Text Alikasvos koostuu yleensä taimista ja on usein syntynyt luontaisesti. Alikasvosta voidaan hyödyntää esimerkiksi jaksollisen kasvatuksen kaksijakoisessa metsässä tai jatkuvassa kasvatuksessa. Hakkuita haittaavaa alikasvosta voidaan joutua poistamaan ennakkoraivauksella. Ennakkoraivauksessa hakkuuta haittaava alikasvos poistetaan. Kuva: © Mikko Riikilä.

Alikasvos on nuorempaa ja matalampaa puustoa, joka kasvaa vallitsevan latvuskerroksen alla.

Alikasvos koostuu yleensä taimista ja on usein syntynyt luontaisesti. Alikasvosta voidaan hyödyntää esimerkiksi jaksollisen kasvatuksen kaksijakoisessa metsässä tai jatkuvassa kasvatuksessa. Hakkuita haittaavaa alikasvosta voidaan joutua poistamaan ennakkoraivauksella.

Alikasvos (alikasvosjakso, aluspuusto)

Laikutus kylvöä ja luontaista uudistamista varten Kylvö- ja luontaisen uudistamisen kohteilla kivennäismaa paljastetaan laikuittain poistamalla pääosa humuskerroksesta maan pinnalta. Laikut ovat leveydeltään ja pituudeltaan 50–70 cm. Laikkuja tulee tehdä 4 000–5 000 kappaletta hehtaarille riittävän taimitiheyden saavuttamiseksi. Turvemailla poistetaan elävä sammalkasvusto ja raakahumuskerros. Laikuissa paljastetaan taimettumisen kannalta hyvä, kesälläkin kosteana säilyvä turvepinta. Laikutusta voi tehdä keskinkertaisesti tai vähän maatuneessa puu- tai rahkaturpeessa, jos peruskuivatus on kunnossa. Laikutuksessa poistetaan ohut kerros pintahumusta ja paljastetaan taimettuva pinta luontaisille tai kylvetyille männyn siemenille. Kuva: © Markku Saarinen. Laikutuksessa istutusta varten laikutusjäljen pintaan ei saisi jäädä humusta. Kuva: Juha Varhi, © Tapio. Laikutus istutusta varten Istutuskohteilla laikutus sopii maanmuokkausmenetelmänä samoille kohteille kuin äestys. Kaivinkoneella tehtävä laikutus sopii äestystä paremmin kivikoille, rinnemaille ja maaperältään vaihteleville kohteille. Menetelmä ei sovi turvemaille muokattaessa istutusta varten. Istutusta varten tehtävässä laikutuksessa humus poistetaan kivennäismaan pintaa myöten, niin että puhdas humuksesta vapaa kivennäismaa paljastuu. Laikut ovat leveydeltään ja pituudeltaan 50–70 cm. Istutuskohta on keskellä laikkua. Laikkuja tehdään vähintään istutustiheyttä vastaava määrä. Laikutuksessa kylvöä tai luontaista uudistamista varten kivennäismaa paljastetaan, mutta muokkausjäljen pintaan tulisi jäädä itämistä edistävää humusta. Kuva: Juha Varhi, © Tapio.

# Laikutus

## Laikutus kylvöä ja luontaista uudistamista varten

Kylvö- ja luontaisen uudistamisen kohteilla kivennäismaa paljastetaan laikuittain poistamalla pääosa humuskerroksesta maan pinnalta. Laikut ovat leveydeltään ja pituudeltaan 50–70 cm. Laikkuja tulee tehdä 4 000–5 000 kappaletta hehtaarille riittävän taimitiheyden saavuttamiseksi.
Turvemailla poistetaan elävä sammalkasvusto ja raakahumuskerros. Laikuissa paljastetaan taimettumisen kannalta hyvä, kesälläkin kosteana säilyvä turvepinta. Laikutusta voi tehdä keskinkertaisesti tai vähän maatuneessa puu- tai rahkaturpeessa, jos peruskuivatus on kunnossa.

Istutuskohteilla laikutus sopii maanmuokkausmenetelmänä samoille kohteille kuin äestys. Kaivinkoneella tehtävä laikutus sopii äestystä paremmin kivikoille, rinnemaille ja maaperältään vaihteleville kohteille. Menetelmä ei sovi turvemaille muokattaessa istutusta varten.
Istutusta varten tehtävässä laikutuksessa humus poistetaan kivennäismaan pintaa myöten, niin että puhdas humuksesta vapaa kivennäismaa paljastuu. Laikut ovat leveydeltään ja pituudeltaan 50–70 cm. Istutuskohta on keskellä laikkua. Laikkuja tehdään vähintään istutustiheyttä vastaava määrä.

Laikutus on maanpintaa paljastava maanmuokkausmenetelmä. Kylvöä tai luontaista uudistamista varten tehdyssä laikutuksessa muokkausjäljen pintaan tulisi jäädä itämistä edistävää humusta. Istutusta varten tehdyssä ei pintaan saisi jäädä humusta.

Maanmuokkaus

Laikutus on maanpintaa paljastava maanmuokkausmenetelmä. Kylvöä tai luontaista uudistamista varten tehdyssä laikutuksessa muokkausjäljen pintaan tulisi jäädä itämistä edistävää humusta. Istutusta varten tehdyssä ei pintaan  saisi jäädä humusta.

Laikutus

Riittävällä tien pinnan sivukaltevuudella vedet sivuojiin Metsätien&nbsp;sivukaltevuuden&nbsp;tulee&nbsp;olla 3–5&nbsp;prosenttia, jotta sulamisvedet ja sadevedet voisivat virrata pois tien pinnalta.&nbsp;Neljä&nbsp;metriä leveällä soratiellä tämä merkitsee sitä, että tien keskikohdan tulee olla&nbsp;vajaa kymmenen senttimetriä&nbsp;tien reunoja ylempänä. Liian pieni sivukaltevuus estää veden virtaamista ojiin ja aiheuttaa tiehen kuoppia ja raiteita sekä pintakelirikkoa syyssateiden ja lumen sulamisen aikana.&nbsp;Toisaalta liian suuri sivukaltevuus voi heikentää liukkailla&nbsp;keleillä&nbsp;liikenneturvallisuutta.&nbsp;Alla olevassa kuvassa on ohjeelliset tien sivuojien mitat ja niiden sisä- sekä ulkoluiskien kaltevuudet.&nbsp;Metsäteho 2001. Metsätieohjeet. 2001. Metsäteho Oy, koulutusaineisto. Metsätien suositeltavat sivukaltevuudet ja sivuojien mitat. Kuva: © Metsäteho Oy, metsätieohjeet. Tien kuivatus kuntoon Ylimääräisen veden ja liikenteen yhteisvaikutuksena syntyvät pahimmat&nbsp;metsätien vauriot. Tämä korostaa tien kuivatuksen sekä riittävien ja kunnossa olevien sivuojien ja laskuojien merkitystä. Tien pinnan sulamisvedet sivuojiin Lumi- ja jääpolanne&nbsp;pidetään&nbsp;ohuena&nbsp;ja höylätään tien ulkopuolelle, jotta&nbsp;siitä ei jää tielle keväällä sulamisvesiä. Sulamisvesien valuminen&nbsp;aurausvalleista&nbsp;tien pinnalle&nbsp;estetään avaamalla lumivalleihin&nbsp;reikiä&nbsp;lätäköiden&nbsp;kohdille&nbsp;ja työntämällä&nbsp;valleja&nbsp;ulommalle ja matalammalle.&nbsp;Kuvassa alla&nbsp;sulamisvesien poisjohtamista ei ole tehty ja tien vaurioituminen on alkanut. Sulamisvesien poisjohtamisesta ei ole huolehdittu. Kuva: © Martti Perälä. Reunapalteet poistetaan riittävän usein Tien reunapalteet syntyvät tien reunan heinittymisestä, väärin&nbsp;tehdystä&nbsp;lanauksesta&nbsp;ja tien pintasorasta, jonka liikenne siirtää tien reunaan. Myös tien reunaan kasvava vesakko&nbsp;osaltaan edesauttaa reunapalteen syntymistä. Reunapalteet tulisi poistaa&nbsp;2–3 vuoden väliajoin joko lanaamalla tai höyläämällä. Reunapalteet estävät veden valumisen ojiin. Kuva: © Pekka Tahkola. Liikenteen rajoituksilla estetään pahojen runkovaurioiden synty Kelirikkokautena painorajoitukset ovat tehokas keino&nbsp;estää vauriota.&nbsp;Kelirikon aikaan jo yksikin raskas ajoneuvo voi saada aikaan pahoja vaurioita, joiden korjaaminen on&nbsp;työlästä&nbsp;ja kallista. Lisäksi raskas liikenne voi sekoittaa tien&nbsp;päällysrakennekerrokset&nbsp;pohjamaahan, jolloin&nbsp;näistäkin&nbsp;tulee&nbsp;pysyvästi&nbsp;routivia.&nbsp;Painorajoitus voi olla tarpeen myös&nbsp;tien pinnan pehmentyessä syyssateiden aikana. Raskas puutavaraliikenne voi aiheuttaa heikkorakenteisilla metsäteillä vaurioita muulloinkin kuin&nbsp;kelirikkokautena,&nbsp;vaikka&nbsp;tien pinnassa oleva kerros&nbsp;olisi riittävän paksu ja kulutusta kestävä. Tien hoitokunta tai toimitsijamies päättää rajoituksesta ja sen ajankohdasta.&nbsp;Päätös voidaan tehdä myös tiekunnan vuosikokouksessa. Oikean ajankohdan valinnassa otetaan huomioon talven ja kevään olosuhteet, aikaisempien vuosien havainnot ja tarvittaessa roudan sulamisennusteet.&nbsp;Liikenteen rajoittamisesta ilmoitetaan tien alkuun asetettavalla Ajokielto -liikennemerkillä tai painorajoituskilvellä. Liikennemerkki asetetaan roudan sulamisen jälkeiseksi muutamaksi viikoksi ja se tulee poistaa viipymättä, kun kelirikko on ohi ja tien kantavuus palautunut. Jotta puutavaran kuljetukset voitaisiin hoitaa jo ennen&nbsp;kelirikkokautta, hoitokunnan tai toimitsijamiehen tulee ilmoittaa riittävän ajoissa tulossa olevasta liikenteen rajoittamisesta. Asiasta voi ilmoittaa joko suoraan puutavarayhtiöille tai&nbsp;tien alkuun laitettavalla&nbsp;ilmoituksella. Runkokelirikkoa metsätiellä. Kuva: © Martti Perälä.

Metsäteiden hyvä kunto on edellytys metsänhoidon toimenpiteiden toteuttamiselle ja ympärivuotisille puukuljetuksille. Metsätiestö parantaa myös metsien saavutettavuutta ja virkistyskäytön mahdollisuuksia.
Metsätieverkosto on Suomessa kattava, ja metsäteiden osuus kaikista yksityisteistä on noin puolet. Yksityisen metsätien kunnosta huolehtiminen on maanomistajan vastuulla, ja usean maanomistajan alueella olevan tien kunnosta sovitaan tiekunnassa.

# Metsätievaurioiden ehkäiseminen 

## Riittävällä tien pinnan sivukaltevuudella vedet sivuojiin

Metsätien sivukaltevuuden tulee olla 3–5 prosenttia, jotta sulamisvedet ja sadevedet voisivat virrata pois tien pinnalta. Neljä metriä leveällä soratiellä tämä merkitsee sitä, että tien keskikohdan tulee olla vajaa kymmenen senttimetriä tien reunoja ylempänä.
Liian pieni sivukaltevuus estää veden virtaamista ojiin ja aiheuttaa tiehen kuoppia ja raiteita sekä pintakelirikkoa syyssateiden ja lumen sulamisen aikana. Toisaalta liian suuri sivukaltevuus voi heikentää liukkailla keleillä liikenneturvallisuutta. Alla olevassa kuvassa on ohjeelliset tien sivuojien mitat ja niiden sisä- sekä ulkoluiskien kaltevuudet.

# Metsätievaurioiden ehkäiseminen 

## Tien kuivatus kuntoon

Ylimääräisen veden ja liikenteen yhteisvaikutuksena syntyvät pahimmat metsätien vauriot. Tämä korostaa tien kuivatuksen sekä riittävien ja kunnossa olevien sivuojien ja laskuojien merkitystä.

# Metsätievaurioiden ehkäiseminen 

## Tien pinnan sulamisvedet sivuojiin

Lumi- ja jääpolanne pidetään ohuena ja höylätään tien ulkopuolelle, jotta siitä ei jää tielle keväällä sulamisvesiä.
Sulamisvesien valuminen aurausvalleista tien pinnalle estetään avaamalla lumivalleihin reikiä lätäköiden kohdille ja työntämällä valleja ulommalle ja matalammalle. Kuvassa alla sulamisvesien poisjohtamista ei ole tehty ja tien vaurioituminen on alkanut.

# Metsätievaurioiden ehkäiseminen 

## Reunapalteet poistetaan riittävän usein

Tien reunapalteet syntyvät tien reunan heinittymisestä, väärin tehdystä lanauksesta ja tien pintasorasta, jonka liikenne siirtää tien reunaan. Myös tien reunaan kasvava vesakko osaltaan edesauttaa reunapalteen syntymistä. Reunapalteet tulisi poistaa 2–3 vuoden väliajoin joko lanaamalla tai höyläämällä.

# Metsätievaurioiden ehkäiseminen 

## Liikenteen rajoituksilla estetään pahojen runkovaurioiden synty

Kelirikkokautena painorajoitukset ovat tehokas keino estää vauriota. Kelirikon aikaan jo yksikin raskas ajoneuvo voi saada aikaan pahoja vaurioita, joiden korjaaminen on työlästä ja kallista. Lisäksi raskas liikenne voi sekoittaa tien päällysrakennekerrokset pohjamaahan, jolloin näistäkin tulee pysyvästi routivia. Painorajoitus voi olla tarpeen myös tien pinnan pehmentyessä syyssateiden aikana.
Raskas puutavaraliikenne voi aiheuttaa heikkorakenteisilla metsäteillä vaurioita muulloinkin kuin kelirikkokautena, vaikka tien pinnassa oleva kerros olisi riittävän paksu ja kulutusta kestävä.
Tien hoitokunta tai toimitsijamies päättää rajoituksesta ja sen ajankohdasta. Päätös voidaan tehdä myös tiekunnan vuosikokouksessa. Oikean ajankohdan valinnassa otetaan huomioon talven ja kevään olosuhteet, aikaisempien vuosien havainnot ja tarvittaessa roudan sulamisennusteet. Liikenteen rajoittamisesta ilmoitetaan tien alkuun asetettavalla Ajokielto -liikennemerkillä tai painorajoituskilvellä. Liikennemerkki asetetaan roudan sulamisen jälkeiseksi muutamaksi viikoksi ja se tulee poistaa viipymättä, kun kelirikko on ohi ja tien kantavuus palautunut.

Jotta puutavaran kuljetukset voitaisiin hoitaa jo ennen kelirikkokautta, hoitokunnan tai toimitsijamiehen tulee ilmoittaa riittävän ajoissa tulossa olevasta liikenteen rajoittamisesta. Asiasta voi ilmoittaa joko suoraan puutavarayhtiöille tai tien alkuun laitettavalla ilmoituksella.

Vaurioiden ehkäisyssä tulee keskittyä veden ja liikenteen aiheuttamiin vaurioihin. Pahimmat vauriot syntyvät pinta- ja runkokelirikkokaudella, jos metsätiellä sallitaan silloinkin raskaat kuljetukset.

Metsätievaurioiden ehkäiseminen 

Vaurioiden ehkäisyssä tulee keskittyä veden ja liikenteen aiheuttamiin vaurioihin. Pahimmat vauriot syntyvät pinta- ja runkokelirikkokaudella, jos metsätiellä sallitaan silloinkin raskaat kuljetukset.

Kohteen rajaaminen perustuu lehdon ominaispiirteisiin.Tärkein rajaamiseen vaikuttava ominaispiirre on lehtokasvillisuuden esiintyminen.

- Kohteen rajaaminen perustuu lehdon ominaispiirteisiin.
- Tärkein rajaamiseen vaikuttava ominaispiirre on lehtokasvillisuuden esiintyminen.

Lehdot luokitellaan niiden kosteusolosuhteiden perusteella kolmeen päätyyppiin: kuiviin, tuoreisiin ja kosteisiin lehtoihin. Talousmetsissä useimmiten riittää, että tunnistetaan lehdon päätyyppi ja suunnittelua tarkennetaan kohteella kasvavan puuston mukaan. Lehtojen ominaispiirteitä ovat lehtokasvillisuus sekä luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus.

Lehdot – tunnistaminen ja turvaaminen

Lehdot luokitellaan niiden kosteusolosuhteiden perusteella kolmeen päätyyppiin: kuiviin, tuoreisiin ja kosteisiin lehtoihin. Talousmetsissä useimmiten riittää, että tunnistetaan lehdon päätyyppi ja suunnittelua tarkennetaan kohteella kasvavan puuston mukaan. Lehtojen ominaispiirteitä ovat lehtokasvillisuus sekä luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus. 

Lehtojen rajaaminen

Text Metsänviljelyn onnistumisen edellytyksenä on käyttää kasvupaikalle sopivaa puulajia sekä alueelle sopivaa puu- ja taimimateriaalia. Lisäksi istutustiheys, istutuspaikan valinta ja taimien oikein tehty varastointi ovat onnistuneen istutuksen perusta. Istuttaen saadaan nopeasti kasvuun uusi puusto. Kuva: © Sami Karppinen.

Metsänviljelyn toimenpide. Istutuksessa käytetään lähes yksinomaan paakkutaimia. Paakkutaimi on helppo istuttaa ja se lähtee nopeasti kasvuun. Kuusen ja koivun paakkutaimia voidaan istuttaa lähes koko kasvukauden ajan.

Metsänviljelyn onnistumisen edellytyksenä on käyttää kasvupaikalle sopivaa puulajia sekä alueelle sopivaa puu- ja taimimateriaalia. Lisäksi istutustiheys, istutuspaikan valinta ja taimien oikein tehty varastointi ovat onnistuneen istutuksen perusta.

Istutus

Valtakunnallinen luonnonhoidon laadun seuranta Valtakunnallisessa luonnonhoidon laadun arvioinnissa tarkastetaan: luontokohteiden säilyminen säästöpuiden määrä ja lahopuiden säilyminen vesiensuojelutoimenpiteiden käyttö maasto- ja puustovauriot metsänhoidollisten ratkaisujen laatu energiapuun korjuun laatu maisemanhoidon laatu kulttuuriperintö- ja virkistyskohteiden säilyminen. Vuonna 2018 valtakunnallisessa luonnonhoidon laadunarvioinnissa kerättiin tietoa 349 leimikosta ja 1374 hehtaarin pinta-alalta. Arvioinnin tulokset kertoivat esimerkiksi, että hakkuiden läheisyydessä sijainneissa metsälain 10 §:n erityisen tärkeissä elinympäristöissä (74 kpl) ominaisuudet olivat säilyneet täysin ennallaan 85 prosentilla ja lähes ennallaan 11 prosentilla kohteista. PEFC-sertifioinnin mukaisia eläviä säästöpuita oli jätetty keskimäärin 13,5 kappaletta hehtaarille. Tarkastustulosten perusteella arvioija määrittää kohteelle luonnonhoidon toteutumisen kokonaisarvion. Alla olevassa kuvassa on yksityismetsien hakkuiden luontolaadun aikasarja vuosilta 1998–2014. Vuoden 2010 jälkeen erinomaisiksi luokiteltujen kohteiden määrä on vähentynyt vuosittain. Tähän vaikuttavat säästöpuuston laadun ja vesiensuojelun toteutuksen saamat arviot. Luonnonhoidon laadunarvioinnin tuloksia 1998–2014. Kuva: © Suomen metsäkeskus ja Tapio Oy.

# Laadunseuranta luonnonhoidossa

## Valtakunnallinen luonnonhoidon laadun seuranta

Valtakunnallisessa luonnonhoidon laadun arvioinnissa tarkastetaan:
- luontokohteiden säilyminen
- säästöpuiden määrä ja lahopuiden säilyminen
- vesiensuojelutoimenpiteiden käyttö
- maasto- ja puustovauriot
- metsänhoidollisten ratkaisujen laatu
- energiapuun korjuun laatu
- maisemanhoidon laatu
- kulttuuriperintö- ja virkistyskohteiden säilyminen.
Vuonna 2018 valtakunnallisessa luonnonhoidon laadunarvioinnissa kerättiin tietoa 349 leimikosta ja 1374 hehtaarin pinta-alalta. Arvioinnin tulokset kertoivat esimerkiksi, että hakkuiden läheisyydessä sijainneissa metsälain 10 §:n erityisen tärkeissä elinympäristöissä (74 kpl) ominaisuudet olivat säilyneet täysin ennallaan 85 prosentilla ja lähes ennallaan 11 prosentilla kohteista. PEFC-sertifioinnin mukaisia eläviä säästöpuita oli jätetty keskimäärin 13,5 kappaletta hehtaarille.

Tarkastustulosten perusteella arvioija määrittää kohteelle luonnonhoidon toteutumisen kokonaisarvion. Alla olevassa kuvassa on yksityismetsien hakkuiden luontolaadun aikasarja vuosilta 1998–2014. Vuoden 2010 jälkeen erinomaisiksi luokiteltujen kohteiden määrä on vähentynyt vuosittain. Tähän vaikuttavat säästöpuuston laadun ja vesiensuojelun toteutuksen saamat arviot.

Suomen metsäkeskus arvioi luontolaadun tarkastuksilla valtakunnallisesti luonnonhoidon laatua yksityismetsien metsänhoito- ja hakkuukohteilla. Myös yksityiset metsätoimijat seuraavat metsän- ja luonnonhoidon laatua omilla työmaillaan saadakseen tietoa esimerkiksi sertifioinnin vaatimusten ja yrityksen omien ympäristöohjeiden todentamista varten.

Metsänhoidon laadunhallinta

Suomen metsäkeskus arvioi luontolaadun tarkastuksilla valtakunnallisesti luonnonhoidon laatua yksityismetsien metsänhoito- ja hakkuukohteilla. Myös yksityiset metsätoimijat seuraavat metsän- ja luonnonhoidon laatua omilla työmaillaan saadakseen tietoa esimerkiksi sertifioinnin vaatimusten ja yrityksen omien ympäristöohjeiden todentamista varten. 

Laadunseuranta luonnonhoidossa

Pienvesiä ovat purot, lammet, norot, ojat ja lähteet sekä pienet kluuvijärvet ja fladat. Pienvedet ylläpitävät erityistä pienilmastoa niiden rantavyöhykkeillä ja ne ovat merkittäviä elinympäristöjä sekä maalla että vesistöissä eläville lajeille.

Pienvesi

Uudistushakkuissa korjataan nykyisen puusukupolven tuottamaan puuta ja valmistellaan uuden puusukupolven syntyä uudistamalla metsä joko luontaisesti tai viljellen. Uudistushakkuulla tarkoitetaan puunkorjuuta, jossa käsittelyalue hakataan avoimeksi uuden puuston aikaansaamiseksi. Uudistusalalle voidaan jättää tarvittaessa säästö-, siemen- tai suojuspuita.

Uudistushakkuu

Text Hankintakaupassa metsänomistaja vastaa itse puiden korjuusta ja kuljetuksesta, toimittaen sovitun määrän mitta- ja laatuvaatimukset täyttävää puuta ennalta sovittuihin varastopaikkoihin määräajassa. Ennen hakkuuta sovitaan toimitettava puumäärä, puutavaran mitat, hinnat, varastopaikat sekä toimitusaikataulu. Metsänomistajalle hankintakauppa voi olla kannattava, jos hänellä on omat korjuuvälineet sekä mahdollisuus toteuttaa työ kustannustehokkaasti. Kuva: © Pentti Väisänen.

Hankintakauppa on kauppatapa, jossa puun myyjä vastaa puunkorjuusta.

Hankintakaupassa metsänomistaja vastaa itse puiden korjuusta ja kuljetuksesta, toimittaen sovitun määrän mitta- ja laatuvaatimukset täyttävää puuta ennalta sovittuihin varastopaikkoihin määräajassa. Ennen hakkuuta sovitaan toimitettava puumäärä, puutavaran mitat, hinnat, varastopaikat sekä toimitusaikataulu.

Hankintakauppa

Hankintakauppa on kauppatapa, jossa puun myyjä vastaa puunkorjuusta. 

Text Männyn siemenpuuhakkuu (jatkuvan kasvatuksen hakkuu) Jatkuvaan kasvatukseen tähdättäessä männikköön jätetään siemenpuuhakkuussa 50–150 hyvälaatuista valtapuuta hehtaarille. Ensimmäisessä siemenpuuhakkuussa jätettyjä suuria puita ei poisteta kerralla, vaan niitä harvennetaan seuraavissa hakkuissa. Harvennuksissa poistetaan myös huonolaatuiset ja vaurioituneet puut. Ylispuita voi poistaa, kun taimikko on vakiintunut. Myöhästyneessä ylispuuhakkuussa taimia vaurioituu helposti. Kuva: © Jari Salonen.

Siemenpuuhakkuu on männyn ja rauduskoivun luontaiseen uudistamiseen tähtäävä uudistushakkuu. Männikössä siemenpuiksi jätetään 50–100 hyvälaatuista valtapuuta hehtaarille. Rauduskoivikon uudistamisessa riittää 10–20 siemenpuuta hehtaarille. Menetelmä toimii parhaiten, kun hakkuu tehdään ennen hyvää siemensatoa. Siemenpuut on suositeltavaa poistaa taimikon päältä heti, kun uudistusala on riittävästi taimettunut.

# Siemenpuuhakkuu

**Männyn siemenpuuhakkuu (jatkuvan kasvatuksen hakkuu)**

Jatkuvaan kasvatukseen tähdättäessä männikköön jätetään siemenpuuhakkuussa 50–150 hyvälaatuista valtapuuta hehtaarille. Ensimmäisessä siemenpuuhakkuussa jätettyjä suuria puita ei poisteta kerralla, vaan niitä harvennetaan seuraavissa hakkuissa. Harvennuksissa poistetaan myös huonolaatuiset ja vaurioituneet puut.

Asiasanahaku

Hakutulokset hakusanalle “free coins on fc 26 Visit Buyfc26coins.com for latest FC 26 coins news..XPu0”

Alikasvos (alikasvosjakso, aluspuusto)

Laikutus

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Metsätievaurioiden ehkäiseminen

Lehtojen rajaaminen

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Istutus

Laadunseuranta luonnonhoidossa

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Pienvesi

Uudistushakkuu

Hankintakauppa

Siemenpuuhakkuu

Haku ja valikko