Metsätalouden kirjanpito kannattavuuden seuraamisessa

På svenska

Metsätalousyrityksen kannattavuudesta saa kuvan vain seuraamalla sen taloudellista toimintaa kirjanpidon avulla. Pelkkä verokirjanpito ei silloin ole riittävä. Metsäsuunnitelmakaan ei yksinään anna riittävästi tietoja taloudellisten päätösten pohjaksi, kun tavoitellaan kannattavuutta.

Metsäammattilainen ja omistajia — Kirjanpidon perustan muodostaa ajantasainen tieto metsistä. Kuva: © Tommy Hvitfeldt.

Metsätalouden kirjanpito

Kirjanpidolla tarkoitetaan liiketapahtumien, kuten ostojen ja tulojen, rahamääräistä kirjaamista. Yksityismetsänomistajat eivät ole kirjanpitovelvollisia, koska yksityisen metsänomistajan harjoittamaa metsätaloutta ei Suomessa katsota yritystoiminnaksi verotuksessa. Metsätalouden tulot ja menot on kirjattava kuitenkin veromuistiinpanoihin. Varsinainen kannattavuuskirjanpito jää metsänomistajan oman viitseliäisyyden varaan. Kirjanpito on kuitenkin välttämätön, jos halutaan tietoja talouslaskelmien pohjaksi ja metsätalouden päätöksenteon tueksi. Asianmukainen kirjanpito on avaintekijä metsätalouden kannattavuuden seurannassa ja parantamisessa.

Metsätalouden tulot muodostuvat pääosin kantorahatuloista eli pysty- tai hankintakaupoista. Pystykaupassa puun ostaja vastaa puunkorjuusta ja hankintakaupassa vastaavasti puun myyjä. Puusta saatavat tulot ovat pääomatuloja, mutta hankintakaupan omatoimisesta puunkorjuusta saatavat tulot ovat ansiotuloja. Lisäksi tuloja voi kertyä valtion maksamista metsätalouden tuista, suojelukorvauksista sekä vakuutus- ja hirvituhokorvauksista.

Metsätaloudessa syntyy kustannuksia, kun metsää uudistetaan ja hoidetaan tai huolehditaan muista metsätaloudelle tarpeellisista töistä kuten metsäteiden kunnossapidosta ja perusparannuksesta tai kunnostusojituksesta. Niitä tulee myös hallinnosta ja mahdollisista vakuutuksista. Rahoituksesta syntyy korkokustannuksia, jos metsän ostoa tai metsätalouden hankintoja on rahoitettu lainarahalla. Omatoimisessa työssä käytettävien erilaisten koneiden ja laitteiden hankinta, käyttö ja huolto synnyttävät myös kustannuksia.

Pelkkien veromuistiinpanojen suurin puute on se, etteivät metsään sitoutuneen pääoman määrä ja sen muutokset ilmene mitenkään. Siksi veromuistiinpanojen perusteella ei pysty selvittämään toiminnan kannattavuutta tai metsätilan taloudellista tilannetta.

Lisäksi on huomattava, että verotus on kassaperusteinen eli menot ja tulot kirjataan veromuistiinpanoihin silloin, kun ne maksetaan. Sen sijaan tilinpäätös laaditaan suoriteperusteisesti, jolloin menot ja tulot kirjataan, kun palvelus tai tavara luovutetaan. Kassaperusteiset kirjaukset on pystyttävä muuttamaan tilinpäätöksessä suoriteperusteisiksi, mikä merkitsee eri tilikausille kuuluvien kirjausten täsmällistä määrittelyä.[Lähdeviite1] Esimerkiksi puutavaran luovutus- ja maksuajankohdat on määriteltävä tarkasti, koska samassakin puukaupassa ne voivat ajoittua eri tilikausille. Tilikauden välittömiä veroja ei välttämättä voida laskea suoraan tuloslaskelman eristä, vaan niiden määräytymistä on tarkennettava erillisillä laskelmilla.

Metsätalouden kirjanpidolle ei ole määrämuotoisuutta. Pitkän aikavälin kehityksen seuraamiseksi kirjanpidon on kuitenkin oltava johdonmukaista eli vuosittaisissa kirjauksissa on noudatettava samoja periaatteita. Metsänhoidon suosituksissa on sovellettu PTT:n kehittämässä metsäliiketoiminnan kannattavuuslaskurissa käytettyä kirjanpitomenettelyä.[Lähdeviite2] Tämä helpottaa myös mahdollista laskurin hyödyntämistä.

Metsätalousyrityksen tuloslaskelman teko

Metsätalouden tulosta voi mitata katelaskelmalla, jossa nettotulos saadaan tietyn ajanjakson kuten kalenterivuoden tuottojen ja kulujen erotuksena. Nettotulos on melko helppo laskea veroilmoituksen pohjalta. Nettotulos ei kuitenkaan ota huomioon puustopääoman muutoksia. Puuston kasvu lisää puustopääomaa, kun taas hakkuut pienentävät sitä.

Kokonaistulosta laskettaessa nettotulosta korjataan ottamalla huomioon:

puuston arvonmuutos (lisäys tai vähennys)
vieraan pääoman kulut (vähennys)
oman työn arvo (vähennys)
verot (vähennys).

Esimerkki tuloslakelmasta

Esimerkkinä on käytetty Metsäliiketoiminnan kannattavuuslaskurin (PTT) antamaa tuloslaskelmaa. Laskurista poiketen myös verotus on otettu mukaan laskelmaan.

Laske pysty- ja hankintamyynnin tuotot. 🡪 PUUNMYYNNIN LIIKEVAIHTO
Lisää valtion tuet ja metsätalouden muut tuotot. 🡪 METSÄTALOUSYRITYKSEN LIIKEVAIHTO
Vähennä puutavaran valmistus- ja kuljetuskulut, metsänhoitokulut ja hallinnon kulut, myös oman työn arvo. 🡪 KÄYTTÖKATE
Vähennä suunnitelman mukaiset poistot. Yksinkertaisinta on käyttää verotuksessa käytettäviä poistoja. 🡪 LIIKETULOS
Lisää korko- ja rahoitustuotot; vähennä vieraan pääoman kulut. Vieraan pääoman kulut muodostuvat metsätalousyrityksen lainojen hoitokuluista. 🡪 NETTOTULOS
Lisää satunnaiset tuotot. 🡪 KOKONAISTULOS
Vähennä verot. 🡪 KOKONAISTULOS VEROJEN JÄLKEEN
Lisää puuston arvonmuutos (tai vähennä, jos arvo pienentynyt). Puuston arvonmuutos lasketaan kulloisenkin hetken kantohintatasolla. 🡪 KORJATTU KOKONAISTULOS
Lisää oman työn arvo ja ota pois em. puuston arvonmuutos. 🡪 KIRJANPIDON TULOS (VEROJEN JÄLKEEN)

Metsätalousyrityksen tuloslaskelma -esimerkki. (Huom. Toiseksi viimeinen rivi: puuston arvonmuutos otetaan pois.)

Metsätalousyrityksen taselaskelman teko

Taloudellisen tilanteen selvittämisessä tarvitaan taselaskelma. Tase on yrityksen omaisuuden ja velkojen mittari. Se jakautuu vastaaviin (omaisuus, kassavarat, muut saamiset yms.) ja vastattaviin (oma pääoma ja velat), jotka ovat taselaskelmassa yhtä suuria.

Metsätalousyrityksellä yleensä vahva tase

Vahvassa taseessa vieraan pääoman osuus on pieni ja metsätalousyrityksellä on väliaikaisten tappioiden varalle puskureita, esimerkiksi kassavaroja tai muuta realisoitavaa omaisuutta, joilla rahoittaa toimintaa.

Metsätalousyritysten tase on yleensä vahva, koska puuston arvo muodostaa merkittävän vaihto-omaisuuden, joka voidaan tarvittaessa muuttaa rahaksi. Tasetta heikentää mahdollinen lainapääoma, joka rasittaa taloutta etenkin silloin, jos metsätalouden tuotto ei yllä korkokustannusten tasolle. Metsänomistaja voi yleensä tarvittaessa rahoittaa ylimääräisiä kulueriä puunmyynneillä. Puuston rahaksi muuttamisen helppous (likvidiys) vaihtelee kuitenkin suuresti riippuen puuston koosta, korjuuoloista ja puumarkkinoista.

Esimerkkinä on käytetty Metsäliiketoiminnan kannattavuuslaskurin (PTT)[Lähdeviite2] antamaa taselaskelmaa.

Pysyvät vastaavat muodostuvat seuraavasti:

maa- ja vesialueet = metsätilan maapohjan arvo, esim. tila-arviosta
taimikot = taimikoiden arvo esim. tila-arviosta tai summa-arvotaulukosta, joka sisältää puuston kasvupotentiaalia kuvastavat odotus- ja korjausarvot
rakennukset ja rakennelmat = esim. metsätalouden varastorakennusten arvo (poistamaton arvo)
koneet ja kalusto = esim. metsätaloudessa käytettävän metsäperävaunun arvo (poistamaton arvo)
metsätiet ja ojitukset = ko. investointien poistamaton arvo
muut hyödykkeet.

Vaihtuvat vastaavat muodostuvat seuraavasti:

vaihto-omaisuus = pystypuuston arvo, esim. tila-arviosta tai metsäsuunnitelmasta
lyhytaikaiset saamiset = siirtosaamiset eli puukaupoista saamatta olevat suoritukset sekä korollisen vieraan pääoman seuraavan vuoden lyhennykset menoennakkona. (Metsäliiketoiminnan kannattavuuslaskurissa tämä kohta ei sisällä kaupoista saamatta olevia suorituksia). Lisäksi lyhytaikaisiin saamisiin sisältyvät alv-saamiset eli valtiolta palautuva arvonlisävero. (Metsäliiketoiminnan kannattavuuslaskurissa arvonlisäveroja ei ole sisällytetty taselaskelmaan.)
rahat ja rahoitusarvopaperit = rahat ja pankkisaamiset esim. metsärahat pankkitilillä.

Metsätalousyrityksen tase: vastaava (esimerkki).

Vastattavan oma pääoma muodostuu seuraavasti:

oma pääoma tilikauden alussa = edellisen tilikauden varat + tilikauden oman pääoman arvon muutokset. Kun kirjanpito aloitetaan ensimmäistä kertaa, omaksi pääomaksi luetaan
lahjassa/perinnössä alkuperäinen verotusarvo
kaupassa oma rahoitus (ilman lainarahaa)
oman pääoman arvonmuutokset = muutokset pystypuuston arvossa
pääoman sijoitus = oman (ei metsätalouden) pääoman käyttö metsätalouteen; lisätään
tilikauden tulos = tuloslaskelmasta kokonaistulos (ennen veroja), josta on vähennetty pysty- ja hankintamyynnin ennakkomaksut; lisätään
oman työn arvo = omatoimisten metsänhoito- ym. töiden arvo; lisätään
yksityisotto = omaan käyttöön otetun pääoman (rahan, puutavaran) arvo; vähennetään.

Vastattavan vieras pääoma muodostuu seuraavasti:

pitkäaikainen vieras pääoma = metsätalouden lainat
lyhytaikainen vieras pääoma = pysty- ja hankintamyynnin ennakkomaksut sekä seuraavan tilikauden pitkäaikaisen vieraan pääoman lyhennysosuus (lyhennyssuunnitelman mukaan), lisäksi alv-velat eli myynneistä saadut arvonlisäveron osuudet, jotka tilitetään valtiolle. (Metsäliiketoiminnan kannattavuuslaskurissa arvonlisäveroja ei ole sisällytetty taselaskelmaan.)

Metsätalousyrityksen tase: vastattava (esimerkki).

Metsäsuunnitelma talouden suunnittelussa

Metsäsuunnitelma on tärkeä työkalu metsätalouden suunnittelussa. Se ei ole ehdoton ohje vaan ennen kaikkea apuväline, kun metsänomistaja päättää metsiensä hoidosta ja käytöstä. Suunnitelma on hyödyksi tulevien menojen ennakoinnissa ja niihin varautumisessa.

Lähtötiedot metsäsuunnitelmasta

Metsäsuunnitelma sisältää talouslaskelmissa tarvittavat tilakohtaiset lähtötiedot. Suunnitelmasta ilmenevät taimikoiden ala ja pystypuuston määrä. Lisäksi talouslaskelmiin tarvitaan mm. tietoja eri puutavaralajien hinnoista.

Yksi keskeinen taloussuunnittelun tekijä on eri metsänhoitotöiden ja hakkuiden ajoitus. Metsäsuunnitelma auttaa tilatasolla priorisoimaan tehtäviä ja antaa niille aikajärjestyksen. Kiireellisiksi merkityt työt ovat sellaisia, joiden lykkäämisestä syntyy todennäköisimmin taloudellisia menetyksiä tulevaisuudessa. Tehtävien hakkuiden priorisointi riippuu myös markkinatilanteesta, kuten kuitu- ja tukkipuun kysynnän suhteesta. Metsäsuunnitelmasta voi valita markkinatilanteeseen parhaiten sopivat leimikot.

Metsäsuunnitelmaan on laskettu yleensä arviot tulevien vuosien puunmyyntituloista sekä metsänuudistamisen ja metsänhoidon kustannuksista. Laskelmat pohjautuvat suunnitelman mukaiseen hakkuu- ja hoito-ohjelmaan. Metsäsuunnitelman antamien lukujen luotettavuus laskee ajan myötä, jos mahdollisia muutoksia hinnoissa ja rahan arvossa ei tarkastelussa oteta huomioon. Poikkeaminen suunnitelmasta, mikä voi olla perusteltua monista syistä, muuttaa paitsi välittömiä niin myös tulevaisuuden rahavirtoja.