Elinympäristö
Elinympäristö eli habitaatti tarkoittaa eri ympäristötekijöiden – kuten ilmaston, maastonmuotojen ja kasvualustan ominaisuuksien – muodostamaa kokonaisuutta, jossa erilaiset lajit elävät ja lisääntyvät. Esimerkiksi vesielinympäristö voi muodostua purouomasta ja sen välittömästä lähiympäristöstä, sekä niissä elävistä lajeista. Luontotyyppi on eliöiden elinympäristö, jossa keskeiset ympäristötekijät ovat samankaltaiset ja eliöstö siksi tietynlainen.
Elinympäristöt on jaettu luontokohteita koskevissa metsänhoidon suosituksissa seitsemään pääluontokohdetyyppiin, joihin kuuluvat pienvedet ja vesistöt, kallioelinympäristöt, lehdot, suoelinympäristöt, paahdeympäristöt, monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät ja puustoiset perinneympäristöt. Elinympäristöjen jako pohjautuu Suomen lajien ja luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinneissa käytettyihin luontotyyppien luokituksiin.
Liittyvä sisältö
- Kallioelinympäristöt – tunnistaminen ja turvaaminen
- Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä
- Lehdot – tunnistaminen ja turvaaminen
- Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät – tunnistaminen ja turvaaminen
- Paahdeympäristöt – tunnistaminen ja turvaaminen
- Pienvesien ja vesistöjen elinympäristöt – tunnistaminen ja turvaaminen
- Puustoiset perinneympäristöt – tunnistaminen ja turvaaminen
- Soiden ennallistaminen
- Suoelinympäristöt – tunnistaminen ja turvaaminen
