Puuston kiertoajan pidentäminen
Kiertoajan pidentämisen suunnittelu
Puuston laatu ja elinvoimaisuus ratkaisevat, millaiset mahdollisuudet kiertoajan pidentämiseen on. Metsän historia ja aiempi käsittely näkyvät puuston tilanteessa kuten järeydessä ja tiheydessä.
Lähtötilanteen selvittäminen
Kun kiertoajan pidentämistä suunnitellaan varttuneeseen metsään, on syytä tarkastella kohteen kelpoisuutta eri näkökulmista (taulukko).
Tarkasteltava kysymys | Soveltuvuutta parantaa | Soveltuvuutta heikentää |
|---|---|---|
Onko puusto latvuksen kunnon perusteella tervettä ja kasvukykyistä? | Elinvoimaiset latvukset kertovat metsikön hyvästä kasvukunnosta Puustoa on hoidettu metsänhoidon suositusten mukaisin harvennuksin. | Jos metsikkö on jo heikkokasvuinen esimerkiksi kasvupaikalle huonosti sopivan puulajin tai metsätuhon vuoksi, ei kiertoajan pidentämisellä saavuteta juuri hyötyä. Jos puusto on tiheää, on kasvutilan lisäämiseksi tarpeen tehdä lievä harvennus. Tuhoriskin kasvu on otettava huomioon erityisesti kuusikoissa. |
Soveltuuko kohteen puulaji kiertoajan pidentämiseen? | Mänty on pitkäikäinen puulaji. Terveen, mäntyvaltaisen puuston kiertoaikaa voi pidentää useita vuosikymmeniä ilman merkittäviä riskejä. Kuusi on lehtipuita pitkäikäisempi, mutta se on kuitenkin ikääntyessään altis metsätuhoille. | Lehtipuut ovat lyhytikäisiä ja lahovauriota syntyy varhain. Viljelykoivikossa kasvu taantuu ja lahovauriot alkavat yleistyä jo iän saavutettua 60 vuotta, jolloin puuston taloudellinen arvo alkaa laskea. |
Liittyykö kasvupaikkaan välittömiä tuhoriskejä, kuten kuusivaltaisessa metsässä maaperän alttius kuivumiselle? | Kohde on kasvatettavalle puulajille sopiva. Kohde ei rajoitu avohakkuualaan. | Juurikääpä on yleinen kuusikoissa erityisesti Etelä-Suomessa, eikä siitä kärsivien puustojen uudistamista kannata lykätä. Lisäksi on syytä arvioida myös muiden metsätuhojen todennäköisyyttä puuston ikääntyessä. |
Onko puusto sen kokoista, ettei siitä tulee kiertoaikaa jatkettaessa liian järeää normaaliin puutavaran sahaukseen? | Metsänhoidon suositusten mukaisesti harvennetut puustot järeytyvät nopeasti, mutta ylitiheyden syntyminen ei tavallisesti ole merkittävä riski. Siksi hoidetussa, uudistuskypsyyden saavuttaneessa puustossa ei useinkaan tarvita harvennusta, kun kiertoaikaa pidennetään. | Puusto on jo melko järeää ja kasvupaikka on viljava. |
Kun kiertoaikaa on päätetty pidentää, on jatkossa seurattava erityisesti puuston terveyden säilymistä. Puusto on syytä uudistaa, jos merkittävä metsätuho on tapahtunut tai se on leviämässä.
Lisätietoa tulossa: Metsänhoidon suosituksia täydennetään kiertoajan pidentämisen toteutustapojen osalta 2023-2024.
Kiertoajan pidentämisen ennakointi harvennushakkuissa
Jos puuston kiertoaikaa on tarkoitus pidentää tavanomaisesta, on se syytä ottaa huomioon jo edeltävissä harvennuksissa, mikäli mahdollista.
Harvennusvoimakkuuden vähentäminen siirtää automaattisesti päätehakkuuta myöhemmäksi, koska puusto järeytyy hitaammin. Tällöin myös harvennuskertoja tarvitaan tavanomaista useampia ennen uudistamista, jotta vältetään ylitiheys. Harvennusmallien harvennusrajoja korkeampia puustotiheyksiä ei suositella latvusten kunnon heikkenemisen ja kohonneen metsätuhoriskin vuoksi.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kiertoajan pidentämisessä
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta on tärkeää, että kiertoaikaa pidennettäessä otetaan huomioon mahdolliset metsätuhot. Kiertoaikaa on syytä pidentää ainoastaan terveissä ja hyväkasvuisissa puustoissa, joiden metsätuhoriskin arvioidaan olevan vähäinen.