Asiasanahaku

• Juurikäävän torjunta jatkuvassa kasvatuksessa

  Toteutus

  “Jatkuva kasvatus ei ole suositeltavaa, jos metsässä esiintyy juurikääpää tai taudin leviämisen riski on korkea. Taimilla ja alikasvoskuusilla on korkea riski saada varhainen tartunta saastuneesta juuristosta. Usein tiheäkasvuisina ne myös levittävät tautia tehokkaasti.”

  Lisää aiheesta toimenpiteissä:

  • Juurikääpätuhojen torjunta

• Jatkuvan kasvatuksen hakkuut - Talous

  Päätöksenteko

  “Etenkin heikkotuottoisilla turvemailla on vaikeaa saada investoinneille katetta, jolloin jatkuva kasvatus voi olla jopa ainut kannattava vaihtoehto puuntuottamiseen.”

  Lisää aiheesta toimenpiteissä:

  • Jatkuvaan kasvatukseen tähtääminen

• Vesiensuojelu metsänkäsittelyssä

  Toimenpide

  “Jatkuva kasvatus on vesiensuojelun näkökulmasta todennäköisesti jaksollista kasvatusta parempi metsänkasvatusmenetelmäRouta, J. & Huuskonen, S. (toim.). 2022. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus: Synteesiraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2022. Luonnonvarakeskus.”

  Lue lisää aiheesta: Vesiensuojelu metsänkäsittelyssä

• Metsätalouden kannattavuus

  Yleistieto

  “Metsänkasvatuksen vaihtoehtoja punnittava Metsän jatkuva kasvatus on yksi keino pyrkiä vähentämään kustannuksia. Se on hyvä vaihtoehto erityisesti kohteilla, joiden puuntuotoskyky on heikko eikä lain vaatima investointi uuden metsän perustamiseen päätehakkuun jälkeen ole kannattava.”

  Lue lisää aiheesta: Metsätalouden kannattavuus

• Jatkuvaan kasvatukseen tähtääminen

  Toimenpide

  Kuusi- tai mäntyvaltaisen metsän jatkuvassa kasvatuksessa on tavoitteena puuston laaja ikä- ja kokojakauma, joka saadaan aikaan luontaista uudistumista ja alikasvosta hyödyntämällä. Metsän kehittäminen erirakenteiseksi vaatii aikaa. Siihen vaikuttavat keskeisesti metsän ominaisuudet ja puuston ja alikasvoksen aikaisempi käsittely.

  Lue lisää aiheesta: Jatkuvaan kasvatukseen tähtääminen

• Lahopuun turvaaminen

  Toimenpide

  Lahopuulla tarkoitetaan kuollutta puunrunkoa tai rungon osaa, mikä voi olla vastikään kuollutta kovaa puuta tai jo pitkälle lahonnutta puuta. Neljännes suomalaisen metsän lajeista on jossain elämänsä vaiheessa riippuvainen lahopuusta. Erityisesti järeän lahopuun vähäinen määrä talousmetsissä on merkittävin metsälajien uhanalaisuuden syy ja uhkatekijä. Lahopuueliöstön kannan ylläpitäminen edellyttää uusien, eri puulajien lahopuiden jatkuvaa muodostumista eli lahopuujatkumoa, koska yksittäinen puu on jatkuvan lahoamisensa takia eliöille vain tilapäinen elinympäristö.

  Lue lisää aiheesta: Lahopuun turvaaminen

• Suojatiheikköjen jättäminen

  Toimenpide

  Suojatiheiköt ovat metsänkäsittelyssä säästettäviä ja raivaamattomia alikasvosryhmiä, joiden koko voi vaihdella muutamaan puun ryhmästä reiluun aariin. Suojatiheikköön jätetään vaihtelevan kokoista ja monilajista puustoa. Alikasvoskuusi on tiheikköjen tärkein puulaji, sillä sen maahan asti ulottuvat oksat tarjoavat hyvää suojaa monille eläimille. Puulajiston monipuolisuus lisää tiheikön arvoa riistan ja muun monimuotoisuuden näkökulmasta. Suojatiheikköjä ei ole tarkoitettu säästöpuuryhmien tapaan pysyviksi, vaan niiden paikkaa voi vaihtaa kiertoajan kuluessa.

  Lue lisää aiheesta: Suojatiheikköjen jättäminen

• Sekametsän kasvatus

  Toimenpide

  Sekametsän kasvatuksessa metsikössä kasvatetaan kahta tai useampaa puulajia. Puusto voi koostua pelkästään havu- tai lehtipuustosta tai niiden sekoituksesta.

  Lue lisää aiheesta: Sekametsän kasvatus

• Jatkuvan kasvatuksen pienaukkohakkuun toteutus

  Toteutus

  Pienaukkohakkuut ovat periaatteessa pienialaisia avohakkuita, joista muodostuu enintään 0,3 ha aukkoja. Myös pienaukkoa ympäröivää puustoa eli aukkojen välialuetta harvennetaan tarvittaessa poimintahakkuin. Tämä vähentää juuristokilpailua aukon reuna-alueella. Pienaukkoja on suositeltavaa tehdä vain varttuneeseen puustoon. Pienaukot on suunniteltava ja jaksotettava siten, ettei lopputuloksena ole kapeiksi kaistoiksi jääviä varttuneiden puiden muodostamia välialueita.

  Lisää aiheesta toimenpiteissä:

  • Metsän uudistuminen ja kasvatus jatkuvassa kasvatuksessa

• Suojavyöhykkeet kasvatus- ja uudistushakkuissa

  Toteutus

  Ennen hakkuita toimenpiteen toteuttajalle annetaan tiedoksi suojavyöhykkeen rajaus laaditun suunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa suojavyöhykkeen rajaus merkitään maastoon. Metsänomistajan valinnan mukaan suojavyöhykkeellä ei tehdä hakkuita lainkaan tai hakkuu tehdään poimintana.

  Lisää aiheesta toimenpiteissä:

  • Suojavyöhykkeet ja rantametsät