Siirry pääsisältöön
  • Suomeksi
  • På svenska
Aakkosellinen hakemistoMetsänhoidon suositusten sanastoMetsänhoidon toimenpiteetMetsätilan hoito
Selaa

Asiasanahaku

Hakutulokset hakusanalle “suositukset luonnonhoito”

Näytetään 111 – 120 / 154 tulosta
  • Lahopuun turvaaminen

    Toimenpide

    Lahopuulla tarkoitetaan kuollutta puunrunkoa tai rungon osaa, mikä voi olla vastikään kuollutta kovaa puuta tai jo pitkälle lahonnutta puuta. Neljännes suomalaisen metsän lajeista on jossain elämänsä vaiheessa riippuvainen lahopuusta. Erityisesti järeän lahopuun vähäinen määrä talousmetsissä on merkittävin metsälajien uhanalaisuuden syy ja uhkatekijä. Lahopuueliöstön kannan ylläpitäminen edellyttää uusien, eri puulajien lahopuiden jatkuvaa muodostumista eli lahopuujatkumoa, koska yksittäinen puu on jatkuvan lahoamisensa takia eliöille vain tilapäinen elinympäristö.

    Lue lisää aiheesta: Lahopuun turvaaminen
  • Vesien turvaaminen jatkuvassa kasvatuksessa

    Toteutus

    “Lisäksi myös jatkuvassa kasvatuksessa voidaan painottaa luonnonhoitoa jättämällä vähimmäisvaatimuksia selvästi leveämpi suojavyöhyke. Metsäsertifioiduilla alueilla tulee huomioida vähintään metsäsertifioinnin vaatimukset, jotka pätevät myös jatkuvassa kasvatuksessa.”

    Lisää aiheesta toimenpiteissä:

    • Vesiensuojelu metsänkäsittelyssä
  • Tekopökkelöiden tekeminen

    Toimenpide

    Tekopökkelöt ovat korkeaan 2-5 metrin kantoon katkaistuja puita. Lisäksi niiden katkaistu latvus on suositeltavaa jättää maapuuksi lahoamaan. Tekopökkelöillä saadaan luotua nopeasti pysty- ja maalahopuuta, joita etenkin nuorissa talousmetsissä on yleensä niukasti. Pökkelöt ja niiden katkaistut latvukset tarjoavat hyvin monimuotoisia elinympäristöjä kuolleessa puussa elävälle sieni- ja hyönteislajistolle sekä mahdollistavat pesäkolon paikkoja linnuille. 

    Lue lisää aiheesta: Tekopökkelöiden tekeminen
  • Suojatiheikköjen jättäminen

    Toimenpide

    Suojatiheiköt ovat metsänkäsittelyssä säästettäviä ja raivaamattomia alikasvosryhmiä, joiden koko voi vaihdella muutamaan puun ryhmästä reiluun aariin. Suojatiheikköön jätetään vaihtelevan kokoista ja monilajista puustoa. Alikasvoskuusi on tiheikköjen tärkein puulaji, sillä sen maahan asti ulottuvat oksat tarjoavat hyvää suojaa monille eläimille. Puulajiston monipuolisuus lisää tiheikön arvoa riistan ja muun monimuotoisuuden näkökulmasta. Suojatiheikköjä ei ole tarkoitettu säästöpuuryhmien tapaan pysyviksi, vaan niiden paikkaa voi vaihtaa kiertoajan kuluessa.

    Lue lisää aiheesta: Suojatiheikköjen jättäminen
  • Direktiivilajien huomioiminen metsätaloudessa

    Toteutus

    Metsänomistaja on velvoitettu huomioimaan lakisääteisesti suojeltavien lajien esiintymät hakkuissa. Lakisääteisesti turvattavia lajeja ovat EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit ja luonnonsuojeluasetuksessa luetellut erityisesti suojeltavat lajit. Luontodirektiivin lajien huomioimisen vaikutukset käytännön metsätalouteen vaihtelevat lajeittain.

    Lisää aiheesta toimenpiteissä:

    • Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä
  • Metsämaiseman hoito

    Toimenpide

    Suomalainen maisema on metsäinen. Vesistöt luonnonmaisemina sekä taajamat, tiet ja pellot kulttuurimaisemina tuovat vaihtelevuutta laajoihin metsäalueisiin. Hyvin hoidettu maisema tuo alueille elinvoimaa ja lisää viihtyisyyttä. Talousmetsien maisema on jatkuvassa muutoksessa puuston kasvun ja käsittelyn seurauksena. Maisemanhoidon lähtökohtana ovat metsänomistajan tavoitteet sekä kasvupaikan laatu ja puuston rakenne. Yleisenä tavoitteena on metsänhoidon toimenpiteiden sopusointu kaukomaiseman kanssa ja lähimaiseman säilyttäminen viihtyisänä. 

    Lue lisää aiheesta: Metsämaiseman hoito
  • Luonnon monimuotoisuuden ja riistan huomioiminen taimikonhoidossa

    Toteutus

    Hakkuissa jätettyjen säästöpuuryhmien alustoja ja riistatiheikköjä ei käsitellä. Taimikonhoidossa on suositeltavaa säilyttää metsikön puulajivaihtelu siten, että mitään taimikossa kasvavaa puulajia ei poisteta kokonaan.

    Lisää aiheesta toimenpiteissä:

    • Riistan suosiminen metsänhoidossa ja hakkuissa
    • Taimikonharvennus
  • Lakivaatimukset lehtoja koskien

    Toteutus

    Metsälain 10 §:n metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeisiin elinympäristöihin lukeutuvat myös rehevät lehtolaikut. Metsälain mukaan lehtolaikkujen ominaispiirteitä ovat lehtomulta, vaatelias kasvillisuus sekä luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus. 

    Lisää aiheesta toimenpiteissä:

    • Lehdot
  • Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät

    Toimenpide

    Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät ovat tyypillisesti vanhoja tai runsaslahopuustoisia kangasmetsiä. Niissä on monimuotoisuudelle merkittäviä puuston rakennepiirteitä, kuten lahopuuta, eri rakenteista puustoa ja vanhoja järeitä puita. Ne ovat myös lajistoarvoltaan merkittäviä, sillä kaikista metsien uhanalaisista lajeista hieman alle puolet elää kangasmetsissä. 

    Lue lisää aiheesta: Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät
  • Säästöpuiden jättäminen

    Toimenpide

    Säästöpuut ovat talousmetsään pysyvästi jätettäviä eläviä puita. Säästöpuiden annetaan kasvaa, kuolla ja lahota metsään. Jättämällä säästöpuita talousmetsiin saadaan vanhoja ja kookkaita eläviä puita, monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puulajeja sekä ajan myötä lahopuuta. 

    Lue lisää aiheesta: Säästöpuiden jättäminen
EdellinenSeuraava
  1. 1
  2. ...
  3. 11
  4. 12
  5. 13
  6. ...
  7. 16

Haku ja valikko

  • Suomeksi
  • På svenska

Aakkosellinen hakemisto

Metsänhoidon suositusten sanasto

  • Tietoa metsänhoidon suosituksista
  • Saavutettavuusseloste
  • Käyttöehdot
  • Evästeilmoitus
  • Tietosuojaseloste
  • Rajapintaopas
  • Ota yhteyttä(ulkoinen linkki)