Metsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsänomistaja voi omilla päätöksillään ja toimillaan parantaa metsätaloutensa kannattavuutta. Toiminnan huolellisella suunnittelulla ja perustelluilla investoinneilla voidaan oleellisesti kohentaa kannattavuutta.
Tarpeelliset työt oikeaan aikaan
Investoimalla metsätalouteen voidaan kasvattaa metsätalousyrityksen kassavirtaa. Kassavirran kasvua on kuitenkin verrattava investoinnin kustannuksiin. Vain investoinnit, jotka tuottavat positiivisen nettonykyarvon, ovat kannattavia.
Kannattavuuden perusta kaikissa metsätalouden toimenpiteissä on niiden tarkoituksenmukainen kohdentaminen ja oikea-aikaisuus. Näin voidaan välttää tarpeettomia kustannuksia ja lisätä metsästä saatavia tuloja.
Esimerkiksi kallis, intensiivinen metsänhoito ei ole kannattavaa heikkotuottoisilla maapohjilla, joissa puuntuotannon odotettavissa olevat tuotot ovat pienet. Sen sijaan viljavilla kohteilla tällainen hoito on perusteltua, kun hoitotyön ansiosta saadaan paremmat puunmyyntitulot jatkossa.
Myöhästynyt taimikonharvennus viljavalla kasvupaikalla on taas huomattavasti kalliimpaa kuin suositusten mukaan tehty. Jos taimikon hoitaminen laiminlyödään, menetetään tulevaisuuden puunmyyntituloja.
Pääte- tai poimintahakkuun viivästymisen seurauksena metsikköön sitoutuneen pääoman tuotto laskee. Toisaalta varhaisessa hakkuussa ei hyödynnetä täysimääräisesti puuston varttumista arvokkaaksi tukkipuuksi.
Metsänomistajana voit parantaa metsätaloutesi kannattavuutta
- lisäämällä pääoman tuottavuutta
- kasvattamalla tuloja
- vähentämällä kustannuksia ja parantamalla kustannustehokkuutta
Pääoman tuottavuuden lisääminen metsätaloudessa
Puustoon on sitoutunut merkittävä määrä pääomaa. Pääoman tuottavuuden lisäämiseksi on valittava omiin tavoitteisiin ja markkinatilanteeseen sopiva puuston kiertoaika sekä hyödynnettävä metsien hakkuumahdollisuudet.
Puustossa paljon pääomaa
Hakkuulla tuloutetaan puuston tuottama arvo, jolloin puut muuttuvat tuotannontekijöistä metsätalouden lopputuotteiksi. Samalla vähennetään puustoon sitoutuneen pääoman määrää ja luodaan tilaa joko kasvamaan jääneiden puiden tai uuden puusukupolven arvontuotolle. Hakkuiden ajoitusta, voimakkuutta ja toteutustapaa ohjaamalla säädetään metsätaloudesta välittömästi saatavia tuloja sekä tulevaisuudessa saatavien tulojen ja menojen suuruutta ja ajoitusta.
Metsänomistajalle maksettava korvaus myydystä puusta perustuu hakkuussa kertyneeseen eri puutavaralajien määrään ja niiden yksikköhintaan. Pystykaupassa tukin hinta on 3–4-kertainen kuitupuun hintaan verrattuna. Runkojen katkonnalla on siis suuri merkitys metsänomistajan tulojen muodostumiselle. Hakkuukoneiden kuljettajat käyttävät katkonnassa päätöstukisovelluksia, jotka optimoivat katkonnan ja ehdottavat kuljettajille rungon katkaisukohtia. Yleensä sovelluksessa korotetaan minimiläpimittaisten tukkien painoarvoa. Näin varmistetaan, että tukkiosuus saadaan hakkuussa tarkasti talteen.
Metsä on huono pankki
Varttuneen, uudistettavissa olevan metsän jatkokasvatus ei yleensä ole järkevää. Ikääntyvä puusto on huono pankki. Kasvu alkaa vähitellen hiipua ja erityisesti lehtipuita ja kuusia uhkaavat lahovauriot.
Aika on rahaa myös metsänkasvatuksessa. Varttuneessa metsässä lisäjäreyden kasvattaminen ei useinkaan ole taloudellisesti kannattavaa. Sama koskee myös eri-ikäisrakenteisena kasvatettavia metsiä. Arvokkaan erikoispuun kasvatuksessa kiertoajan pidentäminen voi olla perusteltua.
Jalostetun viljelymateriaalin käyttö
Kun kohde uudistetaan viljellen, kannattaa käyttää jalostettuja siemeniä tai taimia. Jalostetun viljelymateriaalin käytöllä saadaan nopeakasvuinen ja hyvälaatuinen puusto, mikä kattaa hieman korkeammat uudistuskustannukset.
Lannoituksella lisää kasvua
Puuston kasvua on mahdollista parantaa merkittävästi lannoittamalla sopivat kohteet. Lisäksi esimerkiksi boorin puutteesta kärsivän puuston terveyslannoitus on kannattavaa.
Tulojen lisääminen metsätaloudessa
Hakkuiden keskittäminen ja kerralla myytävien puuerien kasvattaminen lisää leimikoiden kiinnostavuutta ostokohteina sekä mahdollistaa puulle paremman hinnan. Myös metsänhoitotöissä hankkeen koon kasvattamisella saadaan kustannussäästöjä ja toisaalta hoito mahdollistaa suuremmat tulot jatkossa.
Puumarkkinoita syytä seurata
Metsänomistaja, joka toimii aktiivisesti puumarkkinoilla ja seuraa niitä säännöllisesti, pystyy parhaiten hyödyntämään markkinatilanteen. Pyytämällä tarjouksia usealta puunostajalta metsänomistaja voi varmistaa, että hän saa leimikostaan markkinatilanteen mukaisen hinnan.
Valtion rahoitus hyödynnettävä järkevästi
Eräisiin metsätalouden töihin on saatavissa valtion tukea kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmästä. Tuki parantaa yksittäisten toimenpiteiden kannattavuutta yleensä merkittävästi. Tuet on syytä hyödyntää, mutta samalla on huolehdittava metsänkasvatuksen kokonaiskannattavuudesta. Esimerkiksi taimikonharvennuksen lykkääminen tukikelpoisuuden saavuttamiseksi on useissa tapauksissa haitallista taimikon kasvun ja laadun kannalta. Havupuun taimet kärsivät ja voivat menehtyä lehtipuuvesakon valtaamassa taimikossa.
Metsänomistaja voi saada tuloja tarjoamalla luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen soveltuvia kohteita Metso-ohjelmaan. Erityisen kannattavaa tämä on kohteissa, joissa puunkorjuu on hankalaa ja kallista, kuten pitkään käsittelemättä olleissa suosaarekkeissa tai saarimetsissä.
Laatu- ja erikoispuun tuottaminen
Laatupuulle eli lähinnä korkealaatuiselle sahapuulle on todennäköisesti jatkossakin kysyntää. Tällaiselle puulle on silloin mahdollista saada peruslaatuista puuta parempi hinta. Laatupuun kasvatukseen on kuitenkin myös sitouduttava, jotta kasvatukseen uhrattu lisäpanostus ei valuisi hukkaan. Esimerkiksi pystykarsinnan tuoma hyöty voidaan menettää, jos sitä ei oteta huomioon puuston jatkokäsittelyissä. Lisäansioita voivat tarjota myös erikoispuiden kuten visakoivun ja jalojen lehtipuiden sekä joulupuiden kasvatus.
Käsittelyalueen koko ja laatu
Kerralla käsiteltävää pinta-alaa kasvattamalla ja kohteen saavutettavuutta parantamalla voidaan merkittävästi parantaa metsätalouden kannattavuutta. Tämä koskee sekä puunkorjuuta että metsänuudistus- ja hoitotöitä.
Ensiharvennuksen teettäminen saattaa edellyttää, että se yhdistetään paremman hakkuukertymän tuottavaan hakkuukohteeseen. Leimikot on syytä keskittää erityisesti, kun tehdään harvennushakkuita, joista kertyy niukasti puuta. Puunmyynti samanaikaisesti naapuritilojen kesken auttaa leimikkokeskitysten tekoa varsinkin pienillä tiloilla.
Korjuuta haittaavan alikasvoksen enakkoraivaus on usein tarpeen harvennuskohteilla. Raivaamattomalla kohteella koneellisen hakkuun tuottavuus voi olla viidenneksen huonompi kuin raivatulla.
Työkoneiden siirto vähentää varsinaista työskentelyaikaa, kun kone on käyttämättömänä kuljetusta odottamassa tai kuljetettavana. Koneiden siirtokustannukset ovatkin usein merkittävä tekijä puun korjuussa
ja etenkin uudistusalojen maanmuokkauksessa. Kerralla korjattavan puumäärän on oltava riittävän suuri, jotta koneiden siirtokustannukset ja siirroista aiheutuva tehollisen työajan menetys pysyvät kohtuullisina. Uudistusalojen ja muiden hoitotyökohteiden pinta-alojen on myös oltava riittävän suuria. Hyvin suunniteltu työmaiden keskittäminen alentaa koneiden siirtokustannuksia.
Jos työ valmistuu nopeasti eli hehtaarikohtainen työskentelyaika on lyhyt, siirtokustannusten osuus nousee nopeasti työmaan koon pienentyessä. Esimerkiksi äestyksessä hehtaarille kuluu vain niukasti aikaa, joten pienialaisilla työmailla siirtokustannusten osuus on suuri. Myös istutus ja taimikonhoito koneellistuvat, jolloin koneiden siirtokustannuksilla on vaikutusta kokonaiskustannuksiin. Lisäksi työtekijöiden siirtyminen kohteelta toiselle lisää kustannuksia.
Pystykaupassa puunostaja vastaa puunkorjuusta, jolloin metsänomistaja ei suoraan näe korjuun kustannuksia. Käytännössä korjuukustannukset vaikuttavat kuitenkin suuressa määrin puusta maksettavaan hintaan. Siksi kalliin korjuun tarvitseva leimikko tuottaa metsänomistajalle alhaisemman puun hinnan kuin vastaavan kokoinen, edullisemmin korjattava kohde.
Kohteen koko istutus- ja hoitotöissä
Istutustyössä kohteen koolla ei ole suurta vaikutusta konetyön ja metsurityön väliseen hintaeroon, jos maa muokataan. Koneellinen istutus tehdään samalla kertaa maanmuokkauksen kanssa, jolloin työmaakäyntejä tulee vähemmän kuin jos istutetaan käsin.
Koneellisessa metsänhoidossa työmaan koon tulisi mieluiten olla yli 2 hehtaaria. Kun käsittelyalueen koko pienenee 1,5 hehtaariin, kustannukset nousevat noin 5 %. Hehtaarin kokoisen käsittelyalueen kustannukset ovat 15–20 prosenttia korkeammat kuin 2 hehtaarin alueen, mikä nostaa kokonaan koneellistetun taimikonhoidon kustannuksia noin 200–300 euroa/ha.
[Lähdeviite2] Metsurityönä tehdyssä taimikonhoidossa käsittelyalueen koon vaikutus yksikkökustannuksiin on pienempi kuin konetyössä. Hehtaarin kokoisella käsittelyalueella yksikkökustannukset ovat noin 10 % korkeammat kuin kahden hehtaarin suuruisella. Jos hoitokohteen koko jää pieneksi, on metsurityö konetyötä kannattavampi vaihtoehto.
Puunostajaa kiinnostava leimikko
Leimikon riittävä koko eli kokonaispuumäärä ja hakkuukertymä pinta-alayksikköä kohti on puunostajalle keskeistä. Lisäksi hyvän hinnan varmistamiseksi:
- Muista metsänhoito. Hoidetussa metsässä korjuu sujuu ja puusta voi saada paremman hinnan.
- Huolehdi tarvittaessa ennakkoraivauksesta. Se on useimmiten tarpeen harvennushakkuussa.
- Pidä huolta metsätien kunnosta. Sulan maan aikainen korjuu edellyttää kantavaa metsätietä. Pelkästään talvella korjattavaksi kelpaavasta leimikosta saa yleensä alhaisemman hinnan. Raivaa myös tielle ulottuva vesakko ja puusto pientareilta.
- Huolehdi metsätien kääntöpaikoista. Saat puusta paremman hinnan, jos täysperävaunullinen puutavara-auto mahtuu kunnolla kääntymään pelkän vetoauton sijasta.
- Täydennä metsätieverkkoa harkitusti. Yli 300 metrin metsäkuljetusmatka alkaa pudottaa puusta maksettavaa hintaa.
- Ole aktiivinen, kun yhteisen tien kunnossapidosta päätetään. Tee ehdotuksia hoitokunnalle ja tiekunnan kokoukselle.
Puiden katkontaan huomiota
Puiden katkonta eriarvoisiin puutavaralajeihin metsässä on raaka-aineen ensimmäinen jalostusvaihe. Katkonnan ohjauksella huolehditaan siitä, että jokainen runko voidaan hyödyntää mahdollisimman tarkasti seuraavassa jalostusvaiheessa. Puunhankkijan tavoitteena on katkoa runko niin, että sen arvo on optimoitu seuraavia jalostusvaiheita ajatellen.
Sahan kannalta kaikki tukit eivät ole samanarvoisia. Mitä järeämpi tukki on, sitä enemmän vaihtoehtoisia sahaustuotteita siitä voi valmistaa. Myös sivutuotteiden eli hakkeen, kuoren ja purun osuus laskee tukin järeytyessä. Tukkien pituuden pitää täsmätä mahdollisimman hyvin sahan tilauksien kanssa, jotta saha voisi hyödyntää tukit täysimääräisesti.
Metsäomaisuuden hoito omatoimisesti
Metsäomaisuuden hoitoon kuuluvat sekä puuntuotannosta huolehtiminen että taloudenhoidon hallinnolliset tehtävät. Puuntuotantoon liittyviä töitä ovat esimerkiksi metsän uudistaminen, hoito ja hakkuut sekä sopiminen puukaupoista ja mahdollisista ulkopuolisilla teetettävistä töistä. Töiden suoritusta on myös tarpeen valvoa. Hallintoon sisältyy taas esimerkiksi kirjanpito.
Omatoimisesti tai ostopalveluna
Jos metsänomistajalle on aikaa ja ammattitaitoa, hän voi tehdä hyvin paljon omatoimisesti. Toisaalta lähes kaiken voi hankkia ulkopuolisilta ostopalveluina. Palveluita tarjoavat mm. metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyritykset sekä puuta ostava metsäteollisuus. Kun metsää on paljon ja/tai aikaa metsätaloudelle vähän, voi olla viisasta keskittyä talouden hoitoon ja ulkoistaa varsinaiset metsätyöt.
Pitkäaikaissopimus palveluntuottajan kanssa voi auttaa talouden suunnitelmallisessa hoidossa ja tuoda kustannussäästöjä. Taloudellisen tuloksen parantamiseen tähtää myös aktiivinen palveluiden ja puukauppojen kilpailuttaminen.
Metsätilan taloudenhoitoon kuuluu monia tehtäviä. Metsänomistajan on huolehdittava metsäveroilmoituksen teosta ja asianmukaisista veromuistiinpanoista. Puukaupat sekä mahdollinen lisämetsän hankkiminen vaativat aktiivista suunnittelua ja päätöksentekoa. Usein tarvitaan käyntiä paikan päällä metsässä. On syytä tarkistaa, että esimerkiksi teetetyt hakkuut sekä metsänuudistamis- ja hoitotyöt on suoritettu sovitusti. Lisäksi on hyvä selvittää mahdolliset metsätuhot ja ajankohtainen taimikonhoidon ja hakkuiden, erityisesti ensiharvennusten, tarve.
Monet metsänhoitotyöt sopivat metsänomistajille omatoimisesti tehtäviksi. On kuitenkin syytä miettiä, onko omatoiminen työ itselle kannattava vaihtoehto, sillä myös omalla työllä on hintansa. Jos työ omassa metsässä on lähinnä harrastus ja metsänomistajalla on aikaa työhön, omasta palkkavaatimuksesta voi tietenkin tinkiä.
Istutuksessa tarvittavat välineet ovat melko edullisia. Muokattuun maahan istuttaminen ei ole fyysisesti kovin raskasta ja oikea istutustekniikka on varsin helppo oppia. Omatoimisella istutuksella voi saavuttaa säästöä, mutta metsänomistajalla pitää olla aikaa sopivana istutusajankohtana.
Myös ennakkoraivaus ja taimikonhoito raivaussahalla sopivat omatoimisesti tehtäviksi. Raivaussahatyö vaatii kuitenkin hyvän raivaussahan sekä enemmän taitoa ja fyysistä kuntoa kuin istutus. Ennakkoraivaus helpottaa puunkorjuuta ja nostaa puusta saatavaa hintaa. Taimikonhoito on taas ratkaisevan tärkeää puuston jatkokehityksen kannalta.
Puunkorjuu hankintatyönä on selvästi metsänhoitotöitä vaativampaa. Joillekin metsätalousyrittäjälle omatoiminen puunkorjuu on kuitenkin luonteva vaihtoehto erityisesti, jos korjuukalustoa voi käyttää myös tilan ulkopuolisessa työssä. Kalustoa metsäkuljetukseen ei toisaalta tarvita, jos hankintahakkuun tekijä ostaa metsäkuljetuksen ulkopuoliselta.
Omatoimisuus vaatii aikaa ja taitoa
Vaikka työvälineiden hankintakustannukset ovat vähennettävissä verotuksessa, jää hankinnasta aina huomattava kustannusrasite. Verovähennys pienentää hankintakustannusta ainoastaan pääomatulojen veroprosentin verran. Omatoiminen työ voi tulla paljonkin teetettyä palkkatyötä kalliimmaksi, jos työvälineisiin ja kalustoon investoidaan todelliseen käyttötarpeeseen nähden liikaa.
Työvälineet vaativat myös säännöllistä huoltoa ja ne on varastoitava asianmukaisesti. Raivaus- ja moottorisahatyössä ovat tarpeen myös turvavarusteet ja kunnollinen työvaatetus. Kun hoidettavaa alaa on hyvin vähän, jo oman raivaussahan hankinta voi olla taloudellisesti kannattamatonta.
Metsässä tehtävään työhön on oltava aikaa ja myös taitoa. Työn tuottavuus on omatoimisessa työssä ammattityötä alhaisempi. Tutkimuksen mukaan tuottavuus on esimerkiksi taimikonhoitotöissä keskimäärin vajaa 60 % ammattityön tuottavuudesta, mutta se vaihtelee paljon riippuen metsänomistan omasta ammattitaidosta.
Työpäivän pituuskin jää usein lyhemmäksi kuin ammattilaisella, joka on harjaantunut työhön.
Ajanpuutteen vuoksi omatoimisesti tehtäviksi aiotut työt voivatkin jäädä kokonaan tekemättä. Tällaisilla laiminlyönneillä on etenkin taimikonhoidossa ja ensiharvennuksessa kova hinta. Puuston kasvu ja laatu ehtivät kärsiä ja myöhemmin teetettynä työ on huomattavasti kalliimpaa.
Omatoimista työtä suunnitellessasi varmista, että sinulla on
- riittävästi aikaa
- tarpeellinen työkyky ja ammattitaito
- tarvittavat työvälineet, ml. työasu ja turvavarusteet
- riittävästi käyttöä työvälineille myös jatkossa, jos joudut ostamaan ne työtä varten.
Verosuunnittelu
Metsätalouden kannattavuutta voi parantaa verosuunnittelulla. Keskisimpiä keinoja ovat verovähennysten hyödyntäminen sekä metsätalouden tulojen ja menojen jaksottaminen. Verosuunnittelu on järkevää taloudenpitoa, joka tapahtuu lainsäädännön puitteissa.
Huomiota vähennyksiin
Metsätalouden verosuunnittelun tavoitteena on huolehtia, että kaikki vähennyskelpoiset kustannukset otetaan huomioon verotuksessa. Tarkemmat tiedot metsätalouden verotuksesta on saatavissa vero.fi-palvelusta(ulkoinen linkki)(ulkoinen linkki).
Menojen ja tulojen jaksotuksesta verohyötyä
Vuotuiset tulot ja menot voivat vaihdella suuresti eri vuosina. Tulot ja menot on syytä jaksottaa ja hyödyntää mahdollisuus tehdä varauksia. Suurten puunmyyntitulojen jaksotus eri vuosille pienentää pääomatulojen veroa, koska veroprosentti on korkeampi siltä osalta, joka ylittää vuodessa 30 000 euroa. Jos satunnaisia muita pääomatuloja on jonain vuonna runsaasti, vähäisempienkin puunmyyntitulojen jaksotus on aiheellista.
Huomioitavia verosuunnittelussa
- Metsävähennys keventää vastikkeellisesti hankitulta tilalta saatavien tulojen verotusta.
- Metsänomistajan kannattaa olla arvonlisäverovelvollinen, jolloin arvonlisävero ei muodosta lainkaan kustannusta.
- Sukupolvenvaihdos on syytä tehdä harkiten, koska vaihdokseen liittyvät verot ovat merkittävä kuluerä.
Sanasto
- Ennakkoraivaus
Harvennusalan ennakkoraivauksessa poistetaan puunkorjuuta haittaavaa alikasvosta, joka on kasvatettavan puuston alle luontaisesti syntynyttä nuorta puustoa. Raivauksen tavoitteena on parantaa korjuuoloja ja vähentää puustovaurioiden riskiä.
- Istutus
Metsänviljelyn toimenpide. Istutuksessa käytetään lähes yksinomaan paakkutaimia. Paakkutaimi on helppo istuttaa ja se lähtee nopeasti kasvuun. Kuusen ja koivun paakkutaimia voidaan istuttaa lähes koko kasvukauden ajan.
- Pystykarsinta
Pystykarsinta on kuolleiden ja elävien oksien karsintaa kasvatettavista puista. Tavoitteena on lisätä arvokkaiden oksattomien tyvitukkien määrää hyvälaatuisissa metsiköissä ja parantaa metsikön taloudellista tuottoa.
- Terveyslannoitus
Terveyslannoituksella tarkoitetaan sellaisten metsien lannoitusta, joiden kehitys metsänhoidollisista toimenpiteistä huolimatta on taantuvaa maaperän ravinteiden epätasapainon vuoksi ja jotka voidaan saada elpymään lannoittamalla.
Metsän terveyslannoitus tarkoittaa suometsien tuhkalannoitusta sekä lannoitusta kohteella, jonka maaperässä esiintyy boorinpuutosta. Metsän terveyslannoitukseen on yksityisten metsänomistajien mahdollista saada tukea.
Kirjallisuus
- Väätäinen, K., Asikainen, A. & Sikanen, L. 2006. Metsäkoneiden siirtokustannusten laskenta ja merkitys puunkorjuun kustannuksissa. Metsätieteen aikakauskirja 3/2006: 391–397.
http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff06/ff063391.pdf(ulkoinen linkki) - Huuskonen, S., Hynynen, J, & Valkonen, S. (toim.) 2014, Metsänkasvatus – menetelmät ja kannattavuus. Metsäkustannus Oy ja Metsäntutkimuslaitos.
- Valkonen, J, Tanttu, V. & Peltola, M. 2007. Omatoimisen taimikonhoitotyön tuottavuus ja laatu. TTS tutkimuksen julkaisuja 401.