Metsätyön laatu on tärkeää varmistaa kaikissa työvaiheissa Metsätyön toteutuksen laatua seuraa ensisijaisesti työn tekijä, eli yleensä metsäpalvelun toteuttaja tai metsänomistaja. Työn tekijän on suositeltavaa seurata oman työnsä laatua omavalvontana. Omatoiminen metsänomista voi mitata oman työnsä laatua samalla tavalla kuin metsäpalvelun tuottajat. Omavalvonnan avulla voidaan parantaa työn laatua. Metsänhoidon laatua seurataan erilaisin menetelmin&nbsp;Metsänomistaja voi arvioida metsänhoidon toimenpiteen laatua ja verrata sitä puukauppa- tai metsänhoitotyösopimuksessa sovittuihin määriin ja kriteereihin. Metsänomistaja voi ensisijaisesti tarkkailla toimenpiteen laatua: pyytämällä palveluntarjoajalta tietoa kohteen toteutuksesta ja tarkastamalla saamansa materiaalit. Toteuttaja voi toimittaa mm. mittaustodistukset, toteumakartat sekä erilliset laaturaportit.vertaamalla työn toteumaa metsänhoidon suosituksissa esitettyjä työlajikohtaisiin laatutunnuksiin.Työn laatua voidaan arvioida kohteella silmämääräisesti tai mittaamalla laatutunnuksia. Mittaamisessa voidaan käyttää perinteisiä välineitä kuten metsurinmittaa, koealavapaa tai relaskooppia. Metsänomistaja voi arvioida laatutunnuksia itse, tai pyytää ulkopuolista asiantuntijaa suorittamaan arvioinnin. Jos laatu ei vastaa sovittua, on syytä reagoida asiaan ja ottaa yhteyttä palveluntarjoajaan. Metsänhoidon laatuun vaikuttavia tekijöitäKoska metsänhoidossa toimenpiteet rakentuvat toisiaan seuraavista työvaiheista, niin toimenpiteiden laiminlyönti tai heikko toteutus vaikuttaa myös seuraavien toimenpiteiden laadukkaaseen toteutukseen. Toimenpiteen laatuun vaikuttavat: valitun menetelmän soveltuvuus kohteellemetsän lähtötilanne ja käsittelyhistoriatoimenpiteen metsänhoidollinen ajoitustoimenpiteen ajoitus vuodenaikaan ja sääolosuhteisiin nähdenLaadukkaasti ja oikea-aikaisesti tehdyt ja kohdennetut metsänhoitotyöt ja harvennushakkuut varmistavat puuston hyvän kasvun ja taloudellisen tuoton. Laadukkaaseen toteutukseen kuuluu luonnonhoidon ja metsien virkistyskäytön tavoitteiden toteutuminen. Metsänhoidon laadun seuraaminen toimenpiteissä Metsänhoidon toimenpiteissä laatua voidaan arvioida silmämääräisesti, mittaamalla tai hyödyntämällä saatavissa olevaa metsäkoneen toteumatietoa. Toteumatietoa voidaan myös hankkia esimerkiksi drone-kuvaukseen perustuen. Silmämääräinen arviointi tarvitsee tuekseen mittaustaMetsänviljelyssä ja taimikonhoidossa on silmämääräisen tarkastelun lisäksi suositeltavaa saada kohteesta mitattua tietoa. Näin saadaan tarkemmin selville laadun taso. Mittaaminen tehdään koealojen avulla. Koealoilta voidaan mitata esimerkiksi maanmuokkauksessa tehtyjä viljelypaikkoja, istutettujen taimien määrää tai kasvatettavan puuston tiheyttä. Mittaamisen ohessa voidaan arvioida myös muita laatua ilmentäviä tekijöitä, kuten esimerkiksi viljelypaikan laatua ja kasvatettavien puiden vaurioiden määrää. Perinteiset ympyräkoealat toimivat uudistusaloilla ja taimikoissaViljelypaikkojen, viljelytaimien tai kasvatettavan puuston määrää on helpoin mitata 3,99 metrin säteiseltä ympyräkoealalta. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää säteeltään 5,64 metrin koealaa. Laadussa katse vaatimusten toteutumiseen ja valintojen oikeellisuuteenMetsätyön metsän- luonnonhoidollista laatua arvioidessa kiinnitetään huomiota työmaan suunnittelun onnistumiseen koskien työn ajoitusta ja valitun menetelmän soveltuvuutta kohteellemetsäsertifioinnin, lainsäädännön (metsälain, vesilain, ympäristönsuojelulain ja luonnonsuojelulain) noudattamiseentoteutuksen laatua suhteessa metsänhoidon suositusten käytänteisiinmetsänomistajan tavoitteiden toteutumiseen kohteella.Toteutuksessa arvioidaan jääneen puuston ominaisuuksia, kuten puuston tiheyttä, puulajivalikoimaa ja tilajakaumaa. Metsänhoidon suositusten toimenpidekohtainen laadunhallinnan kuvaus tarjoaa hyvät lähtökohdat laadunseurantaan. Laadunseurantaan ohjeita löytyy täältä: Metsänhoidon laadunhallinta Toteutus. Työn omavalvonta on tärkeä osa laadukasta metsänhoitoa. Työntekijän on hyvä varmistua esimerkiksi taimikonharvennuksessa oikeasta puuston kasvatustiheydestä. Kuva: © Erkki Oksanen.

Hakkuutähdettä ovat ainespuuhakkuun sivutuotteet, joihin kuuluvat rungon latvaosa, oksat, neulaset ja lehdet sekä ainespuukäyttöön soveltumattomat rungon osat. Soveltuvilta kohteilta hakkuutähteet ja kannot on mahdollista korjata energiapuuksi. Monimuotoisuudelle tärkeiden vanhojen lehtipuiden sekä kuolleiden puiden korjuuta ei suositella.

Hakkuutähdettä korjataan pääasiassa reheviltä kuusivaltaisilta uudistusaloilta. Hakkuutähteen korjuu koostuu palstakasojen tekemisestä hakkuun yhteydessä, palstakasojen kuormauksesta ja metsäkuljetuksesta sekä tienvarsivaraston tekemisestä.
Hakkuutähteen tienvarsivarastoinnissa on keskeistä tehdä kunnollinen varastopino, jossa hakkuutähde jatkaa kuivumista ennen kaukokuljetusta.

Laatu määrittää, kuinka hyvin tuote tai palvelu vastaa sille asetettuja odotuksia eli laatukriteereitä. Laadunhallinnalla tarkoitetaan toimenpidekohtaisia ohjeita ja toimintatapoja, joilla varmistetaan haluttu lopputulos. Metsänhoidon laadunhallinta tarkoittaa metsien hoidon suunnitelmallista toteuttamista valittujen tavoitteiden ja rajoitteiden mukaisesti. Laadunhallintaan on yleisiä laatuvaatimuksia ja työlajikohtaisia kriteeristöjä. Niiden taustalla ovat mm. lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja metsänhoidon suositusten kuvaamat parhaat käytännöt. Myös metsänomistaja voi asettaa vaatimuksia laadukkaalle toteutukselle.

Metsänlannoituksen tavoitteena on parantaa puuston kasvua ja elinvoimaisuutta lisäämällä niitä ravinteita, joita maapohjassa on niukasti puiden tarpeeseen nähden. Metsänlannoitusta voidaan tehdä kasvatus- ja terveyslannoituksena.

Lannoitus on nopea ja kustannustehokas keino nopeuttaa nuoren tai varttuneen hoidetun havupuuvaltaisen kasvatusmetsän järeytymistä. Metsänlannoituksella voidaan parantaa jo entisestään hyvin kasvavan puuston kasvua tai poistaa puiden kasvun heikkenemistä aiheuttava ravinne-epätasapaino. Metsänomistaja voi lannoittamalla lisätä puuntuotosta ja metsätalouden kannattavuutta.

Maanmuokkaus tehdään maanpintaa paljastavilla tai kohoumia muodostavilla menetelmillä. Maanmuokkauksen tarkoituksena on parantaa siementen itämistä sekä taimien elossa säilymistä ja kasvua ensimmäisten vuosien aikana. Muokkaus helpottaa uudistamistyötä ja parantaa uudistamisen laatua.
Maanmuokkaus vaikuttaa metsikön kehitykseen pitkälle tulevaisuuteen ja sillä voidaan vaikuttaa koko uudistamisketjun kustannustehokkuuteen. Onnistuneen uudistamisen edellytyksenä on kasvupaikan ja uudistustavan perusteella valittu maanmuokkausmenetelmä. Maanmuokkaus parantaa taimien kilpailuasemaa muuhun kasvillisuuteen nähden ja suojaa niitä muun muassa tukkimiehentäituhoilta.

Ojien kunnostamisella (aiemmin kunnostusojitus) tarkoitetaan etenkin metsätalouskäytössä olevien turvemaiden vanhojen ojien perkausta. Ojien kunnostamisen tavoitteena on ylläpitää tai lisätä puuston kasvua laskemalla alueen pohjavedenpinnan tasoa.

Runkoluku kuvaa metsässä olevien puiden määrää hehtaarilla.

Sopivaa kasvatustiheyttä taimikoissa ja nuorissa metsissä arvioidaan runkoluvun avulla. Runkoluku mitataan ympyräkoealoilta. Koealan säde voi olla esimerkiksi 3,99 metriä. Tässä tapauksessa koealan sisälle jääneiden puiden määrä kerrotaan 200:lla, jolloin saadaan runkoluku hehtaarilla.

Taimikonharvennuksessa kasvatettavan puuston tiheys ja puulajisuhteet harvennetaan tavoitteen mukaiseksi. Taimikonharvennuksen tavoitteena on, että ensiharvennuksessa korjattavat puut ovat järeydeltään myyntiin kelpaavia. Pääsääntöisesti työ tehdään varttuneessa taimikossa.

Taimikonharvennusta tehdään varttuneissa taimikoissa, joissa on tarve säätää puuston tiheyttä ja puulajisuhteita. Taimikonhoidon tarpeeseen vaikuttavat kasvupaikan ominaisuudet sekä kohteen aikaisempi käsittely kuten metsän uudistamistapa ja mahdollisen varhaisperkauksen toteutus.
Taimikonharvennus tehdään laadullisesti parhaiden ja hyväkasvuisten puiden hyväksi, riippumatta siitä, ovatko ne viljeltyjä tai luontaisesti syntyneitä. Taimikonharvennuksessa poistetaan ensisijaisesti vialliset ja huonolaatuiset puut. Jäävä puusto pyritään harventamaan tiheydeltään sopivaksi ja tilajärjestykseltään tasaiseksi. Harvennus tuo lisää kasvutilaa, mikä edistää erityisesti puiden paksuuskasvua, lisää puiden elinvoimaisuutta ja vähentää yksittäisten puiden riskiä sairastua kasvitauteihin.

Taimikonhoidon toimenpiteitä ovat taimikon varhaishoito ja taimikonharvennus.

Taimikon varhaishoitoon kuuluvia työlajeja ovat heinäntorjunta, täydennysviljely ja taimikon varhaisperkaus.

Taimikon varhaisperkauksessa nuoresta taimikosta poistetaan kasvatettavien taimien kehittymistä haittaavaa puustoa ja vesakkoa joko reikä- tai täysperkauksena. Varhaisperkaus tehdään, kun männyntaimikon keskipituus on alle 1 metriä ja kuusentaimikon keskipituus alle 1,5 metriä.

Metsikössä sadan paksuimman puun keskipituutta (m) hehtaarilla kutsutaan valtapituudeksi. Valtapituutta käytetään arvioidessa metsikön harvennustarvetta ja kasvatuskelpoisuutta.

Valtapituus voidaan selvittää käyttämällä 5.64 metrin säteellä olevaa koealaa, jonka paksuin puu edustaa valtapuun pituutta. Mittaustarkkuuden parantamiseksi, suositellaan laskettavaksi valtapituuden keskiarvo usealta koealalta. Valtapituutta hyödynnetään harvennusmalleissa pohjapinta-alan ja runkoluvun ohella.

# Metsänhoitotöiden laadunhallinta

## Metsätyön laatu on tärkeää varmistaa kaikissa työvaiheissa

Metsätyön toteutuksen laatua seuraa ensisijaisesti työn tekijä, eli yleensä metsäpalvelun toteuttaja tai metsänomistaja. Työn tekijän on suositeltavaa seurata oman työnsä laatua omavalvontana. Omatoiminen metsänomista voi mitata oman työnsä laatua samalla tavalla kuin metsäpalvelun tuottajat. Omavalvonnan avulla voidaan parantaa työn laatua.
**Metsänhoidon laatua seurataan erilaisin menetelmin** Metsänomistaja voi arvioida metsänhoidon toimenpiteen laatua ja verrata sitä puukauppa- tai metsänhoitotyösopimuksessa sovittuihin määriin ja kriteereihin.
Metsänomistaja voi ensisijaisesti tarkkailla toimenpiteen laatua:
1 . pyytämällä palveluntarjoajalta tietoa kohteen toteutuksesta ja tarkastamalla saamansa materiaalit. Toteuttaja voi toimittaa mm. mittaustodistukset, toteumakartat sekä erilliset laaturaportit.
2 . vertaamalla työn toteumaa metsänhoidon suosituksissa esitettyjä työlajikohtaisiin laatutunnuksiin.

Työn laatua voidaan arvioida kohteella silmämääräisesti tai mittaamalla laatutunnuksia. Mittaamisessa voidaan käyttää perinteisiä välineitä kuten metsurinmittaa, koealavapaa tai relaskooppia. Metsänomistaja voi arvioida laatutunnuksia itse, tai pyytää ulkopuolista asiantuntijaa suorittamaan arvioinnin.
Jos laatu ei vastaa sovittua, on syytä reagoida asiaan ja ottaa yhteyttä palveluntarjoajaan.
**Metsänhoidon laatuun vaikuttavia tekijöitä**Koska metsänhoidossa toimenpiteet rakentuvat toisiaan seuraavista työvaiheista, niin toimenpiteiden laiminlyönti tai heikko toteutus vaikuttaa myös seuraavien toimenpiteiden laadukkaaseen toteutukseen.

Toimenpiteen laatuun vaikuttavat:
- valitun menetelmän soveltuvuus kohteelle
- metsän lähtötilanne ja käsittelyhistoria
- toimenpiteen metsänhoidollinen ajoitus
- toimenpiteen ajoitus vuodenaikaan ja sääolosuhteisiin nähden
Laadukkaasti ja oikea-aikaisesti tehdyt ja kohdennetut metsänhoitotyöt ja harvennushakkuut varmistavat puuston hyvän kasvun ja taloudellisen tuoton. Laadukkaaseen toteutukseen kuuluu luonnonhoidon ja metsien virkistyskäytön tavoitteiden toteutuminen.

# Metsänhoitotöiden laadunhallinta

## Metsänhoidon laadun seuraaminen toimenpiteissä

Metsänhoidon toimenpiteissä laatua voidaan arvioida silmämääräisesti, mittaamalla tai hyödyntämällä saatavissa olevaa metsäkoneen toteumatietoa. Toteumatietoa voidaan myös hankkia esimerkiksi drone-kuvaukseen perustuen.
**Silmämääräinen arviointi tarvitsee tuekseen mittausta**Metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa on silmämääräisen tarkastelun lisäksi suositeltavaa saada kohteesta mitattua tietoa. Näin saadaan tarkemmin selville laadun taso. Mittaaminen tehdään koealojen avulla.
Koealoilta voidaan mitata esimerkiksi maanmuokkauksessa tehtyjä viljelypaikkoja, istutettujen taimien määrää tai kasvatettavan puuston tiheyttä. Mittaamisen ohessa voidaan arvioida myös muita laatua ilmentäviä tekijöitä, kuten esimerkiksi viljelypaikan laatua ja kasvatettavien puiden vaurioiden määrää.

**Perinteiset ympyräkoealat toimivat uudistusaloilla ja taimikoissa**Viljelypaikkojen, viljelytaimien tai kasvatettavan puuston määrää on helpoin mitata 3,99 metrin säteiseltä ympyräkoealalta. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää säteeltään 5,64 metrin koealaa.

**Laadussa katse vaatimusten toteutumiseen ja valintojen oikeellisuuteen**Metsätyön metsän- luonnonhoidollista laatua arvioidessa kiinnitetään huomiota
- työmaan suunnittelun onnistumiseen koskien työn ajoitusta ja valitun menetelmän soveltuvuutta kohteelle
- metsäsertifioinnin, lainsäädännön (metsälain, vesilain, ympäristönsuojelulain ja luonnonsuojelulain) noudattamiseen
- toteutuksen laatua suhteessa metsänhoidon suositusten käytänteisiin
- metsänomistajan tavoitteiden toteutumiseen kohteella.
Toteutuksessa arvioidaan jääneen puuston ominaisuuksia, kuten puuston tiheyttä, puulajivalikoimaa ja tilajakaumaa. Metsänhoidon suositusten toimenpidekohtainen laadunhallinnan kuvaus tarjoaa hyvät lähtökohdat laadunseurantaan.

Laadunseurantaan ohjeita löytyy täältä: [Metsänhoidon laadunhallinta Toteutus.](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/metsanhoidon-laadunhallinta/toteutus)

# Metsänhoitotöiden laadunhallinta

## Laadukkaassa kirjallisessa sopimuksessa on sovittu

- yhteydenpidosta (yhteyshenkilöt ja -tiedot sekä yhteydenpitotapa)
- mitä tehdään eli työn toteuttamistavoista
- missä tehdään eli käsittelyalueen rajauksesta työlajikohtaisesti
- millä aikavälillä työ tullaan tekemään, tai milloin työ on viimeistään valmis
- arvio metsänomistajalle koituvista tuloista ja menoista
- käytettävistä laatukriteereistä sekä menettelytavasta, jos laatuvaatimukset eivät täyty
- metsänomistajan erityistoiveista
- turvallisen työmaavierailun ohjeet

Sopimus tuo toimintaan varmuutta, kun metsänomistajan ja palveluntarjoajan tavoitteet ovat kummankin osapuolen tiedossa. Palveluntarjoajan vastuulla on, että sovitut asiat välittyvät myös työn toteuttajalle.
Hyvään yhteydenpitoon kuuluvat palveluntarjoajan ilmoitukset työn aloittamis- ja lopettamisvaiheessa sekä työn etenemisestä metsänomistajalle. Lisäksi metsänomistajan tulisi saada kuvaus työn onnistumisesta. Metsänomistajan antama palaute edistää metsänhoidon laadun kehittymistä. Hyvästä työstä on myös hyvä antaa kiitosta.

Metsänhoitopalveluiden sopimuksessa on suositeltavaa kuvata selkeästi palvelun laatuvaatimukset ja ehdot. Metsänomistajan erityistoiveet on hyvä kirjata sopimukseen etenkin, jos ne poikkeavat yleisistä toimintatavoista.

# Metsänhoitotöiden laadunhallinta

## Ympyräkoealan mittaus

- Koealojen toteutuksessa käytetään yleisesti ympyräkoealoja, joiden säde on 3,99 metriä (kerroin 200) tai 5,64 metriä (kerroin 100). Koealojen toteutuksessa yksinkertainen apuväline on oikean mittainen mittavapa (onkivapa).
- Koealat voidaan ottaa kohteelta sattumanvaraisesti tai systemaattisesti esimerkiksi kulkemalla suoraan alueen läpi ja ottamalla koealoja määrävälein.
- Koealoja on hyvä ottaa useampia, jotta kohteen keskimääräiset tunnukset saadaan mitatuksi riittävän luotettavasti. Yleensä 7-10 koealaa yhdeltä työmaalta antaa hyvän kuvan laadusta ja sen vaihtelusta alan sisällä.
Ohjeita omavalvontaan: [Metsänhoitotöiden omavalvontaoppaasta](http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111189912).

Metsänhoidon laatua voidaan arvioida tekemällä koealamittauksia. Mitä enemmän koealoja mitataan, sitä luotettavammaksi mittaustulos muodostuu. Koealojen sijoittelussa kannattaa ottaa huomioon kuvion ominaisuudet.

Uudistamistapaa ja -menetelmää suunnitellessa on tärkeää ottaa huomioon kohteen ominaispiirteet (esimerkiksi kasvupaikka, maalaji, kivisyys ja vesitalous), metsänomistajan tavoitteet sekä mahdolliset erityispiirteet.
Metsänuudistamisen laadunhallinnassa arvioidaan toimenpiteen laadun lisäksi myös uudistamisketjun suunnittelun onnistuminen. Viljellyllä uudistusalalla arvioidaan maanmuokkauksen toteutusta sekä kylvön tai istutuksen tulosta.

# Metsänhoitotöiden laadunhallinta

## Ympyräkoealan mittaus

##  [Metsänuudistamisen laatukriteerit metsänhoidon suosituksissa](/fi/node/3666)

Table
| Kriteeri | Laadun kuvaus |
| --- | --- |
| Uudistamisen suunnittelu | Uudistamisen suunnittelu |
| Uudistamistoimet on toteutettu viivyttelemättä | Maanmuokkaus ja viljelytyöt on tehty viivyttelemättä uudistushakkuun jälkeen, viimeistään kahden kasvukauden jälkeen uudistushakkuusta.  |
| Uudistamismenetelmä on kohteelle soveltuva | Uudistamismenetelmä on valittu kohteelle sopivaksi, huomioiden kasvupaikka ja maalaji sekä niiden vaihtelu kohteella, suositusten mukaisesti. Kohteen tuhoriskit ja niiden todennäköisyys on huomioitu. Puulajin ja uudistamismenetelmä valinta. |
| Uudistamisalan luonnonhoito on huomioitu | Uudistamisalan suojavyöhykkeet, säästöpuut ja muut mahdolliset luontokohteet ovat rajattu pois uudistusalasta. Ohjeet luonnonhoitoon on annettu. |
| Viljely on tehty jalostetulla materiaalilla | Viljelyssä on käytetty jalostettua alkuperää olevia taimia tai siemeniä näiden saatavuuden mukaan. |
| Vesiensuojelusuunnitelma ja ojitusilmoitus on tehty tarvittaessa | Maanmuokkauksen täydentävät toimet on suunniteltu ja ohjattu käyttämään tarvittavia vesiensuojelutoimia.Ojienkunnostus kohteille on laadittu riittävät vesiensuojelutoimet, ja on tehty vesiensuojelusuunnitelma ja ojitusilmoitus. |
| On varmistettu, että lähtökohdat uudistamiselle ovat kunnossa.  | Uudistamista haittaava pienpuusto on raivattu tarvittaessa. Kohteella ei esiinny puunkasvua haittaavaa ravinne-epätasapainoa tai siitä ollaan huolehtimassa. Hakkuutähteet eivät merkittävästi haittaa uudistamista. |
| Maanmuokkauksen työnjälki | Maanmuokkauksen työnjälki |
| Maanmuokkaus on kohteelle sopiva ja laadukkaasti toteutettu | Tavoitteen mukainen kasvupaikalle ja maalajille soveltuva määrä menetelmän mukaisia laadukkaita viljelypaikkoja on tehty. Maanmuokkausta ei ole toteutettu tarpeettoman voimakkaana ja muokkausjälki on tavoitteiden mukainen. Kasvatuskelpoisia luonnontaimia on mahdollisuuksien mukaan säästetty.Maanmuokkauksen toteutus. |
| Tarvittaessa täydentävien muokkaustapoja on käytetty  | Tarvittaessa täydentäviä muokkaustapoja on käytetty ja samalla on huolehdittu vesitalouden järjestelyistä ja niihin liittyvistä vesiensuojelutoimista. Vesiensuojelu maanmuokkauksessa. Jos ojituksia, ojitus- ja naveromätästystä on toteutettu, on ojaverkosto tehty mahdollisimman suppeana ja vain siihen syvyyteen, joka on ollut välttämätöntä metsän kasvun varmistamiseksi.  |
| Vesiensuojelu on toteutettu suunnitelman mukaisesti | Ojien kunnostuksessa on noudatettu laadittua suunnitelmaa. |
| Viljelyn työnjälki | Viljelyn työnjälki |
| Viljely on kohteelle sopiva ja laadukkaasti toteutettu | Tavoitteen mukainen ja sopiva määrä kasvupaikalle ja maalajille tarkoitettuja puulajeja on viljelty. Metsänviljely istuttamalla ja kylvämällä. |
| Viljelymateriaali on varastoitu ja säilytetty oikein | Viljelymateriaali on säilytetty ja varastoitu oikein.  |
| Istutustiheys ja siemenmäärä on tarkoituksen mukainen | Viljely on toteutettu sopivalla taimi/siemen määrällä, joka huomioi lähtökohdat, käytetyt menetelmät ja tavoitteet. |
| On viljelty maanmuokkausmenetelmän mukaisiin kohtiin | Viljely on toteutettu laadukkaille viljelypaikoille eli istutus on tehty mättään/laikun keskelle.Puulajisekoituksen mahdollistamiseksi osa muokatuista viljelypaikoista on voinut jäädä viljelemättä taimettuen luontaisesti, sekä on voitu käyttää sekaviljelytekniikoita.  |
| Taimet on istutettu oikein | Taimet ovat istutettu sopivan syvään niin, että paakun päälle tulee 3-6 cm kivennäismaata. Istutetut taimet on tiivistetty, jolloin ne eivät irtoa, jos tainta nykäistään kevyesti. |
| Taimien pakkausmateriaalit on kuljetettu pois ja kierrätetty asianmukaisesti. | Taimilaatikot on tuotu pois uudistusalalta ja kierrätetty asianmukaisesti. |
| Luontainen uudistaminen | Luontainen uudistaminen |
| Luontaisen uudistamisen onnistumisen edellytykset on varmistettu | Luontaisen uudistamisen alalle on tehty kevyt maanmuokkaus, tai kohteen luontainen uudistuminen on muutoin mahdollista. Siemenpuut ovat hyvälaatuisia (suorarunkoisia, vähäoksaisia,  elinvoimaiset latvukset) ja ne ovat uudistusalalla sijainniltaan ja määrällisesti suositusten mukaiset.   |
| Luonnonhoidon toteutus | Luonnonhoidon toteutus |
| Tärkeät luontokohteet ja erityiset lajiesiintymät on turvattu | Monimuotoisuudelle tärkeät luontokohteet sekä erityiset lajiesiintymät on turvattu rajaamalla pois uudistusalasta. |
| Säästö- ja lahopuita sekä suojatiheikköjä on jätetty tai tehty | Säästöpuita ja säästöpuuryhmiä on jätetty tavoitteen mukaisesti. Lahopuut on säästetty ja niitä on varottu. Tekopökkelöitä on tehty tarvittava määrä.On huolehdittu, ettei järeitä maalahopuita ole rikottu. On huolehdittu, ettei ole muokattu alle kahden metrin päästä eläviä säästöpuita. |
| Suoja- ja vaihettumisvyöhykkeitä on jätetty | Vesien varsille on jätetty suojavyöhykkeet.Soiden reunoille on jätetty vaihettumisvyöhykkeet. Monimuotoisuutta on edistetty pellon reunavyöhykkeellä mahdollisuuksien mukaan. |

Metsänuudistamisen laatuun on tärkeää kiinnittää huomiota heti siinä vaiheessa, kun metsän uudistushakkuusta päätetään. Uudistamisvaiheeseen sisältyy uudistamismenetelmän valinta ja siihen liittyvien toimenpiteiden suunnittelu.

Taimikonhoidon suunnittelussa on suositeltavaa huomioida
- toimenpiteen tarpeellisuus ja ajoitus
- luonnonhoidon toteutus kuten tiheiköt ja monipuolisen lehtipuuston varmistaminen
- tuhoriskit: hirvieläintuho, juurikääpäriski sekä lumituhoriski
- metsänomistajan tavoitteet.

# Metsänhoitotöiden laadunhallinta

## Ympyräkoealan mittaus

##  [Taimikonhoidon laatukriteerit metsänhoidon suosituksissa](/fi/node/3667)

Table
| Kriteeri | Laadun kuvaus |
| --- | --- |
| Taimikonhoidon suunnittelu | Taimikonhoidon suunnittelu |
| Taimikonhoito on tehty oikea-aikaisesti | Toimenpide on ajoitettu metsänhoidon suositusten mukaisesti. Varhaisperkaus yleensä 4-5 vuotta ja taimikonharvennus yleensä 10-12 vuotta uudistamisesta, pohjoisemmassa ja karummilla kankailla hieman myöhemmin.Katso tarkemmin: varhaisperkaus ja taimikonharvennus. |
| Valittu taimikonhoitomenetelmä on kohteelle soveltuva | Kohteelle on suunniteltu oikea taimikonhoitotoimenpide, varhaisperkaus voi joillain kohteilla jäädä välistä.  |
| Luonnonhoito on huomioitu ja ohjeistettu | Taimikonhoidon toteuttajille on ohjeistettu kohteella huomioitava luonnonhoito tarvittavilla kartoilla yms. |
| Työnjälki varhaisperkaus | Työnjälki varhaisperkaus |
| Kasvatettavien taimien kasvuedellytykset on varmistettu | Kasvatettavien taimien ympärystö on raivattu kilpailevasta kasvustosta, eritoten lehtipuuvesakosta, 1 m säteeltä kasvatettavista taimista.Katso tarkemmin: varhaisperkaus kuusivaltainen taimikko ja varhaisperkaus mäntyvaltainen taimikko. |
| Puulajikirjon säilymisestä, sekapuustoisuudesta ja lehtipuusekoituksesta halutussa määrin on huolehdittu | Raivauksessa on säästetty kasvatettavaksi aiottua lehtipuustoa, huolehtien puuston pituusjakauman tasaisuudesta tai jättäen kasvatettavaa puustoa lyhyempiä lehtipuita.Puulajikirjoa on ylläpidetty eli kaikkia kohteella olevia puulajeja löytyy myös raivauksen jälkeen. |
| Puustotuhoriskit on huomioitu | Havupuustoa ei ole raivattu sulan maan kaudella, kun vrk keskilämpötila on yli +5 astetta ja ollaan juurikäävän riskialueella. Hirvieläintuhoriskialueella varhaisperkaus tehdään ajoissa, jo 1 m pituudessa, ja säästetään hirvieläinten jo syömiä taimia kasvatettavien lisäksi. |
| Työnjälki taimikonharvennus | Työnjälki taimikonharvennus |
| Kasvatettava puuston määrä, laatu ja tilajakauma on hyvä | Taimikontiheys ja puulajivalinta on tehty suosituksen mukaan. Taimikonharvennuksen ajankohta ja tavoitetiheydet.Kasvatettavat taimet ovat pääsääntöisesti yli 1 m päässä toisistaan. Huonolaatuiset ja etukasvuiset puut on raivattu. |
| Puulajikirjon säilymisestä, sekapuustoisuudesta ja lehtipuusekoituksesta halutussa määrin on huolehdittu | Lehtipuuosuus on tavoitteen mukainen.Sekapuustoisuus on tavoitteen mukainen.Puulajikirjoa on ylläpidetty eli kaikkia kohteella olevia puulajeja löytyy myös raivauksen jälkeen. |
| Puustotuhoriskit on huomioitu | Havupuustoa ei ole raivattu  sulan maan kaudella, kun vrk keskilämpötila on yli +5 astetta, ja ollaan juurikäävän riskialueella.Korkean hirvieläintuhoriskin alueella taimikonharvennus tehdään vasta 5 m puustoon ja säästetään hirvieläinten jo syömiä taimia kasvatettavien lisäksi. |
| Luonnonhoidon toteutus | Luonnonhoidon toteutus |
| Tärkeät luontokohteet ja erityiset lajiesiintymät on turvattu | Monimuotoisuudelle tärkeät luontokohteet sekä erityiset lajiesiintymät on turvattu. |
| Vaikeakulkuiset ja puuntuotannollisesti vähäarvoiset kohteet on kierretty | Kohtia, joilla puuston kasvu ei vastaa tavoitteita tai maasto/ alue on vaikea kulkuinen, ettei sen raivaamisella saavuteta tavoiteltua hyötyä, voidaan jättää raivaamatta. Näitä voidaan hyödyntää tiheikköinä. |
|  Suojatiheikköjä on jätetty | Suojatiheikköjä on jätetty. Niitä voi sijoittaa eritoten lahopuiden, tekopökkelöiden tai muuten säästettävien kohtien yhteyteen tai vähäarvoisempiin kohtiin. |
| Suoja- ja vaihettumisvyöhykkeitä ei ole raivattu | Vesien varsille on jätetty suojavyöhykkeetSoiden reunoille on jätetty vaihettumisvyöhykkeet.  Monimuotoisuutta on edistetty pellon reunavyöhykkeellä mahdollisuuksien mukaan. |

Taimikonhoidossa varmistetaan kasvatettavien taimien kehitys ja järeytyminen vähentämällä puiden välistä kilpailua. Taimikonhoidon oikea ajoitus ja kasvatettavan puuston sopiva tiheys takaavat kustannustehokkaan ja laadukkaan lopputuloksen.
Taimikoihin on suositeltavaa säästää jo varhaisperkauksessa eri puulajeja, jotta puulajien monipuolisuutta voidaan varmistaa taimikonharvennusvaiheessa. Taimikonharvennuksessa valitaan lopullinen kasvatustiheys ja puulajisuhteet. Taimikonhoitokertoja tulee eri määrä erilaisille kohteille - tyypillisesti 1-3 kertaa ennen ensiharvennusta.

# Metsänhoitotöiden laadunhallinta

## Hankekohtainen otanta

Tarkastus perustuu hankekohtaiseen otantaan. Otantatarkastuksessa arvioidaan kunakin vuonna valmistuneita ja valmistuvia kunnostusojitushankkeita.
Hankkeen arviointi perustuu koeala-arviointiin. Pienillä hankkeilla koealaotanta voi kohdistua koko hankkeen alueelle. Suurilla hankkeilla ja hajallaan olevista käsittelykuvioista koostuvilla hankkeilla tarkastus kohdistuu vain osaan hankkeesta.
Kunnostusojituksen työn laadun jatkuvan kehittämisen päämääränä on, että tuotteen ja palvelun laatu vastaa tilaajan odotuksia ja täyttää kunnostusojitusta koskevan metsä-, ympäristö- ja vesilainsäädännön ja määräysten sekä muiden sopimusten edellytykset.

Kunnostusojituksen suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden osaamista kehitetään ja pidetään yllä jatkuvalla koulutuksella. Samoin on tärkeää pitää kunnostusojituksen suunnittelua ja toteutusta koskevat suositukset ja ohjeet ajan tasalla. Työnlaadun seurannasta kertyvä aineisto on erinomainen väline tässä työssä. Ojituksen suunnittelijoilta ja urakoitsijoilta kerätään myös palautetta kunnostusojituksen eri työvaiheissa ilmenneiden ongelmien välitöntä poistamista varten.

# Metsänhoitotöiden laadunhallinta

## Ojituksen kunnostuksen vastuut ja valvonta

Ojituksen kunnostushankkeen suunnittelijan tulee selvittää ojituksen mahdolliset ympäristöhaitat ja suunnitella toimenpiteet niiden vähentämiseksi. Hän myös tarkistaa ja tarvittaessa varmistaa metsä- ja ympäristöviranomaisilta alueen mahdolliset metsälain, luonnonsuojelulain ja vesilain mukaiset erityiskohteet sekä hoitaa ojituksen ennakkoilmoituksen ELY-keskukseen vesilain ja vesitalousasetuksen mukaisesti.
Lähtökohtana on, että kunnostustyö tehdään laaditun suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmasta poikkeaminen voi vaikuttaa muun muassa vastuukysymyksiin mahdollisissa vahinkotapauksissa. Mikäli työn toteuttaja havaitsee perusteltuja syitä poiketa suunnitelmasta, hän ottaa ennen muutosta yhteyden työn teettäjään.
Ojituksen kunnostussuunnitelmaan työn aikana tehdyt muutokset tulee kirjata hankkeeseen liittyviin asiakirjoihin.

Itse ojituksen kunnostuksen kannalta on tärkeää, että tieto huomioon otettavista metsä-, luonnonsuojelu- ja vesilain mukaisista erityiskohteista välittyy ojituksen toteuttajalle.
Työn suunnittelija ja toteutusorganisaatio vastaavat suunnittelussa ja toteutuksessa ympäristövahingoista ja haitoista. Muutoin vastuu kunnostuksesta aiheutuneista vesistöhaitoista on pääsääntöisesti hyödynsaajilla tai ojitusta varten perustetulla ojitusyhtiöllä.

Metsäkeskus seuraa kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisen kunnostusojituksen työn laatua otannalla tehtävin maastotarkastuksin. Yhtenäisellä tarkastus- ja arviointimenetelmällä saadaan aiempaa parempaa tietoa kunnostusojitushankkeiden suunnittelun ja toteutuksen laadusta, vesiensuojelun onnistumisesta sekä kunnostusojituksen ympäristövaikutuksista.

Metsänhoidolla ohjataan metsien kehitystä haluttuun suuntaan. Metsänkasvatuksen toimenpiteet muodostavat ketjun, jossa edeltävien toteutusten laatu vaikuttaa seuraaviin toimenpiteisiin. Erityisesti oikein toteutettu taimikonhoito mahdollistaa laadukkaan metsän kasvamisen. Laadukas töiden suunnittelu ja toteutus sekä työmaiden laadunhallinta varmistavat kokonaisuuden onnistumisen.

Metsänhoitotöiden laadunhallinta

Metsänhoidolla ohjataan metsien kehitystä haluttuun suuntaan. Metsänkasvatuksen toimenpiteet muodostavat ketjun, jossa edeltävien toteutusten laatu vaikuttaa seuraaviin toimenpiteisiin. Erityisesti oikein toteutettu taimikonhoito mahdollistaa laadukkaan metsän kasvamisen. Laadukas töiden suunnittelu ja toteutus sekä työmaiden laadunhallinta varmistavat kokonaisuuden onnistumisen.  

Korvausta myynnillä tai yksityisen suojelualueen perustamisella Metsälain tarkoittaminen kohteiden suojelusta aiheutuvia kustannuksia voidaan korvata&nbsp;metsätalouden ympäristötuella. Metsänomistajalla on myös mahdollisuus tarjota metsään vapaaehtoiseen suojeluun METSO-ohjelman kautta. Metsänomistaja voi perustaa yksityisen suojelualueen.&nbsp;Tällöin alueen omistus jää metsänomistajalle ja suojelumääräyksistä sovitaan yhdessä metsänomistajan kanssa. Suojelusta maksettava korvaus perustuu metsätalouden yleisiin hinnoitteluperusteisiin.&nbsp;Vaihtoehtoisesti metsänomistaja voi myydä metsän valtiolle, jolloin hän saa korvauksen suojeltavan puuston ja maapohjan arvon mukaisesti. Alueelliset ELY-keskukset tarjoavat pysyviä tai määräaikaisia 20 vuoden suojelusopimuksia. Korvausta suojeluun voi hakea myös yksityisiltä tahoilta. Valtiolle myytävien suojelumetsien ja Metso-ohjelmaan liitettävien metsien korvaukset ovat yksityishenkilöille verotonta tuloa, kun suojelu on pysyvä. Muilta tahoilta saatavat korvaukset ovat verollista tuloa. Metsän pysyvän suojelun kannattavuus paranee heikkotuottoisilla maapohjilla sekä kohteilla, joihin kohdistuu metsätalouden käytönrajoituksia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi purojen ja norojen sekä muiden arvokkaiden pienvesien lähimetsät sekä uhanalaisten lajien esiintymät.

# Metsän suojelu - Talous

## Korvausta myynnillä tai yksityisen suojelualueen perustamisella

Metsälain tarkoittaminen kohteiden suojelusta aiheutuvia kustannuksia voidaan korvata metsätalouden **ympäristötuella**. Metsänomistajalla on myös mahdollisuus tarjota metsään vapaaehtoiseen suojeluun **METSO**-ohjelman kautta.
Metsänomistaja voi perustaa yksityisen suojelualueen. Tällöin alueen omistus jää metsänomistajalle ja suojelumääräyksistä sovitaan yhdessä metsänomistajan kanssa. Suojelusta maksettava korvaus perustuu metsätalouden yleisiin hinnoitteluperusteisiin. Vaihtoehtoisesti metsänomistaja voi myydä metsän valtiolle, jolloin hän saa korvauksen suojeltavan puuston ja maapohjan arvon mukaisesti. Alueelliset ELY-keskukset tarjoavat pysyviä tai määräaikaisia 20 vuoden suojelusopimuksia.
Korvausta suojeluun voi hakea myös yksityisiltä tahoilta. Valtiolle myytävien suojelumetsien ja Metso-ohjelmaan liitettävien metsien korvaukset ovat yksityishenkilöille verotonta tuloa, kun suojelu on pysyvä. Muilta tahoilta saatavat korvaukset ovat verollista tuloa.

Metsän pysyvän suojelun kannattavuus paranee heikkotuottoisilla maapohjilla sekä kohteilla, joihin kohdistuu metsätalouden käytönrajoituksia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi purojen ja norojen sekä muiden arvokkaiden pienvesien lähimetsät sekä uhanalaisten lajien esiintymät.

Vaikka metsään sitoutuneen pääoman tuotto usein heikkenee suojelun seurauksena, on metsänomistajan kuitenkin mahdollista saada suojelusta korvausta.Korvaus voi pysyvän suojelun kohdalla verovapaana tulona olla kilpailukykyinen verrattuna metsätalouskäytön jatkamiseen. Pysyvän suojelun ratkaisuissa tuloja tulee yleensä vain kerran, kun suojelualue perustetaan. Määräaikaisessa suojelussa tulot tulevat kutakin määräaikaa koskien.

Metsän suojelu

Vaikka metsään sitoutuneen pääoman tuotto usein heikkenee suojelun seurauksena, on metsänomistajan kuitenkin mahdollista saada suojelusta korvausta.Korvaus voi pysyvän suojelun kohdalla verovapaana tulona olla kilpailukykyinen verrattuna metsätalouskäytön jatkamiseen. Pysyvän suojelun ratkaisuissa tuloja tulee yleensä vain kerran, kun suojelualue perustetaan. Määräaikaisessa suojelussa tulot tulevat kutakin määräaikaa koskien. 

Metsän suojelu - Talous

Metsien muuttuva käyttö on muokannut suomalaista metsämaisemaa vuosisatojen aikana. Kuva: © Erkki Oksanen / Luke. Metsänomistaja tekee päätöksiä ajan ja paikan suhteen Metsänhoidon suositukset auttavat metsänomistajaa löytämään lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita. Tärkeää on, että hänelle muodostuu hyvä kokonaiskuva metsistään sekä visio niiden tulevaisuudesta. Metsänomistajan on myös tarpeellista tunnistaa toiminnan erilaiset riskit. Metsänhoidon suunnittelu edellyttää metsänomistajan tavoitteiden lisäksi tietoa metsätilan puustosta, kasvupaikoista, luontokohteista sekä puunkorjuun ja metsän eri käyttömuotojen mahdollisuuksista ja rajoitteista. Metsän rakennetta voi suunnata eri metsänhoitomenetelmillä tavoitteiden mukaiseksi. Puuston rakenne ja kasvupaikan olosuhteet saattavat kuitenkin rajata käytettävää keinovalikoimaa.Vanhatalo, K et al. (toim.) 2020. Metsänhoidon suositukset – Metsien kestävän hoidon ja käytön perusteet. Tapion julkaisuja. Metsänomistajalla voi olla erilaisia painotuksia metsätiloille, metsikkökuvioille tai yksittäisille metsän kohdille. Samoin lähivuosien ja myöhempien vuosien tavoitteet voivat vaihdella. Metsänhoidon vaikutuksia ja kestävyyden toteutumista on tarpeen tarkastella yksittäistä metsikköä laajempina kokonaisuuksina ja lähivuosia pidemmällä aikavälillä. Metsien käytön suunnittelusovelluksilla voidaan ennustaa metsien kehitystä ja tukea metsänomistajan päätöksentekoa esimerkiksi erilaisilla skenaariolaskelmilla. Metsänhoidon suositusten asema suhteessa metsäsuunnitteluun. Metsänhoidon suositukset kuvaavat vaihtoehtoisia käsittelyketjuja metsän kehityslaskelmiin. Lisäksi suositukset auttavat metsänomistajaa määrittelemään tavoitteita ja rajoitteita, sekä suunnittelemaan yksittäisiä metsänhoitotoimenpiteitä. Metsän käsittely-yksiköt Suomessa metsänhoito perustuu metsikkötalouteen, jossa metsätilaa tarkastellaan metsikkökuvioittain. Metsänhoidon toimenpiteet kohdistetaan käsittelyaloille, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta metsikkökuviosta. Metsikkökuvio on kasvupaikaltaan, puuston kehitysvaiheeltaan ja käsittelyhistorialtaan yhtenäinen metsän osa. Tavallisesti metsikkökuvioiden koko vaihtelee alle hehtaarista muutamiin hehtaareihin. Kuvion sisällä voidaan erottaa pieniä osametsiköitä muun muassa maaperän pienpiirteisen vaihtelun perusteella tai muusta metsästä poikkeavan kasvillisuuden perusteella.Käsittelyalue tai korjuulohko on yhdestä tai useammasta metsikkökuviosta tai kuvion osasta koostuva kokonaisuus. Käsittelyalue rajataan niin, että se on metsän kasvatukselle tarkoituksenmukainen. Rajauksessa otetaan puunkorjuun lisäksi huomioon metsänuudistaminen, metsäluonnon monimuotoisuus, maisema ja metsien monikäyttö. Luonto- ja kulttuuriperintökohteet rajataan niiden luonnollisten rajojen mukaisesti.Metsätiloiksi luetaan ne metsää sisältävät maatilat, jotka sisältyvät verohallinnon rekisteriin. Maatila on itsenäinen taloudellinen yksikkö, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Metsätila voi koostua useammasta metsämaata sisältävästä kiinteistöstä ja/tai määräalasta. Metsätilakokonaisuus tarkoittaa kaikkia saman omistajan tai samojen omistajien metsätiloja yhdessä, eli metsäomaisuutta.Metsäsuunnitelma on metsänomistajan lähtökohdista laadittu metsäomaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsäsuunnitelmaan sisältyy selvitys metsän puuvaroista ja tilasta, luontoarvoista, käyttömahdollisuuksista sekä metsän hoitotarpeista. Hyvä metsänhoito on suunnitelmallista. Suunnittelu edellyttää metsänomistajan tavoitteiden lisäksi tietoa metsätilan puustosta, kasvupaikoista, luontokohteista sekä puunkorjuun ja metsän eri käyttömuotojen mahdollisuuksista ja rajoitteista. Suunnittelussa tulee huolehtia, että käsittelyalueet rajataan tarkoituksenmukaisiksi ja riittävän suuriksi. Lue lisää samasta aiheesta: Metsätilan hoito | Metsänomistamisen tavoitteet Hyvä metsänhoito on suunnitelmallista, ja metsänomistajan tavoitteet luovat pohjan metsien pitkäjänteiselle käytölle.

# Suunnitelmallinen metsien hoito ja käyttö

Hyvä metsänhoito on suunnitelmallista, ja metsänomistajan tavoitteet luovat pohjan metsien pitkäjänteiselle käytölle.

# Suunnitelmallinen metsien hoito ja käyttö

## Metsänomistaja tekee päätöksiä ajan ja paikan suhteen

Metsänhoidon suositukset auttavat metsänomistajaa löytämään lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita. Tärkeää on, että hänelle muodostuu hyvä kokonaiskuva metsistään sekä visio niiden tulevaisuudesta. Metsänomistajan on myös tarpeellista tunnistaa toiminnan erilaiset riskit.
Metsänhoidon suunnittelu edellyttää metsänomistajan tavoitteiden lisäksi tietoa metsätilan puustosta, kasvupaikoista, luontokohteista sekä puunkorjuun ja metsän eri käyttömuotojen mahdollisuuksista ja rajoitteista. Metsän rakennetta voi suunnata eri metsänhoitomenetelmillä tavoitteiden mukaiseksi. Puuston rakenne ja kasvupaikan olosuhteet saattavat kuitenkin rajata käytettävää keinovalikoimaa.

Metsien käytön suunnittelusovelluksilla voidaan ennustaa metsien kehitystä ja tukea metsänomistajan päätöksentekoa esimerkiksi erilaisilla skenaariolaskelmilla.

# Suunnitelmallinen metsien hoito ja käyttö

## Metsän käsittely-yksiköt

Suomessa metsänhoito perustuu metsikkötalouteen, jossa metsätilaa tarkastellaan metsikkökuvioittain. Metsänhoidon toimenpiteet kohdistetaan käsittelyaloille, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta metsikkökuviosta.
**Metsikkökuvio** on kasvupaikaltaan, puuston kehitysvaiheeltaan ja käsittelyhistorialtaan yhtenäinen metsän osa. Tavallisesti metsikkökuvioiden koko vaihtelee alle hehtaarista muutamiin hehtaareihin. Kuvion sisällä voidaan erottaa pieniä osametsiköitä muun muassa maaperän pienpiirteisen vaihtelun perusteella tai muusta metsästä poikkeavan kasvillisuuden perusteella.**Käsittelyalue** tai korjuulohko on yhdestä tai useammasta metsikkökuviosta tai kuvion osasta koostuva kokonaisuus. Käsittelyalue rajataan niin, että se on metsän kasvatukselle tarkoituksenmukainen. Rajauksessa otetaan puunkorjuun lisäksi huomioon metsänuudistaminen, metsäluonnon monimuotoisuus, maisema ja metsien monikäyttö. Luonto- ja kulttuuriperintökohteet rajataan niiden luonnollisten rajojen mukaisesti.**Metsätiloiksi** luetaan ne metsää sisältävät maatilat, jotka sisältyvät verohallinnon rekisteriin. Maatila on itsenäinen taloudellinen yksikkö, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Metsätila voi koostua useammasta metsämaata sisältävästä kiinteistöstä ja/tai määräalasta. Metsätilakokonaisuus tarkoittaa kaikkia saman omistajan tai samojen omistajien metsätiloja yhdessä, eli metsäomaisuutta.**Metsäsuunnitelma** on metsänomistajan lähtökohdista laadittu metsäomaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsäsuunnitelmaan sisältyy selvitys metsän puuvaroista ja tilasta, luontoarvoista, käyttömahdollisuuksista sekä metsän hoitotarpeista.
Hyvä metsänhoito on suunnitelmallista. Suunnittelu edellyttää metsänomistajan tavoitteiden lisäksi tietoa metsätilan puustosta, kasvupaikoista, luontokohteista sekä puunkorjuun ja metsän eri käyttömuotojen mahdollisuuksista ja rajoitteista. Suunnittelussa tulee huolehtia, että käsittelyalueet rajataan tarkoituksenmukaisiksi ja riittävän suuriksi.

# Suunnitelmallinen metsien hoito ja käyttö

## \[H2\]

**Lue lisää samasta aiheesta**: Metsätilan hoito | [**Metsänomistamisen tavoitteet**](/fi/kategoriat/metsanomistamisen-tavoitteet)

Suunnitelmallinen metsien hoito ja käyttö

Hyvä metsänhoito on suunnitelmallista, ja metsänomistajan tavoitteet luovat pohjan metsien pitkäjänteiselle käytölle. 

METSO-ohjelman puustoiset elinympäristöt METSO ohjelma edistää suojelua ja luonnonhoitoa monimuotoisuuden kannalta merkittävissä puustoisissa elinympäristöissä, joita ovat: Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot METSO-ohjelman vaihtoehdot metsänomistajalle METSO-ohjelman tarjoamat vaihtoehdot metsänomistajalle ovat pysyvä suojelu, määräaikainen suojelu ja metsäluonnonhoito. Sopiva vaihtoehto mietitään yhdessä metsänomistajan kanssa alueen luonnonarvojen ja metsänomistajan tavoitteiden pohjalta.&nbsp;METSO-ohjelman valintaperusteet on päivitetty vuonna 2016. Pysyvä suojelu Kun metsäalue suojellaan pysyvästi, se on poissa metsätalouskäytöstä, mutta esimerkiksi jokamiehenoikeuksia suojelu ei yleensä rajoita. Metsän pysyvän suojelun vaihtoehtoja on kolme: Yksityisen suojelualueen perustaminen. Alueen myyminen valtiolle. Alueen vaihto valtion maahan. Määräaikainen suojelu ja ympäristötukisopimus Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen ympäristötukisopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Tyypillisiä ympäristötukikohteita ovat esimerkiksi metsälain suojaamat arvokkaat elinympäristöt, jotka voidaan tuen avulla turvata lain antamaa suojaa laajempina kokonaisuuksina. Myös muita luonnonarvoiltaan merkittäviä METSO-ohjelman elinympäristöjä voidaan perustaa ympäristötukialueiksi. Luonnonsuojelulain nojalla toteutettavan määräaikaisen suojelujakson pituus määritellään kohteen luonnonarvojen ja maanomistajan toiveiden perusteella. Pisimmillään se voi olla 20 vuotta. Määräaikaisen luonnonsuojelualueen perustaminen soveltuu kohteille, joiden luonnonarvot muuttuvat verrattain nopeasti. Metsäluonnonhoito Luonnonhoito voi olla luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi. Luonnonhoitotyöt suunnitellaan yhdessä metsänomistajan kanssa eikä metsänomistajalle aiheudu hoidosta kuluja. Lisätietoa METSO-ohjelmasta.

# Metsän suojelu METSO-ohjelman avulla

## METSO-ohjelman puustoiset elinympäristöt

METSO ohjelma edistää suojelua ja luonnonhoitoa monimuotoisuuden kannalta merkittävissä puustoisissa elinympäristöissä, joita ovat:
- Lehdot
- Runsaslahopuustoiset kangasmetsät
- Pienvesien lähimetsät
- Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat
- Metsäluhdat ja tulvametsät
- Harjujen paahdeympäristöt
- Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet
- Puustoiset perinnebiotoopit
- Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt
- Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot

# Metsän suojelu METSO-ohjelman avulla

## METSO-ohjelman vaihtoehdot metsänomistajalle

**Pysyvä suojelu**

METSO-ohjelman tarjoamat vaihtoehdot metsänomistajalle ovat pysyvä suojelu, määräaikainen suojelu ja metsäluonnonhoito. Sopiva vaihtoehto mietitään yhdessä metsänomistajan kanssa alueen luonnonarvojen ja metsänomistajan tavoitteiden pohjalta. METSO-ohjelman valintaperusteet on päivitetty vuonna 2016.
Kun metsäalue suojellaan pysyvästi, se on poissa metsätalouskäytöstä, mutta esimerkiksi jokamiehenoikeuksia suojelu ei yleensä rajoita. Metsän pysyvän suojelun vaihtoehtoja on kolme:
1 . Yksityisen suojelualueen perustaminen.
2 . Alueen myyminen valtiolle.
3 . Alueen vaihto valtion maahan.

# Metsän suojelu METSO-ohjelman avulla

## METSO-ohjelman vaihtoehdot metsänomistajalle

**Metsäluonnonhoito**

Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen ympäristötukisopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Tyypillisiä ympäristötukikohteita ovat esimerkiksi metsälain suojaamat arvokkaat elinympäristöt, jotka voidaan tuen avulla turvata lain antamaa suojaa laajempina kokonaisuuksina. Myös muita luonnonarvoiltaan merkittäviä METSO-ohjelman elinympäristöjä voidaan perustaa ympäristötukialueiksi.
Luonnonsuojelulain nojalla toteutettavan määräaikaisen suojelujakson pituus määritellään kohteen luonnonarvojen ja maanomistajan toiveiden perusteella. Pisimmillään se voi olla 20 vuotta. Määräaikaisen luonnonsuojelualueen perustaminen soveltuu kohteille, joiden luonnonarvot muuttuvat verrattain nopeasti.

# Metsän suojelu METSO-ohjelman avulla

## METSO-ohjelman vaihtoehdot metsänomistajalle

**Lisätietoa [METSO-ohjelmasta](https://www.metsonpolku.fi/fi-FI).**

Luonnonhoito voi olla luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi. Luonnonhoitotyöt suunnitellaan yhdessä metsänomistajan kanssa eikä metsänomistajalle aiheudu hoidosta kuluja.

Metsänomistaja voi suojella metsänsä monimuotoisuutta vapaaehtoisesti ja valtion maksamaa korvausta vastaan METSO:n ohjelman avulla (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma 2014-2025).
Metsän erityispiirteiden tunnistamisessa ja suojelupäätöstä arvioitaessa metsänomistajan kannattaa ottaa ELY-keskukseen tai Metsäkeskuksen METSO-vastaavaan. Sopimus metsän suojelusta tehdään ELY-keskuksen kanssa. Lisätietoa korvaustasoista ja korvausten verovapaudesta pysyvässä suojelussa saa mainituilta tahoilta.

Metsänomistaja voi suojella metsänsä monimuotoisuutta vapaaehtoisesti ja valtion maksamaa korvausta vastaan METSO:n ohjelman avulla (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma 2014-2025).

Metsän erityispiirteiden tunnistamisessa ja suojelupäätöstä arvioitaessa metsänomistajan kannattaa ottaa ELY-keskukseen tai Metsäkeskuksen METSO-vastaavaan. Sopimus metsän suojelusta tehdään ELY-keskuksen kanssa. Lisätietoa korvaustasoista ja korvausten verovapaudesta pysyvässä suojelussa saa mainituilta tahoilta.

Metsän suojelu METSO-ohjelman avulla

Metsätilan taloudellisen arvon määrittäminen kuuluu osaksi omistajan vaihdosta. Arvoa nostaa esimerkiksi hyvä saavutettavuus. Kuva: © Tarja Ollas Tiivistelmä Onnistunut metsätilan omistusjärjestely ja verovaikutusten hallinta edellyttää hyvää juridista tietämystä. Toteutukseen on hyvä hankkia asiantuntija-apua.Luopujan vaihtoehdot ovat: kauppa, lahjanluonteinen kauppa, lahja, testamentti ja perintö ilman testamenttia lakimääräisen perimyksen mukaisesti. Luovutuksessa on mahdollista hyödyntää myös osakeyhtiö- tai yhteismetsämuotoa.Luovutuksessa voidaan sopia erikseen metsätilan omistusoikeuden ja hallintaoikeuden siirtymisestä.Jos metsäkiinteistö siirtyy perintönä, saaja ei voi hyödyntää muiden vaihtoehtojen veroetuja. Kuolinpesä ei ole suositeltava pitkäaikaiseksi omistusmuodoksi.Metsätilan sukupolvenvaihdoksen vaiheisiin kuuluvat muun muassa keskustelu perheen tai suvun kanssa, asiantuntija-avun hankkiminen, metsän arvonmääritys ja nykytilan selvittäminen, osapuolten tarkempien tavoitteiden määrittäminen, vaihtoehtojen vertailu ja omistajanvaihdoksen toteuttaminen.Metsän omistusmuotoja ovat muun muassa yksin tai yhdessä puolison kanssa, metsäyhtymä, kuolinpesä, yhteismetsä ja osakeyhtiö. Metsätilan omistajanvaihdos Metsätilat ovat kiinteää omaisuutta, joita voidaan kaupata, vaihtaa, testamentata tai lahjoittaa kuten muitakin kiinteistöjä. Metsätilan omistajanvaihdos tulee ajankohtaiseksi, kun omistaja haluaa luopua metsistään, harkitsee metsätilan siirtoa seuraavalle sukupolvelle tai jos tilan omistaja menehtyy. Metsäomaisuus voi koostua yhdestä tai useammasta kiinteistöstä. Omistajanvaihdos voi koskea koko metsäomaisuutta eli metsälöä, osaa kiinteistöistä tai määräalaa yksittäisestä kiinteistöstä. Omistajanvaihdos voidaan toteuttaa osittaisena myös siten, että metsät jäävät luopujan ja jatkajan yhteisomistukseen tai luopuja pidättää itsellään metsiä koskevan hallintaoikeuden. Vaihtoehtoja toteuttaa omistajanvaihdos on useita. Tyypillisimpiä tapoja saada metsää ovat metsän osto tai periminen. Vaihdostapa vaikuttaa luopujan ja jatkajan verotukseen, joten vaihtoehtoja on syytä arvioida. Metsätilan sukupolvenvaihdos Mikäli metsänomistajalla on toive siirtää metsää seuraavalle sukupolvelle tai suoraan lapsenlapselle, on keskustelu omistajanvaihdoksesta hyvä aloittaa mahdollisen jatkajan tai jatkajien kanssa ajoissa. Tällöin puhutaan niin sanotusta metsätilan sukupolvenvaihdoksesta. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa otetaan selvää vaihtoehdoista ja keskustellaan avoimesti luopujan ja jatkajan toiveista ja tilanteesta. Näin varmistetaan, että metsätilan omistajanvaihdos sujuu hallitusti ja metsätilalla vaalitut arvot ja tavoitteet välittyvät jatkajan tietoon. Metsätilan onnistunut sukupolvenvaihdos edellyttää hyvää juridista tietämystä omistusjärjestelyistä ja verotuksesta. Näkemys metsänomistuksen mahdollisuuksista on tärkeä osa kokonaisuutta. Toteutukseen on siksi hyvä hankkia asiantuntija-apua. Omistajanvaihdoksessa tarkasteltavat tekijät Sopivin vaihtoehto omistajanvaihdokseen riippuu siitä, kenen näkökulmasta vaihdosta katsotaan: luopujan, jatkajan vai molempien. Tarkasteltavia tekijöitä ovat muun muassa: talous: luopujan/jatkajan henkilökohtainen taloudellinen tilanne ja tarpeetverotus: omistajanvaihdoksen veroseuraamukset, kuten perintövero, lahjavero, luovutusvoittovero, varainsiirtovero sekä metsätalouden veroedut: metsävähennys ja metsälahjavähennysmetsän mahdollisuudet ja taloudellinen arvo: metsän tilanne, kuten hakkuumahdollisuudet ja investointitarpeet sekä mahdolliset käyttörajoitteet. Omistajanvaihdoksen menetelmien kuvaukset Metsätila voi vaihtaa omistajaa lahjoituksen, kaupan, lahjanluonteisen kaupan tai perinnön myötä. Omistajanvaihdoksen yhteydessä metsän omistus voidaan myös tarvittaessa muuttaa yksityishenkilön suorasta omistuksesta yhteismetsä- tai osakeyhtiömuotoon. Luovuttaja voi myös pidättää itselleen tai yhdelle tai useammalle henkilölle määräaikaisen tai elinikäisen hallintaoikeuden omaisuuteen luovutuksen yhteydessä. Lisätietoa ja tukea päätöksentekoon omistajanvaihdoksesta Suomen metsäkeskus&nbsp;tarjoaa koulutuksia ja tarkempaa tietoa omistajanvaihdokseen liittyvistä seikoista, joita metsästä luopuvan sekä uuden metsänomistajan on syytä ottaa huomioon. Myös seuraavilta tahoilta saa neuvoja omistajanvaihdokseen: Verohallinto: verotus ja huojennusehdotMetsäalan palveluntarjoajat: metsänhoidon ja omistajanvaihdoksen suunnittelu, asiantuntija-apu ja malliasiakirjat. Palveluntarjoajia löytyy esimerkiksi Metsään.fi-palvelusta.Juristit tai tilitoimistot: oikeudellinen ja taloudellinen neuvonta. Osa toimijoista on erikoistunut metsänomistuksen juridisiin ja verotuksellisiin erityiskysymyksiin.Lisätietoa aiheesta: Uuden metsänomistajan opas, Verohallinto. Metsän omistusmuodot Metsän omistusmuoto vaikuttaa metsäomaisuuden hallinnointiin, talouteen sekä käytännön päätöksentekoon. Yksityisomistus omistusmuotona Yleisimmin metsätilan omistaa yksi henkilö tai puolisot yhdessä. Puolisoilla voi olla myös omia metsäkiinteistöjä. Vaikka puolisoilla olisi omat tilat, voidaan heidät kuitenkin verotuksessa katsoa yhdeksi metsätalouden harjoittajaksi ja tällöin he antavat vain yhden metsäveroilmoituksen. Näin toimitaan varsinkin silloin, jos metsätilat ovat samassa kunnassa. Metsäyhtymä omistusmuotona Yhtymä on omistusmuoto, jossa vähintäänkin kaksi osapuolta, jotka eivät ole puolisoita, omistavat metsäkiinteistön yhdessä. Yhtymäosuudet eli määräosat ilmaistaan murtolukuina. Samojen murtolukujen perusteella metsätalouden tulos tai tappio jaetaan yhtymän osakkaiden omassa verotuksessa huomioitavaksi. Tyypillisiä esimerkkejä yhtymistä ovat vanhempien ja lasten tai sisarusten yhteisesti omistama metsätila. Tilaa koskeva päätöksenteko&nbsp;edellyttää lähtökohtaisesti osakkaiden yksimielisyyttä. Päätöksentekoa voi helpottaa yhteishallintasopimuksella, jolla esimerkiksi yksi yhtymän jäsenistä valtuutetaan hoitamaan yhtymän asioita yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Myös enemmistöpäätöksenteosta voidaan sopia. Yhtymäosuuden osto on kiinteän omaisuuden kauppaa, josta syntyy metsävähennyspohjaa. Metsäyhtymä muodostuu esimerkiksi silloin, jos henkilöt ostavat yhdessä metsätilan. Tyypillinen metsäyhtymän muodostumistapa on myös henkilön kuolema, jolloin perinnönjättäjän ja lesken yhteisesti omistamasta metsätilasta muodostetaan yhtymä. Myös kuolinpesässä tehdyn ositus- ja perinnönjakosopimuksen myötä muodostuu usein metsäyhtymä, mikäli metsät osoitetaan jaossa vähintään kahden osakkaan yhteisomistukseen. Kuolinpesä omistusmuotona Henkilön kuollessa muodostuu kuolinpesä, jonka osakkaita ovat yleensä leski ja rintaperilliset, eli lapset. Osakkailla on oikeus osallistua kuolinpesän yhteishallintoon. Jakamaton kuolinpesä voi toimia metsätalouden harjoittajana siihen saakka, kunnes kuolinpesässä tehdään perinnönjako. Kuolinpesää ja sen omaisuutta koskevat päätökset edellyttävät pääsääntöisesti yksimielisyyttä, kuten metsäyhtymässäkin. Kuolinpesä ei ole suositeltava pitkäaikaiseksi omistusmuodoksi. Kuolinpesä on syytä purkaa, kun se on selvitetty. Metsätilan pirstomista on vältettävä, sillä se vaikeuttaa tilan käyttöä sekä taloudellisessa että hallinnollisessa mielessä. Tilan voi säilyttää yhtenäisenä joko jakamalla sen yhdelle perilliselle tai muodostamalla siitä metsäyhtymä. Metsätilan liittäminen yhteismetsään tai uuden yhteismetsän perustaminen voivat myös olla hyviä ratkaisuja. Kuolinpesässä metsätalouden verovuoden tappiot jäävät vähennettäväksi kuolinpesän myöhemmistä voitollisista tuloksista. Jos voitollisia tuloksia ei synny seuraavan kymmenen vuoden aikana, ei tappioita voi enää lainkaan vähentää. Sen sijaan metsäyhtymän mahdolliset tappiot välittyvät jo samana verovuonna osakkaiden henkilökohtaisessa verotuksessa huomioitaviksi, jolloin metsätalouden tappiot saadaan hyödynnetyksi osakkaiden muiden pääomatulojen tai ansiotulojen verotuksessa. Kuolinpesäosuuden osto on irtaimen omaisuuden kauppaa, joten siitä ei synny metsävähennysoikeutta. Samasta syystä kuolinpesäosuuden myynnistä voi joutua maksamaan luovutusvoittoveroa, jos luovutusvoittoa syntyy, vaikka lähisukulaisten välisen metsätilakaupan luovutusvoiton verovapaus muilta osin toteutuisi. Siksi kuolinpesät ovat tässä suhteessa verotuksellisesti epäedullinen omistusmuoto. Yleensä ennen osakkaiden välisiä metsäomaisuuden luovutuksia kuolinpesä kannattaa purkaa perinnönjakosopimuksella. Metsää sisältävän kuolinpesän purkamistapoja Muodostetaan yhtymä jametsätalouden harjoittamista jatketaan yhtymänäjoku yhtymän osakkaista ostaa yhtymäosuudet muilta ja jatkaa itsenäisesti tilan metsätalouttaperustetaan yhtymän pohjalta yhteismetsä tai liitytään olemassa olevaan yhteismetsään.Jaetaan kuolinpesän omaisuus siten, että yksi saa metsän ja muut muuta omaisuutta.Jaetaan kuolinpesän metsät määräaloina osakkaille.Ongelmana on tilarakenteen pirstoutuminen pienemmäksi.Jos perilliset myyvät metsän tai oman osuutensa kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymisestä, voidaan luovutusvoittolaskelmassa käyttää hankintamenona metsän myyntihintaa, jolloin luovutusvoittoveroseuraamuksia ei tule. Verovuosi tarkoittaa perintöverotuksessa sitä vuotta, jolloin perinnönjättäjä on kuollut. Myyntihinnan käyttäminen hankintamenona edellyttää kuitenkin sitä, että perintöverotukseen haetaan oikaisua toteutuneen myyntihinnan perusteella.Myydään metsäomaisuus ulkopuoliselle, jos yhtymässä ei ole metsätaloudesta kiinnostunutta jatkajaa. Myynnin veroseuraamuksiin voi vaikuttaa se, myydäänkö metsät ennen vai jälkeen kuolinpesän purkamista. Yhteismetsä omistusmuotona Yhteismetsä on osakaskiinteistöille kuuluvaa yhteistä aluetta. Osakaskiinteistöjen määrä ja niihin sisältyvä yhteismetsäosuuksien määrä voi vaihdella. Osakaskiinteistöjen omistajat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan, jonka tehtävänä on huolehtia yhteismetsää koskevien asioiden hoidon järjestämisestä. Käytännön toiminnasta vastaa joko toimitsija tai osakaskunnan valitsema hoitokunta. Yhteismetsät ovat kirjanpitovelvollisia. Pakollisen kirjanpidon ansiosta yhteismetsän talouden ja kannattavuuden seuranta on selkeää. Yhteismetsien verokanta on alhaisempi kuin muissa omistusmuodoissa, eli 26,5 % (2026). Yhteismetsä vastaa veron maksusta ja yhteismetsän osakkailleen jakama ylijäämä on osakkaille verovapaata tuloa. Kun yhteismetsä on suuri, toiminnasta syntyy mittakaavaetuja ja voidaan saada säännöllisiä, jopa vuosittaisia tuloja. Osakeyhtiö omistusmuotona Osakeyhtiö on perinteinen yritystoiminnan järjestäytymismalli. Siinä omistajat vastaavat osakeyhtiön velvoitteista vain sijoittamallaan pääomalla. Osakeyhtiötä verotetaan yhteisönä ja osakeyhtiön maksamat osingot ovat yleensä veronalaista pääomatuloa osakkeenomistajille. Listaamattomien yhtiöiden (ei pörssiyhtiö) jakamien osinkojen verotus riippuu yhtiön nettovarallisuudesta. Vakavaraisesta yhtiöstä saatuja osinkoja verotetaan kevyemmin, kun taas velkaisen osakeyhtiön osinkoja verotetaan raskaammin ja osittain omistajan ansiotuloina. Kun perustetaan osakeyhtiö, yhtiöön apporttina (apportti = muu kuin rahasijoituksena yritykseen laitettu omaisuus) tuoduista metsistä joudutaan suorittamaan varainsiirtovero ja mahdollinen luovutusvoittovero. Yhtiöllä ei ole myöskään&nbsp;metsätalouden veronalaisesta pääomatulosta oikeutta menovaraukseen, tuhovaraukseen tai metsävähennykseen, mikä tyypillisesti heikentää yhtiöiden edullisuutta muihin omistusmuotoihin nähden. Järkevin metsän omistusmuoto on kuitenkin aina tapauskohtainen seikka ja riippuu muun muassa metsänomistajan tavoitteista, metsätilan pitoajasta ja metsätaloustoiminnan laajuudesta. Osakeyhtiö on oikeutettu valtion metsätalouden tukiin edellyttäen, että osakkaina on vain luonnollisia henkilöitä ja yhtiön pääasiallisena tarkoituksena on maatila- tai metsätalouden harjoittaminen. Lue lisää samasta aiheesta: Metsätilan hoito | Metsänomistuksen tilanteita Metsätilan omistajanvaihdokseen on useita toteutustapoja, kuten kauppa ja lahjanluonteinen kauppa. Metsää voi omistaa yksin tai yhdessä. Omistusmuoto vaikuttaa muun muassa päätöksenteon malleihin.

# Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot

Metsätilan omistajanvaihdokseen on useita toteutustapoja, kuten kauppa ja lahjanluonteinen kauppa. Metsää voi omistaa yksin tai yhdessä. Omistusmuoto vaikuttaa muun muassa päätöksenteon malleihin.

# Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot

## Tiivistelmä

- Onnistunut metsätilan omistusjärjestely ja verovaikutusten hallinta edellyttää hyvää juridista tietämystä. Toteutukseen on hyvä hankkia asiantuntija-apua.
- Luopujan vaihtoehdot ovat: kauppa, lahjanluonteinen kauppa, lahja, testamentti ja perintö ilman testamenttia lakimääräisen perimyksen mukaisesti. Luovutuksessa on mahdollista hyödyntää myös osakeyhtiö- tai yhteismetsämuotoa.
- Luovutuksessa voidaan sopia erikseen metsätilan omistusoikeuden ja hallintaoikeuden siirtymisestä.
- Jos metsäkiinteistö siirtyy perintönä, saaja ei voi hyödyntää muiden vaihtoehtojen veroetuja. Kuolinpesä ei ole suositeltava pitkäaikaiseksi omistusmuodoksi.
- Metsätilan sukupolvenvaihdoksen vaiheisiin kuuluvat muun muassa keskustelu perheen tai suvun kanssa, asiantuntija-avun hankkiminen, metsän arvonmääritys ja nykytilan selvittäminen, osapuolten tarkempien tavoitteiden määrittäminen, vaihtoehtojen vertailu ja omistajanvaihdoksen toteuttaminen.
- Metsän omistusmuotoja ovat muun muassa yksin tai yhdessä puolison kanssa, metsäyhtymä, kuolinpesä, yhteismetsä ja osakeyhtiö.

# Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot

## Metsätilan omistajanvaihdos

Metsätilat ovat kiinteää omaisuutta, joita voidaan kaupata, vaihtaa, testamentata tai lahjoittaa kuten muitakin kiinteistöjä. Metsätilan omistajanvaihdos tulee ajankohtaiseksi, kun omistaja haluaa luopua metsistään, harkitsee metsätilan siirtoa seuraavalle sukupolvelle tai jos tilan omistaja menehtyy.
Metsäomaisuus voi koostua yhdestä tai useammasta kiinteistöstä. Omistajanvaihdos voi koskea koko metsäomaisuutta eli metsälöä, osaa kiinteistöistä tai määräalaa yksittäisestä kiinteistöstä. Omistajanvaihdos voidaan toteuttaa osittaisena myös siten, että metsät jäävät luopujan ja jatkajan yhteisomistukseen tai luopuja pidättää itsellään metsiä koskevan hallintaoikeuden.
Vaihtoehtoja toteuttaa omistajanvaihdos on useita. Tyypillisimpiä tapoja saada metsää ovat metsän osto tai periminen. Vaihdostapa vaikuttaa luopujan ja jatkajan verotukseen, joten vaihtoehtoja on syytä arvioida.

# Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot

## Metsätilan omistajanvaihdos

**Metsätilan sukupolvenvaihdos**

Mikäli metsänomistajalla on toive siirtää metsää seuraavalle sukupolvelle tai suoraan lapsenlapselle, on keskustelu omistajanvaihdoksesta hyvä aloittaa mahdollisen jatkajan tai jatkajien kanssa ajoissa. Tällöin puhutaan niin sanotusta metsätilan sukupolvenvaihdoksesta.
Sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa otetaan selvää vaihtoehdoista ja keskustellaan avoimesti luopujan ja jatkajan toiveista ja tilanteesta. Näin varmistetaan, että metsätilan omistajanvaihdos sujuu hallitusti ja metsätilalla vaalitut arvot ja tavoitteet välittyvät jatkajan tietoon.
Metsätilan onnistunut sukupolvenvaihdos edellyttää hyvää juridista tietämystä omistusjärjestelyistä ja verotuksesta. Näkemys metsänomistuksen mahdollisuuksista on tärkeä osa kokonaisuutta. Toteutukseen on siksi hyvä hankkia asiantuntija-apua.

# Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot

## Metsätilan omistajanvaihdos

##  [Esimerkki metsätilan sukupolvenvaihdoksen vaiheista](/fi/node/3756)

Table
**Esimerkki metsätilan sukupolvenvaihdoksen vaiheista**| Lähtötilanne: Nykyinen metsänomistaja suunnittelee luopumista omistuksestaan. |
| --- |
| 1. Keskustellaan perheen tai suvun kanssa metsien merkityksestä ja mahdollisista omistuksen jatkajista. |
| 2. Pyydetään metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteutukseen asiantuntija-apua sopivalta kumppanilta. |
| 3. Määritetään metsän arvo ja nykytila. |
| 4. Määritetään luopujan ja jatkajan/jatkajien tarkempi tilanne: tavoitteet metsänomistukselle, tarpeet, toiveet ja huolet, tuki jatkajalle. |
| 5. Arvioidaan vaihtoehtojen toteutettavuus, oikeudelliset asiat sekä taloudelliset seuraukset luopujalle ja jatkajalle (rahoitustarpeet, verotus). |
| 6. Valitaan luovutustapa, valmistellaan asiakirjat ja toteutetaan omistajanvaihdos. Vaihtoehtoja: kauppa, lahjanluonteinen kauppa, lahja, testamentti, perintö ilman testamenttia. |
| Lopputulos: Uusi metsänomistaja on aktiivisessa roolissa, kun myös hallintaoikeus metsään on siirtynyt. |

# Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot

## Metsätilan omistajanvaihdos

##  [Esimerkki metsätilan sukupolvenvaihdoksen vaiheista](/fi/node/3756)

**Omistajanvaihdoksessa tarkasteltavat tekijät**

Sopivin vaihtoehto omistajanvaihdokseen riippuu siitä, kenen näkökulmasta vaihdosta katsotaan: luopujan, jatkajan vai molempien. Tarkasteltavia tekijöitä ovat muun muassa:
- **talous:** luopujan/jatkajan henkilökohtainen taloudellinen tilanne ja tarpeet
- **verotus**: omistajanvaihdoksen veroseuraamukset, kuten perintövero, lahjavero, luovutusvoittovero, varainsiirtovero sekä metsätalouden veroedut: metsävähennys ja metsälahjavähennys
- **metsän mahdollisuudet ja taloudellinen arvo:** metsän tilanne, kuten hakkuumahdollisuudet ja investointitarpeet sekä mahdolliset käyttörajoitteet.

# Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot

## Omistajanvaihdoksen menetelmien kuvaukset

Metsätila voi vaihtaa omistajaa lahjoituksen, kaupan, lahjanluonteisen kaupan tai perinnön myötä. Omistajanvaihdoksen yhteydessä metsän omistus voidaan myös tarvittaessa muuttaa yksityishenkilön suorasta omistuksesta yhteismetsä- tai osakeyhtiömuotoon.
Luovuttaja voi myös pidättää itselleen tai yhdelle tai useammalle henkilölle määräaikaisen tai elinikäisen hallintaoikeuden omaisuuteen luovutuksen yhteydessä.

# Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot

## Omistajanvaihdoksen menetelmien kuvaukset

##  [Omistajanvaihdoksen menetelmien vertailu](/fi/node/3757)

Table
**Omistajanvaihdoksen menetelmien vertailu**| Vaihtoehto | Kuvaus ja soveltuvuus | Taloudellisia etuja | Verotus |
| --- | --- | --- | --- |
| Kauppa | Metsätilakaupassa omaisuus myydään markkinahintaan, eli käypään arvoon perheenjäsenelle tai ulkopuoliselle ostajalle. Verotuksellisesti normaalissa kaupassa kauppahinta on yli 75 prosenttia tilan käyvästä arvosta. Soveltuvia tilanteita:- metsä halutaan myydä ulkopuoliselle markkinahintaan tai- metsälle ei löydy sopivaa jatkajaa suvusta tai - tilalla on runsaasti puustoa, jolloin jatkajalle syntyy kaupassa paljon metsävähennyspohjaa.  | Myyjälle:- Kauppahinta- Mahdollinen luovutusvoiton verovapaus kauppahinnasta myytäessä lähisukulaiselleOstajalle:Metsävähennys koko kauppahinnasta | Myyjälle:- Luovutusvoittovero- Voi aiheutua käytetyn metsävähennyksen tuloutus myytävän tilan osuudelta  Ostajalle varainsiirtovero.  |
| Lahja | Lahjoituksessa metsätilasta luovutaan vastikkeetta. Soveltuvia tilanteita:- nykyisellä omistajalla ei ole tarvetta saada metsästä kauppahintaa tai- perillisiä on vain yksi tai muille perillisille halutaan antaa metsän sijaan muuta omaisuutta tai- metsästä ei ole lähivuosina odotettavissa merkittäviä hakkuutuloja.  | Saajalle: - Mahdollinen metsälahjavähennys- Mahdollinen luovuttajalta siirtyvä metsävähennyspohja, kun tilan omistusoikeus siirtyy vastikkeettomasti. | Saajalle lahjavero säännösten mukaisesti. |
| Lahjanluonteinen kauppa | Metsäomaisuuden lahjanluonteinen kauppa on kompromissi lahjoituksen ja kaupan väliltä. Lahjaluonteisessa kaupassa kauppahinta on enintään 75 prosenttia tilan käyvästä arvosta.  | Luovuttajalle:- Kauppahinta- Mahdollinen luovutusvoiton verovapaus kauppahinnasta myytäessä lähisukulaiselleSaajalle: Metsävähennys ja metsälahjavähennys | Luovuttajalle:- Luovutusvoittovero kauppaosuudesta - Voi aiheutua käytetyn metsävähennyksen tuloutus myytävän tilan osuudelta Saajalle:- Lahjavero lahjaosuudesta - Varainsiirtovero kauppaosuudesta  |
| Testamentti | Metsänomistaja voi testamentilla määrätä, miten omaisuus jaetaan hänen kuolemansa jälkeen. Testamentti on hyvä laatia ajoissa ja huolellisesti sekä varmistaa sen pätevyys. Testamentilla voi esimerkiksi turvata lesken aseman tai ohjata tilan sopivalle jatkajalle. Hallintaoikeustestamentilla voidaan ohjata hallintaoikeus eri taholle kuin omistusoikeus.  | Ei verohyötyjä. | Saajalle perintövero säännösten mukaisesti. |
| Perintö, ei testamenttia | Metsä siirtyy perijöille lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesti. Lähtökohtaisesti tämä on heikoin vaihtoehto omistajanvaihdokseen. Kuolinpesän hallinnoinnista ja purkamisesta aiheutuu lisätyötä. | Ei verohyötyjä. | Saajalle perintövero säännösten mukaisesti. |

# Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot

## Lisätietoa ja tukea päätöksentekoon omistajanvaihdoksesta

[**Suomen metsäkeskus**](https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/metsatilan-omistajanvaihdos) tarjoaa koulutuksia ja tarkempaa tietoa omistajanvaihdokseen liittyvistä seikoista, joita metsästä luopuvan sekä uuden metsänomistajan on syytä ottaa huomioon.
Myös seuraavilta tahoilta saa neuvoja omistajanvaihdokseen:
- **Verohallinto:** verotus ja huojennusehdot
- **Metsäalan palveluntarjoajat**: metsänhoidon ja omistajanvaihdoksen suunnittelu, asiantuntija-apu ja malliasiakirjat. Palveluntarjoajia löytyy esimerkiksi Metsään.fi-palvelusta.
- **Juristit tai tilitoimistot:** oikeudellinen ja taloudellinen neuvonta. Osa toimijoista on erikoistunut metsänomistuksen juridisiin ja verotuksellisiin erityiskysymyksiin.

Lisätietoa aiheesta: [**Uuden metsänomistajan opas**, Verohallinto](https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa/uusi-metsanomistaja/).

# Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot

## Metsän omistusmuodot

Metsän omistusmuoto vaikuttaa metsäomaisuuden hallinnointiin, talouteen sekä käytännön päätöksentekoon.

# Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot

## Yksityisomistus omistusmuotona

Yleisimmin metsätilan omistaa yksi henkilö tai puolisot yhdessä. Puolisoilla voi olla myös omia metsäkiinteistöjä. Vaikka puolisoilla olisi omat tilat, voidaan heidät kuitenkin verotuksessa katsoa yhdeksi metsätalouden harjoittajaksi ja tällöin he antavat vain yhden metsäveroilmoituksen. Näin toimitaan varsinkin silloin, jos metsätilat ovat samassa kunnassa.

# Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot

## Metsäyhtymä omistusmuotona

Yhtymä on omistusmuoto, jossa vähintäänkin kaksi osapuolta, jotka eivät ole puolisoita, omistavat metsäkiinteistön yhdessä. Yhtymäosuudet eli määräosat ilmaistaan murtolukuina. Samojen murtolukujen perusteella metsätalouden tulos tai tappio jaetaan yhtymän osakkaiden omassa verotuksessa huomioitavaksi. Tyypillisiä esimerkkejä yhtymistä ovat vanhempien ja lasten tai sisarusten yhteisesti omistama metsätila.
Tilaa koskeva päätöksenteko edellyttää lähtökohtaisesti osakkaiden yksimielisyyttä. Päätöksentekoa voi helpottaa yhteishallintasopimuksella, jolla esimerkiksi yksi yhtymän jäsenistä valtuutetaan hoitamaan yhtymän asioita yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Myös enemmistöpäätöksenteosta voidaan sopia. Yhtymäosuuden osto on kiinteän omaisuuden kauppaa, josta syntyy metsävähennyspohjaa.
Metsäyhtymä muodostuu esimerkiksi silloin, jos henkilöt ostavat yhdessä metsätilan. Tyypillinen metsäyhtymän muodostumistapa on myös henkilön kuolema, jolloin perinnönjättäjän ja lesken yhteisesti omistamasta metsätilasta muodostetaan yhtymä. Myös kuolinpesässä tehdyn ositus- ja perinnönjakosopimuksen myötä muodostuu usein metsäyhtymä, mikäli metsät osoitetaan jaossa vähintään kahden osakkaan yhteisomistukseen.

# Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot

## Kuolinpesä omistusmuotona

Henkilön kuollessa muodostuu kuolinpesä, jonka osakkaita ovat yleensä leski ja rintaperilliset, eli lapset. Osakkailla on oikeus osallistua kuolinpesän yhteishallintoon. Jakamaton kuolinpesä voi toimia metsätalouden harjoittajana siihen saakka, kunnes kuolinpesässä tehdään perinnönjako. Kuolinpesää ja sen omaisuutta koskevat päätökset edellyttävät pääsääntöisesti yksimielisyyttä, kuten metsäyhtymässäkin.
Kuolinpesä ei ole suositeltava pitkäaikaiseksi omistusmuodoksi. Kuolinpesä on syytä purkaa, kun se on selvitetty. Metsätilan pirstomista on vältettävä, sillä se vaikeuttaa tilan käyttöä sekä taloudellisessa että hallinnollisessa mielessä. Tilan voi säilyttää yhtenäisenä joko jakamalla sen yhdelle perilliselle tai muodostamalla siitä metsäyhtymä. Metsätilan liittäminen yhteismetsään tai uuden yhteismetsän perustaminen voivat myös olla hyviä ratkaisuja.
Kuolinpesässä metsätalouden verovuoden tappiot jäävät vähennettäväksi kuolinpesän myöhemmistä voitollisista tuloksista. Jos voitollisia tuloksia ei synny seuraavan kymmenen vuoden aikana, ei tappioita voi enää lainkaan vähentää. Sen sijaan metsäyhtymän mahdolliset tappiot välittyvät jo samana verovuonna osakkaiden henkilökohtaisessa verotuksessa huomioitaviksi, jolloin metsätalouden tappiot saadaan hyödynnetyksi osakkaiden muiden pääomatulojen tai ansiotulojen verotuksessa.

# Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot

## Kuolinpesä omistusmuotona

**Metsää sisältävän kuolinpesän purkamistapoja**

Kuolinpesäosuuden osto on irtaimen omaisuuden kauppaa, joten siitä ei synny metsävähennysoikeutta. Samasta syystä kuolinpesäosuuden myynnistä voi joutua maksamaan luovutusvoittoveroa, jos luovutusvoittoa syntyy, vaikka lähisukulaisten välisen metsätilakaupan luovutusvoiton verovapaus muilta osin toteutuisi. Siksi kuolinpesät ovat tässä suhteessa verotuksellisesti epäedullinen omistusmuoto. Yleensä ennen osakkaiden välisiä metsäomaisuuden luovutuksia kuolinpesä kannattaa purkaa perinnönjakosopimuksella.
- Muodostetaan yhtymä ja
1 . metsätalouden harjoittamista jatketaan yhtymänä
2 . joku yhtymän osakkaista ostaa yhtymäosuudet muilta ja jatkaa itsenäisesti tilan metsätaloutta
3 . perustetaan yhtymän pohjalta yhteismetsä tai liitytään olemassa olevaan yhteismetsään.
- Jaetaan kuolinpesän omaisuus siten, että yksi saa metsän ja muut muuta omaisuutta.
- Jaetaan kuolinpesän metsät määräaloina osakkaille.
- Ongelmana on tilarakenteen pirstoutuminen pienemmäksi.
- Jos perilliset myyvät metsän tai oman osuutensa kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymisestä, voidaan luovutusvoittolaskelmassa käyttää hankintamenona metsän myyntihintaa, jolloin luovutusvoittoveroseuraamuksia ei tule. Verovuosi tarkoittaa perintöverotuksessa sitä vuotta, jolloin perinnönjättäjä on kuollut. Myyntihinnan käyttäminen hankintamenona edellyttää kuitenkin sitä, että perintöverotukseen haetaan oikaisua toteutuneen myyntihinnan perusteella.
- Myydään metsäomaisuus ulkopuoliselle, jos yhtymässä ei ole metsätaloudesta kiinnostunutta jatkajaa. Myynnin veroseuraamuksiin voi vaikuttaa se, myydäänkö metsät ennen vai jälkeen kuolinpesän purkamista.

# Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot

## Yhteismetsä omistusmuotona

Yhteismetsä on osakaskiinteistöille kuuluvaa yhteistä aluetta. Osakaskiinteistöjen määrä ja niihin sisältyvä yhteismetsäosuuksien määrä voi vaihdella. Osakaskiinteistöjen omistajat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan, jonka tehtävänä on huolehtia yhteismetsää koskevien asioiden hoidon järjestämisestä.
Käytännön toiminnasta vastaa joko toimitsija tai osakaskunnan valitsema hoitokunta.
Yhteismetsät ovat kirjanpitovelvollisia. Pakollisen kirjanpidon ansiosta yhteismetsän talouden ja kannattavuuden seuranta on selkeää.

Yhteismetsien verokanta on alhaisempi kuin muissa omistusmuodoissa, eli 26,5 % (2026). Yhteismetsä vastaa veron maksusta ja yhteismetsän osakkailleen jakama ylijäämä on osakkaille verovapaata tuloa. Kun yhteismetsä on suuri, toiminnasta syntyy mittakaavaetuja ja voidaan saada säännöllisiä, jopa vuosittaisia tuloja.

# Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot

## Osakeyhtiö omistusmuotona

Osakeyhtiö on perinteinen yritystoiminnan järjestäytymismalli. Siinä omistajat vastaavat osakeyhtiön velvoitteista vain sijoittamallaan pääomalla. Osakeyhtiötä verotetaan yhteisönä ja osakeyhtiön maksamat osingot ovat yleensä veronalaista pääomatuloa osakkeenomistajille. Listaamattomien yhtiöiden (ei pörssiyhtiö) jakamien osinkojen verotus riippuu yhtiön nettovarallisuudesta. Vakavaraisesta yhtiöstä saatuja osinkoja verotetaan kevyemmin, kun taas velkaisen osakeyhtiön osinkoja verotetaan raskaammin ja osittain omistajan ansiotuloina.
Kun perustetaan osakeyhtiö, yhtiöön apporttina (apportti = muu kuin rahasijoituksena yritykseen laitettu omaisuus) tuoduista metsistä joudutaan suorittamaan varainsiirtovero ja mahdollinen luovutusvoittovero. Yhtiöllä ei ole myöskään metsätalouden veronalaisesta pääomatulosta oikeutta menovaraukseen, tuhovaraukseen tai metsävähennykseen, mikä tyypillisesti heikentää yhtiöiden edullisuutta muihin omistusmuotoihin nähden. Järkevin metsän omistusmuoto on kuitenkin aina tapauskohtainen seikka ja riippuu muun muassa metsänomistajan tavoitteista, metsätilan pitoajasta ja metsätaloustoiminnan laajuudesta.
Osakeyhtiö on oikeutettu valtion metsätalouden tukiin edellyttäen, että osakkaina on vain luonnollisia henkilöitä ja yhtiön pääasiallisena tarkoituksena on maatila- tai metsätalouden harjoittaminen.

**Lue lisää samasta aiheesta**: Metsätilan hoito | [**Metsänomistuksen tilanteita**](/fi/kategoriat/metsanomistuksen-tilanteita)

Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot

Metsätilan omistajanvaihdokseen on useita toteutustapoja, kuten kauppa ja lahjanluonteinen kauppa. Metsää voi omistaa yksin tai yhdessä. Omistusmuoto vaikuttaa muun muassa päätöksenteon malleihin. 

Text Metsässä on elinympäristöjä metsän luontaiselle lajistolle, mahdollisuuksia virkistyskäyttöön ja sillä on maisemallista ja kulttuurista arvoa.&nbsp;Trumbore, S., Brando, P., Hartmann, H. 2015. Forest health and global change. Science;349 (2015) 814

Elinvoimaisessa metsässä puusto kasvaa hyvin ja muita metsän tuotteita on runsaasti.

Metsässä on elinympäristöjä metsän luontaiselle lajistolle, mahdollisuuksia virkistyskäyttöön ja sillä on maisemallista ja kulttuurista arvoa.

Elinvoimainen metsä

Miksi artikkeli tuotettiin Artikkelin tarkoitus on parantaa metsänhoidon suositusten havainnollisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Artikkeli esittelee havainnekuvien ja määrittelyjen avulla puuston lavuskerrokset, puujaksot ja metsän kasvillisuuskerrokset. Lisätietoa Määrittelyt perustuvat Suomen metsäkeskuksen sanastotyöhön.

# Metsän rakenne: latvus- ja kasvillisuuskerrokset -artikkelin päivitys

Artikkeli on kokonaan uusi: [Metsän rakenne: latvus- ja kasvillisuuskerrokset](/fi/metsatilan-hoito-metsanhoidon-kasitteet-ja-luokittelut/metsan-rakenne-latvus-ja-kasvillisuuskerrokset)
Artikkelikokonaisuudessa: Metsätilan hoito | Metsänhoidon käsitteet ja luokittelut
Julkaisupäivä: 12.01.2026

# Metsän rakenne: latvus- ja kasvillisuuskerrokset -artikkelin päivitys

## Miksi artikkeli tuotettiin

Artikkelin tarkoitus on parantaa metsänhoidon suositusten havainnollisuutta ja helppokäyttöisyyttä.
Artikkeli esittelee havainnekuvien ja määrittelyjen avulla puuston lavuskerrokset, puujaksot ja metsän kasvillisuuskerrokset.

# Metsän rakenne: latvus- ja kasvillisuuskerrokset -artikkelin päivitys

## Lisätietoa

Määrittelyt perustuvat [Suomen metsäkeskuksen sanastotyöhön](https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/sanastot-ja-standardit/metsasanasto/metsien-rakenne-ja-kehitys-sanasto).

Metsän rakenne: latvus- ja kasvillisuuskerrokset -artikkelin päivitys

Artikkeli on kokonaan uusi: Metsän rakenne: latvus- ja kasvillisuuskerroksetArtikkelikokonaisuudessa: Metsätilan hoito | Metsänhoidon käsitteet ja luokittelut Julkaisupäivä: 12.01.2026

Väljennyshakkuun tavoitteet Väljennyshakkuilla säilytetään metsän peitteisyys, mutta puustoa avataan sen verran, että vapautuva kasvutila ja valo mahdollistavat alikasvoksen nousemisen. Eri-ikäisrakenteisen metsän muodostaminen tasarakenteisesta metsästä voi olla haasteellista ja aikaa vievää. Kasvupaikat, joissa luontaista taimettumista tapahtuu nopeasti, voivat soveltua parhaiten eri-ikäisrakenteisen metsän&nbsp;kasvatuskohteiksi.

# Riistan huomioiminen väljennyshakkuissa

## Väljennyshakkuun tavoitteet

Väljennyshakkuilla säilytetään metsän peitteisyys, mutta puustoa avataan sen verran, että vapautuva kasvutila ja valo mahdollistavat alikasvoksen nousemisen. Eri-ikäisrakenteisen metsän muodostaminen tasarakenteisesta metsästä voi olla haasteellista ja aikaa vievää. Kasvupaikat, joissa luontaista taimettumista tapahtuu nopeasti, voivat soveltua parhaiten eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuskohteiksi.

Siirtymävaiheessa tasaikäisrakenteisesta metsän kasvatuksesta eri-ikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen edistetään alikasvoksen kehittymistä väljennyshakkuilla.

Riistan suosiminen metsänhoidossa ja hakkuissa 

Riistan huomioiminen väljennyshakkuissa

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

Oletko vastikään tullut metsänomistajaksi tai juuri aloittanut metsän mahdollisuuksiin ja hoitoon perehtymisen? Olemme koonneet tähän tärkeimpiä aiheita, joista kannattaa lähteä liikkeelle.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Mitä metsänhoito tarkoittaa?

Metsänhoito tarkoittaa toimenpiteitä, joilla metsänomistaja kehittää metsää haluamaansa suuntaan.
Metsän kehittämistä voi suunnitella monella tasolla: yksittäisillä, rajatuilla alueilla metsätilan sisällä, koko kiinteistöllä tai useista kiinteistöistä muodostuvalla metsäomaisuudella.
Toimenpiteiden ja vaihtoehtojen kirjo on laaja ja siihen kuuluvat metsänhoitotöiden lisäksi erilaiset puuston hakkuut. Talousmetsien luonnonhoitoon ja metsän suojeluunkin on useita tapoja.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Perehdy rauhassa metsänomistukseen ja sen hoitoon

Metsäsi kehittyy jatkuvasti sekä hoitaen että ilman ihmisen vaikutusta. Metsänhoitoon voi perehtyä rauhassa. Yhdessä vuodessa ei tapahdu mitään peruuttamatonta. Toisaalta toimiin voi ryhtyä hetikin. Metsien hoito on pitkäjänteistä toimintaa.
Metsä on monien mahdollisuuksien omaisuus ja jokainen metsänomistaja arvostaa metsässään erilaisia asioita. Myös metsät ja niiden olosuhteet ovat hyvin erilaisia keskenään.
Metsänhoitoon perehtyminen kannattaa aloittaa sekä omaan metsään tutustumisesta että omien arvojen ja tavoitteiden pohdinnasta. Jos haluat tehdä metsänhoitotöitä ja hakkuita melko pian sen jälkeen, kun olet tullut metsänomistajaksi, sinulle on tarjolla runsaasti palveluja ja neuvontaa, jotka auttavat eteenpäin.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Metsänhoidon suositukset auttavat punnitsemaan valintoja

Metsänhoidon suositusten tarkoituksena on auttaa metsänomistajaa menestymään omien arvojensa ja tavoitteidensa mukaisessa metsänhoidossa.
Suositukset perustuvat tutkittuun tietoon ja käytännöstä saatuun osaamiseen kestävästä metsänhoidosta. Ne esittelevät perusteltuja vaihtoehtoja, joista voit valita sinulle sopivimmat. Metsänhoidon suositusten noudattaminen on vapaaehtoista, mutta palkitsevaa.
Metsänhoidon suositusten sisältö on tarkoitettu metsänomistajille, alan ammattilaisille ja opiskelijoille. Sen vuoksi sisältö on laaja. Vaikeustaso vaihtelee perusteista vaativaan. Tutustu niihin vähitellen ja sinulle ajankohtaisista aiheista.

Metsänhoidon suositukset ovat maa- ja metsätalousministeriön tarjoama, maksuton palvelu. Niiden laadintaan osallistuvat laajasti metsä-, ympäristö- ja ilmastoalan tutkijat, asiantuntijat ja tiedon käyttäjät, kuten metsänomistajat. Työtä koordinoi Tapio.
Metsänhoidon suositusten hallitseminen on osa metsäammattilaisen perustaitoja, joten saat niihin perustuvia neuvoja myös palveluita käyttämällä.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet metsänhoidossa

Metsänomistajana voit valita oman tapasi hoitaa ja käyttää metsää. Olet toimiesi mukaan oikeutettu myös erilaisiin tukiin, joilla valtio kannustaa kestävään metsätalouteen, luonnonhoitoon ja suojeluun.
Valtio rajoittaa metsänkäsittelyä niin, että sinun on turvattava luonnon monimuotoisuutta ja vesien puhtautta **metsälain**, **luonnonsuojelulain** ja **vesilain** mukaisesti.
Metsän kasvu on varmistettava niin, että jos teet uudistushakkuita, pidät huolen uuden puuston syntymisestä. Kasvatushakkuissa – kuten harvennushakkuissa – on jätettävä vähintään lain edellyttämä määrä elinkelpoista puustoa kasvamaan. Hakkuista on tehtävä etukäteen metsänkäyttöilmoitus metsäkeskukselle.

**Laki metsätuhojen torjunnasta** voi edellyttää toimenpiteitä, jos metsään tulee esimerkiksi myrskytuho. Tavoitteena on välttää vahingon laajeneminen mm. hyönteisten takia.
Metsien käyttöä sääntelee myös mm. **muinaismuistolaki**, joka velvoittaa säilyttämään kiinteitä muinaisjäännöksiä, kuten tervahautoja. Valtion ja kuntien päätökset maankäytöstä, esimerkiksi kaavoitus, voivat rajoittaa metsänkäsittelyä.
Metsien vastuullisen käsittelyn vähimmäisvaatimuksiin vaikuttaa metsänomistajalle vapaaehtoinen metsäsertifiointi – **PEFC** ja/tai **FSC**. Sertifikaattien tarkoituksena on osoittaa puupohjaisten tuotteiden ostajille, että raaka-aine on vastuullisesti hoidetusta metsästä. Yli 90 % Suomen metsistä on sertifioitu. Puunostajat suosivat sertifioituja metsiä.

Metsänhoidon suosituksista löydät tietoa, kuinka lainsäädäntö ja metsäsertifikaatit tulee ottaa huomioon metsien hoito- ja hakkuutöissä. Saat tietoa myös saatavilla olevista valtion tuista.
- Katso tämä: [Suomen metsäkeskus, Metsän käyttö ja omistus. ](https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus)Sivuilla on tietoa metsänomistajan oikeuksista, velvollisuuksista, omaisuuden järjestelyistä ja metsäverotuksesta.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Pohdi, miksi haluat omistaa metsää. Millaista hyvinvointia haluat sen tuottavan?

Metsäammattilaisten kanssa on helpompi asioida, kun osaat määritellä, mikä sinulle on tärkeää. Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteista ja toiveista keskustelu auttaa myös silloin, kun hoidatte metsäasioita yhteisomistuksessa esimerkiksi perikunnan kanssa.
Metsä tarjoaa omistajalleen monipuolisia hyötyjä. Kun hoidat metsäomaisuuttasi kestävästi, voit saada taloudellista tuottoa, vaalia luonnon monimuotoisuutta, hillitä ilmastonmuutosta ja virkistäytyä omassa metsässä. Usein samassa metsässä voi tavoitella montaa hyvää, mutta joudut myös tekemään valintoja eri painotusten välillä. Metsän lähtökohdista riippuu, miten sitä voi kehittää ja käyttää oman omistusajan mittaan.
Metsän hoidon ja käytön tavoitteesi voivat olla erilaisia eri puolilla metsää. Tavoitteet voivat myös muuttua elämäntilanteen myötä. Esimerkiksi mökin lähimetsissä tavoitteesi voi olla virkistyskäyttö, kauempana puuntuotanto ja hienossa luontokohteessa suojelu. Valinta on sinun.

**Metsänhoidon suosituksista** saat tukea myös tähän vaiheeseen:
- [Metsien kestävä hoito ja käyttö ](/fi/kategoriat/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto)
- [Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa)

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Tutustu omaan metsääsi ja sen mahdollisuuksiin

Jos mahdollista, käy kävelemässä metsässäsi. Metsä ja tilan rajat hahmottuvat parhaiten maastossa, kun apuna on kartta tai sopiva karttasovellus.
Voit tilata metsäalan ammattilaisen mukaan maastokäynnille, jolloin voitte yhdessä arvioida metsäsi käytön ja hoidon mahdollisuuksia. Tämän artikkelin lopussa on ideoita kysymyksistä, joita voit käsitellä ammattilaisen kanssa.
- Metsäsi kartan, perustiedot ja ehdotuksia toimenpiteiksi löydät verkkopalvelusta Metsään.fi, jota ylläpitää Suomen metsäkeskus. Katso: [Metsään.fi](https://www.metsakeskus.fi/fi/asiointi/metsaanfi)

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Tutustu omaan metsääsi ja sen mahdollisuuksiin

**Mitä metsäsi hoitotyö- ja hakkuuehdotukset tarkoittavat?**

Metsään.fissä esitetyt talousmetsän hoito- ja hakkuuehdotukset ovat yleisluontoisia ja perustuvat kohteen metsävaratietoihin sekä metsänhoidon suosituksiin. Tilasi metsävaratiedot Suomen metsäkeskus on koonnut useista tietolähteistä. Tiedoissa on epävarmuutta, minkä vuoksi esimerkiksi hakkuiden toteutus ei voi pohjautua pelkästään niihin.
Jotkin Metsään.fin ehdotuksista suositellaan tekemään kiireellisesti, eli parin vuoden sisällä. Toiset ehdotuksista taas ajoittuvat kauemmas tulevaisuuteen. Ajoitus on tarkinta uuden puuston perustamisen sekä taimikoiden ja nuorten metsien hoidossa.
Ehdotetuilla kasvatushakkuilla, kuten ensiharvennuksella, parannetaan jäävän puuston elinvoimaisuutta ja järeytymistä tukkipuuksi. Avohakkuu-ehdotus tarkoittaa, että kohteen puusto on taloudellisessa mielessä kypsää päätehakkuuseen. Voit vapaasti valita ajankohdan ja hakkuutavan. Mikään ei velvoita sinua tekemään hakkuita.

**Metsänhoidon suosituksista** saat tukea metsänhoitotöistä ja hakkuista päättämiseen. Niissä kerrotaan myös muista toimista, joilla voit edistää metsän tuottavuutta, monimuotoisuutta ja kestävää käyttöä. Tutustu näihin:
- **Artikkelikokoelma** [**Metsänhoidon toimenpiteet**](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/sivukartta/7).
- **Kuvaus**-välilehdellä on tietoa, miksi kyseistä toimenpidettä tehdään, onko sen toteutus tärkeää tehdä juuri oikeaan aikaan, mitä hyötyjä ja riskejä siinä on. Sen avulla voit päätellä, ryhdytkö toimenpiteeseen.
- **Päätöksenteko**-välilehdelle on koottu tietoa, jonka avulla voit arvioida, millä tavalla toimenpide pitäisi toteuttaa, jotta se vastaisi tavoitteitasi. Voit vertailla näkökulmia, jotka kertovat toimenpiteen vaikutuksista talouteen, luontoon, virkistyskäyttöön ja ilmastonmuutoksen hillintään.
- **Toteutus**-välilehdellä on täydentävää tietoa siitä, kuinka toteutus suunnitellaan ja tehdään.
- [**Luontokohteiden turvaaminen**](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/luontokohteiden-turvaaminen) -artikkelikokoelma kertoo, millaisissa luontokohteissa metsä yleisesti on erityisen rikasta tai haavoittuvaa. Jos sinulla on tällaisia kohteita, kuten lehtoa tai pienvesistöjä, löydät neuvoja kohteen hoitamiseen ja luonnonarvojen vahvistamiseen.
- [**Metsänhoidon käsitteet ja luokittelut**](/fi/kategoriat/metsanhoidon-kasitteet-ja-luokittelut) -artikkelikokoelmassa hyödyllistä luettavaa ovat mm. kehitysluokat, esimerkiksi minkä mittaista on nuori kasvatusmetsikkö.
- [**Metsänhoidon suositusten sanasto**](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/sanasto) auttaa termien ymmärtämisessä.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Pohdi, mikä on sinulle sopiva metsän kasvatustapa

Metsän kasvatuksessa on kaksi päämenetelmää, joista voit valita tai käyttää molempia metsän eri osissa.
- **Jaksollisessa kasvatuksessa** puustolla on selviä ikävaiheita, kuten taimikko ja varttunut metsä, eli se on tasaikäisrakenteinen. Puuston kasvatus ja harvennukset tähtäävät päätehakkuuseen. Uusi puusto saadaan aikaan siemeniä kylvämällä, taimia istuttamalla tai niin, että luonto hoitaa taimettumisen, jolloin puhutaan luontaisesta uudistamisesta. Siemeniä ja taimia saa jalostettuina, jolloin puut kasvavat selvästi luonnon siemenestä syntyneitä paremmin.
- **Jatkuvan kasvatuksen** menetelmässä ei tehdä päätehakkuuta, vaan metsässä kasvaa vaihteleva määrä eri-ikäisiä ja erikokoisia puita. Tyypillisiä hakkuutapoja ovat poiminta- ja pienaukkohakkuut. Uudistuminen perustuu metsän puiden siemenistä syntyviin taimiin.
Metsän kasvatustavan valinta kannattaa tehdä siinä vaiheessa, kun olet selvillä omista tavoitteistasi ja tiedät mitä metsäsi mahdollistaa lyhyellä aikavälillä. Kasvatustavan vaihto voi olla helppo tai se voi kestää vuosikymmeniä metsän lähtökohtien mukaan. Molemmissa kasvatustavoissa voit pyrkiä taloudelliseen kannattavuuteen, hyvään luonnonhoitoon tai muihin tavoitteisiisi.

**Metsänhoidon suosituksista** saat tukea tähän vaiheeseen:
- Tiiviit kuvailut: [Metsän hakkuutavat](/fi/metsan-hakkuutavat) ja [Metsän kasvatusmenetelmät - jaksollinen ja jatkuva kasvatus](/fi/metsan-kasvatusmenetelmat-jaksollinen-ja-jatkuva-kasvatus)
- [Jatkuva kasvatus metsänkasvatustapana](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/jatkuva-kasvatus-metsankasvatustapana). Kaksi artikkelia: kuinka siihen tähdätään ja millaista metsänhoitoa se on. Molemmissa on sama sisältö Päätöksenteko-välilehdellä.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Kolme perusmottoa metsänhoitoon

**Metsänhoidon suositukset:**

Mitä metsänkasvatuksessa usein toistetut sanonnat tarkoittavat?
**Oikea puu oikeaan paikkaan.** Sillä tarkoitetaan, että kasvatettava pääpuulaji ja sen kasvupaikka sopivat hyvin yhteen, kuten mänty kuivalle kankaalle. Tällöin puusto kasvaa hyvin, sitoo hiiltä ja siitä saa laadukasta puutavaraa. Metsässä voi kasvattaa useita puulajeja, jolloin metsän elinvoimaisuus vahvistuu kokonaisuutena. Kuusi tulee kärsimään muuttuvasta ilmastosta ja kuivuudesta. Sen oikeaa paikkaa kannattaa miettiä myös pitkälle tulevaisuuteen.

- [Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta](/fi/toimenpiteet/puulajin-ja-uudistamismenetelman-valinta)

**Tee hoitotoimet oikea-aikaisesti** ja suunnitelmallisesti. Tällä tarkoitetaan sitä, että metsä muuttuu nopeasti nuorena, ja oikeaan aikaan tehdyillä toimilla voit ohjata sitä toivomaasi suuntaan. Hoidetussa taimikossa kasvatettavilla puilla on hyvin tilaa, mikä parantaa metsän tuottoa.

**Metsänomistaja päättää.** Hyvä metsänhoito on suunnitelmallista ja metsänomistaja tekee toimistaan päätökset lainsäädännön ja muiden rajoitusten puitteissa. Usein palveluntarjoajalla tai puunostajalla on myös omia laatukriteereitä, joita he haluavat noudattaa.
Päätöksiä ei tarvitse pohtia yksin. Hae tietoja ja neuvoja metsän- ja luonnonhoidon asiantuntijoilta ja erilaisista tietolähteistä. Osallistu koulutuksiin ja opiskele itsenäisesti lisää.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Millaista taloudellista tulosta odotat?

Kannattavassa metsätaloudessa on neljä keskeistä näkökulmaa: tulojen määrä, menojen määrä, sijoitetun pääoman tuottotavoite sekä tuhoriskien hallinta. Lisäksi tärkeä tunnus on metsätilan kokonaisarvo. Talouden hallintaan kuuluu myös metsäverotuksen hallinta.
**Tulonlähteet:** Merkittävin tulonlähde metsistä on puun myynti. Puu hinnoitellaan puutavaralajeittain eli puulajin, laadun ja koon perusteella energia-, kuitu- ja tukkipuuksi. Voit tutustua verkossa ajantasaiseen hintaseurantaan. Muita metsänomistajan tulonlähteitä ovat esimerkiksi vuokratulot, metsästysmaksut tai keruutuotteet, joiden hyödyntämiseen ei ole jokaisenoikeutta. Kehittyviä mahdollisuuksia on myös luonnonarvokaupassa, hiilensidonnassa sekä maan käytössä energiantuotantoon.
**Menot:** Menojen määrään vaikuttaa etenkin uuden puuston aikaansaamisen ja kasvatusvaiheen kustannukset. Halvin menetelmä ei välttämättä ole paras, sillä kannattavuutta tulee tarkastella aina kokonaisuutena ja riskit huomioiden.

Voit tehdä metsänhoidon töitä myös itse osaamisesi, aikasi ja kiinnostuksesi mukaan. Esimerkiksi taimikon istutus ja hoito ovat helposti opittavia metsänhoitotöitä. Huomaa kuitenkin, että etenkin nuoressa metsässä toimien oikea-aikaisuus on tärkeää, joten kannattaa varmistaa metsänhoito ennemmin ostopalveluiden avulla kuin viivästyttää niiden toteutusta.
Hoitotöiden toteutuksessa kannattaa muistaa hyödyntää myös valtion rahoitustukien mahdollisuudet.
**Tuottotavoite:** Voit asettaa tuottotavoitteen metsään sijoitetulle pääomalle, eli voit valita, kuinka paljon metsän tulisi tuottaa suhteessa sen kokonaisarvoon. Kun metsässä on paljon myyntikelpoista puuta, se sitoo pääomaa, jolloin tuottoprosentti samalla pienenee.

Esimerkki: varttuneen metsän harvennushakkuissa voit valita, millaisella tuotto-odotuksella työ tehdään. Perusmalli on 3 %:n tuottotavoite, mutta jos haluat metsän olevan tiheämpää esimerkiksi ilmastosyistä, voit valita 1,5 % koron tai jos sijoituksen korkeampi tuotto on tärkeintä, voit tavoitella 5 % korkoa. Liian voimakas harvennus kuitenkin heikentää puuntuotosta, koska maan kasvuvoimasta jää merkittävä osa hyödyntämättä.
**Tuhoriskien hallinta** tarkoittaa, että pyrit pitämään metsän mahdollisimman elinvoimaisena ja vastustuskykyisenä erilaisille luonnonhäiriöille. Voit myös vakuuttaa metsäsi suurten tuhojen varalta. Pienet häiriöt ja lahottajat ovat osa metsän luonnollista elämää, ja niiden hyväksyminen on osa hyvää taloudenpitoa.
**Metsänhoidon suositukset** auttavat kauttaaltaan tuottavassa metsätaloudessa. Tutustu näihin:

- Metsätalouden kannattavuus, erityisesti osa [Metsätalouden kannattavuuden parantaminen](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsatalouden-kannattavuus#section-p1853)
- [Metsänhoidon riskienhallinta metsätilan hoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa)
- Kunkin **metsänhoidon toimenpiteen** esittelyssä kerrotaan sekä Kuvaus- että Päätöksenteko-välilehdellä taloudellisista näkökulmista.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Millaista luonnonhoidon tasoa tavoittelet?

Kaikenlaisissa metsissä voi ylläpitää ja parantaa luonnon monimuotoisuutta. Keinot vaihtelevat suojelusta luontoa vahvistaviin hoitotoimiin ja puulajikirjon kasvattamiseen talousmetsässä.
Kun luontoon vaikutetaan erilaisilla toimenpiteillä, vaikutuksen määrää voi säätää. Voit jättää esimerkiksi eri kokoisia suojavyöhykkeitä tai tehdä hakkuissa tekopökkelöitä. Puukauppa- tai metsänhoitosopimusta laadittaessa voit keskustella töiden toteutustavan vaihtoehdoista, ja esimerkiksi talvella tai kesällä tehtävän työn eroista.

**Metsänhoidon suosituksista** saat tukea tähän vaiheeseen:
- Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa, [luontopainotusta käsittelevät otsikot](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3814)
- Metsien kestävä hoito ja käyttö, [Talousmetsien luonnonhoito ja monimuotoisuuden turvaaminen metsänkäsittelyssä](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto#section-p1787)
- [Luonnonhoito ja monimuotoisuus](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/luonnonhoito-ja-monimuotoisuus), toimenpiteiden valikoima
- [Luontokohteet ja lajien turvaaminen](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/luontokohteet-ja-lajien-turvaaminen)
- [Vesien ja vesielinympäristöjen turvaaminen](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/vesien-ja-vesielinymparistojen-turvaaminen)
- [Jatkuvaan kasvatukseen tähtääminen, Päätöksenteko-osio](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/jatkuvaan-kasvatukseen-tahtaaminen/paatoksenteko)
- [Metsän suojelu](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/metsan-suojelu)
- Kunkin **metsänhoidon toimenpiteen** esittelyssä kerrotaan Päätöksenteko-välilehdellä vaikutuksista luontoon, eli luonnon monimuotoisuuteen ja vesien puhtauteen. Lisäksi on tietoa vaikutuksista virkistyskäytön mahdollisuuksiin.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Kuinka voit varautua muuttuvaan ilmastoon ja hillitä ilmastonmuutosta?

Ilmastoviisas metsänhoito tarkoittaa sitä, että huomioit muuttuvan ilmaston positiiviset ja negatiiviset vaikutukset metsään ja metsätalouden harjoittamiseen. Sitä kutsutaan sopeutumiseksi. Nyt istutettavat taimet ovat 2080-luvun metsä ja silloin Suomen ilmasto on jo erilainen kuin nyt.
Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta voit metsänkasvatuksessa pyrkiä varastoimaan hiiltä laadukkaaseen puuhun, josta voi tehdä tuotteita korvaamaan fossiilisia tuotteita tai voit sitoa ja varastoida hiiltä puustoon ja maaperään. Useimmiten haetaan tasapainoa näiden välillä.
**Metsänhoidon suosituksista** saat tukea tähän vaiheeseen:

- [Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen](/fi/ilmastonmuutoksen-hillinta-ja-ilmastonmuutokseen-sopeutuminen)
- Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa, otsikko: [Ilmastonmuutoksen hillinnän painottaminen metsänhoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p1992)
- Suometsien hoidon erityispiirteet, [Suometsän hoito vesiensuojelun, luonnonhoidon ja ilmaston näkökulmasta](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/suometsien-hoidon-erityispiirteet#section-p2718)
- [Metsätuhot ja metsien terveys](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/metsatuhot-ja-metsien-terveys)
- **Metsänhoidon toimenpide** -artikkeleiden Päätöksenteko-välilehdellä kuvataan toimen vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään. Toteutus-välilehdellä on usein myös tietoa, kuinka työn suunnittelussa huomioidaan sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Metsäsuunnitelman tarkoitus

Metsäsuunnitelmalla tarkoitetaan metsänomistajan avuksi laadittua suunnitelmaa metsässä tehtävistä toimenpiteistä. Suunnitelma tehdään yleensä seuraavalle 10 vuodelle, mutta aika voi olla pidempikin. Suunnitelma laaditaan niin, että toimenpiteiden kokonaisuus vie metsätilaa haluttuun suuntaan. Suunnitelmaa voidaan päivittää määrävälein tai ylläpitää ajantasaisena.
- Suunnitelmaan sisältyy perustiedot metsästä ja sen käsittely-yksiköistä, eli metsikkökuvioista. Perustietoja esitetään puustosta ja maaperästä. Metsäsuunnittelussa kuvioille määritetään käyttötarkoitukset, hoito- ja hakkuuehdotukset ja niiden ajoitukset eri vuosille.
- Metsäsuunnitelma voi olla kirjallinen dokumentaatio, mutta yhä yleisemmin metsäsuunnitelmaa hallitaan ja ylläpidetään sähköisesti.
Jos käytössäsi on metsätilan aikaisempia metsäsuunnitelmia, niihin tutustuminen auttaa ymmärtämään metsän nykytilaa ja historiaa. Haluatko hoitaa metsää samoista lähtökohdista kuin aiempi sukupolvi vai onko mielessäsi muita tavoitteita?

Oman metsän tietoja ja yleisiä toimenpide-ehdotuksia voi katsoa Metsään.fissä. Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesta metsäsuunnitelmasta.
Voit halutessasi tilata metsäammattilaisen laatiman metsäsuunnitelman, joka tehdään sinun tavoitteidesi mukaisesti. Toimenpiteet suunnitellaan tavallisesti siten, että käytetään metsänhoidon suosituksissa kuvattuja parhaita menetelmiä. Kuvaa suunnitelman laatijalle, mitä asioita arvostat eniten metsässäsi ja mitä toivot siltä tulevaisuudessa. Näin ammattilainen voi sovittaa yhteen metsän biologiset mahdollisuudet ja sinun tavoitteesi.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Kysymyksiä, joita voit esittää metsäammattilaiselle

Keskustelu asiantuntijan kanssa on aina hyvä aloittaa kertomalla, mitä asioita arvostat metsässäsi ja mahdollisimman hyvin, mitä siltä tavoittelet. Metsäammattilainen voi silloin paremmin arvioida metsäsi tilanteen perusteella, kuinka sitä voi kehittää tai miten ajankohtainen toimenpide voidaan toteuttaa. Vaihtoehtojen paletti on muuten turhankin laaja. Voit myös kertoa, millä tasolla olet omasta mielestäsi metsäsi tuntemuksessa. Silloin ammattilainen voi sovittaa kertomisen tavan sinulle sopivaksi.
Alla on ideoita kysymyksiksi, joita voit esittää metsäammattilaiselle, kun olet vasta perehtymässä metsänhoitoon.
- Millaista metsää minulla on puunkasvatuksen näkökulmasta?
- Mitkä ovat luonnon kannalta arvokkaimpia kohteitani?
- Mitkä toimenpiteet ovat kiireellisiä, jotta metsäni elinvoimaisuus vahvistuisi?
- Onko tällä alueella jotain erityisiä metsätuhoriskejä, jotka minun pitäisi ottaa huomioon?
- Mistä kohteista voisin saada hakkuutuloja lähimmän 10 vuoden aikana?
- Millä keinoilla voisin vahvistaa luonnon monimuotoisuutta?
- Mitä minun pitää huomata, kun haluan osallistua ilmastonmuutoksen hillintään tämän metsän avulla? Voit kysyä erikseen esimerkiksi, kuinka metsä tuottaisi parhaiten laadukasta puutavaraa korvaamaan fossiilisia tuotteita tai kuinka voisin varastoida hiiltä metsään mahdollisimman hyvin. Jos sinulla on suometsää, eli turvemaalla kasvavaa metsää, tämä kysymys on tärkeä. Suometsän hiilivarasto piilee maaperässä, ei niinkään puustossa.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Palveluita ja tietolähteitä metsänomistajalle

- [Metsään.fi](https://www.metsakeskus.fi/fi/asiointi/metsaanfi). Tietoa metsästäsi ja hakutoiminto saatavilla olevista palveluista. Voit tehdä myös yhteydenottopyyntöjä palveluntarjoajille.
- Suomen metsäkeskus, tietoa valtion tuista metsän- ja luonnonhoidon töihin, metsäteihin ja metsän määräaikaiseen suojeluun: [Metka-tuki](https://www.metsakeskus.fi/fi/metsatalouden-tuet/metka-tuet)
- Metsäkeskus tarjoaa myös koulutusta ja verkkokursseja metsänomistajille. Niiden perustana ovat metsänhoidon suositukset. Metsäkeskuksen koulutustarjonta: [Metsään-koulutukset uusille metsänomistajille](https://www.metsakeskus.fi/fi/palvelut/metsaan-koulutukset-uusille-metsanomistajille) ja [Koulutukset ja tapahtumat.](https://www.metsakeskus.fi/fi/ajankohtaista/koulutukset-ja-tapahtumat)
Metsäalalla toimii lukuisa joukko palveluntarjoajia ja puunostajia, joihin voit olla yhteydessä metsänomistuksen, metsänhoidon ja puukaupan eri vaiheissa. Aloita jostain, niin sinua neuvotaan eteenpäin. Tarjolla olevia palveluita ovat mm:
- Metsäsuunnittelu. Metsään.fin asiointi-osiosta saat tietoa metsäsuunnitelmia laativista ammattilaisista. Hakusana verkossa: metsäsuunnitelma.
- Metsänhoitopalvelut maanmuokkauksesta ensiharvennuksiin. Katso Metsään.fistä palveluiden hakutoiminto.
- Puukauppapalvelut. Voit tehdä kauppaa suoraan ostajan kanssa tai hyödyntää välityspalveluita, kuten alueellisen metsänhoitoyhdistyksen palveluita. Hakusana verkossa: puukauppa.
- Tietopalvelut, kuten metsäalan lehdet – ja tietenkin metsänhoidon suositukset.
- Vakuutuspalvelut. Hakusana verkossa: metsävakuutus.
- Koulutukset, kurssit ja webinaarit. Hakusana verkossa: metsänomistajan koulutus.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Ota metsänhoidon suositukset seurantaasi

Metsänhoidon suositusten laadintaa koordinoi ja niistä viestii [Tapio](https://tapio.fi/projektit/metsanhoidon-suositukset/) maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. Lue tarkemmin: [Usein kysytyt kysymykset metsänhoidon suosituksista](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/usein-kysytyt-kysymykset-metsanhoidon-suosituksista).
Metsänhoidon suositusten kuulumiset, kuten tulossa olevat webinaarit, saat omaan sähköpostiisi tilaamalla Tapion [uutiskirjeen](https://uutiskirje.tapio.fi/). Laita rasti ruutuun kohtaan metsänhoidon suositukset.
Löydät metsänhoidon suositukset myös sosiaalisesta mediasta: [Facebook](https://www.facebook.com/metsanhoidonsuositukset), [Instagram](https://www.instagram.com/metsanhoidonsuositukset/), [YouTube](https://www.youtube.com/playlist?list=PLhgqJkJadQTkqtXFPdkTjT5soAXWkpERA). Hashtag yleisesti #MetsänhoidonSuositukset.

Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

Jatkuvan kasvatuksen metsä on moni-ilmeinen Puuston kokojakauma on vaihteleva ja pieniä puita on yleensä paljon enemmän kuin isoja. Suuria puita on kuitenkin aina se verran, että alueen isokokoisista puista syntyvä puustoisuuden vaikutelma säilyy. Eri kokoluokkien puuston määrä voi vaihdella puuston kasvatuksen eri vaiheissa. Tyypillistä on myös puiden ryhmittäisyys. Taimikonhoitoa tehdään tarvittaessa. Monimuotoisuutta edistävät toimet kuten säästöpuiden jättäminen, lahopuuston säilyttäminen ja sekapuuston ylläpito kuuluvat sekä jaksolliseen että jatkuvaan kasvatukseen. Näitä luonnonhoidon ratkaisuja ei ole esitetty selkeyden vuoksi seuraavissa piirroskuvissa. Puustorakenne jatkuvassa kasvatuksessa: 1) jatkuva kasvatus, kuusivaltainen metsä. Kuva: Juha Varhi, © Tapio. Puustorakenne jatkuvassa kasvatuksessa: 2) männikön ylispuukasvatus kivennäismailla. Kuva: Juha Varhi, © Tapio. Metsänuudistuminen jatkuvassa kasvatuksessa  Jatkuvassa kasvatuksessa metsän uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvokseen. Isojen puiden vähentämisen jälkeen pienemmät puut lisäävät kasvuaan vapautuneen kasvutilan ansiosta. Toisaalta syntyy tilaa uusien taimien syntymiselle. Olemassa oleva hyväkuntoinen ja runsas alikasvos lisää eri-ikäiskasvatuksen onnistumisen todennäköisyyttä. Tarvittavalle taimimäärälle ja taimettuneen alueen pinta-alaosuudelle ei ole kuitenkaan mahdollista asettaa tavoitteita nykytiedon pohjalta. Männyn ylispuukasvatuksessa taimia syntyy siementävän ylispuuston ansiosta. Alue pysyy puustoisena, kun ylispuustoa harvennetaan vähitellen ja suurempaa puustoa jätetään aina jäljelle. Hyvien siemenvuosien toistuminen vaikuttaa luontaisen uudistumisen nopeuteen ja onnistumiseen. Lisäksi taimettumiselle on oltava suotuisat olosuhteet. Syntyvien luonnontaimien määrä vaihtelee merkittävästi vuosittain. Kuusella hyviä siemenvuosia on Etelä-Suomessa kerran tai kaksi kymmenessä vuodessa ja pohjoisessa harvemmin. Männyllä hyvät siemenvuodet toistuvat noin kolme kertaa vuosikymmenessä Etelä-Suomessa ja tyypillisesti yli 10 vuoden välein Pohjos-Suomessa. Kivennäismailla poimintahakkuut soveltuvat kuusikoille, kun taas männiköt uudistuvat paremmin pienaukoissa ja kaistaleissa tai ylispuukasvatuksessa.Ojitetut korvet uudistuvat hyvin pienaukkohakkuun jälkeen alikasvoksesta ja hakkuun jälkeen syntyvistä taimista.Pienaukoilla, kaistalehakkuualoilla ja ylispuukasvatuksessa maanmuokkaus yleensä edistää tasaista taimettumista, mutta ojitettujen turvemaiden kuusikoiden pienaukoilla muokkauksesta on jopa haittaaRouta, J. &amp;amp; Huuskonen, S. (toim.). 2022. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus: Synteesiraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2022. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 132 s. Hakkuiden väli jatkuvassa kasvatuksessa Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden toistumiseen vaikuttavat korjattavissa oleva puumäärä ja tarve pitää alikasvos mahdollisimman hyväkuntoisena ja metsä uudistumiskykyisenä. Jos hehtaarikohtainen poistuma jää pieneksi, on hakkuun tuottavuus alhainen ja yksikkökustannus korkea. Jos hakkuiden väli on pitkä, metsä voi kasvaa liian tiheäksi, jolloin uudistuminen ja alikasvoksen kehitys kärsivät. Poimintahakkuut toistuvat Etelä-Suomessa tavallisimmin 10–20 vuoden välein riippuen kasvupaikasta ja hakkuun voimakkuudesta. Pohjois-Suomessa puusto kasvaa hitaammin, jolloin hakkuiden väli on myös pitempi eli tyypillisesti vähintään 20 vuotta. Jatkuva kasvatus ojitettujen suometsien erityispiirteiden näkökulmasta Useimmat turvemaat taimettuvat hyvin luontaisesti. Suometsille tyypillinen puuston vaihteleva koko helpottaa olennaisesti jatkuvan kasvatuksen toteuttamista. Alikasvosta on usein jo valmiina. Jatkuvan kasvatuksen hyötyjä ojitetuilla turvemailla Jatkuva kasvatus ei onnistuessaan vaadi suuria investointeja metsänuudistamiseen. Jatkuva kasvatus voi olla kannattavaa osalla kohteista, joita ei kannata jaksollisessa kasvatuksessa uudistaa.Ojien kunnostus voidaan monissa tapauksissa välttää, jos alueen haihduttavan puuston määrä pysyy riittävänä. Tämä pienentää puuntuotannon kustannuksia ja vähentää metsätalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta, hyödyttää metsäkanalintupoikueita ja voi vähentää maaperän kasvihuonekaasupäästöjä.Turvemaiden nuoret kuusentaimikot ovat alttiita hallavaurioille. Jatkuvassa kasvatuksessa hallavauriolle alttiita aukkoja ei juuri synny, pienaukkoja lukuun ottamatta. Lisäksi suurempaa puustoa voidaan jättää taimien suojaksi esimerkiksi notkelmiin, joissa hallan riski on suurin.Jatkuvan kasvatuksen riskejä ojitetuilla turvemailla Hieskoivu valtaa helposti taimikonhoitoa vaille jääneet alat, joilla havupuiden kasvatus olisi nykyisen arvion mukaan kannattavampaa. Riski on kuitenkin pienempi kuin jaksollisen kasvatuksen uudistusaloilla.Varpu- ja puolukkaturvekankaat taimettuvat huonosti ilman maanpinnan rikkomista, jos ojituksen jälkeen kehittynyt raakahumuskerros on paksu. Taimettumista heikentävät tällaisilla kohteilla myös vahva seinäsammalkerros ja runsas rämevarvikko.&nbsp;Ravinnetalous on yhtä keskeistä jatkuvassa kasvatuksessa kuin jaksollisessa kasvatuksessa. Jatkuvaan kasvatukseen tähdättäessä on syytä varmistaa, että vesitalouden lisäksi puuston ravinnetila on riittävän hyvä. Juurikääpäriski on merkittävä myös turvemailla sekä kuusikoissa että männiköissä. Tämä koskee myös paksuturpeisia kohteita. Turvemailla on varmistettava, ettei kasvupaikalla esiinny juurikääpää. Jatkuva kasvatus metsien tuhonkestävyyden näkökulmasta Ominaisuuksiltaan vaihteleva puusto ylläpitää metsämaan sienien ja pieneliöiden monimuotoisuutta, mikä takaa puille hyvät kasvuedellytykset. Puuston koon ja lajiston suuri vaihtelu vähentävät laajan metsätuhon riskiä. Varsinkin tilatasolla yksipuolinen puulajirakenne lisää riskiä esimerkiksi puulajikohtaisten tuhohyönteisten ja kasvitautien leviämiselle. Metsätuhojen riskien on arvioitu olevan jatkuvassa kasvatuksessa pienempiä kuin jaksollisessa kasvatuksessaNevalainen S. 2017. Comparison of damage risks in even- and uneven-aged forestry in Finland. Silva Fennica vol. 51 no. 3 article id 1741. 28 p.. Jatkuvan kasvatuksen metsät, joissa on monipuolinen puulajikoostumus, kestävät yleisesti ottaen hyönteistuhoja parhaiten. Tämä vähentää myös taloudellista riskiäBjörkman, C., Bylund, H., Nilsson, U., Nordlander, G. &amp;amp; Schroeder, M. 2015. Effects of new forest management on insect damage risk in a changing climate.. Kirjanpainajatuhoja on eniten lämpimissä, paahteisissa oloissa, joissa on vastustuskyvyltään heikentyneitä puita, kuten tuulenkaatoja. Puuston hirvi-, myyrä- ja tuulituhoriskit vaihtelevat puuston käsittelystä ja paikallisista oloista riippuen. Jatkuva kasvatus vähentää useimmissa tapauksissa näiden riskiä verrattuna jaksolliseen kasvatukseen.Nevalainen S. 2017. Comparison of damage risks in even- and uneven-aged forestry in Finland. Silva Fennica vol. 51 no. 3 article id 1741. 28 p. Tuulituhoriskit on todettu pienimmiksi, kun käsittelytapana on poimintahakkuu eri-ikäismetsiköissäPukkala, T., Laiho, O. &amp;amp; Lähde, E. 2016. Continuous cover management reduces wind damage. Forest Ecology and Management.Vol. 372, p. 120–127.. Pienaukkohakkuun jälkeinen tuulituhoriski on myös yleensä vähäinenKivistö, P. Tuulenkaadot pienaukkohakkuussa. Pro gradu –tutkielma, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos. 61 s.. Kaikissa hakkuissa on kuitenkin otettava huomioon puuston tila ja paikalliset tuuliolot. Voimakkaat poiminta- ja harvennushakkuut lisäävät tuhojen riskiä erityisesti riukuuntuneessa puustossa ja tuulelle avoimissa maaston kohdissa. Juurikääpä on merkittävä riski myös jatkuvan kasvatuksen toteutukselle. Jos metsikössä on jo paljon juurikääpää, monet alikasvospuut ovat saaneet tartunnan juuriyhteyksien kautta. Kuusikoissa jatkuva kasvatus edistää kuusen juurikäävän sekundääristä&nbsp;leviämistä eri kokoluokan puiden välilläPiri, T. &amp;amp; Valkonen, S. 2013. Incidence and spread of Heterobasidion root rot in uneven-aged Norway spruce stands. Canadian Journal of Forest Research 43(9): 872-877. Tukkimiehentäi on merkittävin havupuiden pienten taimien kasvua uhkaava tekijä. Tukkimiehentäi vioittaa usein taimia avohakkuualojen taimikoissa, mutta vain harvoin eri-ikäismetsissä. Mänty uudistuu hyvin luontaisesti, kun kasvupaikka on sopiva ja kasvutilaa on riittävästi. Kuva: © Kalle Vanhatalo.

# Metsän uudistuminen ja kasvatus jatkuvassa kasvatuksessa

Jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilyy koko ajan peitteisenä ja metsän uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvokseen. Jatkuvassa kasvatuksessa pyritään vaihtelevaan puuston rakenteeseen, jonka ylläpitoon käytetään harvennus, poiminta-, pienaukko- ja kaistalehakkuita sekä siemenpuu- ja ylispuuhakkuita.

Pienaukkohakkuu on jatkuvan kasvatuksen hakkuutapa. Siinä tehdään pienialaisia, enintään 0,3 hehtaarin aukkoja, joiden on tarkoitus edistää metsän luontaista uudistumista.

Jos juuristokilpailua pienaukkojen reuna-alueilla on tarpeen vähentää, pienaukkoja ympäröivää puustoa eli aukkojen välialuetta voidaan harventaa.
Pienaukkohakkuu sopii hyvin korpikuusikoihin, joissa jo pienet aukot ja kapeat kaistaleet taimettuvat luontaisesti hyvin. Pienaukkoja kannattaa tehdä vain varttuneeseen puustoon. Pienaukot on suunniteltava ja sijoitettava siten, etteivät niiden välialueet jää kapeiksi ja tuulituhoille alttiiksi kaistoiksi.

Poimintahakkuu on jatkuvan kasvatuksen hakkuutapa, jonka on tarkoitus edistää metsän luontaista uudistumista. Poimintahakkuussa poistetaan metsikön suurimpia puita, tehdään tilaa pienemmille elinvoimaisille puille sekä lisätään kenttäkerroksessa kasvutilaa uusille taimille.

Kuusivaltaiset metsät ja pohjoissuomalaiset, karut männiköt soveltuvat pääsääntöisesti poimintahakkuuseen. Poimintahakkuu muistuttaa jaksollisen kasvatuksen yläharvennusta. Koska poimintahakkuussa tavoitellaan taimettumista, metsikköön jätetään kookkaita hyvälaatuisia puita, jotka tuottavat eniten siemeniä. Alemmista latvuskerroksista poistetaan vioittuneet ja sairaat puut sekä harvennetaan ylitiheät puuryhmät.

Vallitsevaan latvuskerrokseen kuuluvia puita kutsutaan valtapuiksi.

Metsän pisimmät ja vallitsevaan latvuskerrokseen kuuluvat puut muodostavat valtapuuston. Valtapuut hallitsevat maisemaa ja niiden kasvuolosuhteet ovat olleet paremmat muuhun puustoon nähden.

Jatkuva kasvatus on metsänkasvatustapa, jossa metsän puusto säilytetään yleensä peitteisenä eikä avohakkuita tehdä. Metsän uudistuminen perustuu olemassa olevaan alikasvostaimikkoon tai hakkuun jälkeen luontaisesti syntyviin taimiin ja niiden kasvattamiseen. Uudistamis- ja kasvatusvaiheet limittyvät, jolloin painopiste voi olla tilanteen mukaan metsän uudistumisen edellytysten parantamisessa tai kasvatuksessa.
Jatkuvan kasvatuksen hakkuita tehdään pääsääntöisesti poiminta- ja pienaukkohakkuina, väljennyshakkuina, ylispuuhakkuina sekä suojuspuu- ja siemenpuuhakkuina. Lisäksi erityisesti turvemailla voidaan hyödyntää kaistalehakkuita.

# Metsän uudistuminen ja kasvatus jatkuvassa kasvatuksessa

## Jatkuvan kasvatuksen metsä on moni-ilmeinen

Puuston kokojakauma on vaihteleva ja pieniä puita on yleensä paljon enemmän kuin isoja. Suuria puita on kuitenkin aina se verran, että alueen isokokoisista puista syntyvä puustoisuuden vaikutelma säilyy. Eri kokoluokkien puuston määrä voi vaihdella puuston kasvatuksen eri vaiheissa. Tyypillistä on myös puiden ryhmittäisyys. Taimikonhoitoa tehdään tarvittaessa.
Monimuotoisuutta edistävät toimet kuten säästöpuiden jättäminen, lahopuuston säilyttäminen ja sekapuuston ylläpito kuuluvat sekä jaksolliseen että jatkuvaan kasvatukseen. Näitä luonnonhoidon ratkaisuja ei ole esitetty selkeyden vuoksi seuraavissa piirroskuvissa.

Jatkuvan kasvatuksen menetelmässä metsän uudistuminen perustuu olemassa oleviin alikasvostaimiin ja hakkuiden seurauksena syntyviin taimiin. Jatkuvaan kasvatukseen siirtymisen aikana pääpaino on erirakenteisuuden luomisessa, jonka jälkeen panostetaan puiden kasvattamiseen tukkipuun kokoon. Luontaista uudistamista voidaan täydentää kylvöllä tai täydennysistutuksella. 

Asiasanahaku

Hakutulokset hakusanalle “taimikonharvennus”

Metsänhoitotöiden laadunhallinta

Metsän suojelu - Talous

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Suunnitelmallinen metsien hoito ja käyttö

Metsän suojelu METSO-ohjelman avulla

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot

Elinvoimainen metsä

Metsän rakenne: latvus- ja kasvillisuuskerrokset -artikkelin päivitys

Riistan huomioiminen väljennyshakkuissa

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

Metsän uudistuminen ja kasvatus jatkuvassa kasvatuksessa

Haku ja valikko