Uudistusalan raivaus ja vesakon ennakkotorjunta
- Inte tillgänglig på svenska
Uudistusalan raivaus ja vesakon ennakkotorjunta - Talous
Uudistusalan valmistelu on investointina perusteltua, jos sillä saavutetaan riittävät kustannussäästöt metsänuudistamisessa tai taimikonhoidossa. Vähäistä alikasvosta ei ole tarpeen raivata etenkään kuusen uudistusaloilta.
Uudistusalan raivaus - Luonto
Säästöpuuryhmien alustat, kallionreunat, vaihettumisvyöhykkeet, pienvesien varret ja rantakaistat on suositeltavaa rajata pääsääntöisesti raivauksen ulkopuolelle.
Uudistusalan raivaus ja vesakon ennakkotorjunta - Virkistys
Maisemallisesti merkittävillä kohteilla uudistusalan raivaus voi parantaa näkymää ja kohteen maisema- ja virkistysarvoja. Silloin toimenpide voi olla perusteltua jo esteettisistä syistä.
Kaikkea ei syytä raivata
Nuoria kehityskelpoisia puuyksilöitä, kuten pihlajia ja tuomia, on suositeltavaa jättää raivaamatta maiseman kannalta merkittävillä paikoilla kuten tienvarsilla, metsän reunoissa ja vaihettumisvyöhykkeillä. Avoimessa tilassa kasvaessaan niistä kehittyy näyttäviä, maisemallisesti merkittäviä puuyksilöitä.
Uudistushakkuut - Ilmastonmuutoksen hillintä
Uudistushakkuussa uudistuskypsä puusto poistetaan lukuun ottamatta säästöpuuryhmiä, luontaisia taimiryhmiä, riistatiheikköjä ja luontokohteita sekä mahdollisia siemenpuita. Tällöin pääosa puustossa olevasta hiilestä poistuu metsästä ja siirtyy puutuotteisiin tai vapautuu ilmakehään Myös maaperästä vapautuu enemmän hiiltä kuin ennen hakkuuta[Lähdeviite1]. Metsän hiilivarasto pienenee, mutta uudistushakkuu mahdollistaa uuden, tehokkaasti hiiltä sitovan puusukupolven aikaansaamisen.
Uudistushakkuun tekemättä jättäminen tai viivästyttäminen ylläpitävät terveen puuston hiilivaraston ja hiilensidonnan. Metsätuhoriskien arvioidaan kuitenkin kasvavan ajan myötä puuston vanhetessa ja tihentyessä, erityisesti kuusikoissa.
Uudistushakkuun ajankohta määräytyy metsänomistajan tavoitteiden mukaan. Jos metsä on terve ja sen tuhoriskit ovat vähäiset, voi uudistushakkuuta viivästyttää painotettaessa ilmastonmuutoksen hillintää. Kiertoajan pidentäminen lisää järeän puuraaka-aineen määrää, joka voidaan käyttää pitkäkestoisempiin tuotteisiin. Kiertoajan pidentäminen edellyttää hyvää riskien hallintaa ja arviota tuhoriskien lisääntymisestä.[Lähdeviite2] Poronhoitoalueella avohakkuu voi vahvistaa ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia.[Lähdeviite3]
Vaikutukset hiilen määrään puustossa ja puutuotteissa
Uudistushakkuissa pääosa puustosta korjataan pois hakkuualalta, jolloin metsän hiilensidonta vähenee voimakkaasti. Korjatun puun hiili säilyy puutuotteissa niiden elinkaaren ajan. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta on keskeistä, että mahdollisimman suuri osa puuaineksesta voidaan hyödyntää pitkäikäisissä tuotteissa. Lyhytikäiset tuotteet hillitsevät ilmastonmuutosta, mikäli se auttaa vähentämään uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä.
Monimuotoisuuden vuoksi jätettävät säästöpuut ja lahopuut ovat pitkäaikainen hiilenvarasto. Myös hakkuussa korjaamaton puuaines eli hakkuutähteet ja kannot sitovat ja varastoivat hiiltä maaperään[Lähdeviite4].
Vaikutukset maaperän hiilivaraston kehitykseen
Uudistushakkuun jälkeen maaperä on päästölähde hakkuutähteiden hajoamisen ja karikesyötteen puuttumisen takia. Maanpinta altistuu korkeille lämpötiloille sekä maanmuokkauksen vaikutuksille, mikä
voi lisätä hiilihävikkiä kangasmailla.[Lähdeviite5][Lähdeviite6]
Uudistushakkuun jälkeen maaperä toimii 15–20 vuotta päästölähteenä ja edelliseen puusukupolveen verrattuna voidaan sama puustomäärä saavuttaa nopeammin nykyisillä viljelymenetelmillä ja materiaaleilla. [Lähdeviite7]
