Text Väljennyshakkuun tavoite on lisätä latvusten elinvoimaa ja parantaa luontaisen uudistamisen edellytyksiä. Samalla väljennyshakkuu edistää kasvatettavan puuston järeytymistä. Väljennyshakkuuta voidaan käyttää kohteilla, jotka on suunniteltu uudistettavaksi myöhemmin luontaisesti männylle siemenpuuhakkuuna tai kuuselle suojuspuuhakkuuna. Se voi myös toimia siirtymähakkuuna jatkuvaan kasvatukseen. Hakkuumenetelmä sopii kohteille, joilla heinittyminen tai vesakoituminen ei uhkaa uudistumista. Lehtipuut ja väljennyshakkuu antavat kuusivaltaiseen metsään valoa ja parantavat luontaisen taimettumisen edellytyksiä. Kuva: © Erkki Oksanen.

Väljennyshakkuu on varttuneen havupuuvaltaisen kasvatusmetsän tai uudistuskypsän metsän harvennus, joka tehdään ennen luontaiseen uudistumiseen tähtäävää hakkuuta.

Väljennyshakkuun tavoite on lisätä latvusten elinvoimaa ja parantaa luontaisen uudistamisen edellytyksiä. Samalla väljennyshakkuu edistää kasvatettavan puuston järeytymistä.
Väljennyshakkuuta voidaan käyttää kohteilla, jotka on suunniteltu uudistettavaksi myöhemmin luontaisesti männylle siemenpuuhakkuuna tai kuuselle suojuspuuhakkuuna. Se voi myös toimia siirtymähakkuuna jatkuvaan kasvatukseen. Hakkuumenetelmä sopii kohteille, joilla heinittyminen tai vesakoituminen ei uhkaa uudistumista.

Väljennyshakkuu

Text Metsänkäyttöilmoitus on tehtävä kasvatushakkuusta, uudistushakkuusta, metsätuhon vuoksi tehtävästä hakkuusta, muusta hakkuusta (esimerkiksi erityiskohteessa), erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelystä sekä aina silloin, kun hakattavat puut myydään. Ilmoitus tehdään Metsäkeskukselle Metsään.fi-palvelussa tai lomakkeella viimeistään 10 vuorokautta, mutta aikaisintaan kolme vuotta ennen suunniteltuja hakkuita. Ilmoituksen voi tehdä joko maanomistaja itse, hallinta- tai muun erityisoikeuden haltija tai heidän valtuuttamansa henkilö. Lisäksi metsänkäyttöilmoituksen voi laatia metsänomistajan puolesta metsäalan ammattilainen. Metsänkäyttöilmoituksilla valvotaan metsälain toteutumista. Ilmoituksella myös varmistetaan, ettei hakkuu riko luonnonsuojelulakia, vesilakia, muinaismuistolakia tai kaavan määräyksiä. Metsänkäyttöilmoitusta ei tarvitse tehdä kotitarvehakkuusta, pienikokoisen puuston hakkuusta (keskiläpimitta metsässä enintään 13 cm), sähkölinjojen ja junaratojen reunavyöhykkeiden hakkuista, oja-, vesijohto- tai viemärilinjan hakkuusta sekä pienialaisista tie-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuista, elleivät ne kohdistu metsälain 10 §:n 2 momentissa tarkoitettuun erityisen tärkeään elinympäristöön. Vaikka metsänkäyttöilmoitusta ei vaadittaisikaan, on hakkuista ilmoitettava Lupa- ja valvontavirastolle, jos ne tehdään Natura 2000 -alueella tai sen läheisyydessä ja voivat merkittävästi heikentää luonnonarvoja. Lisäksi hakkuu voi edellyttää kunnan maisematyölupaa, jos toimenpide muuttaa maisemaa yleis- tai asemakaava-alueella tai alueella, jolle kaavaa laaditaan. Metsänkäyttöilmoitus on tehtävä aina, kun hakattavat puut aiotaan myydä. Kuva: ©Markku Saarinen.

Metsälain edellyttämä metsänkäyttöilmoitus on suunnitelluista hakkuista tehtävä ilmoitus Metsäkeskukselle. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 10 vuorokautta ennen hakkuiden aloittamista.

Metsänkäyttöilmoitus on tehtävä kasvatushakkuusta, uudistushakkuusta, metsätuhon vuoksi tehtävästä hakkuusta, muusta hakkuusta (esimerkiksi erityiskohteessa), erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelystä sekä aina silloin, kun hakattavat puut myydään.
Ilmoitus tehdään Metsäkeskukselle Metsään.fi-palvelussa tai lomakkeella viimeistään 10 vuorokautta, mutta aikaisintaan kolme vuotta ennen suunniteltuja hakkuita. Ilmoituksen voi tehdä joko maanomistaja itse, hallinta- tai muun erityisoikeuden haltija tai heidän valtuuttamansa henkilö. Lisäksi metsänkäyttöilmoituksen voi laatia metsänomistajan puolesta metsäalan ammattilainen.
Metsänkäyttöilmoituksilla valvotaan metsälain toteutumista. Ilmoituksella myös varmistetaan, ettei hakkuu riko luonnonsuojelulakia, vesilakia, muinaismuistolakia tai kaavan määräyksiä.

Metsänkäyttöilmoitusta ei tarvitse tehdä kotitarvehakkuusta, pienikokoisen puuston hakkuusta (keskiläpimitta metsässä enintään 13 cm), sähkölinjojen ja junaratojen reunavyöhykkeiden hakkuista, oja-, vesijohto- tai viemärilinjan hakkuusta sekä pienialaisista tie-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuista, elleivät ne kohdistu metsälain 10 §:n 2 momentissa tarkoitettuun erityisen tärkeään elinympäristöön.
Vaikka metsänkäyttöilmoitusta ei vaadittaisikaan, on hakkuista ilmoitettava Lupa- ja valvontavirastolle, jos ne tehdään Natura 2000 -alueella tai sen läheisyydessä ja voivat merkittävästi heikentää luonnonarvoja. Lisäksi hakkuu voi edellyttää kunnan maisematyölupaa, jos toimenpide muuttaa maisemaa yleis- tai asemakaava-alueella tai alueella, jolle kaavaa laaditaan.

Metsänkäyttöilmoitus

Kuva: © Erkki Oksanen Lämpösummakartta ja aluejaot metsänhoidon suosituksissa Metsänhoidon suosituksissa käytetään lämpösummiin perustuvia aluejakoja. Tehoisa lämpösumma koostuu kasvukauden vuorokausien keskilämpötilojen summista, joissa huomioidaan keskilämpötiloista viiden asteen ylittävä osa. Keskimääräinen tehoisan lämpötilan summa jaksolla 2010-2039. Ilmatieteen laitos 2025. Kuva on tuotettu yhdistämällä 2010–2024 havaintokarttaan SSP2-4.5-kehityspolun mukaiset lämpösummaennusteet vuosille 2025–2039. Aluejako: Etelä-Suomi yli 1 200 d.d., Väli-Suomi 1 000–1 200 d.d., Pohjois-Suomi alle 1 000 d.d.. Metsälainsäädännön mukainen aluejako: eteläinen, keskinen ja pohjoinen Suomi. Vanhat lämpösummakartat 1981–2020 Aiemmat lämpösummakartat. Metsänhoidon suosituksissa esitetyt puuston uudistamiskypsyyttä koskevat taulukot perustuvat laskelmiin, jotka on tehty ennen 2025 lämpösummakarttaa. Siksi uudistamiskypsyyttä tarkasteltaessa käytetään aluejakoa, joka on kuvattu 1991–2020 lämpösummakartassa. Vasen kartta: Keskimääräinen tehoisan lämpötilan summa jaksolla 1991-2020 sekä aluejako Etelä, Väli- ja Pohjois-Suomi. Oikea kartta: Metsälainsäädännön mukainen aluejako - eteläinen, keskinen ja pohjoinen Suomi. Vasen kartta: Keskimääräinen tehoisan lämpötilan summa jaksolla 1981-2010 sekä aluejako Etelä, Väli- ja Pohjois-Suomi. Oikea kartta: Metsälainsäädännön mukainen aluejako - eteläinen, keskinen ja pohjoinen Suomi. Pohjos-Suomeen tarkempi lämpösumman määrittely Koko Suomen lämpösummakartassa korkeuden vaikutus on otettu huomioon keskimääräisesti. Tämä kartta on monissa tapauksissa liian karkea Pohjois-Suomeen, jossa korkeusvaihtelu on suurta. Pohjois-Suomessa voidaan käyttää omaa karttaa ja korjauskerrointa. Pohjois-Suomen tehoisan lämpötilan summakartta vuosilta 1991-2020. Lämpösumma saadaan kertomalla kohteen korkeus merenpinnasta (m) vasemmanpuoleisen kartan korjauskertoimella (d.d./m) ja vähentämällä näin saatu luku oikeanpuoleisen kartan luvusta. Pohjois-Suomen tehoisan lämpötilan summakartta vuosilta 1981-2010. Lämpösumma saadaan kertomalla kohteen korkeus merenpinnasta (m) vasemmanpuoleisen kartan korjauskertoimella (d.d./m) ja vähentämällä näin saatu luku oikeanpuoleisen kartan luvusta. Lue lisää samasta aiheesta: Metsätilan hoito | Metsänhoidon käsitteet ja luokittelut Lämpösummakartta ja aluejaot metsänhoidon suosituksissa.

Lämpösummakartta ja aluejaot metsänhoidon suosituksissa.

# Lämpösummat ja aluejaot

## Lämpösummakartta ja aluejaot metsänhoidon suosituksissa

Metsänhoidon suosituksissa käytetään lämpösummiin perustuvia aluejakoja. Tehoisa lämpösumma koostuu kasvukauden vuorokausien keskilämpötilojen summista, joissa huomioidaan keskilämpötiloista viiden asteen ylittävä osa.

# Lämpösummat ja aluejaot

## Vanhat lämpösummakartat 1981–2020

Aiemmat lämpösummakartat.
Metsänhoidon suosituksissa esitetyt puuston uudistamiskypsyyttä koskevat taulukot perustuvat laskelmiin, jotka on tehty ennen 2025 lämpösummakarttaa. Siksi uudistamiskypsyyttä tarkasteltaessa käytetään aluejakoa, joka on kuvattu 1991–2020 lämpösummakartassa.

# Lämpösummat ja aluejaot

## Pohjos-Suomeen tarkempi lämpösumman määrittely

Koko Suomen lämpösummakartassa korkeuden vaikutus on otettu huomioon keskimääräisesti. Tämä kartta on monissa tapauksissa liian karkea Pohjois-Suomeen, jossa korkeusvaihtelu on suurta. Pohjois-Suomessa voidaan käyttää omaa karttaa ja korjauskerrointa.

**Lue lisää samasta aiheesta**: Metsätilan hoito | [**Metsänhoidon käsitteet ja luokittelut**](/fi/kategoriat/metsanhoidon-kasitteet-ja-luokittelut)

Lämpösummat ja aluejaot

Lannoituksen toteutuksessa huomioitavaa Havupuuvaltaiset paksuturpeiset kohteet varputurvekankaista ruohoturvekankaisiin, eritoten kakkostyypin turvekankaat, tarvitsevat yleisesti viimeistään ojituksen jälkeiselle toiselle puusukupolvelle terveyslannoitusta. Lannoituksen voi suorittaa missä puuston kasvuvaiheessa tahansa.&nbsp;Maalevitys vaatii ajourat, joten se onnistuu parhaiten välittömästi puunajon jälkeen, kun ajourat ovat jäätyneet kantaviksi talvella.&nbsp;Lentolevitys onnistuu niin puuston kehitysluokasta kuin vuodenajasta riippumatta. Matkan varastopaikalle, jolla helikopteria täydennetään lannoitteella, tulee olla tarpeeksi lyhyt, enintään noin 2 km. Lannoitus vaatii myös käytettävälle lannoitteelle sopivan varastopaikan. Tuhkalannoituksessa lannoitetta levitetään huomattavasti enemmän kuin kemiallisia lannoitevalmisteita käytettäessä. Tällöin varastopaikan on oltava suurempi. Käytettäessä irtonaisena tuotavaa tuhkalannoitetta on varaston oltava myös melko tasainen ja kivetön. Ojien kunnostuskohteella turvemaan lannoitus on suositeltavinta ajoittaa puunkorjuun ja ojien kunnostuksen väliin. Maasta tehtynä lannoitteiden levitys on ilmalevitystä edullisempaa. Ero korostuu metsätuhkalannoitteilla, joiden hehtaariannostus (kg/ha) voi olla 5–10-kertainen kemiallisiin lannoitteisiin verrattuna. Lannoitteiden ja tuhkan helikopterilevityksessä lyhyt lentomatka sekä hyvin suunnitellut varasto-, laskeutumis- ja kuormausjärjestelyt säästävät lannoituskustannuksia. Kuva: © Pentti Väisänen. Tuhkalannoitus maalevityksenä kannattaa toteuttaa heti hakkuun jälkeen, jolloin ajourien kantavuus on yleensä hyvä. Kuva: © Tatu Viitasaari. Lannoitteiden levitys ilmasta tai maasta, etuja ja haittoja  Levitys ilmasta (helikopteri tai lentokone) + lannoitus onnistuu eri vuodenaikoina, maaston kantavuus ei rajoita levitystä + lannoituksen ajankohta ei ole sidottu hakkuisiin tai ajouraverkostoon + yksittäiset kauempana tiestä sijaitsevat kuviot helpompi ottaa mukaan + lannoitteiden levitystasaisuus hyvä ja lannoitetta saadaan koko alueelle - hankekokonaisuus oltava isohko, vaatii usein yhteishankkeen Levitys maasta (levittimellä varustettu alustakone, kuten kuormatraktori tai vastaava) + pienempien kokonaisuuksien lannoitus onnistuu helpommin + levityskaluston saatavuus - levitysalueella oltava valmis ajouraverkosto - levitysajankohtana maaston oltava riittävän kantavaa, työkausi jää lyhyeksi - lannoitteiden levitystasaisuus ajourilta tehdyssä levityksessä tyydyttävä, urien välialueille voi jäädä kaistoja ilman lannoitetta Parhaimmillaankin turvemaiden lannoituksista alle puolet on mahdollista tehdä kuormatraktoreilla maalevityksenä. Lannoitteen levitys helikopterilla. Kuva: © Pentti Väisänen.

# Lannoituksen toteutus

## Lannoituksen toteutuksessa huomioitavaa

Havupuuvaltaiset paksuturpeiset kohteet varputurvekankaista ruohoturvekankaisiin, eritoten kakkostyypin turvekankaat, tarvitsevat yleisesti viimeistään ojituksen jälkeiselle toiselle puusukupolvelle terveyslannoitusta. Lannoituksen voi suorittaa missä puuston kasvuvaiheessa tahansa. Maalevitys vaatii ajourat, joten se onnistuu parhaiten välittömästi puunajon jälkeen, kun ajourat ovat jäätyneet kantaviksi talvella. Lentolevitys onnistuu niin puuston kehitysluokasta kuin vuodenajasta riippumatta. Matkan varastopaikalle, jolla helikopteria täydennetään lannoitteella, tulee olla tarpeeksi lyhyt, enintään noin 2 km. Lannoitus vaatii myös käytettävälle lannoitteelle sopivan varastopaikan. Tuhkalannoituksessa lannoitetta levitetään huomattavasti enemmän kuin kemiallisia lannoitevalmisteita käytettäessä. Tällöin varastopaikan on oltava suurempi. Käytettäessä irtonaisena tuotavaa tuhkalannoitetta on varaston oltava myös melko tasainen ja kivetön.
Ojien kunnostuskohteella turvemaan lannoitus on suositeltavinta ajoittaa puunkorjuun ja ojien kunnostuksen väliin.
Maasta tehtynä lannoitteiden levitys on ilmalevitystä edullisempaa. Ero korostuu metsätuhkalannoitteilla, joiden hehtaariannostus (kg/ha) voi olla 5–10-kertainen kemiallisiin lannoitteisiin verrattuna.

# Lannoituksen toteutus

## Lannoitteiden levitys ilmasta tai maasta, etuja ja haittoja

**Levitys ilmasta** (helikopteri tai lentokone)
\+ lannoitus onnistuu eri vuodenaikoina, maaston kantavuus ei rajoita levitystä
\+ lannoituksen ajankohta ei ole sidottu hakkuisiin tai ajouraverkostoon

\+ yksittäiset kauempana tiestä sijaitsevat kuviot helpompi ottaa mukaan
\+ lannoitteiden levitystasaisuus hyvä ja lannoitetta saadaan koko alueelle
\- hankekokonaisuus oltava isohko, vaatii usein yhteishankkeen

**Levitys maasta** (levittimellä varustettu alustakone, kuten kuormatraktori tai vastaava)
\+ pienempien kokonaisuuksien lannoitus onnistuu helpommin
\+ levityskaluston saatavuus

\- levitysalueella oltava valmis ajouraverkosto
\- levitysajankohtana maaston oltava riittävän kantavaa, työkausi jää lyhyeksi
\- lannoitteiden levitystasaisuus ajourilta tehdyssä levityksessä tyydyttävä, urien välialueille voi jäädä kaistoja ilman lannoitetta Parhaimmillaankin turvemaiden lannoituksista alle puolet on mahdollista tehdä kuormatraktoreilla maalevityksenä.

Lannoitteita voidaan levittää ilmasta, yleisimmin helikopterilla, tai maasta levityksenä, tavallisimmin kuormatraktorilla.

Lannoitus kivennäismaalla

Lannoitus turvemaalla

Lannoituksen toteutus

Suojelun vaikutus hyönteistuhoriskiin on vaikeasti ennustettavissa. Suojelualueilla puusto koostuu yleensä useista puulajeista ja on rakenteeltaan vaihtelevaa. Nämä tekijät vähentävät hyönteistuhoriskiä, koska tuhohyönteiset ovat usein riski tietyille puulajeille tai tietynkokoiselle puulle. Suojeluun siirrettävät talousmetsät saattavat sitä vastoin olla puulajistoltaan ja rakenteeltaan yksipuolisempia, joka voi lisätä hyönteistuhoriskiä. Riskiä voi lisätä myös metsän muu historia, esimerkiksi jos kuusimetsä on perustettu aikoinaan liian kuivalle kasvupaikalle. Pidemmällä aikavälillä puusto uudistuu luontaisesti, jolloin puuston rakenne muuttuu ja hyönteistuhoriski pienenee.Björkman, C. ym. 2015. Forest management to mitigate insect damage in a changing climate: Possibilities and uncertainties. In Climate change and insect pests, ed. C. Björkman, and P. Niemelä. Wallingford: CABI.Montano, V. ym. 2016. How differential management strategies affect Ips typographus L. dispersal. Forest Ecology and Management 360: 195–204.Roberge, JM., Laudon, H., Björkman, C. ym. 2016. Socio-ecological implications of modifying rotation lengths in forestry. Ambio 45, 109–123.Subramanian, N. ym. 2016. Adaptation of Forest Management Regimes in Southern Sweden to Increased Risks Associated with Climate Change.&nbsp;Forests&nbsp;2016,&nbsp;7, 8.

# Ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulma metsän suojelussa

Suojelun vaikutus hyönteistuhoriskiin on vaikeasti ennustettavissa. Suojelualueilla puusto koostuu yleensä useista puulajeista ja on rakenteeltaan vaihtelevaa. Nämä tekijät vähentävät hyönteistuhoriskiä, koska tuhohyönteiset ovat usein riski tietyille puulajeille tai tietynkokoiselle puulle. Suojeluun siirrettävät talousmetsät saattavat sitä vastoin olla puulajistoltaan ja rakenteeltaan yksipuolisempia, joka voi lisätä hyönteistuhoriskiä. Riskiä voi lisätä myös metsän muu historia, esimerkiksi jos kuusimetsä on perustettu aikoinaan liian kuivalle kasvupaikalle. Pidemmällä aikavälillä puusto uudistuu luontaisesti, jolloin puuston rakenne muuttuu ja hyönteistuhoriski pienenee.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta on tärkeää, että suojelupäätöstä tehdessä arvioidaan mahdollisia hyönteistuhoriskejä ja niiden vaikutuksia ympäröiviin talousmetsiin.

Metsän suojelu

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulma metsän suojelussa

Rauduskoivikot Viljellyt rauduskoivikot kasvavat yleensä nopeasti. Taimikonharvennus suositellaan tehtäväksi 4–5 metrin valtapituudessa tiheyteen 1 600 tainta hehtaarilla. Koivulla pyritään säilyttämään elävän latvuksen osuus vähintään 50 prosenttina puun pituudesta. Ensiharvennukseen mennessä tyvitukkiosan oksat ovat kuolleet ja osa niistä on karsiutunut pois. Sen jälkeen tavoitellaan nopeaa järeytymistä antamalla puille riittävästi kasvutilaa harvennuksilla. Hieskoivikot Hieskoivun&nbsp;järeytyminen tukkipuuksi on selvästi rauduskoivua hitaampaa eikä järeytyminen nopeudu kasvutilan lisääntyessä rauduskoivun tapaan. Sen vuoksi&nbsp;hieskoivikkoa&nbsp;suositellaan kasvattamaan&nbsp;rauduskoivikkoa&nbsp;tiheämpänä. Nuori&nbsp;hieskoivikko&nbsp;kasvatetaan tiheydessä 2 000–2 500 tainta hehtaarilla. Turvemailla hieskoivujen alle syntyy herkästi jo taimikkovaiheessa kuusen taimia. Kuuselle sopivilla kasvupaikoilla&nbsp;hieskoivikko&nbsp;on syytä harventaa voimakkaasti sen jälkeen, kun kuusen hallatuhoriski on väistynyt. Sekametsään tähtäävä taimikonharvennus rauduskoivuvaltaisessa taimikossa Varsinaisessa rauduskoivu-kuusisekametsässä rauduskoivun osuus vaihtelee 50 – 70 prosentin välillä puuston runkoluvusta. Taimikon harvennus tehdään noin 3 - 4 metrin valtapituudessa. Taimikko harvennetaan tiheyteen 1600 – 1800 tainta hehtaarilla. Kuusivaltaisessa taimikossa suositellaan harvennustiheyden ylärajaa. Taimimäärä sisältää myös kuviolla olevat muut puulajit.

# Taimikonharvennus koivuvaltaisessa metsässä

## Rauduskoivikot

Viljellyt rauduskoivikot kasvavat yleensä nopeasti. Taimikonharvennus suositellaan tehtäväksi 4–5 metrin valtapituudessa tiheyteen 1 600 tainta hehtaarilla. Koivulla pyritään säilyttämään elävän latvuksen osuus vähintään 50 prosenttina puun pituudesta.
Ensiharvennukseen mennessä tyvitukkiosan oksat ovat kuolleet ja osa niistä on karsiutunut pois. Sen jälkeen tavoitellaan nopeaa järeytymistä antamalla puille riittävästi kasvutilaa harvennuksilla.

# Taimikonharvennus koivuvaltaisessa metsässä

## Hieskoivikot

Hieskoivun järeytyminen tukkipuuksi on selvästi rauduskoivua hitaampaa eikä järeytyminen nopeudu kasvutilan lisääntyessä rauduskoivun tapaan. Sen vuoksi hieskoivikkoa suositellaan kasvattamaan rauduskoivikkoa tiheämpänä. Nuori hieskoivikko kasvatetaan tiheydessä 2 000–2 500 tainta hehtaarilla.
Turvemailla hieskoivujen alle syntyy herkästi jo taimikkovaiheessa kuusen taimia. Kuuselle sopivilla kasvupaikoilla hieskoivikko on syytä harventaa voimakkaasti sen jälkeen, kun kuusen hallatuhoriski on väistynyt.

# Taimikonharvennus koivuvaltaisessa metsässä

## Sekametsään tähtäävä taimikonharvennus rauduskoivuvaltaisessa taimikossa

Varsinaisessa rauduskoivu-kuusisekametsässä rauduskoivun osuus vaihtelee 50 – 70 prosentin välillä puuston runkoluvusta. Taimikon harvennus tehdään noin 3 - 4 metrin valtapituudessa. Taimikko harvennetaan tiheyteen 1600 – 1800 tainta hehtaarilla. Kuusivaltaisessa taimikossa suositellaan harvennustiheyden ylärajaa. Taimimäärä sisältää myös kuviolla olevat muut puulajit.

Koivikko kasvatetaan ennen taimikonharvennusta suhteellisen tiheänä. Koivikkoa ei kuitenkaan saa päästää riukuuntumaan ennen ensiharvennusta, koska tällöin kasvu tyrehtyy ja lumi voi vaurioittaa/taittaa koivuja.

Taimikonharvennus

Taimikonharvennus koivuvaltaisessa metsässä

METSO-kohteiksi sopivat lehdot Lehdot, joiden puusto on yli 70 vuotta vanhaa.Myös nuoremmat lehdot, joissa on lahoja pystypuita ja/tai maapuita yli viisi kuutiometriä hehtaarilla.Lehdot, joissa kasvaa jaloja lehtipuita (tammi, metsälehmus, vaahtera, saarni, jalavat ja pähkinäpensas).Muut puustoltaan monipuoliset lehdot, joissa on lehdoille ominaista lajistoa.Puronvarsilla, vesistöjen rannoilla, kalkkialueilla, harjuilla ja maankohoamisrannikolla sijaitsevat lehdot. Luonnonhoitokohteina METSOon sopivat lehdot Kuusettuneet tai ihmisen toimenpiteistä muuttuneet lehdot.Nykyiset suojellut lehdot ja metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvat rehevät lehtolaikut voivat toimia aluekeskuksina, joiden lähituntumassa sijaitsevissa METSO-lehdoissa voidaan tehdä luonnonhoitoa.

# METSO-kohteiksi sopivat lehdot

## METSO-kohteiksi sopivat lehdot

- Lehdot, joiden puusto on yli 70 vuotta vanhaa.
- Myös nuoremmat lehdot, joissa on lahoja pystypuita ja/tai maapuita yli viisi kuutiometriä hehtaarilla.
- Lehdot, joissa kasvaa jaloja lehtipuita (tammi, metsälehmus, vaahtera, saarni, jalavat ja pähkinäpensas).
- Muut puustoltaan monipuoliset lehdot, joissa on lehdoille ominaista lajistoa.
- Puronvarsilla, vesistöjen rannoilla, kalkkialueilla, harjuilla ja maankohoamisrannikolla sijaitsevat lehdot.

# METSO-kohteiksi sopivat lehdot

## Luonnonhoitokohteina METSOon sopivat lehdot

- Kuusettuneet tai ihmisen toimenpiteistä muuttuneet lehdot.
Nykyiset suojellut lehdot ja metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvat rehevät lehtolaikut voivat toimia aluekeskuksina, joiden lähituntumassa sijaitsevissa METSO-lehdoissa voidaan tehdä luonnonhoitoa.

Lehdoissa elää paljon uhanalaista metsälajistoa, ja siksi kaikki lehdot ovat monimuotoisuuden kannalta merkittäviä ja METSO-ohjelmassa tärkeitä. Monimuotoisuudelle merkittävät lehdot voivat olla pienialaisia, jopa alle hehtaarin kuvioita. METSO-ohjelman valintaperusteet täyttävien lehtokohteiden rajauksiin voidaan sisällyttää myös lähiympäristöstä nuoria lehtoja tai lehtojen uudistusaloja.

Lehdot – tunnistaminen ja turvaaminen

METSO-kohteiksi sopivat lehdot

Riskit huomioitava Uudistuskypsän kuusikon harvennus tulee tehdä harkiten, sillä hakkuu lisää tuulituho-, kirjanpainaja- ja juurikääpäriskiä. Puuston reagointikyky lisääntyneeseen kasvutilaan heikkenee puuston vanhetessa. Lisääntyneiden riskien vuoksi uudistuskypsän kuusikon harventaminen ei ole taloudellisesti perusteltua ainakaan riskialueilla. Jos alue on tarkoitus uudistaa luontaisesti suojuspuumenetelmällä, voidaan kuusikon viimeinen harvennus tehdä väljennyshakkuuna, jolla voidaan edistää luontaista taimettumista. Suojuspuuhakkuu on suositeltavaa erityisesti korpimaisilla turvemailla, joilla avohakkuuta halutaan välttää. Lue lisää: Luontaiseen uudistumiseen tähtäävät jaksollisen kasvatuksen hakkuut - Toteutus. Varttuneissa kuusikoissa voidaan harvennuksissa poistaa myös päävaltapuita. Tällöin on kyse yläharvennuksesta. Kuva: © Pentti Väisänen.

# Myöhempi harvennus kuusivaltaisessa metsässä

## Riskit huomioitava

Uudistuskypsän kuusikon harvennus tulee tehdä harkiten, sillä hakkuu lisää tuulituho-, kirjanpainaja- ja juurikääpäriskiä. Puuston reagointikyky lisääntyneeseen kasvutilaan heikkenee puuston vanhetessa. Lisääntyneiden riskien vuoksi uudistuskypsän kuusikon harventaminen ei ole taloudellisesti perusteltua ainakaan riskialueilla.
Jos alue on tarkoitus uudistaa luontaisesti suojuspuumenetelmällä, voidaan kuusikon viimeinen harvennus tehdä väljennyshakkuuna, jolla voidaan edistää luontaista taimettumista. Suojuspuuhakkuu on suositeltavaa erityisesti korpimaisilla turvemailla, joilla avohakkuuta halutaan välttää.
Lue lisää: [Luontaiseen uudistumiseen tähtäävät jaksollisen kasvatuksen hakkuut - Toteutus.](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/luontaiseen-uudistumiseen-tahtaavat-jaksollisen-kasvatuksen-hakkuut/toteutus#section-75)

Kuusivaltaisissa metsissä kannattavimpaan kasvatusohjelmaan kuuluu kaksi harvennusta ennen uudistushakkuuta. Jos kiertoaikaa halutaan jatkaa, yläharvennuksena tehtävä kolmas harvennus voi vielä olla taloudellisesti perusteltua. Yläharvennus lisää kuusikoissa hieman kasvua ja tukkipuun saantoa alaharvennukseen verrattuna. Sekapuustoisuutta suosiessa varmistetaan harvennuksilla riittävästi valoa ja kasvutilaa myös männylle ja lehtipuille. Sekametsiin voidaan soveltaa omia harvennusmalleja, jotka huomioivat eri puulajien kasvuvaatimukset.

Myöhempi harvennus

Myöhempi harvennus kuusivaltaisessa metsässä

Puuntuotannollisesti vähätuottoiset ojitetut turvemaat Metsälain mukainen uudistamisvelvoite ei koske ojitettuja turvemaita, jotka luokitellaan jouto- tai kitumaiksi. Niille tulee jättää vähintään 20 puuta hehtaarille monimuotoisuuden edistämiseksi. Korjuun jälkeen tällaiset turvemaat voidaan jättää ilman aktiivisia toimenpiteitä ennallistumaan. Myös perinneympäristöt ja ne ojitetut turvemaat, jotka ovat alun perin olleet avosoita tai erittäin harvapuustoisia soita, voi jättää uudistamatta. Tämä edellyttää kuitenkin aktiivisia ennallistamistoimenpiteitä ja Suomen metsäkeskuksen hyväksymän ennallistamissuunnitelman. Turvemaiden ennallistamistoimenpiteisiin sisältyy haihduttavan puuston poistoa ja luontaisen vesitalouden palauttamista ojia tukkimalla. Taloudelliset edellytykset sille, että heikkotuottoiselta ojitetulta turvemaalta on perusteltua korjata puut:&nbsp;Kojola S., Niemistö P., Ihalainen A., Penttilä T. &amp; Laiho R. 2013. Metsätaloudellisesti kannattamattomien ojitettujen suometsien tunnistaminen ja jatkokäytön arvioimisperusteet. Maa-ja metsätalousministeriölle laaditun selvityksen loppuraportti 10.10.2013 hakkuukertymä on yli 20 m³/ha (ainespuu) tai yli 30 m³/ha (aines+energiapuu) edellä mainitulla vähimmäiskertymillä leimikon koko vähintään 5 ha, 40 m³/ha kertymällä 3 ha rungon keskikoko on hakkuukertymästä riippuen vähintään 20–60 litraa.

# Lain vaatimukset metsänuudistamisessa

### Metsälain mukaiset määräajat taimikon syntymiselle ja taimien vähimmäismäärät.

##  [Uudistamisvelvoitteen täyttyminen ](/fi/node/891)

Table
|   | Aika hakkuun päättymisestä, enintään vuotta | Havupuuvaltaiset, taimia vähintään kpl/ha | Lehtipuuvaltaiset, taimia vähintään kpl/ha |
| --- | --- | --- | --- |
| Eteläinen Suomi | 10 | 1 500 | 1 100 |
| Keskinen Suomi | 15 | 1 500 | 1 100 |
| Pohjoinen Suomi | 20 | 1 200 | 1 100 |
| Suojametsäalue | 25 | 1 200 | 1 100 |
Uudistamisvelvoitteen edellyttämät taimimäärät alueittain.

# Lain vaatimukset metsänuudistamisessa

## Puuntuotannollisesti vähätuottoiset ojitetut turvemaat

Metsälain mukainen uudistamisvelvoite ei koske ojitettuja turvemaita, jotka luokitellaan jouto- tai kitumaiksi. Niille tulee jättää vähintään 20 puuta hehtaarille monimuotoisuuden edistämiseksi. Korjuun jälkeen tällaiset turvemaat voidaan jättää ilman aktiivisia toimenpiteitä ennallistumaan.
Myös perinneympäristöt ja ne ojitetut turvemaat, jotka ovat alun perin olleet avosoita tai erittäin harvapuustoisia soita, voi jättää uudistamatta. Tämä edellyttää kuitenkin aktiivisia ennallistamistoimenpiteitä ja Suomen metsäkeskuksen hyväksymän ennallistamissuunnitelman. Turvemaiden ennallistamistoimenpiteisiin sisältyy haihduttavan puuston poistoa ja luontaisen vesitalouden palauttamista ojia tukkimalla.
Taloudelliset edellytykset sille, että heikkotuottoiselta ojitetulta turvemaalta on perusteltua korjata puut:

- hakkuukertymä on yli 20 m³/ha (ainespuu) tai yli 30 m³/ha (aines+energiapuu)
- edellä mainitulla vähimmäiskertymillä leimikon koko vähintään 5 ha, 40 m³/ha kertymällä 3 ha
- rungon keskikoko on hakkuukertymästä riippuen vähintään 20–60 litraa.

Metsälaki ei aseta rajoitetta sille, milloin metsän uudistushakkuu voidaan tehdä. Metsälaki kuitenkin velvoittaa, että metsä uudistetaan uudistushakkuun jälkeen. Velvoite täyttyy, kun määräaikaan mennessä (taulukko) uudistusalalla on ainakin vähimmäismäärä keskipituudeltaan vähintään 50 cm:n mittaisia kasvatuskelpoisia taimia.

Täydennysistutus

Lain vaatimukset metsänuudistamisessa

1. Rekisterinpitäjä Rekisterinpitäjä Palvelussa on Maa- ja metsätalousministeriö. Palvelusta vastaa Maa- ja metsätalousministeriössä Niina Riissanen (etunimi.sukunimi(a)gov.fi). Tapio toimii Palvelussa henkilötietojen käsittelijänä ja vastaa siitä, että henkilötietoja käsitellään tämän Selosteen ja rekisterinpitäjän kanssa tehdyn, henkilötietojen käsittelyä koskevan sopimuksen mukaisesti sekä soveltuvia tietosuojalakeja noudattaen. 2. Henkilötietojen kerääminen Keräämme ja käsittelemme Palvelun käyttäjistä seuraavia henkilötietoryhmiä: Palvelun käyttöä koskevat evästeiden tai samankaltaisten teknologioiden avulla Palvelussa kerätyt tiedot (IP-osoite, laitetunnus ja -tyyppi, käyttöjärjestelmä ja sovellusasetukset sekä sovellusvirheet). Käytämme näiden tietojen keräämiseen Google Analytics sekä Instana -työkaluja. Rekisteröidystä ei kerätä erityisiin henkilöryhmiin kuuluvia tietoja (arkaluonteisia tietoja). 3. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus ja oikeusperuste Keräämme ja käsittelemme vain henkilötietoja, jotka ovat tarpeen Palvelun toiminnallisuuden ja käytettävyyden kehittämistä varten. Käsittely perustuu Palvelun käyttäjän antamaan suostumukseen (EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1.a. kohta). 4. Henkilötietojen siirrot ja luovutukset Voimme luovuttaa henkilötietoja muille Palvelun tuottamiseen osallistuville tahoille soveltuvan lain sallimissa rajoissa tässä Selosteessa kuvattuja tarkoituksia varten. Voimme luovuttaa henkilötietoja kolmansille osapuolille vain lain sallimassa tai vaatimassa laajuudessa, esim. toimivaltaisen viranomaisen esittämän tietopyynnön toteuttamiseksi tai oikeudenkäyntimenettelyihin liittyen ja kun yhteistyökumppanimme käsittelevät toimeksiannostamme henkilötietoja meidän puolestamme ja ohjeidemme mukaisesti. Huolehdimme aina henkilötietojen asianmukaisesta käsittelystä, mikäli Palvelun tuottamiseen osallistuva taho muuttuu tai Palvelun tuottamiseen osallistuvaan tahoon kohdistuu esimerkiksi yritysjärjestely tai liiketoiminnan tai sen osan myynti tai kun arvioimme, että henkilötietojen luovuttaminen on välttämätöntä oikeuksiemme ja velvollisuuksiemme toteuttamiseksi tai muiden turvallisuuden suojelemiseksi, väärinkäytösten tutkimiseksi tai viranomaisen pyyntöön vastaamiseksi. 5. Henkilötietojen siirrot EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelle Palvelussa on tekoälypohjainen hakutoiminto, joka hyödyntää yhdysvaltalaisen OpenAI:n tekoälypalveluita. Hakutoimintoa käytetään sivuston haussa sekä “Kysy tekoälyltä” vastauksissa. Käyttäjän hakutoiminnolle syöttämät hakutermit tai käyttäjän esittämät kysymykset lähetetään Yhdysvaltoihin OpenAI:n palveluun käsiteltäväksi. Kysymykset lähetetään Palvelun järjestelmistä välityspalvelimen kautta. Kysymysten mukana ei välitetä mitään käyttäjää identifioivaa henkilötietoa. Välityspalvelin toimii ainoastaan välimuistina sekä välityspalvelimena eikä lisää mitään tietoa, ei myöskään käyttäjää identifioivaa tietoa, kysymyksiin vaan välittää kysymykset sellaisenaan OpenAI:lle. Jos käyttäjä itse lisää kysymyksen henkilötietoa, se lähetetään sellaisenaan Yhdysvaltoihin, jossa tieto käsitellään Yhdysvaltain lakien sekä OpenAI:n tietosuojamenettelyn mukaisesti. Lisätietoa OpenAI:n tietojen käsittelystä voit lukea täältä (https://openai.com/policies/privacy-policy/). 6. Evästeet Käytämme evästeitä ja muita samankaltaisia teknologioita Palveluissamme. Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, hyödyllisen tiedon keräämistä ja muistamista varten, Palvelun toiminallisuuden ja käytettävyyden parantamiseksi. Voimme käyttää evästeitä ja muita samankaltaisia teknologioita myös tilastollisiin tarkoituksiin kuten koostaaksemme tilastoja Palvelumme käytöstä ymmärtääksemme kuinka käyttäjät Palvelujamme käyttävät ja parantaaksemme käyttäjäkokemusta. 7. Henkilötietojen säilyttäminen Henkilötietoja säilytetään ainoastaan niin kauan kuin se on tarpeellista tässä Selosteessa määriteltyjen käyttötarkoitusten toteuttamiseksi. 8. Rekisteröidyn oikeudet Käsitellessämme henkilötietoja suostumuksen perusteella rekisteröidyllä on oikeus milloin tahansa peruuttaa suostumus. Emme sen jälkeen käsittele henkilötietoja, ellei käsittelyyn ole olemassa muuta oikeusperustetta. Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tallennetut henkilötiedot ja pyytää tietojen oikaisemista, päivittämistä tai poistamista. Sellaisia henkilötietoja, jotka ovat välttämättömiä tässä Selosteessa määriteltyjen käyttötarkoitusten toteuttamiseksi, tai joiden säilyttämistä laki edellyttää, ei voida poistaa. Rekisteröidyllä on oikeus vastustaa tai rajoittaa henkilötietojen käsittelyä sovellettavan lain edellyttämässä laajuudessa. Rekisteröidyllä on oikeus saada häntä koskevat henkilötiedot ja oikeus pyytää henkilötietojen siirtämistä Palvelusta toiseen järjestelmään. Edellä mainitut oikeudet voidaan toteuttaa vain, jos pystymme tunnistamaan käyttäjän. Rekisteröidyn tulee toimittaa suostumuksensa peruutus tai pyyntö tietojen tarkastamisesta, oikaisemisesta, päivittämisestä tai poistamisesta kohdassa 11 kerrottuun osoitteeseen. Rekisteröidyllä on oikeus tehdä valitus valvovalla viranomaiselle. Valituksen voi tehdä tietosuojavaltuutetun toimiston internetsivuston kautta (www.tietosuoja.fi). 9. Tietoturva Toteutamme tarkoituksenmukaiset toimenpiteet (mukaan lukien fyysiset, digitaaliset ja hallinnolliset toimet) henkilötietojen suojaamiseksi häviämiseltä, tuhoutumiselta, väärinkäytöksiltä ja oikeudettomalta pääsyltä tai luovuttamiselta. Esimerkkinä mainittakoon, että henkilötietoihin on pääsy vain henkilöillä, jotka tarvitsevat niitä työtehtäviensä hoitamiseksi. Tarkoituksenmukaisetkaan toimienpiteet eivät voi estää kaikkia mahdollisia tietoturvaloukkauksia. Henkilötietojen tietoturvaloukkaustilanteissa ilmoitamme asiasta soveltuvien lakien mukaisesti. 10. Selosteen muuttaminen Rekisterinpitäjällä on oikeus muuttaa tätä Selostetta. Muutoksista ilmoitetaan julkaisemalla uusi tietosuojaseloste. 11. Yhteystiedot Tietosuojaa koskevat kysymykset pyydetään osoittamaan Maa- ja metsätalousministeriön kirjaamon kautta ministeriön tietosuojavastaavalle. Maa- ja metsätalousministeriö Y-tunnus: 0245958-7 Kirjaamon osoite: PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO Puh. 0295 16 2200 Sähköposti: kirjaamo.mmm(at)gov.fi

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

Voimassa: 7.10.2024 alkaenVersio: 1.2
Tämä tietosuojaseloste koskee metsänhoidon suositukset sähköisen palvelun (jäljempänä ”Palvelun”) asiakkaita.

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 1. Rekisterinpitäjä

Rekisterinpitäjä Palvelussa on Maa- ja metsätalousministeriö. Palvelusta vastaa Maa- ja metsätalousministeriössä Niina Riissanen (etunimi.sukunimi(a)gov.fi). Tapio toimii Palvelussa henkilötietojen käsittelijänä ja vastaa siitä, että henkilötietoja käsitellään tämän Selosteen ja rekisterinpitäjän kanssa tehdyn, henkilötietojen käsittelyä koskevan sopimuksen mukaisesti sekä soveltuvia tietosuojalakeja noudattaen.

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 2. Henkilötietojen kerääminen

Keräämme ja käsittelemme Palvelun käyttäjistä seuraavia henkilötietoryhmiä: Palvelun käyttöä koskevat evästeiden tai samankaltaisten teknologioiden avulla Palvelussa kerätyt tiedot (IP-osoite, laitetunnus ja -tyyppi, käyttöjärjestelmä ja sovellusasetukset sekä sovellusvirheet). Käytämme näiden tietojen keräämiseen Google Analytics sekä Instana -työkaluja.
Rekisteröidystä ei kerätä erityisiin henkilöryhmiin kuuluvia tietoja (arkaluonteisia tietoja).

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 3. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus ja oikeusperuste

Keräämme ja käsittelemme vain henkilötietoja, jotka ovat tarpeen Palvelun toiminnallisuuden ja käytettävyyden kehittämistä varten. Käsittely perustuu Palvelun käyttäjän antamaan suostumukseen (EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1.a. kohta).

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 4. Henkilötietojen siirrot ja luovutukset

Voimme luovuttaa henkilötietoja muille Palvelun tuottamiseen osallistuville tahoille soveltuvan lain sallimissa rajoissa tässä Selosteessa kuvattuja tarkoituksia varten.
Voimme luovuttaa henkilötietoja kolmansille osapuolille vain lain sallimassa tai vaatimassa laajuudessa, esim. toimivaltaisen viranomaisen esittämän tietopyynnön toteuttamiseksi tai oikeudenkäyntimenettelyihin liittyen ja kun yhteistyökumppanimme käsittelevät toimeksiannostamme henkilötietoja meidän puolestamme ja ohjeidemme mukaisesti.
Huolehdimme aina henkilötietojen asianmukaisesta käsittelystä, mikäli Palvelun tuottamiseen osallistuva taho muuttuu tai Palvelun tuottamiseen osallistuvaan tahoon kohdistuu esimerkiksi yritysjärjestely tai liiketoiminnan tai sen osan myynti tai kun arvioimme, että henkilötietojen luovuttaminen on välttämätöntä oikeuksiemme ja velvollisuuksiemme toteuttamiseksi tai muiden turvallisuuden suojelemiseksi, väärinkäytösten tutkimiseksi tai viranomaisen pyyntöön vastaamiseksi.

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 5. Henkilötietojen siirrot EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelle

Palvelussa on tekoälypohjainen hakutoiminto, joka hyödyntää yhdysvaltalaisen OpenAI:n tekoälypalveluita. Hakutoimintoa käytetään sivuston haussa sekä “Kysy tekoälyltä” vastauksissa. Käyttäjän hakutoiminnolle syöttämät hakutermit tai käyttäjän esittämät kysymykset lähetetään Yhdysvaltoihin OpenAI:n palveluun käsiteltäväksi. Kysymykset lähetetään Palvelun järjestelmistä välityspalvelimen kautta. Kysymysten mukana ei välitetä mitään käyttäjää identifioivaa henkilötietoa. Välityspalvelin toimii ainoastaan välimuistina sekä välityspalvelimena eikä lisää mitään tietoa, ei myöskään käyttäjää identifioivaa tietoa, kysymyksiin vaan välittää kysymykset sellaisenaan OpenAI:lle. Jos käyttäjä itse lisää kysymyksen henkilötietoa, se lähetetään sellaisenaan Yhdysvaltoihin, jossa tieto käsitellään Yhdysvaltain lakien sekä OpenAI:n tietosuojamenettelyn mukaisesti. Lisätietoa OpenAI:n tietojen käsittelystä voit lukea täältä ([https://openai.com/policies/privacy-policy/](https://openai.com/policies/privacy-policy/)).

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 6. Evästeet

Käytämme evästeitä ja muita samankaltaisia teknologioita Palveluissamme. Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, hyödyllisen tiedon keräämistä ja muistamista varten, Palvelun toiminallisuuden ja käytettävyyden parantamiseksi. Voimme käyttää evästeitä ja muita samankaltaisia teknologioita myös tilastollisiin tarkoituksiin kuten koostaaksemme tilastoja Palvelumme käytöstä ymmärtääksemme kuinka käyttäjät Palvelujamme käyttävät ja parantaaksemme käyttäjäkokemusta.

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 7. Henkilötietojen säilyttäminen

Henkilötietoja säilytetään ainoastaan niin kauan kuin se on tarpeellista tässä Selosteessa määriteltyjen käyttötarkoitusten toteuttamiseksi.

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 8. Rekisteröidyn oikeudet

Käsitellessämme henkilötietoja suostumuksen perusteella rekisteröidyllä on oikeus milloin tahansa peruuttaa suostumus. Emme sen jälkeen käsittele henkilötietoja, ellei käsittelyyn ole olemassa muuta oikeusperustetta. Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tallennetut henkilötiedot ja pyytää tietojen oikaisemista, päivittämistä tai poistamista. Sellaisia henkilötietoja, jotka ovat välttämättömiä tässä Selosteessa määriteltyjen käyttötarkoitusten toteuttamiseksi, tai joiden säilyttämistä laki edellyttää, ei voida poistaa. Rekisteröidyllä on oikeus vastustaa tai rajoittaa henkilötietojen käsittelyä sovellettavan lain edellyttämässä laajuudessa. Rekisteröidyllä on oikeus saada häntä koskevat henkilötiedot ja oikeus pyytää henkilötietojen siirtämistä Palvelusta toiseen järjestelmään.
Edellä mainitut oikeudet voidaan toteuttaa vain, jos pystymme tunnistamaan käyttäjän. Rekisteröidyn tulee toimittaa suostumuksensa peruutus tai pyyntö tietojen tarkastamisesta, oikaisemisesta, päivittämisestä tai poistamisesta kohdassa 11 kerrottuun osoitteeseen.
Rekisteröidyllä on oikeus tehdä valitus valvovalla viranomaiselle. Valituksen voi tehdä tietosuojavaltuutetun toimiston internetsivuston kautta ([www.tietosuoja.fi](http://www.tietosuoja.fi)).

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 9. Tietoturva

Toteutamme tarkoituksenmukaiset toimenpiteet (mukaan lukien fyysiset, digitaaliset ja hallinnolliset toimet) henkilötietojen suojaamiseksi häviämiseltä, tuhoutumiselta, väärinkäytöksiltä ja oikeudettomalta pääsyltä tai luovuttamiselta. Esimerkkinä mainittakoon, että henkilötietoihin on pääsy vain henkilöillä, jotka tarvitsevat niitä työtehtäviensä hoitamiseksi. Tarkoituksenmukaisetkaan toimienpiteet eivät voi estää kaikkia mahdollisia tietoturvaloukkauksia. Henkilötietojen tietoturvaloukkaustilanteissa ilmoitamme asiasta soveltuvien lakien mukaisesti.

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 10. Selosteen muuttaminen

Rekisterinpitäjällä on oikeus muuttaa tätä Selostetta. Muutoksista ilmoitetaan julkaisemalla uusi tietosuojaseloste.

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 11. Yhteystiedot

**Maa- ja metsätalousministeriö**

Tietosuojaa koskevat kysymykset pyydetään osoittamaan Maa- ja metsätalousministeriön kirjaamon kautta ministeriön tietosuojavastaavalle.
Y-tunnus: 0245958-7

# METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

## 11. Yhteystiedot

**Kirjaamon osoite:**

PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO
Puh. 0295 16 2200
Sähköposti: kirjaamo.mmm(at)gov.fi

METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

Voimassa:     7.10.2024 alkaenVersio:          1.2Tämä tietosuojaseloste koskee  metsänhoidon suositukset sähköisen palvelun (jäljempänä ”Palvelun”) asiakkaita.

Asiasanahaku

Hakutulokset hakusanalle “free coins on fc 26 Visit Buyfc26coins.com for latest FC 26 coins news..XPu0”

Väljennyshakkuu

Metsänkäyttöilmoitus

Lämpösummat ja aluejaot

Lannoituksen toteutus

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulma metsän suojelussa

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Taimikonharvennus koivuvaltaisessa metsässä

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

METSO-kohteiksi sopivat lehdot

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Myöhempi harvennus kuusivaltaisessa metsässä

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Lain vaatimukset metsänuudistamisessa

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

METSÄNHOIDON SUOSITUKSET TIETOSUOJASELOSTE

Haku ja valikko