Lähtötilanteen huomioiminen lopputuloksen laadun arvioinnissa Myös hoitamattoman nuoren metsän energiapuun korjuussa pyritään samaan laatuun kuin hoidetun nuoren metsän kohdalla. Tämä voi kuitenkin olla haastavaa, jos lähtötilanteena on hyvin tiheä ja riukuuntunut metsä. Seuraavilla toimilla voidaan kuitenkin päästä lähelle laadukasta korjuun lopputulosta: hakkuuta haittaava alikasvos on raivattu tarvittaessa korjuuajankohta on valittu kohteen kantavuuden ja hakkuukaluston mukaan&nbsp;korjuuajankohta ja varastopaikka on valittu puutavaran kaukokuljetusvaatimusten mukaan&nbsp;kokopuun korjuu on valittu vain siihen soveltuvalle kohteelle suositusten mukaisesti&nbsp;kasvamaan jätetty puusto on tavoitteen mukainen tai mahdollisimman lähellä sitä&nbsp;on huolehdittu riskiaikana juurikäävän torjunnasta riskikohteilla&nbsp;on vältetty maastovaurioiden syntymistä&nbsp;on pyritty välttämään puustovaurioiden syntymistä&nbsp;ajourien leveys ja ajouraväli ovat metsänhoidon suositusten mukaiset&nbsp;kokopuun korjuussa on huolehdittu ravinteisuuden hoidosta.

# Energiapuun hakkuu hoitamattomissa metsissä

### Hoitamattoman nuoren kasvatusmetsän suositeltava runkoluku hakkuun jälkeen. Runkoluvut on ilmoitettu koko kuviolle, johon sisältyvät myös ajourat.

##  [Hoitamattoman nuoren kasvatusmetsän suositeltava runkoluku hakkuun jälkeen. Runkoluvut on ilmoitettu koko kuviolle, johon sisältyvät myös ajourat. ](/fi/node/2068)

Table
| PääpuulajiKasvupaikka  | Runkoluku (kpl/ha), kun valtapituus 10–11 m | Runkoluku (kpl/ha), kun valtapituus 11–13 m |
| --- | --- | --- |
| Mänty, tuore kangas tai vastaava turvemaa | 1200- 14001 | 1100 - 13001 |
| Mänty, kuivahko kangas tai vastaava turvemaa | 1100 - 13001 | 1000 - 12002 |
| Mänty, kuiva kangas tai vastaava turvemaa   | 1000 - 1200 | 900 - 1100 |
| Kuusi, lehtomainen tai tuore kangas tai vastaava turvemaa | 1200 - 14003 | 1000 - 12003 |
| Rauduskoivu, lehtomainen tai tuore kangas  | VaihtoehdotHarvennetaan tiheyteen 900–1 100 kpl/ha, tähtää kahteen myöhempään harvennukseen ennen päätehakkuuta.Harvennetaan tiheyteen 700–800 kpl/ha, tähtää yhteen myöhempään harvennukseen ennen päätehakkuuta. Jos rauduskoivikon alla on kasvatuskelpoinen alikasvoskuusikko, tehdään ensiharvennus vielä voimakkaampana. | VaihtoehdotHarvennetaan tiheyteen 900–1 100 kpl/ha, tähtää kahteen myöhempään harvennukseen ennen päätehakkuuta.Harvennetaan tiheyteen 700–800 kpl/ha, tähtää yhteen myöhempään harvennukseen ennen päätehakkuuta. Jos rauduskoivikon alla on kasvatuskelpoinen alikasvoskuusikko, tehdään ensiharvennus vielä voimakkaampana. |
| Hieskoivu, ruohoturvekangas tai mustikkaturvekangas | Voidaan kasvattaa lyhyellä kiertoajalla ilman harvennuksia. Harvennetaan tiheyteen 1 500–2 500 kpl/ha, minkä jälkeen ei enää harvenneta.Jos eteläisessä ja keskisessä Suomessa oleva kohde sisältää vanerikoivuainesta, harvennetaan ensin tiheyteen 1 200–1 300 kpl/ha ja myöhemmin vielä toisen kerran.Jos alla on kasvatuskelpoinen kuusentaimikko, harvennetaan tiheyteen 800–1 000 kpl/ha. Hieskoivut voidaan poistaa, kun kuusten pituus on 3–4 metriä. | Voidaan kasvattaa lyhyellä kiertoajalla ilman harvennuksia. Harvennetaan tiheyteen 1 500–2 500 kpl/ha, minkä jälkeen ei enää harvenneta.Jos eteläisessä ja keskisessä Suomessa oleva kohde sisältää vanerikoivuainesta, harvennetaan ensin tiheyteen 1 200–1 300 kpl/ha ja myöhemmin vielä toisen kerran.Jos alla on kasvatuskelpoinen kuusentaimikko, harvennetaan tiheyteen 800–1 000 kpl/ha. Hieskoivut voidaan poistaa, kun kuusten pituus on 3–4 metriä. |
1 Sisältää sekapuustona hyviä koivuja n 10 % ja kasvatuskelpoisia kuusia.
2 Sisältää sekapuustona yksittäisiä hyviä koivuja ja kuusia.
3 Sisältää sekapuustona hyviä koivuja n. 10 %.

# Energiapuun hakkuu hoitamattomissa metsissä

## Lähtötilanteen huomioiminen lopputuloksen laadun arvioinnissa

Myös hoitamattoman nuoren metsän energiapuun korjuussa pyritään samaan laatuun kuin hoidetun nuoren metsän kohdalla. Tämä voi kuitenkin olla haastavaa, jos lähtötilanteena on hyvin tiheä ja riukuuntunut metsä. Seuraavilla toimilla voidaan kuitenkin päästä lähelle laadukasta korjuun lopputulosta:
- hakkuuta haittaava alikasvos on raivattu tarvittaessa korjuuajankohta on valittu kohteen kantavuuden ja hakkuukaluston mukaan
- korjuuajankohta ja varastopaikka on valittu puutavaran kaukokuljetusvaatimusten mukaan
- kokopuun korjuu on valittu vain siihen soveltuvalle kohteelle suositusten mukaisesti
- kasvamaan jätetty puusto on tavoitteen mukainen tai mahdollisimman lähellä sitä
- on huolehdittu riskiaikana juurikäävän torjunnasta riskikohteilla
- on vältetty maastovaurioiden syntymistä
- on pyritty välttämään puustovaurioiden syntymistä
- ajourien leveys ja ajouraväli ovat metsänhoidon suositusten mukaiset
- kokopuun korjuussa on huolehdittu ravinteisuuden hoidosta.

Hoitamattomien metsien energiapuun korjuulla pyritään saamaan puuston tiheys laadukkaan ainespuun kasvatuksen mahdollistavalle tasolle. Hoidon puutteen vuoksi ylitiheänä kasvaneen metsän tavoiterunkoluku energiapuun korjuun jälkeen riippuu metsikön kasvupaikasta, valtapituudesta ja kasvatettavasta puulajista.

Energiapuun korjuu hoidetuista ja hoitamattomista kasvatusmetsistä

Energiapuun hakkuu hoitamattomissa metsissä

Text Metsässä on elinympäristöjä metsän luontaiselle lajistolle, mahdollisuuksia virkistyskäyttöön ja sillä on maisemallista ja kulttuurista arvoa.&nbsp;Trumbore, S., Brando, P., Hartmann, H. 2015. Forest health and global change. Science;349 (2015) 814

Elinvoimaisessa metsässä puusto kasvaa hyvin ja muita metsän tuotteita on runsaasti.

Metsässä on elinympäristöjä metsän luontaiselle lajistolle, mahdollisuuksia virkistyskäyttöön ja sillä on maisemallista ja kulttuurista arvoa.

Elinvoimainen metsä

Hiilivarastojen kehittyminen Suojeltaessa metsää hiiltä varastoituu puustoon pidemmäksi ajaksi kuin verrattaessa tilanteeseen, jossa puustoa hakataan. Mikäli kyse on pysyvästä suojelusta, ei kohteen puustoa voida käyttää raaka-aineena puupohjaisiin tuotteisiinKärkkäinen ym. 2021. Kustannusvaikuttavat keinot metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:21. 158.. Suojelualueen puuston&nbsp;kasvun myötä puuston hiilivarasto kasvaa pitkällä aikavälillä erityisesti suurimpien puiden lisätessä kokonaishiilivarastoaRoberge, JM., Laudon, H., Björkman, C. ym. 2016. Socio-ecological implications of modifying rotation lengths in forestry. Ambio 45, 109–123.Paradis, L., Thiffault, E. &amp;amp; Achim, A. 2019. Comparison of carbon balance and climate change mitigation potential of forest management strategies in the boreal forest of Quebec (Canada). Forestry, 92, 264-277.Saksa, T. (toim.) 2020. Ilmastonmuutos ja metsänhoito : Yhteenveto ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsänhoitoon. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 98/2020. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 48 s.Lehtonen, A. et al. 2021. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästövähennysmahdollisuuksista. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 65/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 122 s.Luyssaert ym. 2008. Old-growth forests as global carbon sinks. Nature,vol 455.. Puuston hiilensidonta hidastuu kuitenkin puuston vanhetessa.Minunno F., Peltoniemi M., Härkönen S., Kalliokoski T., Mäkinen H., Mäkelä A. 2019. Bayesian calibration of a carbon balance model PREBAS using data from permanent growth experiments and national forest inventory. Forest Ecology and Management 440: 208-257.Gundersen, P. ym. 2021: Old-growth forest carbon sinks overestimated. Nature 591: E21-E23.Saksa, T. (toim.) 2020. Ilmastonmuutos ja metsänhoito : Yhteenveto ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsänhoitoon. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 98/2020. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 48 s.Luyssaert ym. 2008. Old-growth forests as global carbon sinks. Nature,vol 455. Suojelutoimilla on positiivinen vaikutus maaperän hiilitaseeseen erityisesti lyhyellä aikavälillä, koska maaperään ei vaikuteta metsätaloustoimilla. Suojelumetsissä lahopuun määrä kasvaa, mikä lisää myös maaperään tulevaa hiilen määrää.Tamminen &amp;amp; Ilvesniemi 2012. Maaperän hiili ja typpi luonnontilaisissa ja talousmetsissä. Metsän työraportteja 236.ALRahahleh et al. 2016. Effects of forest conservation and management on volume growth, harvested amount of timber, carbon stock, and amount of deadwood in Finnish boreal forests under changing climate. Can. J. vol 47, 215-225.Saksa, T. (toim.) 2020. Ilmastonmuutos ja metsänhoito : Yhteenveto ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsänhoitoon. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 98/2020. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 48 s.Lehtonen, A. et al. 2021. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästövähennysmahdollisuuksista. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 65/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 122 s. Metsän suojeluun liittyy riski hiilivaraston pysyvyydestä laajan ja voimakkaan metsätuhon seurauksena. Vaikutus hiilen vapautumiseen puustosta ja maaperästä riippuvat tuhon luonteesta.

# Metsän suojelu - Ilmastonmuutoksen hillintä

## Hiilivarastojen kehittyminen

Suojeltaessa metsää hiiltä varastoituu puustoon pidemmäksi ajaksi kuin verrattaessa tilanteeseen, jossa puustoa hakataan. Mikäli kyse on pysyvästä suojelusta, ei kohteen puustoa voida käyttää raaka-aineena puupohjaisiin tuotteisiin. Suojelualueen puuston kasvun myötä puuston hiilivarasto kasvaa pitkällä aikavälillä erityisesti suurimpien puiden lisätessä kokonaishiilivarastoa. Puuston hiilensidonta hidastuu kuitenkin puuston vanhetessa.
Suojelutoimilla on positiivinen vaikutus maaperän hiilitaseeseen erityisesti lyhyellä aikavälillä, koska maaperään ei vaikuteta metsätaloustoimilla. Suojelumetsissä lahopuun määrä kasvaa, mikä lisää myös maaperään tulevaa hiilen määrää.
Metsän suojeluun liittyy riski hiilivaraston pysyvyydestä laajan ja voimakkaan metsätuhon seurauksena. Vaikutus hiilen vapautumiseen puustosta ja maaperästä riippuvat tuhon luonteesta.

Metsän suojelulla voidaan edistää ilmastonmuutoksen hillintää, kun tavoitteena on hiilen varastointi puustoon ja maaperään.

Metsän suojelu

Metsän suojelu - Ilmastonmuutoksen hillintä

Taimet tarvitsevat kasvutilaa Hyväkuntoiset kuuset lähtevät yleensä hyvin kasvuun kasvutilan lisäännyttyä harvennuksen jälkeen. Tiheän kuusikon alikasvoksena kasvavien kuusten elpymiskyky huononee ajan myötä Valkonen, S., Lappalainen, S., Lähde, E., Laiho, O. &amp; Saksa, T. 2017. Tree and stand recovery after heavy diameter-limit cutting in Norway spruce stands. Forest Ecology and Management 389. p. 68–75.. Sekapuustoisuus hyödyllistä Sekapuusto edistää kuusivaltaisen metsän taimettumista sekä alikasvoskuusien kasvua ja säilymistä elpymiskykyisinä. Sekapuustoisuus hyödyttää myös metsäluonnon monimuotoisuutta ja pienentää tuhoriskejä. Sekapuina suositaan erityisesti rauduskoivua ja tuoreilla kankailla myös mäntyä. Monimuotoisuutta ylläpidetään kasvattamalla myös muita puulajeja. Kuusen taimettuminen ja alikasvoksen hyödyntäminen eri kivennäismaiden jatkuvassa kasvatuksessa Etelä-Suomessa tavalliset kuusen kivennäismaan kasvupaikat, tuoreet ja lehtomaiset kankaat, taimettuvat yleensä varsin hyvin jatkuvassa kasvatuksessa. Lehtomaisilla kankailla heinittyminen on kuitenkin voimakasta, mikä heikentää uudistumistulosta, jos metsään tehdään liian suuria pienaukkoja. Jatkuvassa kasvatuksessa ei pidä poistaa kaikkia suuria puita hakkuissa, sillä suuret, rinnankorkeusläpimitaltaan yli 25 cm:n puut tuottavat merkittävimmän osan taimettumisen tarvitsemista siemenistä. Nygren, M., Rissanen, K., Eerikäinen, K., Saksa, T. &amp; Valkonen, S. 2017. Norway spruce cone crops in uneven-aged stands in southern Finland: A case study. Forest Ecology and Management 390. p. 68–72. Pohjoissuomalaisiin kuusikoihin syntyy pienaukkoihin luontaisesti monissa tapauksissa varsin hyvä taimikko.Valkonen, S. &amp; Siitonen, J. 2015. Tree regeneration in patch cutting in Norway spruce stands in northern Finland. Scandinavian Journal of Forest Research. Volume 31, Issue 3 Kasvupaikan kosteus ja lievä soistuneisuus edistävät kuusen taimettumista kivennäismailla. Mäntyvaltaisiin metsiin syntyy monesti kuusialikasvoksia. Jos kasvupaikka on tuore tai sitä viljavampi kangas, alikasvoksesta voi lähteä kehittämään jatkuvan kasvatuksen metsää. Kuusen taimettuminen ja alikasvoksen hyödyntäminen eri turvemaiden jatkuvassa kasvatuksessa Monet turvemaiden kasvupaikat, erityisesti ruoho- ja mustikkaturvekankaat, taimettuvat herkästi. Pohjois-Suomen korpikuusikoiden pienaukkoihin kuusi taimettuu hyvin. Hyvä taimettuminen on nähtävissä esimerkiksi pienissä aukkokohdissa tai mäntyjen ja koivujen alla. Pienaukkohakkuiden avulla voidaan I-tyypin ruoho- tai mustikkaturvekankailla siirtyä jatkuvaan kasvatukseenSaarinen M., Valkonen S., Sarkkola S., &amp;amp; ym. (2020). Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet ojitetuilla turvemailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli id 10372. Pienaukkojen halkaisijan ei tulisi olla merkittävästi ympäröivän valtapuuston pituutta suurempi, jotta vältytään muun kasvillisuuden aiheuttamalta kilpailultaHökkä H., Repola J. (2018). Pienaukkohakkuun uudistumistulos Pohjois-Suomen korpikuusikossa 10 vuoden kuluttua hakkuusta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli.. Myös kuivahkolle kankaalle ja I-tyypin puolukkaturvekankaalle syntyy usein kuusialikasvosta, mutta kuusen kasvu järeäksi tukkipuuksi on niillä selvästi hitaampaa kuin viljavammilla kasvupaikoilla. Kuusta voidaan kuitenkin kasvattaa pääpuulajina näillä kasvupaikoilla, jos ensisijaisena tavoitteena on esimerkiksi maiseman pitäminen puustoisena. Kuusen menestyminen puolukkaturvekankaalla edellyttää usein ravinnetilanteen korjaamista tuhkalannoituksella. Lisäksi metsikön jatkokehitystä suunniteltaessa on otettava huomioon, että kuusen taimettumisedellytykset huonontuvat ojituksesta kuluvan ajan myötä, kun pohjakerroksen rahkasammalvaltaisuus vähenee heikentäen taimettumista. Kuusialikasvoksen hyödyntämiseen sopivat myös mänty- ja hieskoivuvaltaiset mustikkaturvekankaat ts. viljavista rämeistä kehittyneet II-tyypin mustikka- ja puolukkaturvekankaat. II-tyypin puolukkaturvekankaiden kohdalla on I-tyypin tavoin huomattava kannattavuuden varaukset. Vaikka olemassa olevan alikasvoksen hyödyntäminen ja kasvattaminen voi olla avohakkuuta ja männyn viljelyä kannattavampi ratkaisu, saattaa kuusen eri-ikäiskasvatukseen perustuvan peitteellisyyden ylläpitäminen kuitenkin olla kannattavuudeltaan heikompaa kuin männyn kasvatusSaarinen M., Valkonen S., Sarkkola S., &amp;amp; ym. (2020). Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet ojitetuilla turvemailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli id 10372. Paksukunttaiset kasvupaikat ovat hankalia jatkuvan kasvatuksen kannalta. Kuntta koostuu enimmäkseen sammalista ja maatumattomista neulasista. Kunttakerros on kuiva sekä kylmä ja siinä on niukasti taimille käyttökelpoisessa muodossa olevia ravinteita. Alikasvos tarvitsee menestyäkseen tilaa. Kuva: © Erkki Oksanen.

# Kuusivaltaisen metsän jatkuva kasvatus

## Taimet tarvitsevat kasvutilaa

Hyväkuntoiset kuuset lähtevät yleensä hyvin kasvuun kasvutilan lisäännyttyä harvennuksen jälkeen. Tiheän kuusikon alikasvoksena kasvavien kuusten elpymiskyky huononee ajan myötä .

# Kuusivaltaisen metsän jatkuva kasvatus

## Sekapuustoisuus hyödyllistä

Sekapuusto edistää kuusivaltaisen metsän taimettumista sekä alikasvoskuusien kasvua ja säilymistä elpymiskykyisinä. Sekapuustoisuus hyödyttää myös metsäluonnon monimuotoisuutta ja pienentää tuhoriskejä. Sekapuina suositaan erityisesti rauduskoivua ja tuoreilla kankailla myös mäntyä. Monimuotoisuutta ylläpidetään kasvattamalla myös muita puulajeja.

# Kuusivaltaisen metsän jatkuva kasvatus

## Kuusen taimettuminen ja alikasvoksen hyödyntäminen eri kivennäismaiden jatkuvassa kasvatuksessa

Etelä-Suomessa tavalliset kuusen kivennäismaan kasvupaikat, tuoreet ja lehtomaiset kankaat, taimettuvat yleensä varsin hyvin jatkuvassa kasvatuksessa. Lehtomaisilla kankailla heinittyminen on kuitenkin voimakasta, mikä heikentää uudistumistulosta, jos metsään tehdään liian suuria pienaukkoja.
Jatkuvassa kasvatuksessa ei pidä poistaa kaikkia suuria puita hakkuissa, sillä suuret, rinnankorkeusläpimitaltaan yli 25 cm:n puut tuottavat merkittävimmän osan taimettumisen tarvitsemista siemenistä.
Pohjoissuomalaisiin kuusikoihin syntyy pienaukkoihin luontaisesti monissa tapauksissa varsin hyvä taimikko. Kasvupaikan kosteus ja lievä soistuneisuus edistävät kuusen taimettumista kivennäismailla.

Mäntyvaltaisiin metsiin syntyy monesti kuusialikasvoksia. Jos kasvupaikka on tuore tai sitä viljavampi kangas, alikasvoksesta voi lähteä kehittämään jatkuvan kasvatuksen metsää.

# Kuusivaltaisen metsän jatkuva kasvatus

## Kuusen taimettuminen ja alikasvoksen hyödyntäminen eri turvemaiden jatkuvassa kasvatuksessa

Monet turvemaiden kasvupaikat, erityisesti ruoho- ja mustikkaturvekankaat, taimettuvat herkästi. Pohjois-Suomen korpikuusikoiden pienaukkoihin kuusi taimettuu hyvin. Hyvä taimettuminen on nähtävissä esimerkiksi pienissä aukkokohdissa tai mäntyjen ja koivujen alla. Pienaukkohakkuiden avulla voidaan I-tyypin ruoho- tai mustikkaturvekankailla siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. Pienaukkojen halkaisijan ei tulisi olla merkittävästi ympäröivän valtapuuston pituutta suurempi, jotta vältytään muun kasvillisuuden aiheuttamalta kilpailulta.
Myös kuivahkolle kankaalle ja I-tyypin puolukkaturvekankaalle syntyy usein kuusialikasvosta, mutta kuusen kasvu järeäksi tukkipuuksi on niillä selvästi hitaampaa kuin viljavammilla kasvupaikoilla. Kuusta voidaan kuitenkin kasvattaa pääpuulajina näillä kasvupaikoilla, jos ensisijaisena tavoitteena on esimerkiksi maiseman pitäminen puustoisena. Kuusen menestyminen puolukkaturvekankaalla edellyttää usein ravinnetilanteen korjaamista tuhkalannoituksella. Lisäksi metsikön jatkokehitystä suunniteltaessa on otettava huomioon, että kuusen taimettumisedellytykset huonontuvat ojituksesta kuluvan ajan myötä, kun pohjakerroksen rahkasammalvaltaisuus vähenee heikentäen taimettumista.
Kuusialikasvoksen hyödyntämiseen sopivat myös mänty- ja hieskoivuvaltaiset mustikkaturvekankaat ts. viljavista rämeistä kehittyneet II-tyypin mustikka- ja puolukkaturvekankaat. II-tyypin puolukkaturvekankaiden kohdalla on I-tyypin tavoin huomattava kannattavuuden varaukset. Vaikka olemassa olevan alikasvoksen hyödyntäminen ja kasvattaminen voi olla avohakkuuta ja männyn viljelyä kannattavampi ratkaisu, saattaa kuusen eri-ikäiskasvatukseen perustuvan peitteellisyyden ylläpitäminen kuitenkin olla kannattavuudeltaan heikompaa kuin männyn kasvatus.

Paksukunttaiset kasvupaikat ovat hankalia jatkuvan kasvatuksen kannalta. Kuntta koostuu enimmäkseen sammalista ja maatumattomista neulasista. Kunttakerros on kuiva sekä kylmä ja siinä on niukasti taimille käyttökelpoisessa muodossa olevia ravinteita.

# Kuusivaltaisen metsän jatkuva kasvatus

## Kuusen taimettuminen ja alikasvoksen hyödyntäminen eri turvemaiden jatkuvassa kasvatuksessa

### Jatkuva kasvatus kasvupaikan ja käsittelyalan nykyisen puulajin (kuusi) mukaan.

##  [Kuusen jatkuva kasvatus kasvupaikoittain](/fi/node/852)

Table
| Kasvupaikka | Käsittelymenetelmä | Erityistä |
| --- | --- | --- |
| Lehtomainen kangas1  ---Tuore kangas | Poiminta- ja pienaukkohakkuu | Puustoa käsitellään poimintahakkuin. Pienaukkoja tarvitaan lehtipuuston uudistumisedellytysten turvaamiseksi ja silloin, kun taimettumista ja olemassa olevien alikasvosten kehitystä halutaan nopeuttaa.  ---Pienaukkojen välialueiden voimakas harventaminen tai poimintahakkaaminen yhtä aikaa pienaukkohakkuun kanssa aiheuttaa suuren tuulituhoriskin.  ---Taimikon varhaisperkaus tai taimikonharvennus voivat olla tarpeen pienaukoissa.   ---Pienaukon koon kasvaessa heinittymisriski suurenee etenkin lehtomaisella kankaalla.  ---Puuston voimakas harventaminen pienaukkojen välialueilla lisää voimakkaasti tuulituhoriskiä. |
| Ruohoturvekangas  ---Mustikkaturvekangas  ---Ojittamattomat korvet2 | Poiminta- ja pienaukkohakkuu puuston mukaan | Vaihtelevan puustorakenteen aikaansaamiseksi tai ylläpitämiseksi:  ---1) Niukasti taimia sisältäviin, tasarakenteisiin kohtiin erikokoisia pienaukkoja ja niiden välistä puustoa harvennetaan. Tuulituhoriski otettava huomioon.  ---2) Taimiryhmien kohdalle pienaukkoja ja poimintahakkuuta sen mukaan, minkä kokoisia ja kuinka erirakenteisia taimiryhmät ovat.  ---3) Valmiiksi erirakenteisissa kohdissa poimintahakkuu  ---4) Pienaukkohakkuiden tekemiseksi ei tasarakenteista metsää tarvitse kasvattaa päätehakkuuvaiheeseen asti, puuston rakennemuutosta voidaan edistää jo eri harvennusvaiheissa.  ---Pienetkin aukot taimettuvat yleensä hyvin.  ---Korpijuotit käsitellään kaistalehakkuin.  ---Taimettuminen voi olla usein niin runsasta, että tarvitaan taimikonhoitoa.   ---Hieskoivu voi runsastua aukoissa tai harvassa metsässä, riittävän kuusentaimiaineksen muodostuessa samanaikaisesti voidaan hieskoivua hyödyntää verhopuustona.   ---Pintakasvillisuus voimistuu viljavissa korvissa ja turvekankailla pienaukkohakkuun jälkeen sitä todennäköisemmin, mitä suurempia aukot ovat. Pienaukon halkaisijan määritys valtapuustoon pituuden mukaan. |
Jatkuva kasvatus kasvupaikan ja käsittelyalan nykyisen puulajin (kuusi) mukaan.
1 Voidaan soveltaa myös kuusivaltaisiin lehtoihin tapauskohtaisesti. Huomioitava, että merkittävä osa lehdoista on eriasteisen suojelun piirissä.
2 Kohteet, joilla ei ole erityistä merkitystä luonnon monimuotoisuudelle.

Jatkuvassa kasvatuksessa kuusikkoa kasvatetaan harvana. mutta tiheys voi vaihdella kuvion eri osissa. Näin varmistetaan uudistuminen ja alikasvoksen kehittyminen. Kuusi sietää pääpuulajeistamme parhaiten varjoa ja menestyy alikasvoksena varsinkin, jos metsässä on sekapuustona lehtipuita tai mäntyjä.
Hakkuut toteutetaan pääasiassa poiminta-, pienaukko tai kaistalehakkuina.

Jatkuvaan kasvatukseen tähtääminen

Jatkuvassa kasvatuksessa kuusikkoa kasvatetaan harvana. mutta tiheys voi vaihdella kuvion eri osissa. Näin varmistetaan uudistuminen ja alikasvoksen kehittyminen. Kuusi sietää pääpuulajeistamme parhaiten varjoa ja menestyy alikasvoksena varsinkin, jos metsässä on sekapuustona lehtipuita tai mäntyjä.

Hakkuut toteutetaan pääasiassa poiminta-, pienaukko tai kaistalehakkuina.

Kuusivaltaisen metsän jatkuva kasvatus

Väljennyshakkuun tavoitteet Väljennyshakkuilla säilytetään metsän peitteisyys, mutta puustoa avataan sen verran, että vapautuva kasvutila ja valo mahdollistavat alikasvoksen nousemisen. Eri-ikäisrakenteisen metsän muodostaminen tasarakenteisesta metsästä voi olla haasteellista ja aikaa vievää. Kasvupaikat, joissa luontaista taimettumista tapahtuu nopeasti, voivat soveltua parhaiten eri-ikäisrakenteisen metsän&nbsp;kasvatuskohteiksi.

# Riistan huomioiminen väljennyshakkuissa

## Väljennyshakkuun tavoitteet

Väljennyshakkuilla säilytetään metsän peitteisyys, mutta puustoa avataan sen verran, että vapautuva kasvutila ja valo mahdollistavat alikasvoksen nousemisen. Eri-ikäisrakenteisen metsän muodostaminen tasarakenteisesta metsästä voi olla haasteellista ja aikaa vievää. Kasvupaikat, joissa luontaista taimettumista tapahtuu nopeasti, voivat soveltua parhaiten eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuskohteiksi.

Siirtymävaiheessa tasaikäisrakenteisesta metsän kasvatuksesta eri-ikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen edistetään alikasvoksen kehittymistä väljennyshakkuilla.

Riistan suosiminen metsänhoidossa ja hakkuissa 

Riistan huomioiminen väljennyshakkuissa

# Metsien kestävä hoito ja käyttö

## Kokonaiskestävä metsänhoito

”Metsien kestävä hoito ja käyttö tarkoittavat metsien ja metsämaiden hoitoa ja käyttöä siten, että säilytetään niiden monimuotoisuus, tuottavuus, uusiutumiskyky, elinvoimaisuus ja mahdollisuus toteuttaa nyt ja tulevaisuudessa merkityksellisiä ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia toimintoja paikallisella, kansallisilla ja maailmanlaajuisilla tasoilla sekä siten, ettei aiheuteta vahinkoa muille ekosysteemeille.”
Kestävyyden periaate tarkoittaa sitä, että turvataan tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Metsävarojen riittävyyden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat olennainen osa metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Ilmastokestävyys on siten osa kokonaiskestävyyttä.
Kokonaiskestävä metsänhoito huomioi kaikkien metsäluonnon tarjoamien ekosysteemipalveluiden kestävän tuotannon ja tilan. Ekosysteemipalvelut ovat erilaisia luonnon tuottamia palveluja, tuotteita ja toimintoja, jotka tukevat ihmisen olemassaoloa ja hyvinvointia. Monimuotoisuuden turvaaminen on edellytys kaikkien ekosysteemipalvelujen tuottamiselle (taulukko alla).

Metsien käytön kokonaiskestävyyden mittaamiselle ei ole vielä yleisesti hyväksyttyä tapaa eikä mittaristoa. Oleellista on saada tietoa, minkä mittarien suhteen tilanne on menossa parempaan ja minkä suhteen huonompaan suuntaan. Tällä tavoin huomio voidaan kohdistaa muutostarpeisiin metsien käytössä ja suojelussa.

# Metsien kestävä hoito ja käyttö

## Kokonaiskestävä metsänhoito

**Kokonaiskestävyys metsänomistajan näkökulmasta**

Metsänomistaja päättää puuntuotannon, monimuotoisuuden turvaamisen ja metsän muiden käyttömuotojen painotuksista ja yhteensovittamisesta. Hän voi painottaa tavoitteita eri tavoin eri metsäkiinteistöillä tai metsän osissa ottaen huomioon lainsäädännön velvoitteet ja vapaaehtoisen metsäsertifioinnin (PEFC™ ja FSC®) vaatimukset. Valtion ja kuntien päätökset maankäytöstä, esimerkiksi kaavoitus, voivat rajoittaa metsänkäsittelyä. Metsäomaisuuden laajuudesta ja rakenteesta riippuu, millaiset mahdollisuudet metsänomistajalla on huolehtia kokonaiskestävyyden toteutumisesta omissa metsissään. Tavoitepainotusten yhteensovittaminen voi edellyttää kompromissien tekemistä tilatasolla.

# Metsien kestävä hoito ja käyttö

## Kokonaiskestävä metsänhoito

**Kestävyyden osa-alueet**

**1. Taloudellinen kestävyys**Taloudellinen kestävyys tarkoittaa metsien hoitoa ja käyttöä siten, että metsien elinvoimaisuus, uusiutumiskyky, tuottavuus ja metsätalouden kannattavuus säilyvät pitkällä aikavälillä. Näin turvataan nykyisten ja tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyödyntää metsiään hyvinvointinsa lähteenä. Taloudellista tuottoa voidaan saada puuntuotannon ohella muun muassa keräilytuotteista, metsästyksestä ja matkailusta.
Metsän kasvatuksessa ja hoidossa jokainen toimenpide vaikuttaa seuraavaan. Tehokkuus, kustannustietoisuus ja tarkoituksenmukaisuus kaikissa metsänkasvatuksen vaiheissa parantavat metsätalouden kannattavuutta. Metsänkasvatuksen ja hoidon kustannuksia voidaan alentaa käyttämällä kullekin metsikkökuviolle tarkoituksenmukaista menetelmää, tekemällä tarpeelliset hoitotoimet huolellisesti ja oikea-aikaisesti sekä suurentamalla käsiteltävän alueen kokoa. Lisäksi kustannusten hillitsemiseksi on varmistettava mahdollisimman hyvät korjuuolot ja huolehdittava metsätiestön kunnosta. Puunkorjuun kustannukseen vaikuttavat keskeisesti kerralla korjattavan puutavaran määrä, hehtaarikohtainen hakkuukertymä ja puuston järeys.
**2. Ekologinen kestävyys**Ekologinen kestävyys metsien hoidossa ja käytössä voidaan turvata säilyttämällä metsien ja soiden monimuotoisuus sekä ylläpitämällä vesien hyvää tilaa. Talousmetsissä pidetään yllä sellaista rakenteellista vaihtelua, joka luo edellytykset runsaalle ja elinvoimaiselle lajistolle. Luonnon monimuotoisuus ilmenee monipuolisina lajiston elinmahdollisuuksina sekä luontotyyppien ja niiden ominaisuuksien runsautena.

Talousmetsien luonnonhoidolla luodaan edellytykset talousmetsien monipuoliselle lajistolle, puhtaille vesille ja muille ekosysteemipalveluille. Toimenpiteet on suositeltavaa suunnitella ja toteuttaa niin, että monimuotoisuudelle tärkeät kohteet ja rakennepiirteet, kuten järeä lahopuusto, säilyvät tai niiden määrä kasvaa. Ekologisesti kestävä metsien hoito ja käyttö ei aiheuta metsäluontotyyppien tai metsissä elävien eliölajien uhanalaisuutta.
**3. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys**Sosiaalinen kestävyys metsien hoidossa ja käytössä tarkoittaa metsistä saatavan hyvinvoinnin turvaamista kansalaisille ja eri toimijoille myös jatkossa sekä metsänomistuksen moniarvoisuuden tunnistamista. Metsätalous sekä metsiin ja puuhun perustuva teollisuus ovat osaltaan luoneet perustan Suomen taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Metsien monipuolinen hyödyntäminen antaa myös tänään toimeentuloa kymmenille tuhansille metsänomistajille, yrittäjille ja työntekijöille ja pitää yllä maaseudun elinvoimaisuutta ja aluetaloutta. Metsien käyttö turvaa näin osaltaan maan kaikkien osien säilymistä asuttuina.Metsien monikäyttö on osa sosiaalista kestävyyttä. Monikäyttö tarkoittaa metsän eri käyttömuotojen sovittamista yhteen. Metsät tarjoavat virkistys- ja hyvinvointimahdollisuuksia kaikille ihmisille. Jokamiehenoikeuksien ansiosta voimme liikkua vapaasti metsäluonnossa sekä kerätä marjoja ja sieniä. Lisäksi metsät tarjoavat riistaa ja mahdollisuuden metsästykseen. Poronhoito on tärkeä elinkeino Pohjois-Suomessa. Pääosin metsäluontoon perustuva elinkeino on myös luontomatkailu.
Metsänomistajan on hyvä tunnistaa, mitä oman tilan metsänhoito voi merkitä naapuruston näkökulmasta. Vuorovaikutuksella voi vähentää mahdollisia ristiriitatilanteita.

Kulttuurinen kestävyys on ymmärrystä luonnosta ja ihmisen toiminnasta, mihin sisältyy metsän, talouden ja kulttuurin suhteen huomioiminen. Kulttuurinen kestävyys edellyttää, että turvataan metsien monipuolinen ja kestävä käyttö myös tulevaisuudessa.

# Metsien kestävä hoito ja käyttö

## Metsänomistajan päätöksenteon erilaiset tasot ja tavoitteet

**Metsänhoidon päätavoitteet ja niiden väliset vaihtosuhteet**

Metsänomistaja tekee metsiensä käytöstä päätöksiä, jotka ovat hänelle eri tavoin merkittäviä ja vaikuttavat eripituisilla aikajaksoilla. Päätöstilanteet voivat koskea koko metsäomaisuutta, yksittäistä metsätilaa, metsikköä tai maastonkohtaa. Päätöksentekoa ohjaavat metsänomistajan arvostukset ja tavoitteet sekä hänen henkilökohtainen tilanteensa ja markkinatilanne.
Metsän käytölle asetetut tavoitteet voivat muuttua puuston elinkaaren aikana. Syinä voivat olla esimerkiksi omistajanvaihdos, omistajan elämäntilanteen muutos sekä puumarkkinoilla tai toimintaympäristössä laajemmin tapahtuneet muutokset. Metsänkäytön nykyiset tavoitteet voivat näin poiketa tarkoituksista, joiden seurauksena puuston tämänhetkiset piirteet ovat syntyneet.

Metsän aineelliset ja aineettomat tuotteet ja hyödykkeet eli ekosysteemipalvelut on ryhmitelty metsänhoidon suosituksissa neljään päätavoitteeseen. Tavoitteet ovat talous, luonto, virkistys ja ilmastonmuutoksen hillintä. Nämä voivat tukea toisiaan tai niiden välillä voi olla kilpailutilanne. Jälkimmäisessä metsänomistaja joutuu painottamaan tavoitteitaan, jotta kokonaisuus muodostuu sopivaksi. Päätökseen vaikuttaa, millainen ”hinta” eli vaihtosuhde valinnoilla on.
Esimerkit:
- Tavoitteet tukevat toisiaan: Hiilensidonnan painottaminen panostamalla puuston kasvuun mahdollistaa kasvavat puunkorjuumäärät, mikä tukee taloutta.
- Tavoitteet kilpailutilanteessa: Luonnon painottaminen lisäämällä puuntuotannon ulkopuolelle jätettävien kohteiden osuutta heikentää taloudellista tulosta.

**Metsänomistaja tekee päätöksiä ajan ja paikan suhteen**Hyvä metsänhoito on suunnitelmallista, ja metsänomistajan tavoitteet luovat pohjan metsien pitkäjänteiselle käytölle. Metsänhoidon suositukset auttavat metsänomistajaa löytämään lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita. Tärkeää on, että hänelle muodostuu hyvä kokonaiskuva metsistään sekä visio niiden tulevaisuudesta. Metsänomistajan on myös tarpeellista tunnistaa toiminnan erilaiset riskit.
Metsänhoidon suunnittelu edellyttää metsänomistajan tavoitteiden lisäksi tietoa metsätilan puustosta, kasvupaikoista, luontokohteista sekä puunkorjuun ja metsän eri käyttömuotojen mahdollisuuksista ja rajoitteista. Metsän rakennetta voi suunnata eri metsänhoitomenetelmillä tavoitteiden mukaiseksi. Puuston rakenne ja kasvupaikan olosuhteet saattavat kuitenkin rajata käytettävää keinovalikoimaa.

Metsien käytön suunnittelusovelluksilla voidaan ennustaa metsien kehitystä ja tukea metsänomistajan päätöksentekoa esimerkiksi erilaisilla skenaariolaskelmilla.

# Metsien kestävä hoito ja käyttö

## Ilmastokestävyys osana metsänhoidon kokonaiskestävyyttä

**Ilmastokestävä metsänhoito** edistää ilmastonmuutoksen hillintää metsien avulla sekä metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Tavoitteena on ylläpitää ja parantaa metsäekosysteemien toimintakykyä. Ilmastokestävässä metsänhoidossa kiinnitetään erityisesti huomiota metsän terveydestä ja elinvoimaisuudesta huolehtimiseen sekä metsien hiili- ja kasvi-huonekaasutaseeseen. Ilmastokestävyydellä on vuorovaikutus kestävyyden muihin osa-alueisiin.
Ilmastokestävässä metsänhoidossa
1 . varmistetaan **metsien sopeutumista** tulevaan ilmastoon niin, että pystytään vähentämään ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja hyödyntämään ilmastonmuutoksen aikaansaama puuston lisäkasvu. Sopeutumiskeinot vahvistavat metsiä muuttuvassa ilmastossa parantaen niiden vastustuskykyä sään ääri-ilmiöille ja erilaisille tuhoille. Tämä tapahtuu edistämällä metsien geneettistä, rakenteellista ja toiminnallista sietokykyä sekä monimuotoisuutta metsikkö- ja aluetasolla.
2 . **hillitään ilmastonmuutosta** ylläpitämällä ja kasvattamalla metsien hiilensidontaa, sitomalla hiiltä puustoon ja maaperään, ehkäisemällä voimakkaiden kasvihuonekaasujen muodostumista metsäekosysteemissä sekä tuottamalla uusiutuvaa raaka-ainetta. Puuraaka-aineella voidaan korvata uusiutumattomia raaka-aineita. Puuperäiset tuotteet toimivat myös hiilen varastona.
Metsien monimuotoisuuden vahvistaminen on tärkeä osa ilmastokestävyyttä. Mitä elinvoimaisempia ja monimuotoisempia metsät ovat, sitä paremmin ne pystyvät sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon.

Sopeutuminen ja hillintä tukevat kestävyyden osa-alueiden toteutumista. Kokonaiskestävyyden tavoin ilmastokestävyyden huomioon ottaminen voi vaatia metsienkäsittelyssä metsänomistajan tavoitteiden yhteen sovittamista.

# Metsien kestävä hoito ja käyttö

## Talousmetsien luonnonhoito ja monimuotoisuuden turvaaminen metsänkäsittelyssä

**Talousmetsien luonnonhoito**

Suomen metsät ovat elinympäristö noin 20 000 lajille. Suurin osa metsälajistosta kykenee elämään talousmetsissä, joissa esiintyy lajeille tärkeitä rakennepiirteitä, kuten esimerkiksi lehtipuustoa ja lahopuita. Metsien elinympäristöjen ja lajiston monimuotoisuus ovat kuitenkin ihmisen toiminnan vuoksi vähentyneet. Monimuotoisuuden tilan parantamiseksi talousmetsissä on keskeistä kiinnittää huomiota erilaisten luonnonhoidon toimenpiteiden toteutukseen.
Talousmetsien luonnonhoito on luonnon monimuotoisuuden ja luonnon tarjoamien hyötyjen ylläpitämistä ja vahvistamista metsänkäsittelyssä. Luonnonhoidon keinovalikoimaa voidaan soveltaa kaikissa metsätaloustoimissa ja metsän kehitysvaiheissa.

Talousmetsien luonnonhoidolla voidaan vaikuttaa monimuotoisuuden turvaamiseen, vesiensuojeluun, metsämaiseman hoitoon, kulttuuriperintökohteiden turvaamiseen ja monikäyttömahdollisuuksien edistämiseen.
Lainsäädäntö asettaa metsätalouden luonnonhoidon vähimmäistason, joka edellyttää esimerkiksi metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämistä ja luonnonsuojelulain suojeltujen luontotyyppien turvaamista. Lisäksi vapaaehtoiset metsäsertifiointijärjestelmät asettavat niihin kuuluville metsänomistajille vaatimuksia esimerkiksi jätettävien säästöpuiden määrälle ja vesien suojavyöhykkeiden leveydelle. Luonnonhoitoa painottava metsänomistaja voi tehdä metsissään vielä lisätoimenpiteitä yli lainsäädännön ja metsäsertifiointien vaatimustasojen.
Luonnonhoidon tavoitteet korostuvat erityiskohteilla, joita jokainen metsänomistaja voi löytää omasta metsästään. Erityiskohteet voivat olla luonto-, kulttuuri- tai maisemakohteita tai muutoin metsänomistajalle tärkeitä maastonkohtia. Osassa erityiskohteista on lain asettamia käytönrajoituksia, mutta valtaosassa niiden ominaisuuksien huomioon ottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Osa luontokohteista ja metsäluonnon hoitokeinoista on sellaisia, joihin on mahdollista saada taloudellista tukea.

Luonnonhoidon toimenpiteiden vaikutus puuntuotantoon riippuu siitä, kuinka paljon metsänomistaja haluaa painottaa luonnonhoitoa ja metsän monikäyttöä. Luonnonhoidon laajaa keinovalikoimaa voidaan hyödyntää metsänhoidossa ja hakkuissa enimmäkseen helposti ja suhteellisen pienin kustannuksin. Yksittäinen luonnonhoidon toimenpide edistää usein montaa eri tavoitetta.

# Metsien kestävä hoito ja käyttö

## Talousmetsien luonnonhoito ja monimuotoisuuden turvaaminen metsänkäsittelyssä

**Luonnonhoito on monia tekoja**

Metsänomistajan tekemillä valinnoilla on vaikutusta siihen, minkälaisen metsän hän jättää jälkeensä. Luonnonhoito tuottaa edellytyksiä talousmetsien monipuoliselle lajistolle, puhtaille vesille ja muille ekosysteemipalveluille.
Metsänkäsittelyalueilla luonnon monimuotoisuutta edistetään säilyttämällä ja lisäämällä monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä. Niitä ovat esimerkiksi vanhat ja kookkaat puut, järeät lahopuut sekä metsätaloudellisesti vähäarvoiset lehtipuut. Yleisimmät keinot ovat säästöpuuryhmien jättäminen, lahopuiden säilyttäminen sekä muun muassa riistaeläimille tärkeä lehtipuusekoituksen ja tiheikköjen ylläpitäminen.
Talousmetsien monimuotoisuutta turvataan myös ottamalla monimuotoisuuden kannalta arvokkaat luontokohteet huomioon metsänkäsittelyssä. Lisäksi voidaan tehdä luonnon monimuotoisuutta vahvistavia ennallistamis- ja luonnonhoitotöitä.

Ennallistamisessa työt keskittyvät sellaisille monimuotoisuuden turvaamisen kannalta potentiaalisille kohteille, joiden luonnontilaa on aiemmin heikennetty. Tavoitteena on palauttaa ekosysteemin toimintaedellytyksiä ja kohteiden kykyä toimia luontaisen lajiston elinpaikkana.
Yleisimpiä metsänkäsittelyssä sovellettavia luonnonhoidon toimenpiteitä. [Luonnonhoidon toimenpiteiden toteutukseen](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/luonnonhoito-ja-monimuotoisuus), [luontokohteiden turvaamiseen](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/luontokohteiden-turvaaminen) ja[ vesiensuojeluun](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/vesiensuojelu) liittyen on saatavilla kattavasti tietoa metsänhoidon suosituksista.

# Metsien kestävä hoito ja käyttö

## Metsäluonnon monimuotoisuus talousmetsissä

Metsäluonnon monimuotoisuus on perusta kaikelle metsiin liittyvälle toiminnalle. Metsätaloudessa hyödynnetään metsien tuottamaa puuta ja sen tuotantoa pyritään tehostamaan. Samalla vaikutetaan luonnon monimuotoisuuteen eri tavoin. Talousmetsien monimuotoisuuden turvaaminen ja vahvistaminen ovat keskeisessä roolissa, koska metsistämme noin 90 prosenttia on metsätalouskäytössä.
**Talousmetsien monimuotoisuuden tila**Luonnontilaiset metsät ovat olleet suurelta osin vanhoja metsiä, joissa on vanhojen, elävien puiden lisäksi paljon erilaista kuollutta puuta. Myös luontaisten häiriöiden, kuten metsäpalojen, jälkeen syntyneet avoimet, runsaslahopuustoiset häiriöalat sekä niille kehittyneet lehtipuuvaltaiset metsät ovat olleet yleisiä. Talousmetsissä luonnonmetsän piirteiden väheneminen on johtanut siihen, että osa metsälajistosta on taantunut ja uhanalaistunut. Merkittävimpinä taantumisen syinä ovat olleet nimenomaan vanhojen metsien ja vanhojen puiden, kuolleen puun sekä lehtisekapuuston osuuden väheneminen verrattuna luonnontilaisiin metsiin.
**Luonnon monimuotoisuus**Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan lajien sisäistä perinnöllistä vaihtelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Monimuotoisuuden kaikki tasot ovat yhtä tärkeitä, sillä ne ovat sidoksissa toisiinsa.Luonnon monimuotoisuutta voidaan kuvata• saman lajin yksilöiden välisenä perinnöllisenä vaihteluna• valitulla tarkastelualueella elävien lajien lukumääränä• elinympäristöjen määrän ja koostumuksen vaihteluna.

**Monimuotoisuuden turvaaminen talousmetsissä** Talousmetsien luonnonhoidon kannalta olennaista on ymmärtää metsäluonnon monimuotoisuuden heikentymisen syyt ja se, kuinka talousmetsien luonnonhoidolla voidaan vaikuttaa luontokohteiden säilymiseen sekä monimuotoisuudelle arvokkaiden rakennepiirteiden ylläpitämiseen. Näiden perusteella voidaan asettaa luonnonhoidon tavoitetasoja esimerkiksi kuolleen puun tai vanhojen elävien puiden määrän suhteen.
Yksinkertaisesti kuvattuna monimuotoisuuden turvaaminen voidaan sovittaa yhteen metsänkäsittelyn kanssa, kun1. tunnistetaan ja rajataan ulos toimenpiteistä ne alueet, joissa metsänkäsittely tuottaisi monimuotoisuusarvojen merkittävän heikentymisen tai häviämisen sekä2. toimitaan metsänkäsittelyalueella luonnon monimuotoisuutta turvaavilla ja lisäävillä tavoilla. **Monimuotoisuuden turvaamisessa tavoitteilla on pitkä aikajänne**Puut ovat pitkäikäisiä ja niiden lahoaminen on hidasta. Talousmetsien luonnonhoitoon kuuluu ajatus siitä, että olemme valmiit säilyttämään arkisessa metsäympäristössä rakenteita, joiden olemassaolo vaikuttaa metsätilalla positiivisesti lajien elinmahdollisuuksiin useiden omistajasukupolvien ajan. Siksi myös luontotiedon välittyminen seuraaville omistajille on tärkeää, jotta monimuotoisuustyön tulokset vaikuttavat tulevaisuudessakin.Metsätaloudessa on totuttu tekemään pitkän aikajänteen investointeja. Luonnonhoidon tavoitteiden toteutumisen pitkän aikajänteen ymmärtäminen on tärkeää, jotta yksittäisen luonnonhoidon toimenpiteen merkityksen voi perustella. Osa tavoitteista toteutuu hyvin hitaiden luonnollisten kehityskulkujen seurauksena. Puun merkitys monimuotoisuuden turvaamisessa toteutuu vuosisatojen kuluessa. Monet tällä hetkellä uhanalaiset lajit ovat riippuvaisia hitaiden kehityskulkujen synnyttämistä rakenteista, kuten järeistä pitkälle lahonneista puunrungoista. Talousmetsien luonnonhoidon tuloksena voidaan säilyttää lajien tarvitsemia rakenteita, mutta niiden merkitys on todennettavissa vasta tulevien sukupolvien toimesta. Kuitenkin jo tähän mennessä on päästy todistamaan säästöpuuhaapojen jättämisen myönteisiä vaikutuksia uhanalaisiin lajeihin. Kun tarkastellaan uhanalaisuusluokissa tapahtuneita aitoja muutoksia, metsissä myönteistä kehitystä on todettu 109 lajilla, joista 21 on kovakuoriaisia. Metsissä myönteisten muutosten osuus on suurempi kuin missään muussa elinympäristössä.

# Metsien kestävä hoito ja käyttö

## Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa

**Ilmastonmuutosskenaariot**

Ilmastonmuutoksessa on monia osatekijöitä. Keskeistä on kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, ilmakehän lämpötilaa nostava vaikutus ja sen seurannaisvaikutukset. Ilmastonmuutoksen mallintamiseen käytetään skenaarioita eli kuvauksia vaihtoehtoisista, mahdollisista tulevaisuuksista.
RCP:t (Representative Concentration Pathway) ovat IPCC:ssä (Hallitustenvälinen ilmastonmuu-tospaneeli) vuonna 2014 hyväksyttyjä ilmaston mallinnukseen ja tutkimukseen käytettäviä skenaarioita. RCP:n arvo lasketaan määrittämällä ilmastosysteemiin imeytyvän auringonsäteilyn ja Maasta avaruuteen poistuvan pitkäaaltoisen säteilyn erotus vuonna 2100 ja vertaamalla sitä arvoon, joka säteilyllä oli ennen teollista vallankumousta (muutos: +2,6, +4,5, ja +8,5 W/m²).
- RCP2.6-skenaariossa maailmanlaajuisten hiilidioksidipäästöjen oletetaan kääntyvän nopeaan laskuun 2020-luvulla ja päästöjen painuvan nollaan noin vuonna 2080. Tämä vaikuttaa epätodennäköiseltä nykyisen kehityksen valossa.
- RCP4.5-skenaariossa päästöt nousevat aluksi vielä hieman, mutta kääntyvät laskuun vuosisadan puolivälissä ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus vakiintuu vuoden 2100 tienoilla.
- RCP8.5 kuvaa skenaariota, jossa pyrkimys päästöjen rajoittamiseen epäonnistuu täysin. Tällöin hiilidioksidipäästöt kasvavat nopeasti ja kolminkertaistuvat vuoteen 2100 mennessä.

# Metsien kestävä hoito ja käyttö

## Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa

**Ilmaston muuttuminen Suomessa**

Metsähoidon suosituksissa käytetään pääasiassa skenaarioita RCP4.5 ja 8.5, kun kuvataan il-mastoon liittyvää metsien kehitystä.
Uusimpien ilmastonmuutosta koskevien malliennusteiden mukaan Suomen vuotuisen keskilämpötilan oletetaan nousevan 2–6 astetta ja vuotuisen sadannan lisääntyvän 6–18 prosenttia vuoteen 2100 mennessä. Ennusteen oletus on, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lisääntyy nykyilmaston (tarkastelujakso 1981–2010) noin 350 ppm:stä 430–940 ppm:än. Ennen teollistumisen aikaa hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä oli noin 280 ppm.

Vuosina 2040–2069 vuotuisen keskilämpötilan oletetaan olevan 2–3 astetta ja vuotuisen sadannan 6–11 prosenttia korkeampi kuin nykyään. Nämä ennusteet perustuvat Ilmatieteen laitoksen laskemiin 28 ilmastomallin keskiarvotuloksiin.

# Metsien kestävä hoito ja käyttö

## Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa

**Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsiin ja metsätalouteen**

Näin ilmastonmuutoksen vaikutusten oletetaan kehittyvän Suomessa:
- Sää lämpenee ja sadanta lisääntyy selvästi enemmän talvella kuin kesällä.
- Hellepäivien määrä lisääntyy ja kuivuusjaksot yleistyvät sekä keväällä että kesällä.
- Runsassateisia päiviä esiintyy yhä useammin.
- Kylmiä talvia esiintyy aikaisempaa harvemmin.
- Ilmaston lämpenemisen edetessä routajaksot lyhenevät, ja Etelä-Suomessa maa voi yhä useammin jäädä talvella roudattomaksi.
- Tuulisuudessa ja myrskyjen esiintymisessä ei arvioida tapahtuvan suuria muutoksia, mutta voimakkaiden myrskyjen osuus saattaa kasvaa.

Ilmaston lämpeneminen yhdessä kohonneen hiilidioksidipitoisuuden kanssa lisää puiden kasvua, mutta valoisan ajan pituuden pysyminen muuttumattomana vähentää lämpenemisestä saatavaa hyötyä. Aikainen kasvun alkaminen ja myöhäinen päättyminen lisäävät kasvua ja hiilensidontaa, mutta samalla hallavaurioriski kasvaa.
Lumipeitteen oheneminen ja häviäminen muuttavat maan lämpö- ja kosteusoloja ja vaikuttavat puiden kasvuun. Toistuvan jäätymisen ja sulamisen todennäköisyys maassa ja maanpinnalla lisääntyy, mikä voi vaurioittaa juuria ja haitata pienten taimien talvehtimista. Puiden hengityksen lisääntyminen talven aikana kuluttaa myös energiavarastoja, mikä altistaa pakkasvaurioille.
Kuivuuskausien lisääntyminen on kuivuudelle alttiilla kasvupaikoilla haitallista pintajuurisille puille kuten kuuselle. Pitkäaikainen kuivuus voi heikentää puiden elinvoimaisuutta ja kasvua sekä altistaa puita seurannaistuhoille. Kuivuuskaudet lisäävät metsäpaloriskiä, mutta metsäpalot ovat olleet toistaiseksi harvalukuisia ja melko pienialaisia.

Ilmastonmuutos lisää useimpien hyönteis- ja sienituhojen riskiä. Suurimmat tuhoriskin aiheuttajat Suomen metsätaloudelle ovat juurikääpä, kirjanpainaja sekä roudattoman ajan pidentyessä lisääntyvä myrskytuhoherkkyys.

# Metsien kestävä hoito ja käyttö

## Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa

**Puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa**

Ilmastonmuutoksen myötä kasvukausi pitenee ja puuston kasvuolosuhteet — esimerkiksi lämpöolosuhteet — muuttuvat monelta osin puuston hiilensidonnalle ja kasvulle otollisemmiksi. Näin tapahtuu etenkin Pohjois-Suomessa, missä metsien kasvua rajoittaa nykyään lyhyehkö kasvukausi ja melko alhaiset kesälämpötilat toisin kuin Etelä-Suomessa. Puuston kasvun oletetaankin lisääntyvän Pohjois-Suomessa suhteellisesti enemmän kuin Etelä-Suomessa.
Puuston viime vuosikymmenien lisääntyneestä kasvusta arvioidaan kahden kolmasosan olevan ihmisen suoraa vaikutusta, esimerkiksi ojituksen ja puustopääoman lisääntymisen seurausta. Myös lannoituksilla on lisätty metsien kasvua. Kolmasosa on ympäristön muutosten vaikutusta, esimerkiksi lämpöolosuhteiden ja ilmakehän lisääntyneen hiilidioksidipitoisuuden muutosten seurausta. Typpilaskeuma voi lisätä puuston kasvua, mutta erityisesti Pohjois-Suomen metsissä laskeuma on pientä.
Etelä-Suomessa varsinkin kuusen kasvu voi kärsiä hyvin vettä läpäisevillä kasvupaikoilla, kun ilmasto lämpenee ja kuivuus sen myötä lisääntyy. Voimakas lämpeneminen voi vähentää jopa männyn kasvua. Metsien rakenteeseen ja puuston kasvuun sekä hiilenvarastoihin vaikuttavat ilmastonmuutoksen lisäksi myös metsien hoidon ja hakkuiden intensiteetti sekä ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät tuhoriskit.

Suomen metsien kannalta todennäköisin ilmastonmuutosvaihtoehto lienee sellainen, missä männyn kasvu lisääntyy etenkin Pohjois-Suomessa ja koivun koko maassa. Ilmastonmuutoksen edetessä lämpeneminen vaikuttaa haitallisesti kuusen kasvuun etenkin Etelä-Suomessa. Muutos myös voimistaa ja luo uusia metsiin kohdistuvia riskejä. Tuulituhojen mahdollisuus kasvaa maan routaisuuden vähenemisen seurauksena, lumituhot lisääntyvät Pohjois-Suomessa ja kuivuusjaksot vaikeuttavat etenkin kuusimetsien kasvua Etelä-Suomessa.
Ilmastonmuutoksen on ennustettu lisäävän metsäpaloriskiä, koska lämpötilat nousevat ja kesällä kuivuusjaksot yleistyvät. Lämpenevän ilmaston myötä tuhohyönteisten esiintymisedellytykset paranevat ja bioottisten (tautien ja tuholaisten aiheuttamien) metsätuhojen mahdollisuus kasvaa etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa.

# Metsien kestävä hoito ja käyttö

## Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa

**Metsätuhoriskit kasvavat ilmastonmuutoksen seurauksena**

Metsien tuhonaiheuttajat ja puiden lahottajat ovat osa luonnon kiertokulkua ja monimuotoisuutta. Ilmastonmuutoksen arvioidaan kuitenkin lisäävän monia tuhoriskejä, jotka voivat muodostua metsätalouden kannalta hyvin haitallisiksi. Tämä korostaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja tuhojen torjunnan merkitystä.
Ilmaston lämpeneminen lisää sellaisia taudin- ja tuhonaiheuttajia, joiden leviämistä Suomen kylmä ilmasto on aiemmin ehkäissyt. Uusia tuhonaiheuttajia voi saapua esimerkiksi ilmavirtausten tuomina, mutta myös ulkomaisten taimien, puutavaran tai puisen pakkausmateriaalin mukana.
Ilmastonmuutos voi lisätä kuivuudesta aiheutuvien tuhojen sekä tuuli- ja lumituhojen riskiä sekä näistä aiheutuvia seurannaistuhoja, kuten kirjanpainajatuhoja. Ilmaston lämpeneminen edistää juurikäävän aiheuttamia tuhoja, mikä edelleen lisää metsien tuuli- ja lumituhoriskejä.

Ilmastonmuutoksen kasvattamat tuhoriskit vaihtelevat puulajeittain ja kasvupaikoittain sekä maantieteellisesti. Lisääntyvät riskit tulee ottaa huomioon metsien hoidossa ja hakkuissa. Myös puuston elinvoimaisuuteen on syytä kiinnittää entistä suurempi huomio.
Seuraavissa karttakuvissa (Kuvat 11 ja 12) on esitetty ilmastonmuutoksen oletettuja vaikutuksia metsiin. Esitetyt arviot ovat suuntaa-antavia ja ne on tehty pääosin RCP4.5 ja RCP8.5 -skenaarioita käyttävien vaikutustutkimusten perusteella. Arviot kuvaavat keskimääräistä tilannetta maan eri osissa (eteläinen, keskinen ja pohjoinen Suomi).

# Metsien kestävä hoito ja käyttö

## Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa

**Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen**

Ilmastonmuutos vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen sekä suoraan että välillisesti. Yksittäisten lajien ja kokonaisten kasvillisuusvyöhykkeiden levinneisyys voi siirtyä pohjoisemmaksi suoraan ilmastonmuutoksen seurauksena. Välilliset vaikutukset voivat silti olla merkittävämmät. Metsien hoito vaikuttaa yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa metsien ikä- ja puulajisuhteisiin.
Ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen yhteydessä tulee kiinnittää samanaikaisesti huomiota myös monimuotoisuusvaikutuksiin. On olemassa riski, että yksinomaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen estämiseen tähtäävillä toimenpiteillä aiheutetaan haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja sitä kautta heikennetään ekosysteemien sopeutumisen mahdollisuuksia pitkällä aikavälillä.
Jos ainespuun ja muun metsäbiomassan käyttöä lisätään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, on huolehdittava, ettei esimerkiksi järeän lahopuun määrä metsissä vähene. Tämä olisi metsien monimuotoisuudelle haitallista, koska monet uhanalaiset lajit ovat riippuvaisia juuri järeästä lahopuusta.

# Metsien kestävä hoito ja käyttö

## Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa

**Luontainen uudistaminen muuttuvassa ilmastossa**

Ilmaston lämpenemisen voidaan ajatella parantavan metsäpuiden siemensatoja, mutta ilmastonmuutos ei yksioikoisesti lisää niitä. Männyn luontaisen uudistamisen edellytykset voivat parantua Pohjois-Suomessa, jossa alhaiset lämpötilat rajoittavat siementen tuleentumista nykyään.
Metsän luontaisessa uudistamisessa on syytä varautua tuulituhojen yleistymiseen siemen- ja suojuspuualoilla. Tuulituhoriskiä voidaan pienentää kiinnittämällä erityishuomio uudistusalan tuulioloihin tai sopeutua tuhoihin lisäämällä siemenpuiden lukumäärää. Luontaisesti uudistettavan metsikön viimeisenä harvennushakkuuna käytettävällä väljennyshakkuulla on mahdollisuus parantaa tulevien siemen-/suojuspuiden tuulen kestävyyttä sekä valmistaa latvusta siementuotantoon. Samalla tavoin jatkuvan kasvatuksen metsiköissä tulee huolehtia riittävästä elinvoimaisten, siementuotantokykyisten puiden määrästä luontaisen uudistumisen edellytysten varmistamiseksi.
Lumipeitteen vähenemisestä johtuen siementen itämiselle otollisin aika keväällä lyhenee Etelä-Suomessa. Kuivuuden ja poutakausien yleistyminen ja pidentyminen lisäävät sirkkataimien kuolleisuutta, joskin aikaisin keväällä orastuneet taimet kestävät yllättävän pitkiäkin poutajaksoja. Poutajakso on erityisen haitallinen heti siemenkuoren aukeamisen jälkeen. Lumipeitteen väheneminen lisää roustetuhoja. Tiheä siemenpuuasento vähentää rousteen muodostumista.

# Metsien kestävä hoito ja käyttö

## Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa

**Metsänviljely muuttuvassa ilmastossa**

Rankkasateiden yleistyminen lisää eroosion aiheuttamia tuhoja itäville siemenille ja sirkkataimille. Eroosioriskiä voidaan vähentää oikein tehdyllä (riittävän pinnallisella) maanmuokkauksella.
Metsänviljelyssä varmistetaan siementen ja taimien ilmasto- ja kasvupaikkavaatimukset. Oikea alkuperä turvaa onnistuneen viljelytuloksen. Etelästä liian kauas pohjoiseen siirrettyjen puiden kasvu jatkuu myöhempään kuin paikallisten puiden, jolloin talveentumattomat solukot vioittuvat pakkaskauden alettua ja puut altistuvat erilaisille tuhoille. Pitkät siirrot erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin ovat puiden terveyden kannalta haitallisia.

Metsänjalostuksen avulla voidaan nopeuttaa metsäpuiden sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin ja varmistaa metsien tuotoskyvyn säilyminen tulevaisuudessa. Jalostuksessa eri alkuperiä testataan erilaisissa ympäristöissä. Metsänviljelyaineiston tuotantoon valitaan tulevaisuuden ilmastoon mahdollisimman hyvin sopeutuvia, geneettisesti stabiileja ja viljelyvarmoja yksilöitä.
Lumipeitteen väheneminen lisää roustetuhoja. Kylvöaloilla vaikutukset voivat olla merkittäviä, koska rouste on jo nyt usein merkittävin kylvötulosta heikentävä tekijä. Roustetuhoja voi ehkäistä pinnallisella ja pienialaisella muokkauksella, jossa humustakin jätetään muokkausjälkeen. Lumipeitteen väheneminen vähentää jälki-itämistä eli siementen itämistä kylvöä seuraavana kasvukautena. Etelä-Suomessa jälki-itäminen on tosin ollut marginaalista tähänkin asti. Pohjoisempana asialla voi olla merkitystä, koska hyvät siemensadot ovat harvinaisia ja jälki-itämisen osuus on ollut jopa 30 %.
Lumipeitteen vähenemisestä johtuen siementen itämiselle otollisin aika keväällä lyhenee Etelä-Suomessa. Kuivuuden sekä poutakausien yleistyminen ja pidentyminen lisää sirkkataimien kuolleisuutta, joskin aikaisin keväällä orastuneet taimet kestävät yllättävän pitkiäkin poutajaksoja. Poutajakso on erityisen haitallinen heti siemenkuoren aukeamisen jälkeen. Kylvön yhteydessä siementen peittämisellä voidaan vähentää sirkkataimien kuolleisuutta. Siementen peittämiseen on haettu koneellisessa kylvössä uusien jyrsin- ja seularatkaisujen avulla.

# Metsien kestävä hoito ja käyttö

## Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa

**Puunkorjuu muuttuvassa ilmastossa**

Siemenviljelyksillä tuotetut jalostetut siemenet ja niistä kasvatetut taimet kasvavat metsikkösiemenalkuperiä paremmin. Männyllä jalostushyödyn on laskettu olevan 10–25 prosenttia tilavuuskasvussa. Lisäksi jalostuksella saadaan parannettua puuaineen laatua merkittävästi. Vastaavasti kuusella jalostushyödyksi on saatu ensimmäisen sukupolven siemenviljelyssiemenellä 20 prosenttia ja 1,5-polven siemenviljelyssiemenellä peräti 37 prosenttia.
Jalostuksella saadut kasvunlisäykset mahdollistavat kiertoajan lyhentämisen ja samanaikaisesti metsiköstä saatavan järeän tukkipuun määrän kasvun. Tämä antaa mahdollisuuden tehostaa hiilensidontaa.

Ilmastonmuutos edellyttää koko metsätaloudelta uusia toimintatapoja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi talvien lauhtuminen ja kelirikkoaikojen muutokset haastavat metsäteollisuuden ympärivuotisen puuhuollon jo nyt.
Ilmaston lämmetessä routajaksot lyhentyvät, minkä vuoksi puuta korjataan jatkossa aiempaa yleisemmin huonosti kantavilla mailla ja sulan maan aikaan. Myös metsäteihin kohdistuva rasitus lisääntyy ilmastonmuutoksen myötä.
Juurikäävän torjumiseksi on syytä välttää maasto- ja puustovaurioita. Lisäksi kantokäsittelyä on syytä tehdä aiempaa aktiivisemmin myös taudin esiintymisen reuna-alueilla.

# Metsien kestävä hoito ja käyttö

## Ilmastonmuutoksen hillintä metsänkäsittelyssä

**Ilmastonmuutoksen hillinnän merkitys metsänhoidossa**

Metsänhoidolla vaikutetaan hiilinielujen ja -varastojen kehittymisen suuntaan ja voimakkuuteen. Metsän kokonaishiilitaseen kannalta metsän puuntuotos, hakkuiden intensiivisyys, biomassan hajotustoiminta, erilaiset häiriöt ja fossiilisten raaka-aineiden korvausvaikutukset voivat olla merkittävämpiä seikkoja kuin valittu metsänkäsittelymenetelmä.
Metsämaahan päätyvä karike kerryttää maaperään hiiltä, kunnes tasapaino hiilen sitoutumisen ja vapautumisen välillä on saavutettu. Puuston hiilivaraston kartuttaminen on mahdollista vain tiettyyn rajaan asti. Metsien ikääntyessä puuston tuhoriskit kasvavat. Metsätuhojen vähentävä vaikutus metsien hiilensidontakapasiteettiin on merkittävä, ja sen on ennustettu ilmaston lämmetessä edelleen voimistuvan.
Suomen metsät toimivat hiilen nieluina eli metsien puustoon ja maaperään varastoituu vuosittain enemmän hiiltä kuin niistä vapautuu takaisin ilmakehään. Hakkuut vaikuttavat metsien hiilivaraston kehitykseen ja ne voivat aiheuttaa suurta vaihtelua metsien vuotuiseen hiilitaseeseen. Tarkastelutaso (valtakunta, yksittäinen metsätila, metsikkö) vaikuttaa siihen, kuinka suurena vaihtelu näyttäytyy.

# Metsien kestävä hoito ja käyttö

## Ilmastonmuutoksen hillintä metsänkäsittelyssä

**Puutuotteiden hiilivarasto ja puutuotteiden substituutiovaikutukset**

Tavoitteellinen metsänhoito auttaa ylläpitämään puuston kasvukykyä ja hiilensidontaa. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös maaperän hiilivarastoihin ja kasvihuonekaasupäästöjen minimointiin erityisesti suometsissä, joissa on suuri hiilivarasto. Hiilidioksidin lisäksi on syytä ottaa huomioon voimakkaiden kasvihuonekaasujen, kuten metaanin ja typpioksiduulin, muodostuminen metsäekosysteemissä. Ilmastonmuutosta voi hillitä mm. lannoittamalla, metsittämällä ja välttämällä tarpeettoman tehokasta kuivatusta suometsissä.
Suomen metsät ja puutuotteet sitovat vuosittain hiilidioksidia määrän, joka vastaa vajaata puolta maamme kasvihuonekaasujen päästöistä. Vaikka raakapuun ja hakkuutähteiden mukana metsästä poistuu hiiltä, osa tästä hiilestä varastoituu puusta tehtäviin tuotteisiin. Puuston, metsämaan ja puutuotteiden yhteisestä hiilensidonnasta puutuotteiden osuus on viime vuosina ollut noin 13 %.Puutuotteiden hiilivaraston säilymisaika vaihtelee tuotteiden käyttöiän ja kierrätettävyyden perusteella. Kasvihuonekaasuinventaarioissa sahatavaran sisältämä hiili puoliintuu 35 vuodessa, puulevyjen 25 vuodessa ja sellun kahdessa vuodessa.

Korvaus- eli substituutiovaikutus syntyy, kun uusiutuvilla puupohjaisilla tuotteilla korvataan uusiutumattomiin luonnonvaroihin pohjautuvia tuotteita tai korvataan tuotteita, joiden valmistus kuluttaa runsaasti energiaa. Substituutiona pidetään esimerkiksi energianpuunkäyttöä, kun se korvaa uusiutumattomia polttoaineita, kuten kivihiiltä, öljyä tai maakaasua. Vaikka energiapuun osalta hiilen oletetaan vapautuvan välittömästi, sekin tuottaa ilmastohyötyä, jos samalla korvataan fossiilista energiaa ja vähennetään sen käyttöä.
Suomessa korvaus- eli substituutiovaikutus on selvästi suurempi kuin puutuotteisiin vuosittain sitoutuvan hiilen määrä.
Metsien ja puunkäytön kokonaisvaikutus ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksiin riippuu siitä, millä tavoin metsiä hoidetaan ja käytetään sekä miten niistä korjattu raaka-aine hyödynnetään.

# Metsien kestävä hoito ja käyttö

## Ilmastonmuutoksen hillintä metsänkäsittelyssä

**Ilmastonmuutoksen hillinnän keskeisiä keinoja metsätilan hoidossa**

Puuston hakkuista pidättäytyminen on puuston tuhoriskeistä riippuen lyhyellä aikavälillä (alle 25 vuotta) tehokkain keino metsän hiilivaraston kasvattamiseksi. Hakkuista pidättäytymisen tehokkuutta ilmastonmuutoksen hillinnässä heikentää kuitenkin ns. hiilivuoto.
Vapaassa markkinataloudessa puutavaran kysyntä ja tarjonta hakevat jatkuvasti tasapainoa. Tällöin tarjolle tulevien puukauppakohteiden väheneminen jollain alueella voi kohdistaa kysynnän toisaalle. Tutkimuksissa hiilivuodolla on tarkoitettu jonkin maan metsien hakkuiden vähenemisestä aiheutuvaa hakkuiden lisäystä muissa maissa. Toisaalta jos puuraaka-aineen tarjonta pienenee, niin tuotteiden valmistuksessa kysyntä voi myös siirtyä muihin raaka-aineisiin.

Metsänomistaja vaikuttaa valinnoillaan siihen, millä tavoin hänen metsänsä hillitsevät ilmastonmuutosta. Päätavoitteiden tasapainoa tavoittelevassa metsänhoidossa metsien hiilitase pidetään positiivisena lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tässä otetaan huomioon niin puusto, maaperä kuin tuotteet.
Ilmastonmuutoksen hillinnän painottaminen voi tarkoittaa metsänomistajan kannalta ainakin seuraavia toimia:
Vain lyhyellä (alle 25 vuotta) aikavälillä:

- Myöhennetään uudistus- ja harvennushakkuita. Tämä edellyttää mm., että puusto on tervettä, eivätkä sitä uhkaa merkittävät tuhot. Tuhon kohdatessa metsästä voi muodostua jopa hiilen lähde.
- Vältetään tai myöhennetään ojien kunnostusta ojitetuissa suometsissä.
Lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä:
- Käytetään puuntuotantoa maksimoivia kiertoaikoja ja harvennusmalleja. Puuston kasvatustiheyksien nostaminen hidastaa puuston järeytymistä, mikä heikentää puuntuotannon kannattavuutta.
- Uudistushakkuun jälkeen metsä uudistetaan heti. Tämä lyhentää uudistushakkuun jälkeistä hiilipäästöjaksoa ja edistää puuston hiilensidontaa.
- Käytetään uudistamisessa jalostettua viljelymateriaalia. Näin on mahdollista lisätä puuntuotosta ja hiilensidontaa jopa 30 %:lla jalostamattomaan materiaaliin verrattuna.
- Suometsissä vältetään tarpeettoman tehokasta kuivatusta ja käytetään hyväksi jatkuvan kasvatuksen menetelmiä niille soveltuvilla kohteilla.
- Vahvistetaan metsänhoidolla metsien tuhonkestävyyttä. Metsätuhot vähentävät metsikön kykyä sitoa hiiltä ja voivat muuttaa alueen päästölähteeksi.
- Edistetään lahopuun jäämistä metsään. Tämä kerryttää maaperän hiilivarastoa.
- Lisätään lannoituksella puuston kasvua ja hiilensidontaa kasvatusmetsissä.
- Metsitetään puuttomat tai vähäpuustoiset joutoalueet. Metsittämällä saadaan lisää hiiltä sitovaa metsäalaa pitkällä aikavälillä.

Pitkällä aikavälillä myös soiden ennallistaminen tuottaa ilmastohyötyjä. Ennallistaminen säilyttää turpeen hiilivarastoa, mutta sillä voi olla ensimmäiset vuosikymmenet ilmastoa lämmittävä vaikutus metaanipäästöjen ja puuston kasvun taantumisen takia.
Tehostetun puuntuotannon ja hiilensidonnan lisäksi tai sijaan voidaan panostaa hiilen varastointiin puustoon ja maaperään. Tällöin metsää käsitellään niin, että hiilivarasto kasvaa. Tässä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia keinoja:
- pidennetään puuston kiertoaikoja, eli myöhennetään hakkuita
- kasvatetaan puustoa tiheämpänä
- vältetään maanpinnan muokkausta lyhyellä aikajänteellä
- vältetään tai myöhennetään ojien kunnostamista
- lisätään lannoituksella puuston kasvua ja hiilensidontaa
- suojellaan metsä ja tehdään vain metsän terveyttä ylläpitäviä hakkuita
- metsitetään joutoalueita.

Metsien kestävä hoito ja käyttö

Hoitamattomien nuorten metsien käsittelyn vaihtoehdot Parhaiden puiden kasvun turvaamiseksi ensiharvennus on hoitamattomissa kohteissa syytä tehdä keskimääräistä aikaisemmin. Puunkorjuu voidaan yleensä tehdä koneellisesti, mutta ennakkoraivaus on kuitenkin lähes aina välttämätön. Jos puusto on pieniläpimittaista ja tiheää ja poistuma on vähäinen, vaihtoehtona voi olla metsurityönä tehtävä raivaus. Hoitamattoman metsän kunnostus on metsänomistajalle useimmissa tapauksissa taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin puuston kasvattaminen ilman harvennusta. Tämä edellyttää kuitenkin, että metsikössä on hehtaarilla jokseenkin tasaisesti jakautuneena vähintään 400–500 sellaista elinvoimaista havupuuta tai koivua, joiden laatu riittää aikanaan tukkipuuksi. Pohjois-Suomessa määrä voi olla hieman alhaisempi. Muussa tapauksessa on syytä harkita, että kasvatusta jatketaan ilman harvennusta ja uudistushakkuu tehdään puuston parhaan kasvun ollessa ohi, eli käytännössä puuston ollessa 40–50-vuotiasta. Hoitamattomissa kohteissa puusto on pieniläpimittaista, joten ainespuukertymä jää usein pieneksi. Kuva: © Kalle Kärhä.

# Hoitamattoman nuoren metsän hoidon suunnittelu ja vaihtoehdot

## Hoitamattomien nuorten metsien käsittelyn vaihtoehdot

Parhaiden puiden kasvun turvaamiseksi ensiharvennus on hoitamattomissa kohteissa syytä tehdä keskimääräistä aikaisemmin. Puunkorjuu voidaan yleensä tehdä koneellisesti, mutta ennakkoraivaus on kuitenkin lähes aina välttämätön. Jos puusto on pieniläpimittaista ja tiheää ja poistuma on vähäinen, vaihtoehtona voi olla metsurityönä tehtävä raivaus.
Hoitamattoman metsän kunnostus on metsänomistajalle useimmissa tapauksissa taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin puuston kasvattaminen ilman harvennusta. Tämä edellyttää kuitenkin, että metsikössä on hehtaarilla jokseenkin tasaisesti jakautuneena vähintään 400–500 sellaista elinvoimaista havupuuta tai koivua, joiden laatu riittää aikanaan tukkipuuksi. Pohjois-Suomessa määrä voi olla hieman alhaisempi. Muussa tapauksessa on syytä harkita, että kasvatusta jatketaan ilman harvennusta ja uudistushakkuu tehdään puuston parhaan kasvun ollessa ohi, eli käytännössä puuston ollessa 40–50-vuotiasta.

# Hoitamattoman nuoren metsän hoidon suunnittelu ja vaihtoehdot

## Hoitamattomien nuorten metsien käsittelyn vaihtoehdot

### Hoitamattomien nuorien puustojen tyypillisimmät lähtötilanteet sekä hoidon suunnittelu ja toteutus.

##  [Hoitamattoman nuoren kasvatusmetsän käsittelyvaihtoehdot taulukkona](/fi/node/1447)

Table
| Lähtötilanne | Havupuille uudistetut, hieskoivujen tai muiden lehtipuiden valtaamat alat-Kuuselle uudistetut alat, joissa lehtipuusto on valtapuuna kuusten jäätyä kasvussa jälkeen.-Männylle uudistetut alat, joissa männyt ovat jääneet kasvussa jälkeen tai lähes hävinneet.-Sekametsiksi kehittyneet alat, joissa taloudellisesti vähäarvoisten lehtipuiden osuus on suuri ja puusto on suositusta tiheämpi. | Ylitiheät, riukuuntuneet tai lähes riukuuntuneet metsät-Ylitiheänä kasvaneet kuusikot. -Männiköt ja rauduskoivikot, joissa puuston latvukset ovat supistuneet voimakkaasti.-Ylitiheät, hieskoivulle luontaisesti uudistuneet metsiköt. |
| Hoidon suunnittelu | -Metsänomistaja päättää, mihin tavoitteisiin kohteella pyritään.-Arvioidaan, onko kohteella riittävästi tukkipuiden kasvatukseen soveltuvia puita tasaisesti jakautuneena (vähintään 400-500 kpl/ha) tai onko valtapuuston alla kehityskelpoinen kuusialikasvos.-Kasvupaikasta riippuen hakkuussa suositaan kuusta ja rauduskoivua.-Hyödynnetään kehityskelpoinen kuusialikasvos. | -Metsänomistaja päättää, mihin tavoitteisiin kohteella pyritään.-Jätetään kasvamaan laadultaan parhaat puut, jotka ovat latvukseltaan elinvoimaisia.-Jos puusto on riukuuntunut, harvennus tehdään tuuli- ja lumituhoriskin takia lievänä ja mieluiten kahdessa eri vaiheessa.-Kasvatetaan tiheä hieskoivikko ilman harvennuksia lyhyellä kiertoajalla tai harvennetaan se verhopuustoksi kuusen taimikolle. Hyödynnetään koivikon alle mahdollisesti syntynyt kuusialikasvos, jota tarvittaessa täydennetään istuttamalla kuusta. |
| Vaihtoehtoiset toimenpideketjut | Jos puuston valtapituus on yli 12 metriä tai se on pahoin riukuuntunut,-korjuun mahdollistava ennakkoraivaus tehdään heti ja lievä harvennus 1-5 vuoden kuluttua raivauksesta. Toinen harvennus tehdään harvennusmallin mukaisesti.Jos puuston valtapituus on alle 12 metriä,-korjattaviksi kelpaamattomat puut raivataan ja lievä harvennus tehdään joko metsurityönä tai koneellisesti. Toinen harvennus tehdään harvennusmallin mukaisesti.-vaihtoehtoisesti raivataan puusto suositeltavaan kasvatustiheyteen ja ensiharvennus tehdään normaalisti suosituksen mukaisessa valtapituudessa.Jos puusto on lehtipuuvaltainen ja tukkipuuksi kasvatuskelpoisia puita on hehtaarilla alle 400-500 tai kohteella ei ole kehityskelpoista kuusialikasvosta,-harkitaan puuston kasvattamista ilman harvennuksia uudistushakkuuseen asti. Vaihtoehtoisesti vajaatuottoinen metsä voidaan myös uudistaa.  | Jos puuston valtapituus on yli 12 metriä tai se on pahoin riukuuntunut,-korjuun mahdollistava ennakkoraivaus tehdään heti ja lievä harvennus 1-5 vuoden kuluttua raivauksesta. Toinen harvennus tehdään harvennusmallin mukaisesti.Jos puuston valtapituus on alle 12 metriä,-korjattaviksi kelpaamattomat puut raivataan ja lievä harvennus tehdään joko metsurityönä tai koneellisesti. Toinen harvennus tehdään harvennusmallin mukaisesti.-vaihtoehtoisesti raivataan puusto suositeltavaan kasvatustiheyteen ja ensiharvennus tehdään normaalisti suosituksen mukaisessa valtapituudessa.Jos puusto on lehtipuuvaltainen ja tukkipuuksi kasvatuskelpoisia puita on hehtaarilla alle 400-500 tai kohteella ei ole kehityskelpoista kuusialikasvosta,-harkitaan puuston kasvattamista ilman harvennuksia uudistushakkuuseen asti. Vaihtoehtoisesti vajaatuottoinen metsä voidaan myös uudistaa.  |

Hoitamattomissa nuorissa metsissä, eli nuorissa kasvatusmetsissä, joissa taimikonhoitoa ei ole tehty tai kohde on jätetty suosituksia tiheämmäksi, metsikön laatu voi olla heikko, ja ainespuuta kertyy hoidettuun metsään verrattuna niukasti tai ei ollenkaan. Hoitamattoman metsän kunnostaminen kohti suositusten mukaista kasvatusmetsää vaatii investointeja. Metsän kunnostamatta jättäminen taas voi johtaa vieläkin suurempaan metsän arvon alenemaan. Suunnittelulla ja vaihtoehtojen tunnistamisella voidaan parantaa metsän taloudellista arvoa. Energiapuun korjuulla voidaan kattaa korjuusta johtuvat kustannukset osin tai kokonaan.

Hoitamattomissa nuorissa metsissä, eli nuorissa kasvatusmetsissä, joissa taimikonhoitoa ei ole tehty tai kohde on jätetty suosituksia tiheämmäksi, metsikön laatu voi olla heikko, ja ainespuuta kertyy hoidettuun metsään verrattuna niukasti tai ei ollenkaan. Hoitamattoman metsän kunnostaminen kohti suositusten mukaista kasvatusmetsää vaatii investointeja. Metsän kunnostamatta jättäminen taas voi johtaa vieläkin suurempaan metsän arvon alenemaan. Suunnittelulla ja vaihtoehtojen tunnistamisella voidaan parantaa metsän taloudellista arvoa. Energiapuun korjuulla voidaan kattaa korjuusta johtuvat kustannukset osin tai kokonaan.

Hoitamattoman nuoren metsän hoidon suunnittelu ja vaihtoehdot

# Metsänhoidon perusteita

## Metsien kasvupaikkatyypit yleisesti

**Yleistä kasvupaikkatyypeistä**

Metsämaan ominaisuuksien kuvaamiseen on kehitetty kasvupaikkaluokitus. Kasvupaikalla tarkoitetaan kaikkia niitä ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat puuston ja kasvillisuuden kehitykseen. Tärkeimmät kasvupaikan ympäristötekijät ovat maaperä ja ilmasto.
Kasvupaikan puuntuotoskykyyn vaikuttavat maaperän ravinne-, vesi- ja lämpöolot sekä ilmavuus. Maaperän ominaisuudet, erityisesti viljavuus, vaikuttavat muun muassa puulajivalintaan.

Suomen ilmasto on kylmä ja kostea. Valtaosa maamme metsistä kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Vain lounaisin rannikkoseutu on tammivyöhykettä. Puuntuotannollisesti olosuhteet ovat maan eri osissa hyvin erilaiset. Alueen lämpimyyttä kuvataan kasvukauden tehoisalla lämpösummalla.
Kasvupaikkojen luokituksessa käytetään pintakasvillisuuteen perustuvaa metsä- ja suotyyppiluokitusta , joka kuvaa välillisesti maaperän puuntuotoskykyä. Pintakasvillisuuteen perustuva luokitus on osoittautunut havainnolliseksi keinoksi määrittää kasvupaikan puuntuotoskyky.
Kivennäismaiden kasvupaikkatyyppejä ovat lehtomaiset kankaat, tuoreet kankaat, kuivahkot kankaat, kuivat kankaat ja karukkokankaat. Lehdot luokitellaan omaksi luokakseen.

# Metsänhoidon perusteita

## Metsien kasvupaikkatyypit yleisesti

**Kasvupaikan huomioiminen**

Ojitettujen turvemaiden kasvupaikkaluokittelu perustuu kivennäismaiden metsätyyppeihin rinnastettaviin turvekangastyyppeihin. Lehtomaista kangasta vastaa ruohoturvekangas, tuoretta kangasta mustikkaturvekangas, kuivahkoa kangasta puolukkaturvekangas, kuivaa kangasta varputurvekangas ja karukkokangasta jäkäläturvekangas. Ojitettujen turvemaiden puuntuotoskykyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon erityispiirteinä, että niiden vesi- ja ravinnetalouden tila voi muuttua.
Kasvupaikka on tarpeen ottaa huomioon lähes kaikissa metsätalouden toimenpiteissä. Keskeisiä ovat esimerkiksi uudistamistoimenpiteet, kasvatettavat puulajit sekä hakkuiden ajoitus.

Tarkemmat kasvupaikan tunnistusohjeet saa [Luonnonvarakeskuksen oppaasta.](https://metsainfo.luke.fi/fi/cms/metsavarat/kasvupaikkatyypit)

# Metsänhoidon perusteita

## Metsän luokittelu maaperätyypin mukaan

Metsätalousmaa voidaan luokitella kasvupaikan maaperän perusteella seuraaviin luokkiin:
**Kivennäismaa** (eli kangas tai kangasmaa) on maata, jossa on podsolimaannos ja pinnalla kerros kangashumusta. Metsälain mukaan kivennäismaita ovat kohteet, joissa kivennäismaa on lähempänä kuin 30 cm syvyydellä maanpinnasta.

Tarkennukset:
- Soistunut kivennäismaa on kivennäismaata, jossa märkyydestä johtuen yli 25 prosenttia pintakasvillisuudesta on suokasvillisuutta.
**Lehdot** ovat runsasravinteisia, usein kalkkipitoisia, multapohjaisia maita (multakerros 10–30 cm). Maannos on ruskomaannosta. Siitä ylin osa on mururakenteista multaa, jossa kivennäisaines on sekoittunut orgaaniseen ainekseen.

**Suo**, eli turvemaa, on kasvitieteellisen määritelmän mukaan kasvupaikka, jolla on suokasvien vallitsema turvetta kerryttävä kasviyhdyskunta. Turvekerroksen paksuus voi vaihdella lähes olemattomasta useaan metriin. Metsälain tarkoittamaksi turvemaaksi katsotaan suot, joissa kivennäismaa on vähintään 30 cm syvyydellä. Suo voi olla ojitettu tai ojittamaton.
Ojittamattomat suot luokitellaan eri suotyyppeihin ja ojitetut suot eri turvekangastyyppeihin. Jos ojitetulla alueella ei enää ole suokasvillisuutta eikä lainkaan turvetta, se luokitellaan metsätyyppiluokittelun mukaan. Tällöin voidaan puhua ojitetuista kankaista.
**Ojittamattomat suot** jaetaan kolmeen päätyyppiryhmään: korvet, rämeet ja avosuot.

- Korvet ja rämeet jaetaan edelleen aitoihin puustoisiin soihin ja sekatyypin soihin. Sekatyypin suot ovat aidon puustoisen suon ja avosuon yhdistelmiä. Niiden mättäillä on puita ja korpi- tai rämekasvillisuutta ja painanteissa avosoiden kasvillisuutta.
- Avosuot jaetaan edelleen nevoihin ja lettoihin.
**Ojitetut suot** jaetaan [turvekangastyyppeihin](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-perusteita#section-p1928) ravinteisuustason mukaan.
- Luokittelu rinnastuu kivennäismaiden metsätyyppiluokitteluun.
- Ravinteisuustasoon perustuvat turvekangastyypit jaetaan edelleen I- ja II-tyyppeihin. I-tyypit ovat aitojen puustoisten soiden ojitusalueita ja II-tyypit sekatyypin soiden ja avosoiden ojitusalueita. Paksuturpeisten (turvetta yli 30 cm) II-tyypin turvekankaiden puusto kärsii usein kivennäisravinteiden puutoksesta.

Tarkennukset
- Ravinteisuustasoa kuvaavien turvekangastyyppien lisäksi **ojitetut suot** voidaan jakaa ojituksen vaikutuksen perusteella **ojikoihin**, **muuttumiin** ja **turvekankaisiin**.
- Ojikot ovat ojia lukuun ottamatta ojittamattoman suon kaltaisia.
- Muuttumilla puusto ja aluskasvillisuus ovat muuttuneet, mutta suokasvillisuuden piirteitä on vielä merkittävästi jäljellä.
- Turvekankailla aluskasvillisuus on kehittynyt pääosin kangasmetsien aluskasvillisuuden kaltaiseksi.
- **Ohutturpeinen suo** on kasvupaikka, jossa turvekerroksen paksuus on alle 30 cm. Metsälaissa nämä kohteet luetaan kivennäismaihin.

# Metsänhoidon perusteita

## Metsien kasvupaikkatyypit, kivennäismaat ja lehdot

Kivennäismaiden kasvupaikkatyyppejä ovat lehtomaiset kankaat, tuoreet kankaat, kuivahkot kankaat, kuivat kankaat ja karukkokankaat. Lehdot luokitellaan kasvupaikkoina omaksi luokakseen.

# Metsänhoidon perusteita

## Metsien kasvupaikkatyypit, kivennäismaat ja lehdot

### Kivennäismaiden kasvupaikkatyypit ja niihin luokitellut metsätyypit kasvillisuusvyöhykeittäin.

##  [Kivennäismaiden kasvupaikkatyypit](/fi/node/815)

Table
| Kasvupaikkatyyppi | Etelä-Suomi | Pohjanmaa-Kainuu | Perä-Pohjola | Metsä-Lappi |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Lehtomainen kangas | OMT käenkaali-mustikkatyyppi  ---PyT talvikkityyppi | GOMT metsäkurjenpolvi-käenkaali-mustikkatyyppi  ---DMT metsäimarre-mustikkatyyppi | GMT metsäkurjenpolvi-mustikkatyyppi  ---CoDMT ruohokanukka-metsäimarre-mustikkatyyppi | GMT metsäkurjenpolvi-mustikkatyyppi  ---CoDMT ruohokanukka-metsäimarre-mustikkatyyppi  ---MaRht matalaruohotyyppi |
| Tuore kangas | MT mustikkatyyppi  ---PIT seinäsammaltyyppi | VMT puolukka-mustikkatyyppi  ---DeMT metsälauha-mustikkatyyppi  ---BaDeMT vaarapykälä-sammal-metsälauha-mustikkatyyppi  ---p.MT pohjoinen mustikkatyyppi | HMT kerrossammal-mustikkatyyppi  ---LUT suopursu-juolukkatyyppi  ---p.MT pohjoinen mustikkatyyppi | LMT suopursu-mustikkatyyppi |
| Kuivahko kangas | VT puolukkatyyppi  ---HyVT häränsilmä-puolukkatyyppi1 | EVT variksenmarja-puolukkatyyppi | EMT variksenmarja-mustikkatyyppi | UEMT juolukka-variksenmarja-mustikkatyyppi |
| Kuiva kangas | CT kanervatyyppi  ---HyCT häränsilmä-kanervatyyppi2 | ECT variksenmarja-kanervatyyppi | MCCIT mustikka-kanerva-jäkälätyyppi | UVET juolukka-puolukka-variksenmarjatyyppi |
| Karukkokangas | CIT jäkälätyyppi | CIT jäkälätyyppi | CIT jäkälätyyppi | CIT jäkälätyyppi |
rivit: kasvupaikkatyypit
Kivennäismaiden kasvupaikkatyypit ja niihin luokitellut metsätyypit kasvillisuusvyöhykeittäin.

Metsänhoidon perusteita

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

Oletko vastikään tullut metsänomistajaksi tai juuri aloittanut metsän mahdollisuuksiin ja hoitoon perehtymisen? Olemme koonneet tähän tärkeimpiä aiheita, joista kannattaa lähteä liikkeelle.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Mitä metsänhoito tarkoittaa?

Metsänhoito tarkoittaa toimenpiteitä, joilla metsänomistaja kehittää metsää haluamaansa suuntaan.
Metsän kehittämistä voi suunnitella monella tasolla: yksittäisillä, rajatuilla alueilla metsätilan sisällä, koko kiinteistöllä tai useista kiinteistöistä muodostuvalla metsäomaisuudella.
Toimenpiteiden ja vaihtoehtojen kirjo on laaja ja siihen kuuluvat metsänhoitotöiden lisäksi erilaiset puuston hakkuut. Talousmetsien luonnonhoitoon ja metsän suojeluunkin on useita tapoja.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Perehdy rauhassa metsänomistukseen ja sen hoitoon

Metsäsi kehittyy jatkuvasti sekä hoitaen että ilman ihmisen vaikutusta. Metsänhoitoon voi perehtyä rauhassa. Yhdessä vuodessa ei tapahdu mitään peruuttamatonta. Toisaalta toimiin voi ryhtyä hetikin. Metsien hoito on pitkäjänteistä toimintaa.
Metsä on monien mahdollisuuksien omaisuus ja jokainen metsänomistaja arvostaa metsässään erilaisia asioita. Myös metsät ja niiden olosuhteet ovat hyvin erilaisia keskenään.
Metsänhoitoon perehtyminen kannattaa aloittaa sekä omaan metsään tutustumisesta että omien arvojen ja tavoitteiden pohdinnasta. Jos haluat tehdä metsänhoitotöitä ja hakkuita melko pian sen jälkeen, kun olet tullut metsänomistajaksi, sinulle on tarjolla runsaasti palveluja ja neuvontaa, jotka auttavat eteenpäin.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Metsänhoidon suositukset auttavat punnitsemaan valintoja

Metsänhoidon suositusten tarkoituksena on auttaa metsänomistajaa menestymään omien arvojensa ja tavoitteidensa mukaisessa metsänhoidossa.
Suositukset perustuvat tutkittuun tietoon ja käytännöstä saatuun osaamiseen kestävästä metsänhoidosta. Ne esittelevät perusteltuja vaihtoehtoja, joista voit valita sinulle sopivimmat. Metsänhoidon suositusten noudattaminen on vapaaehtoista, mutta palkitsevaa.
Metsänhoidon suositusten sisältö on tarkoitettu metsänomistajille, alan ammattilaisille ja opiskelijoille. Sen vuoksi sisältö on laaja. Vaikeustaso vaihtelee perusteista vaativaan. Tutustu niihin vähitellen ja sinulle ajankohtaisista aiheista.

Metsänhoidon suositukset ovat maa- ja metsätalousministeriön tarjoama, maksuton palvelu. Niiden laadintaan osallistuvat laajasti metsä-, ympäristö- ja ilmastoalan tutkijat, asiantuntijat ja tiedon käyttäjät, kuten metsänomistajat. Työtä koordinoi Tapio.
Metsänhoidon suositusten hallitseminen on osa metsäammattilaisen perustaitoja, joten saat niihin perustuvia neuvoja myös palveluita käyttämällä.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet metsänhoidossa

Metsänomistajana voit valita oman tapasi hoitaa ja käyttää metsää. Olet toimiesi mukaan oikeutettu myös erilaisiin tukiin, joilla valtio kannustaa kestävään metsätalouteen, luonnonhoitoon ja suojeluun.
Valtio rajoittaa metsänkäsittelyä niin, että sinun on turvattava luonnon monimuotoisuutta ja vesien puhtautta **metsälain**, **luonnonsuojelulain** ja **vesilain** mukaisesti.
Metsän kasvu on varmistettava niin, että jos teet uudistushakkuita, pidät huolen uuden puuston syntymisestä. Kasvatushakkuissa – kuten harvennushakkuissa – on jätettävä vähintään lain edellyttämä määrä elinkelpoista puustoa kasvamaan. Hakkuista on tehtävä etukäteen metsänkäyttöilmoitus metsäkeskukselle.

**Laki metsätuhojen torjunnasta** voi edellyttää toimenpiteitä, jos metsään tulee esimerkiksi myrskytuho. Tavoitteena on välttää vahingon laajeneminen mm. hyönteisten takia.
Metsien käyttöä sääntelee myös mm. **muinaismuistolaki**, joka velvoittaa säilyttämään kiinteitä muinaisjäännöksiä, kuten tervahautoja. Valtion ja kuntien päätökset maankäytöstä, esimerkiksi kaavoitus, voivat rajoittaa metsänkäsittelyä.
Metsien vastuullisen käsittelyn vähimmäisvaatimuksiin vaikuttaa metsänomistajalle vapaaehtoinen metsäsertifiointi – **PEFC** ja/tai **FSC**. Sertifikaattien tarkoituksena on osoittaa puupohjaisten tuotteiden ostajille, että raaka-aine on vastuullisesti hoidetusta metsästä. Yli 90 % Suomen metsistä on sertifioitu. Puunostajat suosivat sertifioituja metsiä.

Metsänhoidon suosituksista löydät tietoa, kuinka lainsäädäntö ja metsäsertifikaatit tulee ottaa huomioon metsien hoito- ja hakkuutöissä. Saat tietoa myös saatavilla olevista valtion tuista.
- Katso tämä: [Suomen metsäkeskus, Metsän käyttö ja omistus. ](https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus)Sivuilla on tietoa metsänomistajan oikeuksista, velvollisuuksista, omaisuuden järjestelyistä ja metsäverotuksesta.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Pohdi, miksi haluat omistaa metsää. Millaista hyvinvointia haluat sen tuottavan?

Metsäammattilaisten kanssa on helpompi asioida, kun osaat määritellä, mikä sinulle on tärkeää. Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteista ja toiveista keskustelu auttaa myös silloin, kun hoidatte metsäasioita yhteisomistuksessa esimerkiksi perikunnan kanssa.
Metsä tarjoaa omistajalleen monipuolisia hyötyjä. Kun hoidat metsäomaisuuttasi kestävästi, voit saada taloudellista tuottoa, vaalia luonnon monimuotoisuutta, hillitä ilmastonmuutosta ja virkistäytyä omassa metsässä. Usein samassa metsässä voi tavoitella montaa hyvää, mutta joudut myös tekemään valintoja eri painotusten välillä. Metsän lähtökohdista riippuu, miten sitä voi kehittää ja käyttää oman omistusajan mittaan.
Metsän hoidon ja käytön tavoitteesi voivat olla erilaisia eri puolilla metsää. Tavoitteet voivat myös muuttua elämäntilanteen myötä. Esimerkiksi mökin lähimetsissä tavoitteesi voi olla virkistyskäyttö, kauempana puuntuotanto ja hienossa luontokohteessa suojelu. Valinta on sinun.

**Metsänhoidon suosituksista** saat tukea myös tähän vaiheeseen:
- [Metsien kestävä hoito ja käyttö](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto)
- [Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa)

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Tutustu omaan metsääsi ja sen mahdollisuuksiin

Jos mahdollista, käy kävelemässä metsässäsi. Metsä ja tilan rajat hahmottuvat parhaiten maastossa, kun apuna on kartta tai sopiva karttasovellus.
Voit tilata metsäalan ammattilaisen mukaan maastokäynnille, jolloin voitte yhdessä arvioida metsäsi käytön ja hoidon mahdollisuuksia. Tämän artikkelin lopussa on ideoita kysymyksistä, joita voit käsitellä ammattilaisen kanssa.
- Metsäsi kartan, perustiedot ja ehdotuksia toimenpiteiksi löydät verkkopalvelusta Metsään.fi, jota ylläpitää Suomen metsäkeskus. Katso: [Metsään.fi](https://www.metsakeskus.fi/fi/asiointi/metsaanfi)

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Tutustu omaan metsääsi ja sen mahdollisuuksiin

**Mitä metsäsi hoitotyö- ja hakkuuehdotukset tarkoittavat?**

Metsään.fissä esitetyt talousmetsän hoito- ja hakkuuehdotukset ovat yleisluontoisia ja perustuvat kohteen metsävaratietoihin sekä metsänhoidon suosituksiin. Tilasi metsävaratiedot Suomen metsäkeskus on koonnut useista tietolähteistä. Tiedoissa on epävarmuutta, minkä vuoksi esimerkiksi hakkuiden toteutus ei voi pohjautua pelkästään niihin.
Jotkin Metsään.fin ehdotuksista suositellaan tekemään kiireellisesti, eli parin vuoden sisällä. Toiset ehdotuksista taas ajoittuvat kauemmas tulevaisuuteen. Ajoitus on tarkinta uuden puuston perustamisen sekä taimikoiden ja nuorten metsien hoidossa.
Ehdotetuilla kasvatushakkuilla, kuten ensiharvennuksella, parannetaan jäävän puuston elinvoimaisuutta ja järeytymistä tukkipuuksi. Avohakkuu-ehdotus tarkoittaa, että kohteen puusto on taloudellisessa mielessä kypsää päätehakkuuseen. Voit vapaasti valita ajankohdan ja hakkuutavan. Mikään ei velvoita sinua tekemään hakkuita.

**Metsänhoidon suosituksista** saat tukea metsänhoitotöistä ja hakkuista päättämiseen. Niissä kerrotaan myös muista toimista, joilla voit edistää metsän tuottavuutta, monimuotoisuutta ja kestävää käyttöä. Tutustu näihin:
- **Artikkelikokoelma** [**Metsänhoidon toimenpiteet**](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/sivukartta/7).
- **Kuvaus**-välilehdellä on tietoa, miksi kyseistä toimenpidettä tehdään, onko sen toteutus tärkeää tehdä juuri oikeaan aikaan, mitä hyötyjä ja riskejä siinä on. Sen avulla voit päätellä, ryhdytkö toimenpiteeseen.
- **Päätöksenteko**-välilehdelle on koottu tietoa, jonka avulla voit arvioida, millä tavalla toimenpide pitäisi toteuttaa, jotta se vastaisi tavoitteitasi. Voit vertailla näkökulmia, jotka kertovat toimenpiteen vaikutuksista talouteen, luontoon, virkistyskäyttöön ja ilmastonmuutoksen hillintään.
- **Toteutus**-välilehdellä on täydentävää tietoa siitä, kuinka toteutus suunnitellaan ja tehdään.
- [**Luontokohteiden turvaaminen**](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/luontokohteiden-turvaaminen) -artikkelikokoelma kertoo, millaisissa luontokohteissa metsä yleisesti on erityisen rikasta tai haavoittuvaa. Jos sinulla on tällaisia kohteita, kuten lehtoa tai pienvesistöjä, löydät neuvoja kohteen hoitamiseen ja luonnonarvojen vahvistamiseen.
- **Metsänhoidon perusteita** -artikkelissa hyödyllistä luettavaa ovat metsän [käsittely-yksiköt](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-perusteita#section-p1987), kuten mitä tarkoittaa metsikkökuvio, ja [lista kehitysluokista](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-perusteita#section-p1986), esimerkiksi minkä mittaista on nuori kasvatusmetsikkö.
- [**Metsänhoidon suositusten sanasto**](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/sanasto) auttaa termien ymmärtämisessä.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Pohdi, mikä on sinulle sopiva metsän kasvatustapa

Metsän kasvatuksessa on kaksi päämenetelmää, joista voit valita tai käyttää molempia metsän eri osissa.
- **Jaksollisessa kasvatuksessa** puustolla on selviä ikävaiheita, kuten taimikko ja varttunut metsä, eli se on tasaikäisrakenteinen. Puuston kasvatus ja harvennukset tähtäävät päätehakkuuseen. Uusi puusto saadaan aikaan siemeniä kylvämällä, taimia istuttamalla tai niin, että luonto hoitaa taimettumisen, jolloin puhutaan luontaisesta uudistamisesta. Siemeniä ja taimia saa jalostettuina, jolloin puut kasvavat selvästi luonnon siemenestä syntyneitä paremmin.
- **Jatkuvan kasvatuksen** menetelmässä ei tehdä päätehakkuuta, vaan metsässä kasvaa vaihteleva määrä eri-ikäisiä ja erikokoisia puita. Tyypillisiä hakkuutapoja ovat poiminta- ja pienaukkohakkuut. Uudistuminen perustuu metsän puiden siemenistä syntyviin taimiin.
Metsän kasvatustavan valinta kannattaa tehdä siinä vaiheessa, kun olet selvillä omista tavoitteistasi ja tiedät mitä metsäsi mahdollistaa lyhyellä aikavälillä. Kasvatustavan vaihto voi olla helppo tai se voi kestää vuosikymmeniä metsän lähtökohtien mukaan. Molemmissa kasvatustavoissa voit pyrkiä taloudelliseen kannattavuuteen, hyvään luonnonhoitoon tai muihin tavoitteisiisi.

**Metsänhoidon suosituksista** saat tukea tähän vaiheeseen:
- Metsänhoidon perusteet, tiiviit kuvailut [metsän hakkuu- ja kasvatustavoista](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-perusteita)
- [Jatkuva kasvatus metsänkasvatustapana](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/jatkuva-kasvatus-metsankasvatustapana). Kaksi artikkelia: kuinka siihen tähdätään ja millaista metsänhoitoa se on. Molemmissa on sama sisältö Päätöksenteko-välilehdellä.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Kolme perusmottoa metsänhoitoon

**Metsänhoidon suositukset:**

Mitä metsänkasvatuksessa usein toistetut sanonnat tarkoittavat?
**Oikea puu oikeaan paikkaan.** Sillä tarkoitetaan, että kasvatettava pääpuulaji ja sen kasvupaikka sopivat hyvin yhteen, kuten mänty kuivalle kankaalle. Tällöin puusto kasvaa hyvin, sitoo hiiltä ja siitä saa laadukasta puutavaraa. Metsässä voi kasvattaa useita puulajeja, jolloin metsän elinvoimaisuus vahvistuu kokonaisuutena. Kuusi tulee kärsimään muuttuvasta ilmastosta ja kuivuudesta. Sen oikeaa paikkaa kannattaa miettiä myös pitkälle tulevaisuuteen.

- [Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta](/fi/toimenpiteet/puulajin-ja-uudistamismenetelman-valinta)

**Tee hoitotoimet oikea-aikaisesti** ja suunnitelmallisesti. Tällä tarkoitetaan sitä, että metsä muuttuu nopeasti nuorena, ja oikeaan aikaan tehdyillä toimilla voit ohjata sitä toivomaasi suuntaan. Hoidetussa taimikossa kasvatettavilla puilla on hyvin tilaa, mikä parantaa metsän tuottoa.

**Metsänomistaja päättää.** Hyvä metsänhoito on suunnitelmallista ja metsänomistaja tekee toimistaan päätökset lainsäädännön ja muiden rajoitusten puitteissa. Usein palveluntarjoajalla tai puunostajalla on myös omia laatukriteereitä, joita he haluavat noudattaa.
Päätöksiä ei tarvitse pohtia yksin. Hae tietoja ja neuvoja metsän- ja luonnonhoidon asiantuntijoilta ja erilaisista tietolähteistä. Osallistu koulutuksiin ja opiskele itsenäisesti lisää.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Millaista taloudellista tulosta odotat?

Kannattavassa metsätaloudessa on neljä keskeistä näkökulmaa: tulojen määrä, menojen määrä, sijoitetun pääoman tuottotavoite sekä tuhoriskien hallinta. Lisäksi tärkeä tunnus on metsätilan kokonaisarvo. Talouden hallintaan kuuluu myös metsäverotuksen hallinta.
**Tulonlähteet:** Merkittävin tulonlähde metsistä on puun myynti. Puu hinnoitellaan puutavaralajeittain eli puulajin, laadun ja koon perusteella energia-, kuitu- ja tukkipuuksi. Voit tutustua verkossa ajantasaiseen hintaseurantaan. Muita metsänomistajan tulonlähteitä ovat esimerkiksi vuokratulot, metsästysmaksut tai keruutuotteet, joiden hyödyntämiseen ei ole jokaisenoikeutta. Kehittyviä mahdollisuuksia on myös luonnonarvokaupassa, hiilensidonnassa sekä maan käytössä energiantuotantoon.
**Menot:** Menojen määrään vaikuttaa etenkin uuden puuston aikaansaamisen ja kasvatusvaiheen kustannukset. Halvin menetelmä ei välttämättä ole paras, sillä kannattavuutta tulee tarkastella aina kokonaisuutena ja riskit huomioiden.

Voit tehdä metsänhoidon töitä myös itse osaamisesi, aikasi ja kiinnostuksesi mukaan. Esimerkiksi taimikon istutus ja hoito ovat helposti opittavia metsänhoitotöitä. Huomaa kuitenkin, että etenkin nuoressa metsässä toimien oikea-aikaisuus on tärkeää, joten kannattaa varmistaa metsänhoito ennemmin ostopalveluiden avulla kuin viivästyttää niiden toteutusta.
Hoitotöiden toteutuksessa kannattaa muistaa hyödyntää myös valtion rahoitustukien mahdollisuudet.
**Tuottotavoite:** Voit asettaa tuottotavoitteen metsään sijoitetulle pääomalle, eli voit valita, kuinka paljon metsän tulisi tuottaa suhteessa sen kokonaisarvoon. Kun metsässä on paljon myyntikelpoista puuta, se sitoo pääomaa, jolloin tuottoprosentti samalla pienenee.

Esimerkki: varttuneen metsän harvennushakkuissa voit valita, millaisella tuotto-odotuksella työ tehdään. Perusmalli on 3 %:n tuottotavoite, mutta jos haluat metsän olevan tiheämpää esimerkiksi ilmastosyistä, voit valita 1,5 % koron tai jos sijoituksen korkeampi tuotto on tärkeintä, voit tavoitella 5 % korkoa. Liian voimakas harvennus kuitenkin heikentää puuntuotosta, koska maan kasvuvoimasta jää merkittävä osa hyödyntämättä.
**Tuhoriskien hallinta** tarkoittaa, että pyrit pitämään metsän mahdollisimman elinvoimaisena ja vastustuskykyisenä erilaisille luonnonhäiriöille. Voit myös vakuuttaa metsäsi suurten tuhojen varalta. Pienet häiriöt ja lahottajat ovat osa metsän luonnollista elämää, ja niiden hyväksyminen on osa hyvää taloudenpitoa.
**Metsänhoidon suositukset** auttavat kauttaaltaan tuottavassa metsätaloudessa. Tutustu näihin:

- Metsätalouden kannattavuus, erityisesti osa [Metsätalouden kannattavuuden parantaminen](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsatalouden-kannattavuus#section-p1853)
- [Metsänhoidon riskienhallinta metsätilan hoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa)
- Kunkin **metsänhoidon toimenpiteen** esittelyssä kerrotaan sekä Kuvaus- että Päätöksenteko-välilehdellä taloudellisista näkökulmista.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Millaista luonnonhoidon tasoa tavoittelet?

Kaikenlaisissa metsissä voi ylläpitää ja parantaa luonnon monimuotoisuutta. Keinot vaihtelevat suojelusta luontoa vahvistaviin hoitotoimiin ja puulajikirjon kasvattamiseen talousmetsässä.
Kun luontoon vaikutetaan erilaisilla toimenpiteillä, vaikutuksen määrää voi säätää. Voit jättää esimerkiksi eri kokoisia suojavyöhykkeitä tai tehdä hakkuissa tekopökkelöitä. Puukauppa- tai metsänhoitosopimusta laadittaessa voit keskustella töiden toteutustavan vaihtoehdoista, ja esimerkiksi talvella tai kesällä tehtävän työn eroista.

**Metsänhoidon suosituksista** saat tukea tähän vaiheeseen:
- Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa, [luontopainotusta käsittelevät otsikot](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3814)
- Metsien kestävä hoito ja käyttö, [Talousmetsien luonnonhoito ja monimuotoisuuden turvaaminen metsänkäsittelyssä](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto#section-p1787)
- [Luonnonhoito ja monimuotoisuus](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/luonnonhoito-ja-monimuotoisuus), toimenpiteiden valikoima
- [Luontokohteet ja lajien turvaaminen](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/luontokohteet-ja-lajien-turvaaminen)
- [Vesien ja vesielinympäristöjen turvaaminen](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/vesien-ja-vesielinymparistojen-turvaaminen)
- [Jatkuvaan kasvatukseen tähtääminen, Päätöksenteko-osio](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/jatkuvaan-kasvatukseen-tahtaaminen/paatoksenteko)
- [Metsän suojelu](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/metsan-suojelu)
- Kunkin **metsänhoidon toimenpiteen** esittelyssä kerrotaan Päätöksenteko-välilehdellä vaikutuksista luontoon, eli luonnon monimuotoisuuteen ja vesien puhtauteen. Lisäksi on tietoa vaikutuksista virkistyskäytön mahdollisuuksiin.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Kuinka voit varautua muuttuvaan ilmastoon ja hillitä ilmastonmuutosta?

Ilmastoviisas metsänhoito tarkoittaa sitä, että huomioit muuttuvan ilmaston positiiviset ja negatiiviset vaikutukset metsään ja metsätalouden harjoittamiseen. Sitä kutsutaan sopeutumiseksi. Nyt istutettavat taimet ovat 2080-luvun metsä ja silloin Suomen ilmasto on jo erilainen kuin nyt.
Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta voit metsänkasvatuksessa pyrkiä varastoimaan hiiltä laadukkaaseen puuhun, josta voi tehdä tuotteita korvaamaan fossiilisia tuotteita tai voit sitoa ja varastoida hiiltä puustoon ja maaperään. Useimmiten haetaan tasapainoa näiden välillä.
**Metsänhoidon suosituksista** saat tukea tähän vaiheeseen:

- Metsien kestävä hoito ja käyttö, otsikot: [Ilmastokestävyys osana metsänhoidon kokonaiskestävyyttä](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto#section-p1786), [Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto#section-p1795) ja [Ilmastonmuutoksen hillintä metsien käsittelyssä](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto#section-p1801)
- Metsänhoidon perusteita, otsikko [Hiilenkierto metsäekosysteemissä ja puutuotteissa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-perusteita#section-p1988)
- Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa, otsikot: [Ilmastonmuutoksen hillinnän painottaminen metsänhoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p1992) ja [Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätilan hoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p2362)
- Suometsien hoidon erityispiirteet, [Suometsän hoito vesiensuojelun, luonnonhoidon ja ilmaston näkökulmasta](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/suometsien-hoidon-erityispiirteet#section-p2718)
- [Metsätuhot ja metsien terveys](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/metsatuhot-ja-metsien-terveys)
- **Metsänhoidon toimenpide** -artikkeleiden Päätöksenteko-välilehdellä kuvataan toimen vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään. Toteutus-välilehdellä on usein myös tietoa, kuinka työn suunnittelussa huomioidaan sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Metsäsuunnitelman tarkoitus

Metsäsuunnitelmalla tarkoitetaan metsänomistajan avuksi laadittua suunnitelmaa metsässä tehtävistä toimenpiteistä. Suunnitelma tehdään yleensä seuraavalle 10 vuodelle, mutta aika voi olla pidempikin. Suunnitelma laaditaan niin, että toimenpiteiden kokonaisuus vie metsätilaa haluttuun suuntaan. Suunnitelmaa voidaan päivittää määrävälein tai ylläpitää ajantasaisena.
- Suunnitelmaan sisältyy perustiedot metsästä ja sen käsittely-yksiköistä, eli metsikkökuvioista. Perustietoja esitetään puustosta ja maaperästä. Metsäsuunnittelussa kuvioille määritetään käyttötarkoitukset, hoito- ja hakkuuehdotukset ja niiden ajoitukset eri vuosille.
- Metsäsuunnitelma voi olla kirjallinen dokumentaatio, mutta yhä yleisemmin metsäsuunnitelmaa hallitaan ja ylläpidetään sähköisesti.
Jos käytössäsi on metsätilan aikaisempia metsäsuunnitelmia, niihin tutustuminen auttaa ymmärtämään metsän nykytilaa ja historiaa. Haluatko hoitaa metsää samoista lähtökohdista kuin aiempi sukupolvi vai onko mielessäsi muita tavoitteita?

Oman metsän tietoja ja yleisiä toimenpide-ehdotuksia voi katsoa Metsään.fissä. Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesta metsäsuunnitelmasta.
Voit halutessasi tilata metsäammattilaisen laatiman metsäsuunnitelman, joka tehdään sinun tavoitteidesi mukaisesti. Toimenpiteet suunnitellaan tavallisesti siten, että käytetään metsänhoidon suosituksissa kuvattuja parhaita menetelmiä. Kuvaa suunnitelman laatijalle, mitä asioita arvostat eniten metsässäsi ja mitä toivot siltä tulevaisuudessa. Näin ammattilainen voi sovittaa yhteen metsän biologiset mahdollisuudet ja sinun tavoitteesi.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Kysymyksiä, joita voit esittää metsäammattilaiselle

Keskustelu asiantuntijan kanssa on aina hyvä aloittaa kertomalla, mitä asioita arvostat metsässäsi ja mahdollisimman hyvin, mitä siltä tavoittelet. Metsäammattilainen voi silloin paremmin arvioida metsäsi tilanteen perusteella, kuinka sitä voi kehittää tai miten ajankohtainen toimenpide voidaan toteuttaa. Vaihtoehtojen paletti on muuten turhankin laaja. Voit myös kertoa, millä tasolla olet omasta mielestäsi metsäsi tuntemuksessa. Silloin ammattilainen voi sovittaa kertomisen tavan sinulle sopivaksi.
Alla on ideoita kysymyksiksi, joita voit esittää metsäammattilaiselle, kun olet vasta perehtymässä metsänhoitoon.
- Millaista metsää minulla on puunkasvatuksen näkökulmasta?
- Mitkä ovat luonnon kannalta arvokkaimpia kohteitani?
- Mitkä toimenpiteet ovat kiireellisiä, jotta metsäni elinvoimaisuus vahvistuisi?
- Onko tällä alueella jotain erityisiä metsätuhoriskejä, jotka minun pitäisi ottaa huomioon?
- Mistä kohteista voisin saada hakkuutuloja lähimmän 10 vuoden aikana?
- Millä keinoilla voisin vahvistaa luonnon monimuotoisuutta?
- Mitä minun pitää huomata, kun haluan osallistua ilmastonmuutoksen hillintään tämän metsän avulla? Voit kysyä erikseen esimerkiksi, kuinka metsä tuottaisi parhaiten laadukasta puutavaraa korvaamaan fossiilisia tuotteita tai kuinka voisin varastoida hiiltä metsään mahdollisimman hyvin. Jos sinulla on suometsää, eli turvemaalla kasvavaa metsää, tämä kysymys on tärkeä. Suometsän hiilivarasto piilee maaperässä, ei niinkään puustossa.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Palveluita ja tietolähteitä metsänomistajalle

- [Metsään.fi](https://www.metsakeskus.fi/fi/asiointi/metsaanfi). Tietoa metsästäsi ja hakutoiminto saatavilla olevista palveluista. Voit tehdä myös yhteydenottopyyntöjä palveluntarjoajille.
- Suomen metsäkeskus, tietoa valtion tuista metsän- ja luonnonhoidon töihin, metsäteihin ja metsän määräaikaiseen suojeluun: [Metka-tuki](https://www.metsakeskus.fi/fi/metsatalouden-tuet/metka-tuet)
- Metsäkeskus tarjoaa myös koulutusta ja verkkokursseja metsänomistajille. Niiden perustana ovat metsänhoidon suositukset. Metsäkeskuksen koulutustarjonta: [Metsään-koulutukset uusille metsänomistajille](https://www.metsakeskus.fi/fi/palvelut/metsaan-koulutukset-uusille-metsanomistajille) ja [Koulutukset ja tapahtumat.](https://www.metsakeskus.fi/fi/ajankohtaista/koulutukset-ja-tapahtumat)
Metsäalalla toimii lukuisa joukko palveluntarjoajia ja puunostajia, joihin voit olla yhteydessä metsänomistuksen, metsänhoidon ja puukaupan eri vaiheissa. Aloita jostain, niin sinua neuvotaan eteenpäin. Tarjolla olevia palveluita ovat mm:
- Metsäsuunnittelu. Metsään.fin asiointi-osiosta saat tietoa metsäsuunnitelmia laativista ammattilaisista. Hakusana verkossa: metsäsuunnitelma.
- Metsänhoitopalvelut maanmuokkauksesta ensiharvennuksiin. Katso Metsään.fistä palveluiden hakutoiminto.
- Puukauppapalvelut. Voit tehdä kauppaa suoraan ostajan kanssa tai hyödyntää välityspalveluita, kuten alueellisen metsänhoitoyhdistyksen palveluita. Hakusana verkossa: puukauppa.
- Tietopalvelut, kuten metsäalan lehdet – ja tietenkin metsänhoidon suositukset.
- Vakuutuspalvelut. Hakusana verkossa: metsävakuutus.
- Koulutukset, kurssit ja webinaarit. Hakusana verkossa: metsänomistajan koulutus.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Ota metsänhoidon suositukset seurantaasi

Metsänhoidon suositusten laadintaa koordinoi ja niistä viestii [Tapio](https://tapio.fi/projektit/metsanhoidon-suositukset/) maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. Lue tarkemmin: [Usein kysytyt kysymykset metsänhoidon suosituksista](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/usein-kysytyt-kysymykset-metsanhoidon-suosituksista).
Metsänhoidon suositusten kuulumiset, kuten tulossa olevat webinaarit, saat omaan sähköpostiisi tilaamalla Tapion [uutiskirjeen](https://uutiskirje.tapio.fi/). Laita rasti ruutuun kohtaan metsänhoidon suositukset.
Löydät metsänhoidon suositukset myös sosiaalisesta mediasta: [Facebook](https://www.facebook.com/metsanhoidonsuositukset), [Instagram](https://www.instagram.com/metsanhoidonsuositukset/), [YouTube](https://www.youtube.com/playlist?list=PLhgqJkJadQTkqtXFPdkTjT5soAXWkpERA). Hashtag yleisesti #MetsänhoidonSuositukset.

Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

Text Kylvön onnistumisen edellytyksenä on uudistamista haittaavan puuston raivaaminen, hyvä maanmuokkaus ja maaperän riittävä kosteus. Kylvö on kustannustehokkainta tehdä maanmuokkauksen yhteydessä, jolloin siemenet leviävät tuoreeseen muokkausjälkeen. Kylvö tehdään yleensä koneellisesti metsä-äkeeseen liitetyn kylvölaitteen avulla. Siemenet itävät tasaisesti ja kylvö onnistuu hyvin, jos äestysjälkeen jää hieman humusta. Kuva: © Erkki Oksanen.

Metsänviljelyn toimenpide. Kylvöä käytetään männyn ja rauduskoivun viljelyssä.

Kylvön onnistumisen edellytyksenä on uudistamista haittaavan puuston raivaaminen, hyvä maanmuokkaus ja maaperän riittävä kosteus. Kylvö on kustannustehokkainta tehdä maanmuokkauksen yhteydessä, jolloin siemenet leviävät tuoreeseen muokkausjälkeen. Kylvö tehdään yleensä koneellisesti metsä-äkeeseen liitetyn kylvölaitteen avulla.

Asiasanahaku

Hakutulokset hakusanalle “metsän viljely”

Energiapuun hakkuu hoitamattomissa metsissä

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Elinvoimainen metsä

Metsän suojelu - Ilmastonmuutoksen hillintä

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Kuusivaltaisen metsän jatkuva kasvatus

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Riistan huomioiminen väljennyshakkuissa

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Metsien kestävä hoito ja käyttö

Hoitamattoman nuoren metsän hoidon suunnittelu ja vaihtoehdot

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Metsänhoidon perusteita

Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

Kylvö

Haku ja valikko