutta silloin on metsälain mukaan esitettävä uudistushakkuuta edeltävässä metsänkäyttöilmoituksessa selvitys puulajin kasvatuskelpoisuudesta ja alkuperän soveltuvuudesta uudistettavan alueen olosuhteisiin." Tekstissä puhuttiin aiemmin lupamenettelystä. Samalla lisättiin tietoa, kuinka metsäsertifiointi rajoittaa vierasperäisten lajien käyttöä.

# Viimeisimmät päivitykset

## 2024

**Joulukuu**

Uusi koonti Metsätilan hoito -artikkeliin [**Laadunhallinta metsäomaisuuden hoidossa**](/fi/laadunhallinta-metsaomaisuuden-hoidossa) sekä päivitys Metsänhoidon toimenpide -artikkeliin [Metsänhoidon laadunhallinta](/fi/toimenpiteet/metsanhoidon-laadunhallinta). [Lisätietoa muutoksesta](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/metsanhoidon-laadunhallinta-artikkelien-paivitys).
Päivitetty Metsänhoidon toimenpide -artikkeli **Lannoitus**. Jaettu kahteen osaan [Lannoitus turvemaalla](/fi/toimenpiteet/lannoitus-turvemaalla) ja [Lannoitus kivennäismaalla](/fi/toimenpiteet/lannoitus-kivennaismaalla). [Lisätietoa muutoksesta](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/lannoitus-artikkelin-paivitys).
Päivitetty artikkeli [**Puuston kiertoajan pidentäminen**](/fi/toimenpiteet/puuston-kiertoajan-pidentaminen). [Lisätietoa muutoksesta](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/puuston-kiertoajan-pidentaminen-artikkelin-paivitys).

Päivitetty artikkelia Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa. Lisätty sisältöä [**luontopainotuksen näkökulmiin**](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3814):
- [Luontopainotus metsätilan hoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3814)
- [Luontoa painottava -toimintamalli metsätilan hoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3832)
- [Luonnonhoidon suunnittelu tilatasolla](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3833)
- [Tilatason metsäluonnon monimuotoisuuden tunnukset](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3835)
- [Luonnonhoidon mitoituksen vertailutasot](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3837)
Luontoaiheisia päivityksiä myös:

# Viimeisimmät päivitykset

## 2024

**Marraskuu**

- Päivitetty [Kulotus](/fi/toimenpiteet/kulotus)-artikkeli.
- [Talousmetsien luonnonhoidon ohjauskeinot](/fi/toimenpiteet/talousmetsien-luonnonhoidon-ohjauskeinot)
- Täsmennetty Metsän suojelu -artikkelin listausta [Metsän suojelun suunnittelu metsätilan hoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/metsan-suojelu/toteutus#section-1364)
- Metsien kestävä hoito ja käyttö -artikkelissa päivitetty kappaleet [Talousmetsien luonnonhoito ja monimuotoisuuden turvaaminen metsänkäsittelyssä ](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto#section-p1787)ja [Metsäluonnon monimuotoisuus talousmetsissä](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto#section-p1790)
Päivitetty artikkelit **lajien turvaamisesta**.

- Metsätilan hoito, Luontokohteet ja lajien turvaaminen, otsikot [Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/luontokohteet-ja-lajien-turvaaminen#section-p1918), [Lainsäädäntö suojelee lajistoa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/luontokohteet-ja-lajien-turvaaminen#section-p1919) ja [Metsäsertifioinnin vaatimukset uhanalaisten lajien turvaamiseksi](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/luontokohteet-ja-lajien-turvaaminen#section-p3742)
- Metsänhoidon toimenpiteet, [Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä](/fi/toimenpiteet/lajien-turvaaminen-metsankasittelyssa)
- [Lisätietoa uudistuksesta](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/lajien-turvaaminen-metsankasittelyssa-artikkelin-paivitys)
Lisätty **kooste keskeisistä metsänhoidon suositusten** [**taulukoista**](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/taulukot)**.**
Harvennusmalleihin on lisätty uudet [**rauduskoivikon harvennusmalli**t](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku?mainTreeSpecies=Rauduskoivu).

# Viimeisimmät päivitykset

## 2024

**Lokakuu**

**Harvennusmallien** ohjeistukseen on lisätty linkki erillisiin **koulutusaineistoihin**, joista on tehty omat versiot metsänomistajille, metsäammattilaisille ja tietojärjestelmien kehittäjille: [Metsän harventaminen ja harvennusmallien käyttö (Tapio.fi)](https://tapio.fi/aineistopankki/oppaat-ja-tyovalineet/metsan-harventaminen-ja-harvennusmallien-kaytto-koulutusaineisto/). Aineistot auttavat mm. valitsemaan metsänomistajan tavoitteisiin sopivan harvennustavan ja käyttämään mallien hakutoimintoa.
Metsänhoidon toimenpiteet: [**Ensiharvennus**](/fi/toimenpiteet/ensiharvennus). Artikkeliin on päivitetty harvennusvoimakkuuksia ohjaavat suositustaulukot. Taulukoissa kuvataan hoidetun nuoren tasaikäisen kasvatusmetsän ensiharvennuksen ajankohta ja runkoluku hakkuun jälkeen eteläisessä, keskisessä ja pohjoisessa Suomessa. Taulukoihin lisättiin tarkennukset runkolukujen tulkintaan metsälain asetuksen mukaisesti.

- [Lisätietoa uudistuksesta](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/ensiharvennus-suosituksen-uudistus)
[**Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle**](/fi/neuvoja-metsanhoitoon-tutustuvalle-metsanomistajalle). Uusi taustatietoartikkeli, joka auttaa hyödyntämään metsänhoidon suosituksia ja neuvoo metsänomistajaa metsänhoitoon perehtymisen alkuvaiheissa.
Palvelussa on julkaistu **tekoälyavusteinen hakutoiminto**, beta-versio. Palvelua voi käyttää [suomeksi ](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/ai-vastaus)ja [ruotsiksi](https://metsanhoidonsuositukset.fi/sv/ai-svar).

# Viimeisimmät päivitykset

## 2024

**Elokuu**

Metsänhoidon toimenpiteet: Uudistettu suositus [**sekametsän perustamiseen ja kasvatukseen**](/fi/toimenpiteet/sekametsan-kasvatus)**.**
- [Lisätietoa uudistuksesta](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/sekametsan-kasvatus-artikkelin-paivitys)
Metsätilan hoito: Uudistettu suositus [**Puulajijakauma ja lehtipuuosuus metsätilan hoidossa**](/fi/puulajijakauma-ja-lehtipuuosuus-metsatilan-hoidossa)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2024

**Toukokuu**

- [Lisätietoa uudistuksesta](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/puulajijakauma-ja-lehtipuuosuus-metsatilan-hoidossa-artikkelin-paivitys)
**Rajapintaoppaassa** esitellään uusia [esimerkkejä](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/rajapintaopas/kayttotapauksia), kuinka metsänhoidon suositukset on liitetty osaksi muita palveluita: Metsä Groupin Metsäverkko ja Metsälehden Metsätietäjä.

# Viimeisimmät päivitykset

## 2024

**Tammikuu**

[**Hoidettujen kasvatusmetsien harvennusmallit**](/fi/hoidettujen-kasvatusmetsien-harvennusmallit) ovat täydentyneet uusilla vaihtoehdoilla. Beta-vaihe on päättynyt. Katso myös 11/24 julkaistu koulutusaineisto: [Metsän harventaminen ja harvennusmallien käyttö (Tapio.fi)](https://tapio.fi/aineistopankki/oppaat-ja-tyovalineet/metsan-harventaminen-ja-harvennusmallien-kaytto-koulutusaineisto/)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2023

**Joulukuu**

[Lannoitus](/fi/toimenpiteet/lannoitus-turvemaalla)-artikkeli on päivitetty. Päivityksiä on odotettavissa myös 2024 (turvemaiden lannoitus ja tarkennuksia kohdevalintaan).
Metsänhoidon toimenpiteet, [Luonnonhoito ja monimuotoisuus](/fi/kategoriat/luonnonhoito-ja-monimuotoisuus) -kategorian esittelyteksti päivitetty. Kategoriassa julkaistu uudet ja uudistetut artikkelit:
- [Säästöpuiden jättäminen](/fi/toimenpiteet/saastopuiden-jattaminen)
- [Lahopuun turvaaminen](/fi/toimenpiteet/lahopuun-turvaaminen)
- [Tekopökkelöiden tekeminen](/fi/toimenpiteet/tekopokkeloiden-tekeminen)
- [Suojatiheikköjen jättäminen](/fi/toimenpiteet/suojatiheikkojen-jattaminen) ja
- [Lehtipuusekoituksen ylläpito](/fi/toimenpiteet/lehtipuusekoituksen-yllapito).

Uusittu Metsätilan hoito -artikkeli [Luontokohteet ja lajien turvaaminen](/fi/luontokohteet-ja-lajien-turvaaminen)
Uusi kategoria, Metsänhoidon toimenpiteet, [Luontokohteiden turvaaminen](/fi/kategoriat/luontokohteiden-turvaaminen)[ ](/fi/kategoriat/luontokohteiden-turvaaminen)ja kategoriassa uudet artikkelit:
- [Pienvesien ja vesistöjen elinympäristöt](/fi/toimenpiteet/pienvesien-ja-vesistojen-elinymparistot)
- [Kallioelinympäristöt](/fi/toimenpiteet/kallioelinymparistot)
- [Lehdot](/fi/toimenpiteet/lehdot)
- [Suoelinympäristöt](/fi/toimenpiteet/suoelinymparistot)
- [Paahdeympäristöt](/fi/toimenpiteet/paahdeymparistot)
- [Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät](/fi/toimenpiteet/monimuotoisuudelle-merkittavat-kangasmetsat)
- [Puustoiset perinneympäristöt](/fi/toimenpiteet/puustoiset-perinneymparistot)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2023

**Marraskuu**

Päivitettyä **FSC**-metsäsertifiointikriteeristöä koskevat tiedot on päivitetty kauttaaltaan metsänhoidon suositusten artikkeleihin.
Pienpäivitykset artikkeleihin [Metsitys](/fi/toimenpiteet/metsitys) ja [Metsänviljely kylvämällä](/fi/toimenpiteet/metsanviljely-kylvamalla).

# Viimeisimmät päivitykset

## 2023

**Syyskuu**

Päivitetty energiapuuta koskevat suositukset, ks. kategoria: [Energiapuun korjuu](/fi/kategoriat/energiapuun-korjuu)
Päivitetty artikkeli [Hirvieläintuhojen torjunta](/fi/toimenpiteet/hirvielaintuhojen-torjunta)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2023

**Kesäkuu**

Päivitetty PEFC-metsäsertifioinnin kriteereistä kertovat tekstit päivitetyn standardin mukaisiksi.
- Metsäsertifioinnin vaatimukset toimittaessa pohjavesialueilla (FSC ja PEFC)
- Metsäsertifioinnin vaatimukset toimittaessa vesistöjen suojakaistoilla (FSC ja PEFC)
- Ojien kunnostukseen soveltumattomat kohteet
- Metsäsertifioinnin vaatimukset ojituksen kunnostuksessa
- Monikäytön vaatimukset metsäsertifioinnissa
- Metsäsertifioinnin vaatimukset arvokkaiden elinympäristöjen turvaamisessa
- Metsäsertifioinnin vaatimukset energiapuun korjuussa
- Vesien laadun turvaaminen uudistusalojen energiapuun korjuussa
- Metsäsertifioinnin vaatimukset säästö- ja lahopuille
- Luontokohteet ja lajien turvaaminen
- Suometsien hoidon erityispiirteet
[Pölyttäjien suosiminen metsänhoidossa](/fi/toimenpiteet/polyttajien-suosiminen-metsanhoidossa). Uusi artikkeli esittelee kuinka metsänomistaja voi edistää pölyttäjien elinolosuhteita erilaisissa kohteissa ja työlajeissa.

[Metsänhoidon suositusten sanasto](/fi/sanasto) on lisätty palveluun. Yksittäisen artikkelin tärkeät sanat ja niiden lyhyet selitteet löytyvät Yleistietoa välilehdeltä.
[Rajapintaopas](/fi/rajapintaopas) - entinen Kehittäjille-sivu on nyt laajempi Rajapintaopas, josta metsäalan palveluiden kehittäjät saavat tietoa, esimerkkejä ja käytännön ohjeita siitä, kuinka metsänhoidon suosituksilla voi rikastaa omia tietopalveluita ja tietojärjestelmiä.
Palvelun etusivun uudistus.

# Viimeisimmät päivitykset

## 2023

***Vesiensuojelu***

[Harvennusmallien esittely ja käyttöohje](/fi/hoidettujen-kasvatusmetsien-harvennusmallit)[Harvennusmallit, hakutoiminnon beta-versio](/fi/harvennusmallihaku)
Vesiensuojelun suositukset on uudistettu laajasti:

[Metsätilan hoito - Vesien ja vesielinympäristöjen turvaaminen](/fi/vesien-ja-vesielinymparistojen-turvaaminen) (uusi artikkeli)
[Metsänhoidon toimenpiteet - kategoriasta Vesiensuojelu](/fi/kategoriat/vesiensuojelu) löytyy artikkelit:
- [Vesiensuojelu metsänkäsittelyssä](/fi/toimenpiteet/vesiensuojelu-metsankasittelyssa) (päivitetty laajasti)
- [Vesiensuojelurakenteet ja -ratkaisut](/fi/toimenpiteet/vesiensuojelurakenteet-ja-ratkaisut) (uusi artikkeli, johon koottu aiheen suosituksia, ajantasaisuus tarkistettu, osin päivitetty)
- [Suojavyöhykkeet ja rantametsät](/fi/toimenpiteet/suojavyohykkeet-ja-rantametsat) (uusi artikkeli, johon koottu aiheen suosituksia, pääosin uutta sisältöä, aiempien suositusten ajantasaisuus tarkistettu)
- [Vedenpalautus suolle](/fi/toimenpiteet/vedenpalautus-suolle) (uusi artikkeli)
- [Rakennetun kosteikon perustaminen](/fi/toimenpiteet/rakennetun-kosteikon-perustaminen) (päivitetty)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2023

**Tammikuu**

Artikkelissa on uudet taulukot [Puulajien soveltuvuus kasvatettavaksi pääpuulajiksi](/fi/toimenpiteet/puulajin-ja-uudistamismenetelman-valinta/toteutus#section-1464). Taulukoissa on tiedot kivennäis- ja turvemaille Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa.
***Kehittäjille***Rajapintapalvelussa 20.1.2023 käytössä olevat OperationTypeCode -koodit on listattu sivulle [Kehittäjille](/fi/kehittajille).

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

***Ilmastokestävä metsänhoito***

***Metsän hakkuu- ja kasvatustavat***Kuva ja määrittelyt: [Hakkuiden ja uudistamisen soveltaminen sekä metsän rakenteet jaksollisessa ja jatkuvassa kasvatuksessa](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-perusteita#section-p2594)
Koostesivu: [Ilmastokestävä metsänhoito](/fi/ilmastokestava-metsanhoito)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

***Eri taimilajien suositeltavat istutusajankohdat***

Uutta joulukuussa:
- [Siemenalkuperän merkitys metsänkasvatuksessa](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-perusteita#section-p2607)
- [Suometsien hoidon erityispiirteitä](/fi/suometsien-hoidon-erityispiirteet)
- [Puulajijakauma ja lehtipuuosuus metsätilan hoidossa](/fi/puulajijakauma-ja-lehtipuuosuus-metsatilan-hoidossa)
- [Pohjois-Suomen erityispiirteet](/fi/pohjois-suomen-erityispiirteet)
- [Suometsien hoito](/fi/kategoriat/suometsien-hoito) -kategoria, artikkelit päivitetty, kokonaan uusi: [Soiden ennallistaminen](/fi/toimenpiteet/soiden-ennallistaminen)
- [Puuston kiertoajan pidentäminen](/fi/toimenpiteet/puuston-kiertoajan-pidentaminen)
- [Metsän suojelu](/fi/toimenpiteet/metsan-suojelu)
- [Metsänviljely istuttamalla, istutustiheys](/fi/toimenpiteet/metsanviljely-istuttamalla/toteutus#section-283)
- Lisäksi päivitetty eri metsänhoidon toimenpiteisiin: ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulma välilehdelle Päätöksenteko ja sopeutumisen näkökulma välilehdelle Toteutus.

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

***Taulukoiden esitystapa***

Taulukot uusittu: [Metsänviljely istuttamalla, Toteutus, Eri taimilajien suositeltavat istutusajankohdat](/fi/toimenpiteet/metsanviljely-istuttamalla/toteutus#section-281)
Metsänhoidon suositusten taulukot, joita on aiemmin esitetty kuvina, ovat nyt aitoja taulukkoja. Katso esim. taulukko [Taimikonharvennuksen ajankohta ja taimikon tiheys hoidon jälkeen eteläisessä ja keskisessä Suomessa](/fi/toimenpiteet/taimikonharvennus/toteutus#section-294).

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

***Maanmuokkaus***

Metsänhoidon suositusten laadintaa ohjaaviin periaatteisiin on lisätty liite 8 Ekologinen kestävyys metsätilan hoidossa, samalla päivitettiin talousmetsien luonnonhoidon määritelmä: Talousmetsien luonnonhoito on luonnon monimuotoisuuden ja luonnon tarjoamien hyötyjen ylläpitämistä ja vahvistamista metsänkäsittelyssä. Dokumentin voi ladata sivulta [Metsänhoidon suositukset - Metsien kestävän hoidon ja käytön perusteet](/fi/metsanhoidon-suositukset-metsien-kestavan-hoidon-ja-kayton-perusteet).
Metsänhoidon toimenpiteet -osan artikkelissa Maanmuokkaus/Toteutus on esitelty työlaji [Jatkuvatoiminen laikkumätästys](/fi/toimenpiteet/maanmuokkaus/toteutus#section-1249).

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

***Metsätuhojen torjunta***

Metsänhoidon toimenpiteet -osan [Metsätuhot ja metsien terveys](/fi/kategoriat/metsatuhot-ja-metsien-terveys) -kokonaisuudessa on julkaistu uudet artikkelit:
- [Juurikääpätuhojen torjunta](/fi/toimenpiteet/juurikaapatuhojen-torjunta)
- [Kirjanpainajatuhojen torjunta](/fi/toimenpiteet/kirjanpainajatuhojen-torjunta)
- [Kuivuustuhojen torjunta](/fi/toimenpiteet/kuivuustuhojen-torjunta)
- [Lumituhojen torjunta](/fi/toimenpiteet/lumituhojen-torjunta)
- [Metsäpalojen torjunta](/fi/toimenpiteet/metsapalojen-torjunta)
- [Sienitautien, hyönteisten ja muiden elollisten metsätuhon aiheuttajien torjunta](/fi/toimenpiteet/sienitautien-hyonteisten-ja-muiden-elollisten-metsatuhon-aiheuttajien-torjunta)
- [Tuulituhojen torjunta](/fi/toimenpiteet/tuulituhojen-torjunta).
Metsätilan hoito -osassa on täydennetty artikkelia [Metsänhoidon riskienhallinta metsätilan hoidossa](/fi/riskienhallinta-ja-varautuminen-metsataloudessa). Uudet väliotsikot:

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

**Lokakuu**

- [Puuston kasvusta ja terveydestä huolehtiminen](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa#section-p2395)
- [Ilmastonmuutos lisää metsätuhojen riskiä](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa#section-p2397)
- [Metsätuhoriskin hallinta perustuu ennakointiin ja reagointiin](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa#section-p2399)
- [Terminologiaa](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa#section-p2402)
Visuaalinen uudistus: Metsänhoidon toimenpiteiden päätöksenteko-osiossa on kuvattu toimenpiteiden vaikutuksia talouteen, luontoon, virkistyskäyttöön ja ilmastonmuutoksen hillintään. Ko. otsikoissa on nyt selkeyttä lisäävät kuvakkeet. Myös lainsäädännön ja metsäsertifioinnin vaatimuksille on omat kuvakkeensa. Ks. esim. [Metsitys, Päätöksenteko](/fi/toimenpiteet/metsitys/paatoksenteko#section-784)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

**Kesäkuu**

Uutta kuvitusta [metsityksen suunnitteluun, metsitysketjut](/fi/toimenpiteet/metsitys/toteutus#section-796). Kuvat ovat vapaasti käytettävissä. Lähdeviittaus muodossa Kuva: Juha Varhi, metsänhoidon suositukset, 2022
[Kehittäjille-sivulle](/fi/kehittajille) lisätty tietoa metsätietostandardin koodistosta, integroinnin käyttötapauksista ja uutiskirjeen tilauksesta.

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

**Helmikuu**

Käännös englanniksi sivusta Usein kysytyt kysymykset metsänhoidon suosituksista: [Q & A, Best Practices for Sustainable Forest Management in Finland](/en/QA-best-practices-sustainable-forest-management-finland)
Uusi artikkeli Metsätilan hoito -kokonaisuuteen: [Metsänhoidon riskienhallinta metsätilan hoidossa](/fi/riskienhallinta-ja-varautuminen-metsataloudessa)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

**Tammikuu**

Uusi suosituskokonaisuus metsätilan hoitoon. Osa artikkeleista on uusia, osa siirretty palvelun sisällä, osa tuotu aiemmin julkaistuista pdf-muotoisista verkkojulkaisuista.
[Metsien kestävä hoito ja käyttö](/fi/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto)
1 . Kokonaiskestävä metsänhoito (uusi)
2 . Metsänomistajan päätöksenteon erilaiset tasot ja tavoitteet (uusi)
3 . Ilmastokestävyys osana metsänhoidon kokonaiskestävyyttä (uusi)
4 . Talousmetsien luonnonhoito ja monimuotoisuuden turvaaminen metsänkäsittelyssä (siirretty)
5 . Monimuotoisuuden turvaamisessa tavoitteilla on pitkä aikajänne (siirretty)
6 . Monimuotoisuuden turvaaminen talousmetsissä (siirretty)
7 . Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa (uusi)
8 . Ilmastonmuutoksen hillintä metsänkäsittelyssä (uusi)
9 . Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätilan hoidossa (uusi)
[Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa](/fi/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa)
1 . Metsänomistajan tavoitetilan tunnistaminen (uusi)
2 . Ilmastonmuutoksen hillinnän painottaminen metsätilan hoidossa (uusi)
3 . Tavoitteiden tasapainon hakeminen metsätilan hoidossa (uusi)

[Metsänhoidon perusteita](/fi/metsanhoidon-perusteita)
1 . Hiilenkierto metsäekosysteemissä ja puutuotteissa (uusi)
2 . Hiilenkiertoon liittyviä käsitteitä metsänhoidon suosituksissa (uusi)
3 . Metsien kasvupaikkatyypit ja aluejaot (siirretty)
4 . Lämpösummakartat ja aluejaot metsänhoidon suosituksissa (uudet kartat, siirretty)
5 . Metsien kehitysluokat (uusi verkkopalvelussa)
6 . Metsän käsittely-yksiköt (uusi verkkopalvelussa).

# Viimeisimmät päivitykset

## 2021

**Kesäkuu**

[Rekommendationer för skogsvård](/sv) - metsänhoidon suositukset ruotsiksi
[Kehittäjille-sivu](/fi/kehittajille) - tietoa rajapintapalvelun käytöstä

# Viimeisimmät päivitykset

## 2021

**Huhtikuu**

[Usein kysytyt kysymykset metsänhoidon suosituksista](/fi/usein-kysytyt-kysymykset-metsanhoidon-suosituksista) - 11 kysymystä ja vastausta
Uusi suositus: [Metsitys](/fi/toimenpiteet/metsitys)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2020

**Joulukuu**

[Metsänhoidon suositukset - Metsien kestävän hoidon ja käytön perusteet](/fi/metsanhoidon-suositukset-metsien-kestavan-hoidon-ja-kayton-perusteet) - metsänhoidon suositusten johtoryhmän 25.11.2020 hyväksymät uudet periaatteet suositusten laadintaan.

Viimeisimmät päivitykset

Päivitysten kooste aikajärjestyksessä. Sisältää myös pienpäivitykset, joista ei ole erillistä päivitysartikkelia.Päivitykset metsänhoidon suositusten verkkosivustolle ja artikkeleihin 2020 alkaen. 2024 alkaen suositusten merkittävistä muutoksista on saatavilla lisätietoartikkelit. Ne ovat sivuvalikossa aakkosjärjestyksessä.

Asiasanahaku

Hakutulokset hakusanalle “Ensiharvennus”

Varhaisperkauksen toteutuksesta yleistä

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Harvennusmalli

Myöhempi harvennus

Laadunseuranta metsän- ja luonnonhoidossa

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Kasvatushakkuut - Luonto

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Energiapuun korjuu kasvatusmetsissä - Talous

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Energiapuuharvennus

Metson soidinalueen käsittely

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Lumituhojen torjunta

Viimeisimmät päivitykset

Haku ja valikko