Metsäteiden kunnossapito ja rakentaminen

Tieomaisuuden hyvässä hoidossa on keskeistä tietää, mitä omistetaan ja missä kunnossa omaisuus on. Määrä- ja kuntotiedot ovat keskeisiä myös urakoinnin kilpailutuksen valmistelussa. Urakoitsija voi tällöin tarjota sopivimman hinnan tietäessään tarkalleen, millaista työkokonaisuutta hän on tarjoamassa.  

Metsätiellä, jolle on perustettu tiekunta, kunnossapitotöistä, talousarviosta ja töiden rahoittamisesta päättää tiekunnan kokous. Järjestäytymättömällä metsätiellä tieosakkaat sopivat keskenään tarvittavista kunnossapitotöistä ja niiden rahoituksesta. 

Metsätien määrämuotoisen talousarvion laatimiseen ei ole olemassa lakisääteistä velvoitetta. Metsätien talouden ja hyvän kunnon ylläpitämiseksi suositellaan kuitenkin yleispiirteisen toimintasuunnitelman laatimista. Toimintasuunnitelma sisältää ainakin luettelon suunnitelluista kunnossapitotöistä, niiden kustannusarvion ja arvion siitä, miten työt rahoitetaan. Toimintasuunnitelman tekeminen on erityisen tärkeää silloin, kun tiellä on tarpeen tehdä laajempia kunnostustöitä, kuten tien kuivatuksen parantamista perkaamalla sivuojia ja laskuojia tai uusimalla ja korjaamalla huonokuntoisia rumpuja. 

Kunnossapitotöiden suunnittelussa tarvitaan tietoa tien kunnosta ja korjaamistavoista. Jos tie on päässyt huonoon kuntoon, tarvitaan yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Suunnittelussa selvitetään tarvittavat kunnossapitotyöt ja niiden arvioidut kustannukset. Kustannusten arvioinnissa ja kunnossapidon rahoitussuunnittelussa otetaan huomioon, että tieosakkaat voivat myös itse tehdä osan kunnossapidosta tai järjestää talkoita töiden tekemiseksi.

Metsätien kunnossapito jaetaan vuodenaikojen mukaan kesä- ja talvikunnossapitotöihin.  

Metsätien pitäminen hyvässä kunnossa edellyttää, että kunnossapitäjä                                                                                        

• ajoittaa töiden tekemisen oikeaan aikaan 
• valitsee töiden tekemiseen oikeat työvälineet 
• valitsee työtehtäviin oikeat materiaalit  
• toteuttaa työtehtävät oikein ja ammattitaitoisesti. 

Metsätien kunnossapidon järjestämiseen on useita vaihtoehtoja. Työt voidaan tehdä tieosakkaiden omana työnä joko osittain tai kokonaan tai teettää ne urakoitsijalla. Työt voidaan kilpailuttaa vain yhden tien kunnossapitoa koskevina töinä tai muodostaa yhteistyössä lähialueen muiden yksityisten teiden tiekuntien kanssa kunnossapitotöistä suurempia urakkakokonaisuuksia.

Tien pinnan kulutuskerroksen kestävyyteen vaikuttavat tien kantavuus, kuivatus ja tien pinnan koossapysyvyys. Kulutuskerroksen tulee olla tiivis, jotta mahdollisimman suuri osa sade- ja sulamisvesistä valuu sivuojiin. Hoidon tehokkuuteen vaikuttavat taas pinnan muokattavuus, materiaalin uudelleen kiinteytyminen sekä kosteana pysyminen kuivina kausina. Tiivis kulutuskerros hidastaa myös kasvillisuutta valtaamasta ajorataa. 

Rakennetuilla metsäteillä suositeltava kulutuskerroksen paksuus on 5–10 cm, jotta tien pinta säilyy mahdollisimman pitkään kosteana ja pysyy hyvin koossa. Hyvän kulutuskerrosmateriaalin käyttö on pitkällä aikavälillä taloudellisempaa kuin huonon materiaalin käyttö tai sen kokonaan pois jättäminen. 

Metsätien kunnossapitoon kuuluvat kaikki ne toimenpiteet, jotka ovat tarpeen tien pitämiseksi sen tarkoitusta vastaavassa kunnossa. Metsätien kunnossapitoa ovat metsätien hoito ja metsätien kunnostus.

Perusparannuksessa metsätien geometria, kääntymis- ja kohtaamispaikat sekä liittymät korjataan vastaamaan nykyisiä ohjeita ja kuljetuskaluston vaatimuksia. Tällä lisätään liikenneturvallisuutta ja kuljetusten toimivuutta sekä keskinopeutta, jolla on suuri vaikutus puunkuljetuksen tuottavuuteen. 

Vaurioiden ehkäisyssä tulee keskittyä veden ja liikenteen aiheuttamiin vaurioihin. Pahimmat vauriot syntyvät pinta- ja runkokelirikkokaudella, jos metsätiellä sallitaan silloinkin raskaat kuljetukset.