Tuulituhojen torjunta
Tuulituhot ovat yleisiä koko Suomessa. Voimakkaimpien tuulten aiheuttamia laajoja tuhoja ei pystytä estämään metsätalouden keinoin. Tuulituhoja voidaan jossain määrin ehkäistä tuulituhoille alttiilla alueella hyvällä metsänhoidolla ja metsäsuunnittelulla.
Tuulituhojen esiintyminen, niiden vaikutukset metsätalouteen ja ennustetut muutokset ilmastonmuutoksessa
Tuulituhot ovat yleisiä koko Suomessa. Myrskytuulien satunnaisuus vuosien välillä on suurta eri puolella Suomea. Syksyn ja talven matalapainemyrskyjen lisäksi kesäiset ukkosmyräkät aiheuttavat merkittäviä metsätuhoja [Lähdeviite1]. Kesäiset rajuilmat painottuvat usein heinä- ja elokuulle. Laajoja kesämyrskyjä on Suomessa sattunut noin 10–15 vuoden välein [Lähdeviite2].
Eteläboreaalisen vyöhykkeen kuusivaltaisissa metsissä tuulituhon riski on korkein ja pohjoisboreaalisen vyöhykkeen mäntymetsissä alhaisin. Tuulituhoriski kasvaa puuston pituuden lisääntyessä. Varttuneissa kuusivaltaisissa kasvatusmetsissä tuulituhoriski on suurin pinnallisen juuriston vuoksi. Alttiita tuulituholle voivat olla myös mänty sekä lehtipuut. Koivu on altis lehdelliseen aikaan.
Vuosikymmenten väliset erot tuulituhoissa ovat suuria ja yksittäinen voimakas myrsky voi lisätä tuhojen määrän erittäin suureksi. Ilmastonmuutoksen myötä myrskyjen määrä ei näyttäisi lisääntyvän, mutta kovien myrskyjen voimakkuus ja suhteellinen osuus kasvavat [Lähdeviite3], mikä voi helposti lisätä metsien myrskytuhoja. Tätä tukee Länsi- ja Keski-Euroopassa myrskyjen aiheuttamien suurien metsätuhojen määrän kasvu jo 90-luvulla ja 2000-luvun alussa [Lähdeviite4][Lähdeviite5]. Roudan väheneminen ja maaperän kosteuden lisääntyminen syystalvella myös lisäävät tuhoja [Lähdeviite6]. Puuston latvuksiin kertynyt märkä ja painava lumikuorma nostaa tuhoriskiä [Lähdeviite7][Lähdeviite8].
Tulevina vuosikymmeninä tuhoriski kasvaa eniten Suomen etelä- ja keskiosissa. Erityisesti riski nousee turvemailla, koska näillä alueilla routa vähenee eniten [Lähdeviite9]. Tuulituho alentaa puutavaran arvoa, koska tukkipuuta siirtyy kuitupuuksi ja jopa energiapuuksi [Lähdeviite9]. Taloudellisia tappioita syntyy myös kasvutappioina ennenaikaisten hakkuiden tai tuulituhon aiheuttaman liian alhaisen kasvatustiheyden vuoksi. Laaja-alaisen myrskyn jälkeen osa tuhopuustosta saattaa jäädä korjaamatta tai korjuu viivästyy, mikä voi johtaa kasvaviin seuraustuhoihin, kuten kirjanpainaja- ja ytimennävertäjätuhoihin.
Toisaalta tuulituhoissa syntyy myös luonnon kannalta tärkeää lahopuuta ja hiiltä varastoituu metsään jääviin tuulenkaatoihin. Lehtipuutuulenkaatoja voi jättää lisäämään metsän monimuotoisuutta, mutta havupuiden tuulenkaatoja jätetään vain metsätuholain sallimissa rajoissa.
Alueen alttiutta tuulituhoille on mahdollista selvittää esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen julkaiseman tuulituhoriskikartan(ulkoinen linkki) avulla. Tuulituhoriskiin voi varautua metsävakuutuksella.
