Hoidettujen kasvatusmetsien harvennusmallit
Metsänhoidon suositusten harvennusmallit ovat apuväline harvennusten toteutukseen. Harvennusmalli osoittaa, milloin on suositeltavaa harventaa ja mikä on suositeltava puuston määrä harvennuksen jälkeen.
Harvennusmallit löytyvät hakusivulta, jonka linkin löydät alta. Sivulla voit hakea tarvitsemasi harvennusmallit haluamillasi hakuvaihtoehdoilla. Lisätietoa eri hakuvaihtoehdoista löydät alempaa tältä sivulta. Hausta löytyvät harvennusmallit on tehty sovellettavaksi vain tasaikäisissä hoidetuissa kasvatusmetsissä. Katso myös: Ensiharvennus hoitamattomassa metsässä.
Harvennusmallit on tuotettu eri maaperätyypeille (kivennäis- tai turvemaa), eri alueille, eri pääpuulajeille ja sekametsille sekä kasvupaikkatyypeille. Lisäksi mallit on laskettu käyttäen kolmea eri korkokantaa. Korkokanta kuvaa metsänomistajan pääoman tuottovaatimusta. Jos et ole varma tuottovaatimuksesta, voit käyttää 3 % korkokantaa, joka on oletuksena valittuna. 3 % harvennusmalli on lähellä aikaisemmin käytössä olleiden harvennusmallien alarajaa.
Harvennusmalleja on saatavilla erilaisille metsänomistajan tavoitteille ja harvennustavoille. Erilaisia harvennusmallityyppejä on viisi: alaharvennusmallit, yläharvennusmallit, sekapuustojen mallit, pidennetyn kiertoajan mallit sekä ei ojituksen kunnostusta -mallit. Nämä mallit ovat tarkemmin esitelty alempana. Jos et tiedä mitä harvennusmallityyppiä käyttää, voit käyttää alaharvennusmalleja, jotka ovat oletuksena valittuna. Alaharvennusmallit vastaavat edellisiä käytössä olleita harvennusmalleja.
Uusien harvennusmallien valmistumisen aikataulu
Tällä hetkellä (21.6.2023) hakusivulla on valmiina alaharvennusmallit kivennäismaiden osalta männylle ja kuuselle sekä turvemaiden osalta männylle, kuuselle ja hieskoivulle.
Myöhemmin tämän vuoden aikana valmistuvia malleja:
- Yläharvennuksen mallit
- Pidennetyn kiertoajan mallit
- Sekapuustojen mallit
- Ojituksen kunnostuksen välttävät turvemaiden mallit
- Harvennusmallit kuvattuna keskipituuden tai runkoluvun mukaan, kaikki mallityypit (ml. alaharvennusmallit)
Huomiona, että viljeltyjen rauduskoivikoiden harvennusmallit valmistuvat vasta vuonna 2024 alkupuolella.
Harvennusmallien käyttöohje
Harvennustarvetta ilmaiseva leimausraja on piirretty malleihin katkoviivalla. Kun puuston määrä nousee katkoviivan yläpuolelle, on syytä harkita harvennusta. Hakkuussa puuston määrä vähennetään enintään harvennuksen jälkeistä puustoa kuvaavalle jäävän puuston rajalle.
Ajourien vaikutus on otettu huomioon jäävän puuston määrässä. Mikäli puustotunnuksia mitataan vain ajourien välistä, harvennusmalleja vastaava pohjapinta-ala on 1–2 m² ja runkoluku 100–300 runkoa/ha suurempi. Ero on suurin silloin kun jäävän puuston määrä on yli 1 200 runkoa/ha ja/tai ajourien väli lähellä 20 m. Erolla ei ole enää merkitystä, kun jäävän puuston määrä on alle 800 runkoa/ha.
Harvennushakkuissa jäävän puuston määrästä on säädetty asetuksella. Harvennusmalleissa on mukana ns. lakiraja eli asetuksessa määritelty puuston vähimmäistiheys harvennuksen jälkeen. Jos puuston vähimmäistiheys alittuu tasaikäisen metsän hakkuussa, seurauksena on uudistamisvelvoite. Metsänhoidon suositusten mukaiset jäävän puuston määrät ovat aina jonkin verran lakirajaa korkeammat.
Harvennusmallisivun valinnat
Sijainti:
Valitse parhaiten tarvettasi vastaava alue. Alueet perustuvat metsälaissa määriteltyyn aluejakoon, jossa Suomi jaetaan kolmeen alueeseen, eteläiseen, keskiseen ja pohjoiseen Suomeen. Voit tarkistaa alueiden rajat alla olevasta kartasta tai tekstinä linkistä(ulkoinen linkki) Metsäkeskuksen metsälain aluejaon tekstikuvauksesta.. Huom! Aluejako on muuttunut verrattuna aikaisemmin käytössä olleisiin harvennusmalleihin. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet entisen Väli-Suomen eli nykyisen Keskisen Suomen alueella.
Pääpuulaji:
Pääpuulajilla tarkoitetaan puulajia, jonka hyväksi hakkuut ja metsänhoitotyöt tehdään. Harvennusmallit on tehty neljälle eri pääpuulajille, joista rauduskoivun mallit ovat vain kivennäismaille ja hieskoivun mallit vain turvemaille.
Yksijaksoisissa sekametsiköissä pääpuulaji tarkoittaa puulajia, jonka osuus metsikön puuntuotoksesta ja pohjapinta-alasta tai runkoluvusta on suurin. Sekapuuston harvennusmallit on tehty kolmelle sekapuustolle, kuusi-lehtisekapuusto, mänty-lehtisekapuusto ja kuusi-mäntysekapuusto.
Kasvupaikkaluokka:
Metsänhoidon suosituksissa harvennusmallit on laadittu kasvupaikkaluokittain. Harvennusmallit löytyvät neljälle ravinteisuusluokalle. Kaikkia malleja ei ole laadittu jokaiselle kasvupaikkaluokalle, vaan ainoastaan suositusten mukaisille puulaji-kasvupaikkaluokkayhdistelmille. Esimerkiksi kuusen harvennusmallit löytyvät vain lehtomaiselle tai tuoreelle kankaalle tai vastaaville turvekankaille.
Maalaji
Mallit on jaettu maalajin mukaan kahteen eri luokkaan, kivennäismaihin ja turvemaihin. Maalajin valinta rajaa valittavissa olevia pääpuulajeja sekä kasvupaikkatyyppejä. Kaikkia harvennusmallityyppejä ei ole saatavilla turvemaille tai vaihtoehtoisesti kivennäismaille. Puulajeista hieskoivun mallit ovat saatavilla vain turvemaille ja rauduskoivun mallit ovat saatavilla vain kivennäismaille. Lisäksi esimerkiksi sekapuustomallit ovat saatavilla vain kivennäismaille ja ei ojituksen kunnostusta -mallit vain turvemaille.
Korko:
Korkokanta kuvaa metsänomistajan pääoman tuottovaatimusta. Korkeammalla korkotasolla metsältä tavoitellaan korkeampaa tuottoa. Yleistäen korkeamman koron käyttäminen tarkoittaa, että metsää harvennetaan voimakkaammin ja uudistetaan aikaisemmin kuin matalammalla korkokannalla. Toisaalta mitä pienempää korkoa käytetään, sitä korkeammalla harvennusrajat sijaitsevat ja sitä suurempaa puuston määrää kannattaa metsässä pitää. Pohjoisessa Suomessa on huomioitava, että hitaamman metsän kasvun vuoksi voi tulla varsinkin matalamman koron malleja käytettäessä tilanteita, joissa metsä ei koskaan tavoita tiheydeltään harvennusmallin leimausrajaa. Näin ollen metsikön kiertoajan aikana ei toteutettaisi ollenkaan harvennuksia.
Oletusarvoisesti korko on 3 %. Jos et tiedä mitä korkoa haluat käyttää, voit käyttää oletuskorkoa. 3 % harvennusmalli on lähellä aikaisemmin käytössä olleiden harvennusmallien alarajaa.
Harvennusmallityypit
Alaharvennus:
Alaharvennus on harvennustapa, joka sopii kaikenikäisiin ja eri puulajien tasarakenteisin metsiköihin. Kasvamaan jätetään ensisijaisesti laadultaan metsikön parhaat valta- ja lisävaltapuut, joilla on rungon laadun puolesta mahdollisuus kasvaa tukkipuiksi. Alaharvennusten harvennusmallit ovat ns. perusmalleja, koska ne vastaavat tyypiltään ennen vuotta 2023 käytössä olleita harvennusmalleja. Jos et siis tiedä, mitä harvennusmallityyppiä käyttää, valitse silloin alaharvennus.
Yläharvennus:
Yläharvennus on tasarakenteisen varttuneen metsikön harvennustapa, jossa pienempien puiden lisäksi poistetaan myös osin kookkaimpia ja taloudellisesti arvokkaimpia puita. Yläharvennuksen harvennusmallit on tehty olettaen, että väliharvennukset (2. ja mahdollinen 3. harvennus) toteutetaan yläharvennuksina käyttäen tasaikäisille metsille laadittuja metsänhoidon suositusten mukaista toteutustapaa. Yläharvennus lisää laadukkaan tukkipuun tuotosta ja pidentää metsikön kiertoaikaa.
Pidennetty kiertoaika:
Metsikön kiertoajan pidentämisellä tarkoitetaan metsänuudistamisen lykkäämistä myöhemmäksi, kuin mikä on tavanomainen, talousperusteinen ajankohta kyseiselle puustolle metsänhoidon suosituksissa. Harvennusmalleissa oletuksena on, että pidennetyn kiertoajan uudistaminen ajoittuu hetkeen, jolloin puuston juokseva kasvu alittaa siihenastisen kiertoajan keskikasvun. Käytännössä pidennetty kiertoaika maksimoi puuntuotosta euromääräisen tuoton sijaan. Pidennetyn kiertoajan harvennusmallit on tuotettu vain sille soveltuville kohteille, esimerkiksi kohteille, joissa pieni metsätuhon riski.
Sekapuustojen mallit:
Sekapuustojen harvennusmallit on laadittu Etelä- ja Väli-Suomen kivennäismailla kasvatettaville metsille. Sekapuustoissa oletuksena on, että sekapuulajin osuus on metsikössä koko kiertoajan vähintään 25 %. Sekapuustojen harvennusmallit on laadittu vain lehtomaisille ja tuoreille kankaille.
Sekapuustojen harvennusmalleille on haussa lisävalinta. Lisävalinnassa valitaan sekapuuston puulajit. Sekapuustojen harvennusmalleja on laadittu kolmelle erilaiselle sekapuustolle, kuusi-lehtisekapuustolle, mänty-lehtisekapuustolle sekä kuusi-mäntysekapuustolle. Valinnassa ensimmäinen puulaji vastaa sekapuuston pääpuulajia.
Ei ojien kunnostusta:
Turvemaille on laadittu erikseen harvennusmallit tilanteelle, jossa oletetaan, että metsän kiertoajan aikana ei tehdä lainkaan ojien kunnostusta. Kasvava puusto edistää kuivatusta haihduttamalla kasvukauden aikana vettä maasta ja pidättämällä vettä latvustoon. Harvennuksessa pyritään pitämään metsikön puuston määrä tarpeeksi suurena, jotta puuston kuivatusteho ei laske liikaa ja veden pinta ei pääse nousemaan.
Ojien kunnostuksen välttävissä harvennusmalleille on haussa lisävalinta, jossa voi valita mikä on ollut kiertoajan alussa ojien kunto, hyvä vai huono. Valinta vaikuttaa harvennusmallin muotoon siltä osin, että jos ojien kunto on ollut lähtökohtaisesti metsikössä huono, niin harvennusmalli suosittaa korkeampaa puuston määrää verrattuna hyvään alkutilanteeseen. Hyvässä alkutilanteessa ojien kunto huononee ajan kuluessa, jolloin puuston määrää tulee lisätä ojien kunnon heiketessä.
Harvennusmallien esitysmuodon valinta
Tiheys
Harvennusmallien y-akseli kuvaa puuston tiheyttä. Tiheyttä voidaan kuvata kahdella eri tavalla, puuston pohjapinta-alalla tai runkoluvulla. Käytettäessä pohjapinta-alaa harvennusmalleihin tulee sekä leimaus- että jäävän puuston rajat. Toisaalta jos valittuna on runkoluku, niin harvennusmallissa on vain harvennuksen jälkeinen jäävän puuston raja.
Runkolukuun perustuvia harvennusmalleja suositellaan käytettäväksi ensiharvennuksissa eli ensimmäisessä ainespuuta tuottavassa hakkuussa sekä ns. energiapuuhakkuissa. Myöhemmissä harvennuksissa eli aiemmin harvennushakkuin käsitellyissä jaksollisen kasvatuksen metsiköissä on suositeltavaa käyttää ensisijaisesti pohjapinta-alaan perustuvia harvennusmalleja.
Pituus
Harvennusmallien x-akseli kuvaa puuston pituutta. Pituutta voidaan kuvata joko puuston valtapituudella tai keskipituudella. Voit valita kahdesta vaihtoehdosta aina sopivimman.
Valtapituus on suositeltavaa tasarakenteisissa hoidetuissa metsissä, jollaisiin harvennusmallit muutenkin parhaiten soveltuvat. Valtapituus on keskipituutta helpompi määrittää maastossa. Koealan keskipituuden tarkka laskeminen edellyttää kaikkien puiden pituuksien mittaamista. Kuitenkin mitä suurempi on puuston kokovaihtelu käsittelykuviolla, sitä todennäköisemmin keskipituuteen perustuvat harvennusmallit soveltuvat valtapituuteen perustuvia harvennusmalleja paremmin.