Jatkuva kasvatus•&nbsp;Jatkuvan kasvatuksen yhteydessä on huolehdittava lehtipuiden uudistumisesta tekemällä riittävän kokoisia aukkoja hakkuiden yhteydessä tai tarvittaessa istuttamalla.&nbsp;•&nbsp;Jatkuvassa kasvatuksessa lehtipuusekoitukselle on suositeltavaa tavoitella kasvupaikasta riippuen vähintään 10 prosentin osuutta.•&nbsp;Yhtään puulajia ei hakata käsittelyalueelta kokonaan pois.•&nbsp;Säästöpuina suositaan lehtipuita.

# Lehtipuusekoituksen ylläpitäminen jatkuvassa kasvatuksessa

**Jatkuva kasvatus**• Jatkuvan kasvatuksen yhteydessä on huolehdittava lehtipuiden uudistumisesta tekemällä riittävän kokoisia aukkoja hakkuiden yhteydessä tai tarvittaessa istuttamalla. • Jatkuvassa kasvatuksessa lehtipuusekoitukselle on suositeltavaa tavoitella kasvupaikasta riippuen vähintään 10 prosentin osuutta.• Yhtään puulajia ei hakata käsittelyalueelta kokonaan pois.• Säästöpuina suositaan lehtipuita.

Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden toteutus

Lehtipuusekoituksen ylläpito

Lehtipuusekoituksen ylläpitäminen jatkuvassa kasvatuksessa

Koivu vaatii kasvutilaa Koivujen elinvoimaisena pitäminen edellyttää väljempää kasvutilaa, minkä vuoksi harvennusten tulee olla hieman voimakkaampia kuin puhtaissa havupuumetsiköissä. Lehtipuusekoituksen säilyttäminen metsikön eri kehitysvaiheissa riippuu metsänomistajan tavoitteista. Jos metsänkasvatuksessa painavat enemmän muut arvot kuin puuntuotanto, voidaan havupuuvaltaisessa metsikössä ylläpitää hyvinkin suurta lehtipuuosuutta. Eri puulajien erilainen valontarve, varjostuksensietokyky ja kasvurytmi tulee ottaa huomioon kaikissa kasvatusvaiheissa. Hoidettua sekametsää on helppoa kasvattaa metsänomistajan haluamaan suuntaan. Monipuolinen puusto on kestävä myös erilaisia tuhoja vastaan. Kuva: © Pentti Väisänen. Lehtipuusekoituksen säilyttäminen tuo väriä ja vaihtelua maisemaan. Kuva: © Erkki Oksanen / Luke.

# Lehtipuusekoituksen säilyttäminen havupuustoissa

## Koivu vaatii kasvutilaa

Koivujen elinvoimaisena pitäminen edellyttää väljempää kasvutilaa, minkä vuoksi harvennusten tulee olla hieman voimakkaampia kuin puhtaissa havupuumetsiköissä.
Lehtipuusekoituksen säilyttäminen metsikön eri kehitysvaiheissa riippuu metsänomistajan tavoitteista. Jos metsänkasvatuksessa painavat enemmän muut arvot kuin puuntuotanto, voidaan havupuuvaltaisessa metsikössä ylläpitää hyvinkin suurta lehtipuuosuutta. Eri puulajien erilainen valontarve, varjostuksensietokyky ja kasvurytmi tulee ottaa huomioon kaikissa kasvatusvaiheissa.

Havupuuvaltaisissa metsissä on suositeltavaa säilyttää vähintään kymmenen prosentin lehtipuusekoitus puuston elinvoimaisuuden, metsämaan hoidon ja luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Lievä lehtipuusekoitus johtaa havupuuvaltaisissa metsissä myös taloudellisesti hyvään tulokseen varsinkin, kun lehtipuina suositaan rauduskoivua.

Ensiharvennus

Myöhempi harvennus

Lehtipuusekoituksen säilyttäminen havupuustoissa

Tyypilliset kohteet Hakkuutähdettä korjataan pääasiassa reheviltä kuusivaltaisilta aloilta, joissa hakkuutähteitä on vähintään 50 kiintokuutiota hehtaarilla. Mäntyvaltaisilta uudistushakkuualoilta hakkuutähteen kertymä on tavallisesti niin vähäinen, ettei korjuu ole yleensä taloudellisesti kannattavaa. Hakkuutähteen korjuu pelkästään talvikorjuuseen soveltuvilta kohteilta on käytännössä usein mahdotonta. Tarkennuksia kohteiden soveltuvuuden arviointiin Hakkuutähdettä ei suositella korjattavaksi kuivahkoja kankaita karummilta kasvupaikoilta, jotta vältetään ravinne-epätasapainon ja kasvutappioiden syntyminen. Mikäli kohde kärsii jo entuudestaan ravinnepuutoksista, hakkuutähteiden korjuuta ei suositella ilman korvaavaa lannoitusta. Joillakin turvemaiden kasvupaikoilla voidaan jo ainespuun korjuussa poistaa merkittävä osa kaliumin ja boorin varastoista. Kaliumin niukkuus on yleistä erityisesti nevamaisten soiden ojitusalueilla. Hakkuutähteen lisäisi poistuvien ravinteiden määrää. Korjuu vähentäisi turvemaiden kalium- ja boorivarastojen lisäksi myös fosforivarastoja ja saattaisi vaikuttaa seuraavan puusukupolven kasvuun. Tämän vuoksi karujen turvemaiden uudistushakkuukohteet eivät ole suositeltavia energiapuun korjuukohteita, ellei kyse ole suon ennallistamisesta.

# Uudistusalan hakkuutähteen korjuukohteen valinta

## Tyypilliset kohteet

Hakkuutähdettä korjataan pääasiassa reheviltä kuusivaltaisilta aloilta, joissa hakkuutähteitä on vähintään 50 kiintokuutiota hehtaarilla. Mäntyvaltaisilta uudistushakkuualoilta hakkuutähteen kertymä on tavallisesti niin vähäinen, ettei korjuu ole yleensä taloudellisesti kannattavaa. Hakkuutähteen korjuu pelkästään talvikorjuuseen soveltuvilta kohteilta on käytännössä usein mahdotonta.

# Uudistusalan hakkuutähteen korjuukohteen valinta

## Tyypilliset kohteet

### Kyllä: soveltuu korjuukohteeksi Ei: ei suositella korjuukohteeksi 1Varauksin, huuhtoumariski otettava huomioon. Poikkeukset: - Jos uudistusalalla on männyn juurikääpää, kantoja voidaan korjata kaikilla kivennäismaan kasvupaikoilla karukkokankaita ja pohjavesialueita lukuun ottamatta. - Boorin puutoksesta kärsivistä kuusikoista hakkuutähteet ja kannot voidaan korjata, jos puuston ravinnetasapaino turvataan boorilannoituksella.

##  [Taulukko hakkuutähteen ja kantojen korjuun kohdevalinnasta](/fi/node/887)

Table
|   | Hakkuutähteen korjuu | Kantojen korjuu |
| --- | --- | --- |
| Kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat sekä vastaavien turvemaiden muuttumat1 | Kyllä | Kyllä |
| Puolukka-, mustikka- ja ruohoturvekankaat | Kyllä | Ei |
| Kuivat kankaat ja karukkokankaat sekä jäkälä- ja varputurvekankaat | Ei | Ei |
| Kallioiset, lohkareiset, runsaskiviset sekä jyrkän rinteen kasvupaikat | Ei | Ei |
| Pohjavesialueet, luokat 1-2 | Kyllä | Ei |
Kyllä: soveltuu korjuukohteeksi

Ei: ei suositella korjuukohteeksi
1 Varauksin, huuhtoumariski otettava huomioon.
Poikkeukset:
\- Jos uudistusalalla on männyn juurikääpää, kantoja voidaan korjata kaikilla kivennäismaan kasvupaikoilla karukkokankaita ja pohjavesialueita lukuun ottamatta.

\- Boorin puutoksesta kärsivistä kuusikoista hakkuutähteet ja kannot voidaan korjata, jos puuston ravinnetasapaino turvataan boorilannoituksella.

# Uudistusalan hakkuutähteen korjuukohteen valinta

## Tarkennuksia kohteiden soveltuvuuden arviointiin

- Hakkuutähdettä ei suositella korjattavaksi kuivahkoja kankaita karummilta kasvupaikoilta, jotta vältetään ravinne-epätasapainon ja kasvutappioiden syntyminen.
- Mikäli kohde kärsii jo entuudestaan ravinnepuutoksista, hakkuutähteiden korjuuta ei suositella ilman korvaavaa lannoitusta.
- Joillakin turvemaiden kasvupaikoilla voidaan jo ainespuun korjuussa poistaa merkittävä osa kaliumin ja boorin varastoista. Kaliumin niukkuus on yleistä erityisesti nevamaisten soiden ojitusalueilla. Hakkuutähteen lisäisi poistuvien ravinteiden määrää. Korjuu vähentäisi turvemaiden kalium- ja boorivarastojen lisäksi myös fosforivarastoja ja saattaisi vaikuttaa seuraavan puusukupolven kasvuun. Tämän vuoksi karujen turvemaiden uudistushakkuukohteet eivät ole suositeltavia energiapuun korjuukohteita, ellei kyse ole suon ennallistamisesta.

Hakkuutähteen korjuukohteen valintaan vaikuttavat sekä taloudelliset että ekologiset tekijät. Kohteiden soveltuvuutta hakkuutähteiden korjuuseen voidaan arvioida sen perusteella, miten korjuu vaikuttaa seuraavan puusukupolven kasvuun, ravinnetalouteen, hiilitaseeseen, luonnon monimuotoisuuteen ja kohteen turvattaviin ominaispiirteisiin.

Hakkuutähteen korjaaminen uudistushakkuualoilta

Hakkuutähteen korjuukohteen valintaan vaikuttavat sekä taloudelliset että ekologiset tekijät. Kohteiden soveltuvuutta hakkuutähteiden korjuuseen voidaan arvioida sen perusteella, miten korjuu vaikuttaa seuraavan puusukupolven kasvuun, ravinnetalouteen, hiilitaseeseen, luonnon monimuotoisuuteen ja kohteen turvattaviin ominaispiirteisiin.

Uudistusalan hakkuutähteen korjuukohteen valinta

Metsätalouden vaikutusta maisemaan voidaan pehmentää luonnonhoidolla Metsien monikäyttöön on perinteisesti liitetty metsien ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet ja keruutuotteiden, kuten sienien ja marjojen hyödyntämien jokaisenoikeuksilla. Virkistyskäyttöön parhaiten soveltuvat metsät ovat monipuolisia, elämyksellisiä ja vaihtelevasti joko helposti tai vaikeasti saavutettavissa. Metsänomistaja voi vaikuttaa omissa metsissään luonnonhoidolla metsien elämyksellisyyteen ja kiinnostavuuteen virkistyskäytössä. Suojatiheiköt ylläpitävät osaltaan maisema-arvoja. Luonnonhoito ylläpitää riistaeläinkantoja Koska tärkeimmät riistaeläimemme elävät pääosin talousmetsissä, metsänhoito vaikuttaa niiden elinympäristön laatuun. Talousmetsien luonnonhoito parantaa muun metsäluonnon monimuotoisuuden ohella myös riistan elinmahdollisuuksia. Riistaeläinten, lähinnä hirvieläinten, kannat vaikuttavat vastaavasti myös metsän puulajisuhteisiin ja puuston rakenteeseen. Metsänomistaja päättää riistan huomioimisen painoarvosta toimenpiteiden toteutuksessa. Jos riistanhoidolla on erityistä merkitystä metsänomistajalle, on se syytä ottaa huomioon jo metsien käytön suunnittelussa. Esimerkiksi jättämällä enemmän suojatiheikköjä voidaan parantaa niiden metsäkanalinnuille tarjoamaa suojaa pedoilta. Myös lehtipuuston ylläpito hyödyttää riistaa.

# Suojatiheikköjen jättäminen - Virkistys

## Metsätalouden vaikutusta maisemaan voidaan pehmentää luonnonhoidolla

Metsien monikäyttöön on perinteisesti liitetty metsien ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet ja keruutuotteiden, kuten sienien ja marjojen hyödyntämien jokaisenoikeuksilla. Virkistyskäyttöön parhaiten soveltuvat metsät ovat monipuolisia, elämyksellisiä ja vaihtelevasti joko helposti tai vaikeasti saavutettavissa.
Metsänomistaja voi vaikuttaa omissa metsissään luonnonhoidolla metsien elämyksellisyyteen ja kiinnostavuuteen virkistyskäytössä. Suojatiheiköt ylläpitävät osaltaan maisema-arvoja.

# Suojatiheikköjen jättäminen - Virkistys

## Luonnonhoito ylläpitää riistaeläinkantoja

Koska tärkeimmät riistaeläimemme elävät pääosin talousmetsissä, metsänhoito vaikuttaa niiden elinympäristön laatuun. Talousmetsien luonnonhoito parantaa muun metsäluonnon monimuotoisuuden ohella myös riistan elinmahdollisuuksia. Riistaeläinten, lähinnä hirvieläinten, kannat vaikuttavat vastaavasti myös metsän puulajisuhteisiin ja puuston rakenteeseen.
Metsänomistaja päättää riistan huomioimisen painoarvosta toimenpiteiden toteutuksessa. Jos riistanhoidolla on erityistä merkitystä metsänomistajalle, on se syytä ottaa huomioon jo metsien käytön suunnittelussa. Esimerkiksi jättämällä enemmän suojatiheikköjä voidaan parantaa niiden metsäkanalinnuille tarjoamaa suojaa pedoilta. Myös lehtipuuston ylläpito hyödyttää riistaa.

Metsien monikäyttömahdollisuudet, kuten luonnontuotteiden keruu, retkeily ja metsästys, tarvitsevat tuekseen niitä huomioivaa talousmetsien luonnonhoitoa. Monikäyttömahdollisuuksien edistäminen lisää merkittävästi metsätalouden toimenpiteiden yleistä hyväksyttävyyttä. Monikäyttö saattaa olla myös osa metsänomistajan metsätaloutta.

Suojatiheikköjen jättäminen

Suojatiheikköjen jättäminen - Virkistys

Poimintahakkuiden toteutus Poimintahakkuussa erityistä huomiota on kiinnitettävä alempien latvuskerrosten, noin 5–15 metriä pitkien puiden säilymiseen vaurioitta. Seuraavien vuosikymmenten hakkuumahdollisuudet riippuvat niistä. Alikasvoksen muodostamat riistatiheiköt edistävät eläimistön hyvinvointia tarjoamalla suojaa ja pesäpaikkoja. Metsäkanalinnuille tiheiköt ovat erityisen tärkeitä, joten niitä tulisi säilyttää mahdollisimman paljon painotettaessa riistanhoitoa. Monien lajien kannalta varpukasvillisuuden, erityisesti mustikkavarvuston, säilyminen on tärkeää. Poimintahakkuuta voidaan käyttää myös riistatiheikkökohteissa, joissa pienempää puustoa jää riittäväksi suojaksi. Poimintahakkuu soveltuu hyvin myös vaihettumisvyöhykkeiden hakkuutavaksi. Esimerkiksi vesien- suojelun suojakaistoilta poimintahakkuita voidaan käyttää, kun riistan suojaksi ja vesiensuojelun varmistamiseksi jää riittävä määrä alikasvosta vyöhykkeelle. Poimintahakkuukohteilla luonnonhoidon vuoksi on käsittelyalueelle jätettävä kookkaita puita, erityisesti lehtipuita, säästöpuiksi tai säästöpuuryhmiksi. Järeät lahopuut tulisi jättää metsään ehjinä. Kun kohteella painotetaan luonnonhoitoa, säästöpuita jätetään tavanomaista enemmän. Poimintahakkuussa puunvalinta kohdistuu suurimpiin puihin. Kuva: © Airi Matila.

# Riistan huomioiminen poimintahakkuissa

## Poimintahakkuiden toteutus

Poimintahakkuussa erityistä huomiota on kiinnitettävä alempien latvuskerrosten, noin 5–15 metriä pitkien puiden säilymiseen vaurioitta. Seuraavien vuosikymmenten hakkuumahdollisuudet riippuvat niistä. Alikasvoksen muodostamat riistatiheiköt edistävät eläimistön hyvinvointia tarjoamalla suojaa ja pesäpaikkoja. Metsäkanalinnuille tiheiköt ovat erityisen tärkeitä, joten niitä tulisi säilyttää mahdollisimman paljon painotettaessa riistanhoitoa. Monien lajien kannalta varpukasvillisuuden, erityisesti mustikkavarvuston, säilyminen on tärkeää.
Poimintahakkuuta voidaan käyttää myös riistatiheikkökohteissa, joissa pienempää puustoa jää riittäväksi suojaksi. Poimintahakkuu soveltuu hyvin myös vaihettumisvyöhykkeiden hakkuutavaksi. Esimerkiksi vesien- suojelun suojakaistoilta poimintahakkuita voidaan käyttää, kun riistan suojaksi ja vesiensuojelun varmistamiseksi jää riittävä määrä alikasvosta vyöhykkeelle.
Poimintahakkuukohteilla luonnonhoidon vuoksi on käsittelyalueelle jätettävä kookkaita puita, erityisesti lehtipuita, säästöpuiksi tai säästöpuuryhmiksi. Järeät lahopuut tulisi jättää metsään ehjinä. Kun kohteella painotetaan luonnonhoitoa, säästöpuita jätetään tavanomaista enemmän.

Poimintahakkuilla voidaan edistää metsän eri-ikäisrakennetta riistan kannalta suotuisaksi. Esimerkiksi pyy saavuttaa poiminta- ja pienaukkohakkuin käsitellyissä metsissä huomattavasti suurempia tiheyksiä kuin tasaikäisinä kasvatetuissa metsissä.

Riistan suosiminen metsänhoidossa ja hakkuissa 

Poimintahakkuilla voidaan edistää metsän eri-ikäisrakennetta riistan kannalta suotuisaksi. Esimerkiksi pyy saavuttaa poiminta- ja pienaukkohakkuin käsitellyissä metsissä huomattavasti suurempia tiheyksiä kuin tasaikäisinä kasvatetuissa metsissä.

Riistan huomioiminen poimintahakkuissa

Tyypilliset kohteet Hakkuutähdettä korjataan pääasiassa reheviltä kuusivaltaisilta aloilta, joissa hakkuutähteitä on vähintään 50 kiintokuutiota hehtaarilla. Mäntyvaltaisilta uudistushakkuualoilta hakkuutähteen kertymä on tavallisesti niin vähäinen, ettei korjuu ole yleensä taloudellisesti kannattavaa. Hakkuutähteen korjuu pelkästään talvikorjuuseen soveltuvilta kohteilta on käytännössä usein mahdotonta. Tarkennuksia kohteiden soveltuvuuden arviointiin Hakkuutähdettä ja kantoja ei suositella korjattavaksi kuivahkoja kankaita karummilta kasvupaikoilta, jotta vältetään ravinne-epätasapainon ja kasvutappioiden syntyminen. Mikäli kohde kärsii jo entuudestaan ravinnepuutoksista, hakkuutähteiden korjuuta ei suositella ilman korvaavaa lannoitusta. Joillakin turvemaiden kasvupaikoilla voidaan jo ainespuun korjuussa poistaa merkittävä osa kaliumin ja boorin varastoista. Kaliumin niukkuus on yleistä erityisesti nevamaisten soiden ojitusalueilla. Hakkuutähteen ja kantojen korjuu lisäisi poistuvien ravinteiden määrää. Korjuu vähentäisi turvemaiden kalium- ja boorivarastojen lisäksi myös fosforivarastoja ja saattaisi vaikuttaa seuraavan puusukupolven kasvuun. Tämän vuoksi karujen turvemaiden uudistushakkuukohteet eivät ole suositeltavia energiapuun korjuukohteita, ellei kyse ole suon ennallistamisesta.

# Hakkuutähteen korjuukohteen valinta 

## Tyypilliset kohteet

**Hakkuutähdettä** korjataan pääasiassa reheviltä kuusivaltaisilta aloilta, joissa hakkuutähteitä on vähintään 50 kiintokuutiota hehtaarilla. Mäntyvaltaisilta uudistushakkuualoilta hakkuutähteen kertymä on tavallisesti niin vähäinen, ettei korjuu ole yleensä taloudellisesti kannattavaa. Hakkuutähteen korjuu pelkästään talvikorjuuseen soveltuvilta kohteilta on käytännössä usein mahdotonta.

# Hakkuutähteen korjuukohteen valinta 

## Tyypilliset kohteet

### Taulukko hakkuutähteen ja kantojen korjuun kohdevalinnasta.

##  [Taulukko hakkuutähteen ja kantojen korjuun kohdevalinnasta](/fi/node/887)

# Hakkuutähteen korjuukohteen valinta 

## Tarkennuksia kohteiden soveltuvuuden arviointiin

- Hakkuutähdettä ja kantoja ei suositella korjattavaksi kuivahkoja kankaita karummilta kasvupaikoilta, jotta vältetään ravinne-epätasapainon ja kasvutappioiden syntyminen.
- Mikäli kohde kärsii jo entuudestaan ravinnepuutoksista, hakkuutähteiden korjuuta ei suositella ilman korvaavaa lannoitusta.
- Joillakin turvemaiden kasvupaikoilla voidaan jo ainespuun korjuussa poistaa merkittävä osa kaliumin ja boorin varastoista. Kaliumin niukkuus on yleistä erityisesti nevamaisten soiden ojitusalueilla. Hakkuutähteen ja kantojen korjuu lisäisi poistuvien ravinteiden määrää. Korjuu vähentäisi turvemaiden kalium- ja boorivarastojen lisäksi myös fosforivarastoja ja saattaisi vaikuttaa seuraavan puusukupolven kasvuun. Tämän vuoksi karujen turvemaiden uudistushakkuukohteet eivät ole suositeltavia energiapuun korjuukohteita, ellei kyse ole suon ennallistamisesta.

Hakkuutähdettä voidaan korjata energiaksi. Korjuukohteen valintaan vaikuttavat sekä taloudelliset että ekologiset tekijät. Kohteiden soveltuvuutta voidaan arvioida sen perusteella, miten korjuu vaikuttaa seuraavan puusukupolven kasvuun, ravinnetalouteen, hiilitaseeseen, luonnon monimuotoisuuteen ja kohteen turvattaviin ominaispiirteisiin.

Hakkuutähdettä voidaan korjata energiaksi. Korjuukohteen valintaan vaikuttavat sekä taloudelliset että ekologiset tekijät. Kohteiden soveltuvuutta voidaan arvioida sen perusteella, miten korjuu vaikuttaa seuraavan puusukupolven kasvuun, ravinnetalouteen, hiilitaseeseen, luonnon monimuotoisuuteen ja kohteen turvattaviin ominaispiirteisiin.

Hakkuutähteen korjuukohteen valinta 

Text Jos hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla. Tutkimus-, opetus- tai muussa erityiskäytössä oleva metsä voidaan käsitellä sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla.
Erityiskohteissa toteutettavat käsittelyalueen toimenpiteet ja niiden perustelut on esitettävä metsänkäyttöilmoituksessa.

Metsälain 5b §:n mukainen hakkuu. Metsänkäyttöilmoituksella esiintyvä hakkuutapa.

Jos hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla.
Tutkimus-, opetus- tai muussa erityiskäytössä oleva metsä voidaan käsitellä sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla. Erityiskohteissa toteutettavat käsittelyalueen toimenpiteet ja niiden perustelut on esitettävä metsänkäyttöilmoituksessa.

Erityishakkuu

Keskeiset uudistukset Artikkeli päivitettiin perusteellisesti. Uutena sisältönä on sekametsän kasvatuksen suunnittelu, havupuusekametsän perustaminen ja havu-lehtipuusekametsän perustaminen. Sekametsän kasvatuksen suunnittelussa kuvataan sekametsän perustaminen yhden puulajin ja luontaisen taimiaineksen, sekaviljelyn ja luontaisen uudistamisen keinoin. Havupuusekametsän perustamisessa kuvataan mänty-kuusisekametsän kasvupaikkavaatimukset sekä männyn ja kuusen sekaviljelyn keinot ja toteutus. Havu-lehtipuusekametsän perustamisessa kuvataan kuusen ja rauduskoivun sekä mänty-kuusi-koivusekametsän ja mänty-hieskoivusekametsän kasvupaikkavaatimukset ja viljelyn toteutus. Näiden kokonaisuuksien lisäksi varhaisperkausta, taimikonharvennusta, ensiharvennusta ja myöhäisempiä harvennuksia käsittelevät sisällöt on päivitetty. Miksi uudistus tarvittiin ja miten muuttaa metsänhoidon käytäntöjä Sekametsät lisäävät metsäluonnon monimuotoisuutta, parantavat ilmastonmuutokseen sopeutumista, vähentävät joidenkin metsätuhojen riskiä, lisäävät virkistysarvoja sekä hajauttavat taloudellista riskiä. Niiden kasvatus on yksi keino toteuttaa metsänomistajan eri tavoitteita. Sekametsien kasvatuksessa suurimmat muutokset metsänhoidon käytäntöihin ovat metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. Metsänviljelyssä voidaan toteuttaa sekaviljelyä ja/tai hyödyntää luontaista taimiainesta. Luontaisen taimiaineksen hyödyntäminen laskee aikaisemmin suositeltuja viljelytiheyksiä. Taimikonhoidossa suurin ero aikaisempaan suositukseen on korkeintaan havupuuston mittaisen lehtipuun jättäminen taimikkoon varhaisperkauksessa. Työtä tukeneet tutkijat  Aakkosjärjestyksessä: Annala Mari, Huuskonen Saija, Ilvesniemi Hannu, Keto-Tokoi Petri, Miina Jari, Männistö Lauri, Uotila Karri. Lisätietoa Tapion projektipäällikkö: Laura Nikinmaa Tapion tiedote uudistuksesta: Sekametsän kasvatukseen julkaistiin uudet metsänhoidon suositukset Webinaari, jossa uudistusta esiteltiin: Sekametsien perustaminen ja kasvatus osana ilmastokestävää metsätaloutta 27.8.2024 Videoluentosarja: Sekametsien kasvatus Suomessa, sekametsän perustaminen, taimikonhoito ja harvennus. YouTube-soittolista, Tapio.

# Sekametsän kasvatus -artikkelin päivitys

Päivitetty artikkeli: [Sekametsän kasvatus](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/sekametsan-kasvatus)
Artikkelikokonaisuudessa: Metsänhoidon toimenpiteet
Viimeisimmän muutoksen julkaisupäivä: 27.08.2024

# Sekametsän kasvatus -artikkelin päivitys

## Keskeiset uudistukset

Artikkeli päivitettiin perusteellisesti. Uutena sisältönä on sekametsän kasvatuksen suunnittelu, havupuusekametsän perustaminen ja havu-lehtipuusekametsän perustaminen.
- Sekametsän kasvatuksen suunnittelussa kuvataan sekametsän perustaminen yhden puulajin ja luontaisen taimiaineksen, sekaviljelyn ja luontaisen uudistamisen keinoin.
- Havupuusekametsän perustamisessa kuvataan mänty-kuusisekametsän kasvupaikkavaatimukset sekä männyn ja kuusen sekaviljelyn keinot ja toteutus.
- Havu-lehtipuusekametsän perustamisessa kuvataan kuusen ja rauduskoivun sekä mänty-kuusi-koivusekametsän ja mänty-hieskoivusekametsän kasvupaikkavaatimukset ja viljelyn toteutus.
Näiden kokonaisuuksien lisäksi varhaisperkausta, taimikonharvennusta, ensiharvennusta ja myöhäisempiä harvennuksia käsittelevät sisällöt on päivitetty.

# Sekametsän kasvatus -artikkelin päivitys

## Miksi uudistus tarvittiin ja miten muuttaa metsänhoidon käytäntöjä

Sekametsät lisäävät metsäluonnon monimuotoisuutta, parantavat ilmastonmuutokseen sopeutumista, vähentävät joidenkin metsätuhojen riskiä, lisäävät virkistysarvoja sekä hajauttavat taloudellista riskiä. Niiden kasvatus on yksi keino toteuttaa metsänomistajan eri tavoitteita.
Sekametsien kasvatuksessa suurimmat muutokset metsänhoidon käytäntöihin ovat metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa.
- Metsänviljelyssä voidaan toteuttaa sekaviljelyä ja/tai hyödyntää luontaista taimiainesta. Luontaisen taimiaineksen hyödyntäminen laskee aikaisemmin suositeltuja viljelytiheyksiä.
- Taimikonhoidossa suurin ero aikaisempaan suositukseen on korkeintaan havupuuston mittaisen lehtipuun jättäminen taimikkoon varhaisperkauksessa.

# Sekametsän kasvatus -artikkelin päivitys

## Työtä tukeneet tutkijat

Aakkosjärjestyksessä: Annala Mari, Huuskonen Saija, Ilvesniemi Hannu, Keto-Tokoi Petri, Miina Jari, Männistö Lauri, Uotila Karri.

# Sekametsän kasvatus -artikkelin päivitys

## Lisätietoa

Tapion projektipäällikkö: Laura Nikinmaa
Tapion tiedote uudistuksesta: [Sekametsän kasvatukseen julkaistiin uudet metsänhoidon suositukset](https://tapio.fi/tiedotteet/sekametsan-kasvatukseen-julkaistiin-uudet-metsanhoidon-suositukset/)
Webinaari, jossa uudistusta esiteltiin: [Sekametsien perustaminen ja kasvatus osana ilmastokestävää metsätaloutta 27.8.2024](https://tapio.fi/tapahtumat/webinaari-sekametsien-perustaminen-ja-kasvatus-osana-ilmastokestavaa-metsataloutta-27-8/ )

Videoluentosarja: Sekametsien kasvatus Suomessa, sekametsän perustaminen, taimikonhoito ja harvennus. [YouTube-soittolista](https://youtu.be/drYUlKZS6Pk?si=lXEfmaTxR1VaVqsW), Tapio.

Sekametsän kasvatus -artikkelin päivitys

Päivitetty artikkeli: Sekametsän kasvatusArtikkelikokonaisuudessa: Metsänhoidon toimenpiteetViimeisimmän muutoksen julkaisupäivä: 27.08.2024 

Ympyräkoealan mittaus Koealojen toteutuksessa käytetään yleisesti ympyräkoealoja, joiden säde on 3,99 metriä (kerroin 200) tai 5,64 metriä (kerroin 100). Koealojen toteutuksessa yksinkertainen apuväline on oikean mittainen mittavapa.&nbsp;Koealat voidaan ottaa kohteelta sattumanvaraisesti tai systemaattisesti esimerkiksi kulkemalla suoraan alueen läpi ja ottamalla koealoja määrävälein.&nbsp;Koealoja on hyvä ottaa useampia, jotta kohteen keskimääräiset tunnukset saadaan mitatuksi riittävän luotettavasti. Yleensä jo 7-10 koealaa antaa yhdeltä työmaalta antaa hyvän kuvan laadusta ja sen vaihtelusta alan sisällä. Relaskooppikoealojen mittaus kasvatusmetsien puuston arvioimiseksi Kasvatusmetsien puuston määrää voidaan arvioida relaskoopin avulla. Relaskooppimittaus on nopea tapa saada arvioi puuston tiheyttä kuvaavasta pohjapinta-alasta. Pohjapinta-ala tarkoittaa puiden rinnankorkeudelta (1,3 m korkeudelta) yhteenlaskettua poikkileikkauspinta-alaa neliömetreinä hehtaaria kohti (m2/ha). Puuston pohjapinta-alaa verrataan harvennusmallien leimausrajaan, kun suunnitellaan harvennusta, ja jäävän puuston rajaan, kun hakkuun jälkeen arvioidaan korjuujälkeä. Pohjapinta-ala tarkoittaa puiden rinnankorkeudelta yhteenlaskettua poikkileikkauspinta-alaa neliömetreinä hehtaaria kohti (m²/ha). Relaskooppikoeala mitataan pyörähtämällä relaskoopin kanssa täysi ympyrä ja laskemalla yhteen kaikki hahlon leveyden ylittävät puut. Rajatapauksista, joissa puu täyttää täsmälleen hahlon, lasketaan mukaan vain joka toinen puu. Metsikön pohjapinta-alan riittävän luotettava selvittäminen edellyttää mittauksia usealta relaskooppikoealalta ja mittausten keskiarvon laskemista. Koealojen määrä riippuu metsikön tasaisuudesta ja tavoitellusta tarkkuudesta. Kuva: Juha Varhi. Ohjeita omavalvontaan lisää: Metsänhoitotöiden omavalvontaoppaasta.

# Puunkorjuun laadun mittaaminen maastossa

## Ympyräkoealan mittaus

- Koealojen toteutuksessa käytetään yleisesti ympyräkoealoja, joiden säde on 3,99 metriä (kerroin 200) tai 5,64 metriä (kerroin 100). Koealojen toteutuksessa yksinkertainen apuväline on oikean mittainen mittavapa.
- Koealat voidaan ottaa kohteelta sattumanvaraisesti tai systemaattisesti esimerkiksi kulkemalla suoraan alueen läpi ja ottamalla koealoja määrävälein.
- Koealoja on hyvä ottaa useampia, jotta kohteen keskimääräiset tunnukset saadaan mitatuksi riittävän luotettavasti. Yleensä jo 7-10 koealaa antaa yhdeltä työmaalta antaa hyvän kuvan laadusta ja sen vaihtelusta alan sisällä.

# Puunkorjuun laadun mittaaminen maastossa

## Relaskooppikoealojen mittaus kasvatusmetsien puuston arvioimiseksi

Kasvatusmetsien puuston määrää voidaan arvioida relaskoopin avulla. Relaskooppimittaus on nopea tapa saada arvioi puuston tiheyttä kuvaavasta pohjapinta-alasta.
Pohjapinta-ala tarkoittaa puiden rinnankorkeudelta (1,3 m korkeudelta) yhteenlaskettua poikkileikkauspinta-alaa neliömetreinä hehtaaria kohti (m2/ha). Puuston pohjapinta-alaa verrataan harvennusmallien leimausrajaan, kun suunnitellaan harvennusta, ja jäävän puuston rajaan, kun hakkuun jälkeen arvioidaan korjuujälkeä.

Ohjeita omavalvontaan lisää: [Metsänhoitotöiden omavalvontaoppaasta](http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111189912).

Metsänhoidon laatua voidaan arvioida tekemällä työmaalle mittauksia koealoilta. Mitä enemmän koealoja mitataan, sitä luotettavammaksi mittaustulos muodostuu.

Puunkorjuun laadunhallinta

Puunkorjuun laadun mittaaminen maastossa

Kantojen korjuun toteutus&nbsp;•&nbsp;Pilko kanto vähintään kahteen osaan, mieluummin neljään. Ihanteellisinta on, että kukin pääjuuri tulee eri palaan.&nbsp;•&nbsp;Ravistele kantopaloista irtoava maa-aines takaisin kantokuoppaan ennen palstakasaan asettamista. Näin koskematonta maanpintaa jää mahdollisimman paljon.&nbsp;•&nbsp;Vältä tarpeetonta pintamaan rikkomista ja sekoittamista. Humuskerros säilytetään&nbsp;mahdollisimman ehjänä.&nbsp;•&nbsp;Tasoita kuopat irtomaalla.&nbsp;•&nbsp;Nostele kantopalat korkeisiin ja kapeisiin palstakasoihin.&nbsp;•&nbsp;Palstakasoja ei tehdä alikasvospuiden tai ojien päälle.&nbsp;•&nbsp;Palstakasoista&nbsp;kannattaa tehdä nauhamainen&nbsp;muodostelma metsäkuljetuksen helpottamiseksi. Kannonnostossa maanpinta säilytetään mahdollisimman ehjänä. Kuva: © Hannu Niemelä Kannot jätetään korjaamatta seuraavissa korjuualan osissa Seuraavat kohteet on hyvä rajata jo suunnitteluvaiheessa käsittelyn ulkopuolelle, ja niistä kannattaa tiedottaa työn toteuttajalle esimerkiksi työohjeessa. jyrkät rinteet&nbsp;kalliometsät, joissa irtomaakerros kallion päällä on ohut, alle 0,5 metriä&nbsp;erittäin kiviset maastonkohdat&nbsp;vesistöjen ja pienvesien suojakaistat sekä metsäojien&nbsp;pientareet&nbsp;kiinteät muinaisjäännökset ja ulkoilureitit&nbsp;riistatiheiköiksi tarkoitetut alikasvosryhmät&nbsp;pienialaiset kosteikkonotkelmat&nbsp;säästöpuuryhmät&nbsp;kiinteistörajat.&nbsp;Korjuualalle ei jätetä tuoreita,&nbsp;lahovikaisia kantoja juurikäävän leviämisen ehkäisemiseksi. Niitä ei kuitenkaan korjata vesistöjen ja pienvesien suojakaistoilta, ojien&nbsp;pientareilta&nbsp;tai sellaisista paikoista, joissa korjuu vaurioittaisi arvokkaita elinympäristöjä, säästöpuita tai muita erityiskohteita. Säästökantojen ympärillä humuskerros säilyy rikkoutumattomana. Kuva: © Olli Äijälä. Juurakkoon tarttunut maa-aines ravistellaan huolellisesti nostokohtaan syntyneeseen kuoppaan. Kuva: © Kalle Kärhä.

**Kantojen korjuun toteutus** • Pilko kanto vähintään kahteen osaan, mieluummin neljään. Ihanteellisinta on, että kukin pääjuuri tulee eri palaan. • Ravistele kantopaloista irtoava maa-aines takaisin kantokuoppaan ennen palstakasaan asettamista. Näin koskematonta maanpintaa jää mahdollisimman paljon. • Vältä tarpeetonta pintamaan rikkomista ja sekoittamista. Humuskerros säilytetään mahdollisimman ehjänä. • Tasoita kuopat irtomaalla. • Nostele kantopalat korkeisiin ja kapeisiin palstakasoihin. • Palstakasoja ei tehdä alikasvospuiden tai ojien päälle. • Palstakasoista kannattaa tehdä nauhamainen muodostelma metsäkuljetuksen helpottamiseksi.

# Kantojen korjuun toteutus

## Kannot jätetään korjaamatta seuraavissa korjuualan osissa

Seuraavat kohteet on hyvä rajata jo suunnitteluvaiheessa käsittelyn ulkopuolelle, ja niistä kannattaa tiedottaa työn toteuttajalle esimerkiksi työohjeessa.
- jyrkät rinteet
- kalliometsät, joissa irtomaakerros kallion päällä on ohut, alle 0,5 metriä
- erittäin kiviset maastonkohdat
- vesistöjen ja pienvesien suojakaistat sekä metsäojien pientareet
- kiinteät muinaisjäännökset ja ulkoilureitit
- riistatiheiköiksi tarkoitetut alikasvosryhmät
- pienialaiset kosteikkonotkelmat
- säästöpuuryhmät
- kiinteistörajat.
Korjuualalle ei jätetä tuoreita, lahovikaisia kantoja juurikäävän leviämisen ehkäisemiseksi. Niitä ei kuitenkaan korjata vesistöjen ja pienvesien suojakaistoilta, ojien pientareilta tai sellaisista paikoista, joissa korjuu vaurioittaisi arvokkaita elinympäristöjä, säästöpuita tai muita erityiskohteita.

Kannot nostetaan maasta tavallisesti kaivinkoneella, joka on varustettu kantojen nostoon soveltuvalla laitteistolla, esimerkiksi pilkkovalla kantoharvesterilla tai kantoharalla. Kannot nostetaan ensin palstakasoihin kuivumaan ja puhdistumaan, minkä jälkeen ne siirretään tienvarteen odottamaan murskausta tai kaukokuljetusta.

Kantojen korjuu uudistushakkuualoilta

Kannot nostetaan maasta tavallisesti kaivinkoneella, joka on varustettu kantojen nostoon soveltuvalla laitteistolla, esimerkiksi pilkkovalla kantoharvesterilla tai kantoharalla. Kannot nostetaan ensin palstakasoihin kuivumaan ja puhdistumaan, minkä jälkeen ne siirretään tienvarteen odottamaan murskausta tai kaukokuljetusta. 

Asiasanahaku

Hakutulokset hakusanalle “free coins on fc 26 Visit Buyfc26coins.com for latest FC 26 coins news..XPu0”

Lehtipuusekoituksen ylläpitäminen jatkuvassa kasvatuksessa

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Lehtipuusekoituksen säilyttäminen havupuustoissa

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Uudistusalan hakkuutähteen korjuukohteen valinta

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Suojatiheikköjen jättäminen - Virkistys

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Riistan huomioiminen poimintahakkuissa

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Hakkuutähteen korjuukohteen valinta

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Erityishakkuu

Sekametsän kasvatus -artikkelin päivitys

Puunkorjuun laadun mittaaminen maastossa

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Kantojen korjuun toteutus

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Haku ja valikko