Säästöpuiden jättäminen
- Inte tillgänglig på svenska
Sanasto
- Lahopuujatkumo
Lahopuujatkumolla tarkoitetaan tilannetta, jossa alueella on samanaikaisesti eri lahoasteen lahopuita ja sinne syntyy tuoretta lahopuuta. Hyvässä lahopuujatkumossa kohteella olevasta lahopuusta noin kolmasosa on pitkälle lahonneita, kolmasosa keskilahoja ja kolmasosa vastikään kuollutta puuta.
Lahopuujatkumo voi esiintyä kohteella luontaisesti. Sitä voidaan myös ylläpitää jättämällä eläviä säästöpuita ja tekemällä tekopökkelöitä.
- Monimuotoisuuden rakennepiirre
Metsän monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä ovat vanhat ja kookkaat puut, järeät lahopuut sekä kasvatettavaan puustoon liittyvät ominaisuudet, kuten lehtipuusekoitus ja paikoittainen tiheä alikasvos.
- Säästöpuut
Säästöpuut ovat talousmetsään pysyvästi jätettäviä eläviä puita. Säästöpuiden annetaan kasvaa, kuolla ja lahota metsään. Jättämällä säästöpuita talousmetsiin saadaan vanhoja ja kookkaita eläviä puita, monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puulajeja sekä ajan myötä lahopuuta.
Kirjallisuus
- Franklin, J., Berg, D.R., Thornburgh, D.A. & Tappeiner, J.C. 1997. Alternative Silvicultural Approaches to Timber Harvesting: Variable Retention Harvest Systems. Teoksessa: Kohm, K. & Franklin, J.F. 1997. Creating a Forestry for the 21st Century. The Science of Ecosystem Management. Island Press. 111–139.
- Gustafsson, L., Kouki, J. & Svedrup-Thygeson, A. 2010. Tree retention as a conservation measure in clear-cut forests of northern Europe: a review of ecological consequencies. Scandinavian Journal of Forest Research 25: 295–308.
https://doi.org/10.1080/02827581.2010.497495(ulkoinen linkki) - Keto-Tokoi, P., Koivula, M., Kuuluvainen, T., Lindberg, H., Punttila, P., Shorohova, E. & Vanha-Majamaa, I. 2021. Säästöpuumetsätaloudella monimuotoisuutta talousmetsiin. Metsätieteen aikakauskirja 2021: 10541.
https://doi.org/10.14214/ma.10541(ulkoinen linkki) - Hämäläinen, A., Kouki, J. & Lõhmus, P. 2014. The value of retained Scots pines and their dead wood legacies for lichen diversity in clear-cut forests: the effects of retention level and prescribed burning. Forest Ecology and Management 324: 89–100.
https://doi.org/10.1016/j.foreco.2014.04.016(ulkoinen linkki) - Pykälä, J. 2019. Avainbiotooppien merkitys epifyyttijäkälille. Metsätieteen aikakauskirja 2019/10170: 1–21.
https://doi.org/10.14214/ma.10170(ulkoinen linkki) - Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.) 2019. Suomen lajien uhan-alaisuus – Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 704 s.
- Hallinger, M., Johansson, V., Schmalholz, ym. 2016. Factors driving tree mortality in retained forest fragments. Forest Ecology and Management 368: 163–172.
https://doi.org/10.1016/j.foreco.2016.03.023(ulkoinen linkki) - Rosenvald, R., Lõhmus, A. & Kiviste, A. 2008. Preadaptation and spatial effects on retention-tree survival in cut areas in Estonia. Canadian Journal of Forest Research, 38: 2616–2625.
https://doi.org/10.1139/X08-093(ulkoinen linkki) - Heikkala, O., Suominen, M., Junninen, K., Hämälainen, A. & Kouki, J. 2014. Effects of retention level and fire on retention tree dynamics in boreal forests. Forest Ecology and Management 328: 193–201.
https://doi.org/10.1016/j.foreco.2014.05.022(ulkoinen linkki) - Siitonen, J., Hottola, J. & Lommi, S. 2006. Säästöpuuston merkitys vaateliaalle kääpä- ja epifyyttijäkälälajistolle. Julk.: Horne, P., ym. (toim.). METSOn jäljillä. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman tutkimusraportti. Maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Metsäntutkimuslaitos & Suomen ympäristökeskus. Ss. 339-341.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163537/METSOn_jaljilla.pdf(ulkoinen linkki) - Gustafsson, L. ym. 2012. Retention forestry to maintain multifunctional forests: A world perspective. BioScience, 62: 633–645.
https://doi.org/10.1525/bio.2012.62.7.6(ulkoinen linkki) - Heikkala, O. 2016. Emulation of natural disturbances and the maintenance of biodiversity in managed boreal forests: the effects of prescribed fire and retention forestry on insect assemblages. Academic dissertation. Dissertationes forestales 222. School of Forest Sciences. Faculty of Science and Forestry. University of Eastern Finland.
http://doi.org/10.14214/df.222(ulkoinen linkki) - Jönsson, M.T., Fraver, S., Jonsson, ym. 2007. Eighteen years of tree mortality and structural change in an experimentally fragmented Norway spruce forest. Forest Ecology and Management 242: 306–313.
https://doi.org/10.1016/j.foreco.2007.01.048(ulkoinen linkki) - Hämäläinen, A., Hujo, M., Heikkala, O., Junninen, K. & Kouki, J. 2016: Retention tree characteristics have major influence on the post-harvest tree mortality and availability of coarse woody debris in clear-cut areas. For. Ecol. Manage. 369: 66–73.
- Johansson, T., Hjältén, J., de Jong, J. et al. 2013. Environmental considerations from legislation and certification in managed forest stands: A review of their importance for biodiversity. Forest Ecology and Management 303, 98-112
https://doi.org/10.1016/j.foreco.2013.04.012(ulkoinen linkki) - Fedrowitz, K., Koricheva, J., Baker, S.C., ym. 2014. Can retention forestry help conserve biodiversity? A meta-analysis. Journal of Applied Ecology 51: 1669–1679.
https://doi.org/10.1111/1365-2664.12289(ulkoinen linkki) - Hyvärinen, E., Kouki, J. & Martikainen, P. 2006. Fire and green-tree retention in conservation of red-listed and rare deadwood-dependent beetles in Finnish boreal forests. Conservation Biology 20: 1711–1719.
https://doi.org/10.1111/j.1523-1739.2006.00511.x(ulkoinen linkki) - Hämäläinen, A., Kouki, J. & Lõhmus, P. 2015. Potential biodiversity impacts of forest biofuel harvest: lichen assemblages on stumps and slash of Scots pine. Canadian Journal of Forest Research 45: 1239–1247.
https://doi.org/10.1139/cjfr-2014-0532(ulkoinen linkki) - Toivanen, T., Heikkilä, T. & Koivula, M.J. 2014. Emulating natural disturbances in boreal Norway spruce forests: effects on ground beetles (Coleoptera, Carabidae). Forest Ecology and Management 314: 64–74.
https://doi.org/10.1016/j.foreco.2013.11.028(ulkoinen linkki) - Rodríguez, A. & Kouki, J. 2015. Emulating natural disturbance in forest management enhances pollination services for dominant Vaccinium shrubs in boreal pine-dominated forests. Forest Ecology and Management 350: 1–12.
https://doi.org/10.1016/j.foreco.2015.04.029(ulkoinen linkki) - Heikkala, O., Martikainen, P. & Kouki, J. 2017. Prescribed burning is an effective and quick method to conserve rare pyrophilous forest-dwelling flat bugs. Insect Conservation and Diversity 10: 32–41.
https://doi.org/10.1111/icad.12195(ulkoinen linkki) - Jokela, J., Siitonen, J. & Koivula, M. 2019. Short-term effects of selection, gap, patch and clear cutting on the beetle fauna in boreal spruce-dominated forests. Forest Ecology and Management 446: 29–37.
https://doi.org/10.1016/j.foreco.2019.05.027(ulkoinen linkki) - Jalonen, J. & Vanha-Majamaa, I. 2001. Immediate effects of four different felling methods on mature boreal spruce forest understorey vegetation in southern Finland. Forest Ecology and Management 146: 25–34.
https://doi.org/10.1016/S0378-1127(00)00446-1(ulkoinen linkki) - Perhans, K., Appelgren, L., Jonsson, F., ym. 2009. Retention patches as potential refugia for bryophytes and lichens in managed forest land-scapes. Biological Conservation 142: 1125–1133.
https://doi.org/10.1016/j.biocon.2008.12.033(ulkoinen linkki) - Hautala, H., Laaka-Lindberg, S. & Vanha-Majamaa, I. 2011. Effects of retention felling on epixylic species in boreal spruce forests in southern Finland. Restoration Ecology 19: 418–429.
https://doi.org/10.1111/j.1526-100X.2009.00545.x(ulkoinen linkki) - Matveinen-Huju, K., Niemelä, J., Rita, H. & O'Hara, R.B. 2006. Retention-tree groups in clear-cuts: do they constitute 'life-boats' for spiders and carabids? Forest Ecology and Management 230: 119–135.
https://doi.org/10.1016/j.foreco.2006.04.025(ulkoinen linkki) - Koivula, M.J., Venn, S., Hakola, P. & Niemelä, J. 2019. Responses of boreal ground beetles (Coleoptera, Carabidae) to different logging regimes ten years post-harvest. Forest Ecology and Management 436: 27–38.
https://doi.org/10.1016/j.foreco.2018.12.047(ulkoinen linkki) - Punttila, P. 2005. Liite 3. Täydennyksiä metsäelinympäristöjä käsittelevään kappaleeseen 3.2. Julkaisussa Hildén, M., Auvinen, A.-P. & Primmer, E. (toim.). Suomen biodiversiteettiohjelman arviointi. Suomen ympäristö 770: 222–227.
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/5170cb57-e4d2-4d2a-ae75-04f70d8a8e7c/content(ulkoinen linkki) - Kaitera, J. & Nuorteva, H. 2008. Inoculations of eight Pinus species with Cronartium and Peridermium stem rusts. Forest Ecology and Management 255: 973–981.
https://doi.org/10.1016/j.foreco.2007.10.005(ulkoinen linkki) - Bradshaw, C.J.A. & Warkentin, I.G. 2015: Global estimates of boreal forest carbon stocks and flux. Global and Planetary Change 128: 24-30.
- Krankina, O.N. & Harmon, M.E. Dynamics of the dead wood carbon pool in northwestern Russian boreal forests. Water Air Soil Pollution. (1995) 82: 227.
https://doi-org.libproxy.helsinki.fi/10.1007/BF01182836(ulkoinen linkki) - Lehtonen, A. et al. 2021. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästövähennysmahdollisuuksista. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 65/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 122 s.
- Mäkinen, H., Hynynen, J., Siitonen, J., Sievänen, R. 2006. Predicting the decomposition of scots pine, Norway spruce, and birch stems in Finland. Ecological Applications 16(5): 1865–1879.
- Holeksa, J., Zielonka, T., & Żywiec, M. 2008. Modeling the decay of coarse woody debris in a subalpine Norway spruce forest of the West Carpathians, Poland. Canadian Journal of Forest Research, 38(3), 415-428.
- Niemelä T, Wallenius T, Kotiranta H. 2002. The kelo tree, a vanishing substrate of specified wood-inhabiting fungi. Pol Bot J 47(2):91–101
- Pukkala, T., 2018. Carbon forestry is surprising. Forest Ecosystems 5, 11
https://forestecosyst.springeropen.com/articles/10.1186/s40663-018-0131-5(ulkoinen linkki) - Valkonen, S., Ruuska, J. & Siipilehto, J. 2001: Mäntysäästöpuut männyntaimikoissa – aukkoisuutta, kasvutappioita vai laatua? Metsätieteen aikakauskirja 1/2001: 55-59.
- Valkonen, S., Sirén, M. & Piri, T. 2010. Poiminta- ja pienaukkohakkuut – vaihtoehtoja avohakkuulle. Metsäkustannus Oy.
- Hosionaho, M. 2012: Säästöpuuryhmien vaikutus luontaisen taimiaineksen syntyyn uudistusaloilla. Pro gradu, Helsingin yliopisto.
https://www.theseus.fi/handle/10024/39585(ulkoinen linkki) - Palik M. 2003: Spatial distribution of overstorey retention influences resources and growth of longleaf pine seedlings. Ecol. Appl. 13: 674-686.
- Sterkenburg ym. 2019. The significance of retention trees for survival of ectomycorrhizal fungi in clear-cut Scots pine forests. J. Appl. Ecol. 56: 1367– 1378.
https://doi.org/10.1111/1365-2664.13363(ulkoinen linkki) - Korkama ym. 2006. Ectomycorrhizal community structure varies among Norway spruce (Picea abies) clones. New Phytologist, 171: 815–824.
https://doi.org/10.1111/j.1469-8137.2006.01786.x(ulkoinen linkki) - Outerbridge, R.A. & Trofymow, J.A. 2009: Forest management and maintenance of ectomycorrhizae: A case study of green tree retention in south-coastal British Columbia. J. Ecosyst. Manag. 10: 6.
- Stokland, J. N., Siitonen, J. & Jonsson, B. G. 2012. Biodiversity in dead wood. Cambridge, UK. Cambridge University Press. 509 s.
- Seibold ym. 2021: The contribution of insects to global forest deadwood decomposition. Nature.
https://doi.org/10.1038/s41586-021-03740-8(ulkoinen linkki)