Metsätalouden kirjanpito kannattavuuden seuraamisessa
Metsätalousyrityksen kannattavuudesta saa kuvan vain seuraamalla sen taloudellista toimintaa kirjanpidon avulla. Pelkkä verokirjanpito ei silloin ole riittävä. Metsäsuunnitelmakaan ei yksinään anna riittävästi tietoja taloudellisten päätösten pohjaksi, kun tavoitellaan kannattavuutta.
Metsätalouden kirjanpito
Kirjanpidolla tarkoitetaan liiketapahtumien, kuten ostojen ja tulojen, rahamääräistä kirjaamista. Yksityismetsänomistajat eivät ole kirjanpitovelvollisia, koska yksityisen metsänomistajan harjoittamaa metsätaloutta ei Suomessa katsota yritystoiminnaksi verotuksessa. Metsätalouden tulot ja menot on kirjattava kuitenkin veromuistiinpanoihin. Varsinainen kannattavuuskirjanpito jää metsänomistajan oman viitseliäisyyden varaan. Kirjanpito on kuitenkin välttämätön, jos halutaan tietoja talouslaskelmien pohjaksi ja metsätalouden päätöksenteon tueksi. Asianmukainen kirjanpito on avaintekijä metsätalouden kannattavuuden seurannassa ja parantamisessa.
Metsätalouden tulot muodostuvat pääosin kantorahatuloista eli pysty- tai hankintakaupoista. Pystykaupassa puun ostaja vastaa puunkorjuusta ja hankintakaupassa vastaavasti puun myyjä. Puusta saatavat tulot ovat pääomatuloja, mutta hankintakaupan omatoimisesta puunkorjuusta saatavat tulot ovat ansiotuloja. Lisäksi tuloja voi kertyä valtion maksamista metsätalouden tuista, suojelukorvauksista sekä vakuutus- ja hirvituhokorvauksista.
Metsätaloudessa syntyy kustannuksia, kun metsää uudistetaan ja hoidetaan tai huolehditaan muista metsätaloudelle tarpeellisista töistä kuten metsäteiden kunnossapidosta ja perusparannuksesta tai kunnostusojituksesta. Niitä tulee myös hallinnosta ja mahdollisista vakuutuksista. Rahoituksesta syntyy korkokustannuksia, jos metsän ostoa tai metsätalouden hankintoja on rahoitettu lainarahalla. Omatoimisessa työssä käytettävien erilaisten koneiden ja laitteiden hankinta, käyttö ja huolto synnyttävät myös kustannuksia.
Pelkkien veromuistiinpanojen suurin puute on se, etteivät metsään sitoutuneen pääoman määrä ja sen muutokset ilmene mitenkään. Siksi veromuistiinpanojen perusteella ei pysty selvittämään toiminnan kannattavuutta tai metsätilan taloudellista tilannetta.
Lisäksi on huomattava, että verotus on kassaperusteinen eli menot ja tulot kirjataan veromuistiinpanoihin silloin, kun ne maksetaan. Sen sijaan tilinpäätös laaditaan suoriteperusteisesti, jolloin menot ja tulot kirjataan, kun palvelus tai tavara luovutetaan. Kassaperusteiset kirjaukset on pystyttävä muuttamaan tilinpäätöksessä suoriteperusteisiksi, mikä merkitsee eri tilikausille kuuluvien kirjausten täsmällistä määrittelyä.[Lähdeviite1] Esimerkiksi puutavaran luovutus- ja maksuajankohdat on määriteltävä tarkasti, koska samassakin puukaupassa ne voivat ajoittua eri tilikausille. Tilikauden välittömiä veroja ei välttämättä voida laskea suoraan tuloslaskelman eristä, vaan niiden määräytymistä on tarkennettava erillisillä laskelmilla.
Metsätalouden kirjanpidolle ei ole määrämuotoisuutta. Pitkän aikavälin kehityksen seuraamiseksi kirjanpidon on kuitenkin oltava johdonmukaista eli vuosittaisissa kirjauksissa on noudatettava samoja periaatteita. Metsänhoidon suosituksissa on sovellettu PTT:n kehittämässä metsäliiketoiminnan kannattavuuslaskurissa käytettyä kirjanpitomenettelyä.[Lähdeviite2] Tämä helpottaa myös mahdollista laskurin hyödyntämistä.
Metsätalousyrityksen tuloslaskelman teko
Metsätalouden tulosta voi mitata katelaskelmalla, jossa nettotulos saadaan tietyn ajanjakson kuten kalenterivuoden tuottojen ja kulujen erotuksena. Nettotulos on melko helppo laskea veroilmoituksen pohjalta. Nettotulos ei kuitenkaan ota huomioon puustopääoman muutoksia. Puuston kasvu lisää puustopääomaa, kun taas hakkuut pienentävät sitä.
Kokonaistulosta laskettaessa nettotulosta korjataan ottamalla huomioon:
- puuston arvonmuutos (lisäys tai vähennys)
- vieraan pääoman kulut (vähennys)
- oman työn arvo (vähennys)
- verot (vähennys).
Esimerkki tuloslakelmasta
Esimerkkinä on käytetty Metsäliiketoiminnan kannattavuuslaskurin (PTT) antamaa tuloslaskelmaa. Laskurista poiketen myös verotus on otettu mukaan laskelmaan.
- Laske pysty- ja hankintamyynnin tuotot. 🡪 PUUNMYYNNIN LIIKEVAIHTO
- Lisää valtion tuet ja metsätalouden muut tuotot. 🡪 METSÄTALOUSYRITYKSEN LIIKEVAIHTO
- Vähennä puutavaran valmistus- ja kuljetuskulut, metsänhoitokulut ja hallinnon kulut, myös oman työn arvo. 🡪 KÄYTTÖKATE
- Vähennä suunnitelman mukaiset poistot. Yksinkertaisinta on käyttää verotuksessa käytettäviä poistoja. 🡪 LIIKETULOS
- Lisää korko- ja rahoitustuotot; vähennä vieraan pääoman kulut. Vieraan pääoman kulut muodostuvat metsätalousyrityksen lainojen hoitokuluista. 🡪 NETTOTULOS
- Lisää satunnaiset tuotot. 🡪 KOKONAISTULOS
- Vähennä verot. 🡪 KOKONAISTULOS VEROJEN JÄLKEEN
- Lisää puuston arvonmuutos (tai vähennä, jos arvo pienentynyt). Puuston arvonmuutos lasketaan kulloisenkin hetken kantohintatasolla. 🡪 KORJATTU KOKONAISTULOS
- Lisää oman työn arvo ja ota pois em. puuston arvonmuutos. 🡪 KIRJANPIDON TULOS (VEROJEN JÄLKEEN)
Vieritä taulukkoa sivuttain nähdäksesi kaikki sarakkeet.
| Tuloslaskelma | 2013 | 2014 | 2015 |
|---|---|---|---|
| Pystymyynnin tuotot | 15 739 | 0 | 0 |
| Hankintamyynnin tuotot | 0 | 0 | 4 320 |
| Puunmyynnin liikevaihto | 15 739 | 0 | 4 320 |
| Valtion tuet ja metsätalouden muut tuotot | 0 | 0 | 0 |
| Metsätalousyrityksen liikevaihto | 15 739 | 0 | 4 320 |
| Puutavaran valmistus- ja kuljetuskulut | 0 | -2 064 | -553 |
| Metsänhoitokulut | -2 933 | -3 497 | 0 |
| Hallinnon kulut | 0 | -130 | -148 |
| Käyttökate | 12 806 | -5 691 | 3 619 |
| Suunnitelman mukaiset poistot | -1 896 | -1 525 | -1 231 |
| Liiketulos | 10 910 | -7 216 | 2 388 |
| Tuotot osakkeista ja osuuksista | 0 | 0 | 0 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | 497 | 0 | 487 |
| Vieraan pääoman kulut | -496 | -491 | -500 |
| Välittömät verot1 | -3 426 | 1 007 | 186 |
| Nettotulos | 7 486 | -6 700 | 2 562 |
| Satunnaiset tuotot | 293 | 0 | 0 |
| Kokonaistulos | 7 778 | -6 700 | 2 562 |
| Puuston arvonmuutos | 6 983 | 25 197 | 17 856 |
| Korjattu kokonaistulos | 14 762 | 18 497 | 20 418 |
| Oman työn arvo | 1 820 | 1 756 | 0 |
| Puuston arvonmuutos | 6 983 | 25 197 | 17 856 |
| Kirjanpidon tulos (verojen jälkeen1) | 9 598 | -4 945 | 2 562 |
1Ei mukana Metsäliiketoiminnan kannattavuuslaskurissa.
Metsätalousyrityksen taselaskelman teko
Taloudellisen tilanteen selvittämisessä tarvitaan taselaskelma. Tase on yrityksen omaisuuden ja velkojen mittari. Se jakautuu vastaaviin (omaisuus, kassavarat, muut saamiset yms.) ja vastattaviin (oma pääoma ja velat), jotka ovat taselaskelmassa yhtä suuria.
Metsätalousyrityksellä yleensä vahva tase
Vahvassa taseessa vieraan pääoman osuus on pieni ja metsätalousyrityksellä on väliaikaisten tappioiden varalle puskureita, esimerkiksi kassavaroja tai muuta realisoitavaa omaisuutta, joilla rahoittaa toimintaa.
Metsätalousyritysten tase on yleensä vahva, koska puuston arvo muodostaa merkittävän vaihto-omaisuuden, joka voidaan tarvittaessa muuttaa rahaksi. Tasetta heikentää mahdollinen lainapääoma, joka rasittaa taloutta etenkin silloin, jos metsätalouden tuotto ei yllä korkokustannusten tasolle. Metsänomistaja voi yleensä tarvittaessa rahoittaa ylimääräisiä kulueriä puunmyynneillä. Puuston rahaksi muuttamisen helppous (likvidiys) vaihtelee kuitenkin suuresti riippuen puuston koosta, korjuuoloista ja puumarkkinoista.
Esimerkkinä on käytetty Metsäliiketoiminnan kannattavuuslaskurin (PTT)[Lähdeviite2] antamaa taselaskelmaa.
Pysyvät vastaavat muodostuvat seuraavasti:
- maa- ja vesialueet = metsätilan maapohjan arvo, esim. tila-arviosta
- taimikot = taimikoiden arvo esim. tila-arviosta tai summa-arvotaulukosta, joka sisältää puuston kasvupotentiaalia kuvastavat odotus- ja korjausarvot
- rakennukset ja rakennelmat = esim. metsätalouden varastorakennusten arvo (poistamaton arvo)
- koneet ja kalusto = esim. metsätaloudessa käytettävän metsäperävaunun arvo (poistamaton arvo)
- metsätiet ja ojitukset = ko. investointien poistamaton arvo
- muut hyödykkeet.
Vaihtuvat vastaavat muodostuvat seuraavasti:
- vaihto-omaisuus = pystypuuston arvo, esim. tila-arviosta tai metsäsuunnitelmasta
- lyhytaikaiset saamiset = siirtosaamiset eli puukaupoista saamatta olevat suoritukset sekä korollisen vieraan pääoman seuraavan vuoden lyhennykset menoennakkona. (Metsäliiketoiminnan kannattavuuslaskurissa tämä kohta ei sisällä kaupoista saamatta olevia suorituksia). Lisäksi lyhytaikaisiin saamisiin sisältyvät alv-saamiset eli valtiolta palautuva arvonlisävero. (Metsäliiketoiminnan kannattavuuslaskurissa arvonlisäveroja ei ole sisällytetty taselaskelmaan.)
- rahat ja rahoitusarvopaperit = rahat ja pankkisaamiset esim. metsärahat pankkitilillä.
Vieritä taulukkoa sivuttain nähdäksesi kaikki sarakkeet.
| Vastaava | 2013 | 2014 | 2015 |
|---|---|---|---|
| Pysyvät vastaavat | 29 394 | 28 329 | 27 097 |
| Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet | 29 394 | 28 329 | 27 097 |
| Maa- ja vesialueet | 13 300 | 13 300 | 13 300 |
| Taimikot | 7 654 | 8 113 | 8 113 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 0 | 0 | 0 |
| Koneet ja kalusto | 2 590 | 1 942 | 1 456 |
| Metsätiet ja ojitukset | 5 851 | 4 974 | 4 228 |
| Muut hyödykkeet | 0 | 0 | 0 |
| Pitkäaikaiset sijoitukset | 0 | 0 | 0 |
| Osakkeet ja osuudet | 0 | 0 | 0 |
| Vaihtuvat vastaavat | 249 203 | 274 120 | 289 187 |
| Vaihto-omaisuus | 245 741 | 270 938 | 288 792 |
| Pystypuusto | 245 741 | 270 938 | 288 792 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 232 | 3 182 | 122 |
| Siirtosaamiset | 0 | 2 355 | 0 |
| Alv-saamiset1 | 232 | 827 | 122 |
| Rahat ja rahoitusarvopaperit | 3 230 | 0 | 273 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 3 230 | 0 | 273 |
| Vastaavat yhteensä | 278 597 | 302 449 | 316 284 |
Vastattavan oma pääoma muodostuu seuraavasti:
- oma pääoma tilikauden alussa = edellisen tilikauden varat + tilikauden oman pääoman arvon muutokset. Kun kirjanpito aloitetaan ensimmäistä kertaa, omaksi pääomaksi luetaan
- lahjassa/perinnössä alkuperäinen verotusarvo
- kaupassa oma rahoitus (ilman lainarahaa)
- oman pääoman arvonmuutokset = muutokset pystypuuston arvossa
- pääoman sijoitus = oman (ei metsätalouden) pääoman käyttö metsätalouteen; lisätään
- tilikauden tulos = tuloslaskelmasta kokonaistulos (ennen veroja), josta on vähennetty pysty- ja hankintamyynnin ennakkomaksut; lisätään
- oman työn arvo = omatoimisten metsänhoito- ym. töiden arvo; lisätään
- yksityisotto = omaan käyttöön otetun pääoman (rahan, puutavaran) arvo; vähennetään.
Vastattavan vieras pääoma muodostuu seuraavasti:
- pitkäaikainen vieras pääoma = metsätalouden lainat
- lyhytaikainen vieras pääoma = pysty- ja hankintamyynnin ennakkomaksut sekä seuraavan tilikauden pitkäaikaisen vieraan pääoman lyhennysosuus (lyhennyssuunnitelman mukaan), lisäksi alv-velat eli myynneistä saadut arvonlisäveron osuudet, jotka tilitetään valtiolle. (Metsäliiketoiminnan kannattavuuslaskurissa arvonlisäveroja ei ole sisällytetty taselaskelmaan.)
Vieritä taulukkoa sivuttain nähdäksesi kaikki sarakkeet.
| Vastattava | 2013 | 2014 | 2015 |
|---|---|---|---|
| Oma pääoma | 271 415 | 296 443 | 313 999 |
| Taseen oma pääoma | 271 415 | 296 443 | 313 999 |
| Oma pääoma tilikauden alussa | 265 464 | 271 414 | 296 443 |
| Oman pääoman arvomuutokset | 5 951 | 25 029 | 17 556 |
| Pääoman sijoitus | 0 | 4 945 | 0 |
| Tilikauden tulos | 9 598 | -4 945 | 2 561 |
| Oman työn arvo | 0 | 0 | 0 |
| Yksityisotto | -9 598 | 0 | -2 561 |
| Vieras pääoma | 7 182 | 6 006 | 2 285 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 3 721 | 2 824 | 1 890 |
| Pitkäaikaiset lainat | 3 721 | 2 824 | 1 890 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 3 461 | 3 182 | 395 |
| Pystymyynnin ennakkomaksut | 0 | 0 | 0 |
| Hankintamyynnin ennakkomaksut | 0 | 2 355 | 0 |
| Alv-velat1 | 3 461 | 518 | 395 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 0 | 309 | 0 |
| Vastattavat yhteensä | 278 597 | 302 449 | 316 284 |
1Ei mukana Metsäliiketoiminnan kannattavuuslaskurissa.
Metsäsuunnitelma talouden suunnittelussa
Metsäsuunnitelma on tärkeä työkalu metsätalouden suunnittelussa. Se ei ole ehdoton ohje vaan ennen kaikkea apuväline, kun metsänomistaja päättää metsiensä hoidosta ja käytöstä. Suunnitelma on hyödyksi tulevien menojen ennakoinnissa ja niihin varautumisessa.
Lähtötiedot metsäsuunnitelmasta
Metsäsuunnitelma sisältää talouslaskelmissa tarvittavat tilakohtaiset lähtötiedot. Suunnitelmasta ilmenevät taimikoiden ala ja pystypuuston määrä. Lisäksi talouslaskelmiin tarvitaan mm. tietoja eri puutavaralajien hinnoista.
Yksi keskeinen taloussuunnittelun tekijä on eri metsänhoitotöiden ja hakkuiden ajoitus. Metsäsuunnitelma auttaa tilatasolla priorisoimaan tehtäviä ja antaa niille aikajärjestyksen. Kiireellisiksi merkityt työt ovat sellaisia, joiden lykkäämisestä syntyy todennäköisimmin taloudellisia menetyksiä tulevaisuudessa. Tehtävien hakkuiden priorisointi riippuu myös markkinatilanteesta, kuten kuitu- ja tukkipuun kysynnän suhteesta. Metsäsuunnitelmasta voi valita markkinatilanteeseen parhaiten sopivat leimikot.
Metsäsuunnitelmaan on laskettu yleensä arviot tulevien vuosien puunmyyntituloista sekä metsänuudistamisen ja metsänhoidon kustannuksista. Laskelmat pohjautuvat suunnitelman mukaiseen hakkuu- ja hoito-ohjelmaan. Metsäsuunnitelman antamien lukujen luotettavuus laskee ajan myötä, jos mahdollisia muutoksia hinnoissa ja rahan arvossa ei tarkastelussa oteta huomioon. Poikkeaminen suunnitelmasta, mikä voi olla perusteltua monista syistä, muuttaa paitsi välittömiä niin myös tulevaisuuden rahavirtoja.
Kirjallisuus
- Niskanen, A., Hakkarainen, J., Leppänen, J., Veijalainen, S., Pynnönen, E., Hyttinen, P. & Kallio, T. 2002. Laskentatoimen perusteet metsätaloudessa. Silva Carelica 38. Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta.
- Hietala, J. 2013. Metsäliiketoiminnan kannattavuuslaskuri PPT työpapereita 142.
https://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/metsaliiketoiminnan-kannattavuuslaskuri.html(ulkoinen linkki)