Hoitamattomien nuorten metsien käsittelyn vaihtoehdot Parhaiden puiden kasvun turvaamiseksi ensiharvennus on hoitamattomissa kohteissa syytä tehdä keskimääräistä aikaisemmin. Puunkorjuu voidaan yleensä tehdä koneellisesti, mutta ennakkoraivaus on kuitenkin lähes aina välttämätön. Jos puusto on pieniläpimittaista ja tiheää ja poistuma on vähäinen, vaihtoehtona voi olla metsurityönä tehtävä raivaus. Hoitamattoman metsän kunnostus on metsänomistajalle useimmissa tapauksissa taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin puuston kasvattaminen ilman harvennusta. Tämä edellyttää kuitenkin, että metsikössä on hehtaarilla jokseenkin tasaisesti jakautuneena vähintään 400–500 sellaista elinvoimaista havupuuta tai koivua, joiden laatu riittää aikanaan tukkipuuksi. Pohjois-Suomessa määrä voi olla hieman alhaisempi. Muussa tapauksessa on syytä harkita, että kasvatusta jatketaan ilman harvennusta ja uudistushakkuu tehdään puuston parhaan kasvun ollessa ohi, eli käytännössä puuston ollessa 40–50-vuotiasta. Hoitamattomissa kohteissa puusto on pieniläpimittaista, joten ainespuukertymä jää usein pieneksi. Kuva: © Kalle Kärhä.

# Hoitamattoman nuoren metsän hoidon suunnittelu ja vaihtoehdot

## Hoitamattomien nuorten metsien käsittelyn vaihtoehdot

Parhaiden puiden kasvun turvaamiseksi ensiharvennus on hoitamattomissa kohteissa syytä tehdä keskimääräistä aikaisemmin. Puunkorjuu voidaan yleensä tehdä koneellisesti, mutta ennakkoraivaus on kuitenkin lähes aina välttämätön. Jos puusto on pieniläpimittaista ja tiheää ja poistuma on vähäinen, vaihtoehtona voi olla metsurityönä tehtävä raivaus.
Hoitamattoman metsän kunnostus on metsänomistajalle useimmissa tapauksissa taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin puuston kasvattaminen ilman harvennusta. Tämä edellyttää kuitenkin, että metsikössä on hehtaarilla jokseenkin tasaisesti jakautuneena vähintään 400–500 sellaista elinvoimaista havupuuta tai koivua, joiden laatu riittää aikanaan tukkipuuksi. Pohjois-Suomessa määrä voi olla hieman alhaisempi. Muussa tapauksessa on syytä harkita, että kasvatusta jatketaan ilman harvennusta ja uudistushakkuu tehdään puuston parhaan kasvun ollessa ohi, eli käytännössä puuston ollessa 40–50-vuotiasta.

# Hoitamattoman nuoren metsän hoidon suunnittelu ja vaihtoehdot

## Hoitamattomien nuorten metsien käsittelyn vaihtoehdot

### Hoitamattomien nuorien puustojen tyypillisimmät lähtötilanteet sekä hoidon suunnittelu ja toteutus.

##  [Hoitamattoman nuoren kasvatusmetsän käsittelyvaihtoehdot taulukkona](/fi/node/1447)

Table
| Lähtötilanne | Havupuille uudistetut, hieskoivujen tai muiden lehtipuiden valtaamat alat-Kuuselle uudistetut alat, joissa lehtipuusto on valtapuuna kuusten jäätyä kasvussa jälkeen.-Männylle uudistetut alat, joissa männyt ovat jääneet kasvussa jälkeen tai lähes hävinneet.-Sekametsiksi kehittyneet alat, joissa taloudellisesti vähäarvoisten lehtipuiden osuus on suuri ja puusto on suositusta tiheämpi. | Ylitiheät, riukuuntuneet tai lähes riukuuntuneet metsät-Ylitiheänä kasvaneet kuusikot. -Männiköt ja rauduskoivikot, joissa puuston latvukset ovat supistuneet voimakkaasti.-Ylitiheät, hieskoivulle luontaisesti uudistuneet metsiköt. |
| Hoidon suunnittelu | -Metsänomistaja päättää, mihin tavoitteisiin kohteella pyritään.-Arvioidaan, onko kohteella riittävästi tukkipuiden kasvatukseen soveltuvia puita tasaisesti jakautuneena (vähintään 400-500 kpl/ha) tai onko valtapuuston alla kehityskelpoinen kuusialikasvos.-Kasvupaikasta riippuen hakkuussa suositaan kuusta ja rauduskoivua.-Hyödynnetään kehityskelpoinen kuusialikasvos. | -Metsänomistaja päättää, mihin tavoitteisiin kohteella pyritään.-Jätetään kasvamaan laadultaan parhaat puut, jotka ovat latvukseltaan elinvoimaisia.-Jos puusto on riukuuntunut, harvennus tehdään tuuli- ja lumituhoriskin takia lievänä ja mieluiten kahdessa eri vaiheessa.-Kasvatetaan tiheä hieskoivikko ilman harvennuksia lyhyellä kiertoajalla tai harvennetaan se verhopuustoksi kuusen taimikolle. Hyödynnetään koivikon alle mahdollisesti syntynyt kuusialikasvos, jota tarvittaessa täydennetään istuttamalla kuusta. |
| Vaihtoehtoiset toimenpideketjut | Jos puuston valtapituus on yli 12 metriä tai se on pahoin riukuuntunut,-korjuun mahdollistava ennakkoraivaus tehdään heti ja lievä harvennus 1-5 vuoden kuluttua raivauksesta. Toinen harvennus tehdään harvennusmallin mukaisesti.Jos puuston valtapituus on alle 12 metriä,-korjattaviksi kelpaamattomat puut raivataan ja lievä harvennus tehdään joko metsurityönä tai koneellisesti. Toinen harvennus tehdään harvennusmallin mukaisesti.-vaihtoehtoisesti raivataan puusto suositeltavaan kasvatustiheyteen ja ensiharvennus tehdään normaalisti suosituksen mukaisessa valtapituudessa.Jos puusto on lehtipuuvaltainen ja tukkipuuksi kasvatuskelpoisia puita on hehtaarilla alle 400-500 tai kohteella ei ole kehityskelpoista kuusialikasvosta,-harkitaan puuston kasvattamista ilman harvennuksia uudistushakkuuseen asti. Vaihtoehtoisesti vajaatuottoinen metsä voidaan myös uudistaa.  | Jos puuston valtapituus on yli 12 metriä tai se on pahoin riukuuntunut,-korjuun mahdollistava ennakkoraivaus tehdään heti ja lievä harvennus 1-5 vuoden kuluttua raivauksesta. Toinen harvennus tehdään harvennusmallin mukaisesti.Jos puuston valtapituus on alle 12 metriä,-korjattaviksi kelpaamattomat puut raivataan ja lievä harvennus tehdään joko metsurityönä tai koneellisesti. Toinen harvennus tehdään harvennusmallin mukaisesti.-vaihtoehtoisesti raivataan puusto suositeltavaan kasvatustiheyteen ja ensiharvennus tehdään normaalisti suosituksen mukaisessa valtapituudessa.Jos puusto on lehtipuuvaltainen ja tukkipuuksi kasvatuskelpoisia puita on hehtaarilla alle 400-500 tai kohteella ei ole kehityskelpoista kuusialikasvosta,-harkitaan puuston kasvattamista ilman harvennuksia uudistushakkuuseen asti. Vaihtoehtoisesti vajaatuottoinen metsä voidaan myös uudistaa.  |

Hoitamattomissa nuorissa metsissä, eli nuorissa kasvatusmetsissä, joissa taimikonhoitoa ei ole tehty tai kohde on jätetty suosituksia tiheämmäksi, metsikön laatu voi olla heikko, ja ainespuuta kertyy hoidettuun metsään verrattuna niukasti tai ei ollenkaan. Hoitamattoman metsän kunnostaminen kohti suositusten mukaista kasvatusmetsää vaatii investointeja. Metsän kunnostamatta jättäminen taas voi johtaa vieläkin suurempaan metsän arvon alenemaan. Suunnittelulla ja vaihtoehtojen tunnistamisella voidaan parantaa metsän taloudellista arvoa. Energiapuun korjuulla voidaan kattaa korjuusta johtuvat kustannukset osin tai kokonaan.

Energiapuuharvennus

Hoitamattomissa nuorissa metsissä, eli nuorissa kasvatusmetsissä, joissa taimikonhoitoa ei ole tehty tai kohde on jätetty suosituksia tiheämmäksi, metsikön laatu voi olla heikko, ja ainespuuta kertyy hoidettuun metsään verrattuna niukasti tai ei ollenkaan. Hoitamattoman metsän kunnostaminen kohti suositusten mukaista kasvatusmetsää vaatii investointeja. Metsän kunnostamatta jättäminen taas voi johtaa vieläkin suurempaan metsän arvon alenemaan. Suunnittelulla ja vaihtoehtojen tunnistamisella voidaan parantaa metsän taloudellista arvoa. Energiapuun korjuulla voidaan kattaa korjuusta johtuvat kustannukset osin tai kokonaan.

Hoitamattoman nuoren metsän hoidon suunnittelu ja vaihtoehdot

Energiapuun korjuu Taulukot artikkeleissa: Kasvatusmetsien energiapuunkorjuun kohdevalinta ja suunnitteluUudistusalan energiapuun korjuukohteen valintaHoitamattoman nuoren metsän hoidon suunnittelu ja vaihtoehdot Ensiharvennus Taulukot artikkeleissa: Harvennusvoimakkuus hoidetun metsän ensiharvennuksessaEnsiharvennus hoitamattomassa metsässäTaulukon suurempaa runkolukusuositusta sovelletaan, kun puusto on valtapituuden alarajalla. Harvennustaulukkoa matalammat kasvatustiheydet johtavat kasvutappioihin. Runkoluvut on ilmoitettu koko kuviolle, johon sisältyvät myös ajourat. Runkolukuun tulkitaan metsälain mukaisesti elinvoimaiset puut, jotka ovat rinnankorkeudeltaan vähintään 7 cm paksuja ja pituudeltaan vähintään puolet vallitsevan puuston pituudesta. Eteläinen ja keskinen Suomi Ensiharvennus eteläisessä ja keskisessä Suomessa Pohjoinen Suomi Ensiharvennus pohjoisessa Suomessa Sekametsät Sekametsän ensiharvennus eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Kuusi- ja mäntyvaltaisessa sekametsässä pääpuulajin osuus on yli 75 prosenttia. Muissa sekametsätyypeissä mainittujen puulajien osuus on 25-75 prosenttia. Hoitamattomat nuoret metsät Hoitamattomien metsien ensiharvennus koko Suomessa. Myöhemmät harvennukset Harvennusmallitaulukot löytyvät oman hakutoimintonsa kautta. Saatavilla olevat mallit: alaharvennus, yläharvennus, sekametsän harvennus, pidennetty kiertoaika. Hae harvennusmalleja. 2006 julkaistut harvennusmallit on arkistoitu: Vanhat harvennusmallit (2006-2023) Uudistushakkuut Taulukot artikkeleissa: Uudistamisläpimitta Hieskoivikon uudistaminen Hieskoivikon uudistamisajankohdan valinnassa voidaan käyttää perusteena puuston ikää. Heikosti kasvaneiden puustojen uudistaminen Heikosti kasvaneiden puustojen uudistamisajankohdan valinnassa voidaan käyttää perusteena puuston ikää. Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ja menetelmät Taulukot artikkeleissa: Kasvatustiheys jatkuvassa kasvatuksessaKuusivaltaisen metsän jatkuva kasvatusMäntyvaltaisen metsän jatkuva kasvatus

Keskeiset metsän hakkuisiin ja jatkuvaan kasvatukseen liittyvät taulukot:
- Energiapuun korjuu
- Ensiharvennus
- Myöhemmät harvennukset
- Uudistushakkuut
- Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ja menetelmät

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Energiapuun korjuu

Taulukot artikkeleissa:
- [Kasvatusmetsien energiapuunkorjuun kohdevalinta ja suunnittelu](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/energiapuun-korjuu-hoidetuista-ja-hoitamattomista-kasvatusmetsista/toteutus#section-172)
- [Uudistusalan energiapuun korjuukohteen valinta](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/kantojen-korjuu-uudistushakkuualoilta/toteutus#section-114)
- [Hoitamattoman nuoren metsän hoidon suunnittelu ja vaihtoehdot](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/energiapuun-korjuu-hoidetuista-ja-hoitamattomista-kasvatusmetsista/toteutus#section-2066)

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Energiapuun korjuu

### Kokopuun korjuukohteen valinta

##  [Kokopuun korjuukohteen valinta](/fi/node/882)

Table
| Kokopuun korjuukohteen valinta | Kokopuun korjuukohteen valinta |
| --- | --- |
| Kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat sekä vastaavat turvemaat | Kyllä |
| Kuivat kankaat ja karukkokankaat sekä vastaavat turvemaat | Ei |
| Kivennäismaiden kuusivaltaiset metsät, joissa kuusen osuus runkoluvusta on ennen harvennusta yli 75 % | Ei |
Kokopuun korjuuseen soveltuvat parhaiten mänty- ja lehtipuuvaltaiset metsät.
Kyllä: soveltuu korjuukohteeksi

Ei: ei suositella korjuukohteeksi
Yläotsikko sama molemmille sarakkeille.

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Energiapuun korjuu

### Hakkuutähteen ja kantojen korjuun kohdevalinta, uudistusalat

##  [Taulukko hakkuutähteen ja kantojen korjuun kohdevalinnasta](/fi/node/887)

Table
|   | Hakkuutähteen korjuu | Kantojen korjuu |
| --- | --- | --- |
| Kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat sekä vastaavien turvemaiden muuttumat1 | Kyllä | Kyllä |
| Puolukka-, mustikka- ja ruohoturvekankaat | Kyllä | Ei |
| Kuivat kankaat ja karukkokankaat sekä jäkälä- ja varputurvekankaat | Ei | Ei |
| Kallioiset, lohkareiset, runsaskiviset sekä jyrkän rinteen kasvupaikat | Ei | Ei |
| Pohjavesialueet, luokat 1-2 | Kyllä | Ei |
Kyllä: soveltuu korjuukohteeksi

Ei: ei suositella korjuukohteeksi
1 Varauksin, huuhtoumariski otettava huomioon.
Poikkeukset:
\- Jos uudistusalalla on männyn juurikääpää, kantoja voidaan korjata kaikilla kivennäismaan kasvupaikoilla karukkokankaita ja pohjavesialueita lukuun ottamatta.

\- Boorin puutoksesta kärsivistä kuusikoista hakkuutähteet ja kannot voidaan korjata, jos puuston ravinnetasapaino turvataan boorilannoituksella.

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Energiapuun korjuu

### Taulukko: Hoitamattoman nuoren kasvatusmetsän käsittelyvaihtoehdot. Hoitamattomien nuorien puustojen tyypillisimmät lähtötilanteet sekä hoidon suunnittelu ja toteutus.

##  [Hoitamattoman nuoren kasvatusmetsän käsittelyvaihtoehdot taulukkona](/fi/node/1447)

Table
| Lähtötilanne | Havupuille uudistetut, hieskoivujen tai muiden lehtipuiden valtaamat alat-Kuuselle uudistetut alat, joissa lehtipuusto on valtapuuna kuusten jäätyä kasvussa jälkeen.-Männylle uudistetut alat, joissa männyt ovat jääneet kasvussa jälkeen tai lähes hävinneet.-Sekametsiksi kehittyneet alat, joissa taloudellisesti vähäarvoisten lehtipuiden osuus on suuri ja puusto on suositusta tiheämpi. | Ylitiheät, riukuuntuneet tai lähes riukuuntuneet metsät-Ylitiheänä kasvaneet kuusikot. -Männiköt ja rauduskoivikot, joissa puuston latvukset ovat supistuneet voimakkaasti.-Ylitiheät, hieskoivulle luontaisesti uudistuneet metsiköt. |
| Hoidon suunnittelu | -Arvioidaan, onko kohteella riittävästi tukkipuiden kasvatukseen soveltuvia puita tasaisesti jakautuneena (vähintään 400-500 kpl/ha) tai onko valtapuuston alla kehityskelpoinen kuusialikasvos.-Kasvupaikasta riippuen hakkuussa suositaan kuusta ja rauduskoivua. | -Jätetään kasvamaan laadultaan parhaat puut, jotka ovat latvukseltaan elinvoimaisia.-Jos puusto on riukuuntunut, harvennus tehdään tuuli- ja lumituhoriskin takia lievänä ja mieluiten kahdessa eri vaiheessa.-Kasvatetaan tiheä hieskoivikko ilman harvennuksia lyhyellä kiertoajalla tai harvennetaan se verhopuustoksi kuusen taimikolle. Hyödynnetään koivikon alle mahdollisesti syntynyt kuusialikasvos, jota tarvittaessa täydennetään istuttamalla kuusta. |
| Vaihtoehtoiset toimenpideketjut | Jos puuston valtapituus on yli 12 metriä tai se on pahoin riukuuntunut,-korjuun mahdollistava ennakkoraivaus tehdään heti ja lievä harvennus 1-5 vuoden kuluttua raivauksesta. Toinen harvennus tehdään harvennusmallin mukaisesti.Jos puuston valtapituus on alle 12 metriä,-korjattaviksi kelpaamattomat puut raivataan ja lievä harvennus tehdään joko metsurityönä tai koneellisesti. Toinen harvennus tehdään harvennusmallin mukaisesti.-vaihtoehtoisesti raivataan puusto suositeltavaan kasvatustiheyteen ja ensiharvennus tehdään normaalisti suosituksen mukaisessa valtapituudessa.Jos puusto on lehtipuuvaltainen ja tukkipuuksi kasvatuskelpoisia puita on hehtaarilla alle 400-500 tai kohteella ei ole kehityskelpoista kuusialikasvosta,-harkitaan puuston kasvattamista ilman harvennuksia uudistushakkuuseen asti. Vaihtoehtoisesti vajaatuottoinen metsä voidaan myös uudistaa.  | Jos puuston valtapituus on yli 12 metriä tai se on pahoin riukuuntunut,-korjuun mahdollistava ennakkoraivaus tehdään heti ja lievä harvennus 1-5 vuoden kuluttua raivauksesta. Toinen harvennus tehdään harvennusmallin mukaisesti.Jos puuston valtapituus on alle 12 metriä,-korjattaviksi kelpaamattomat puut raivataan ja lievä harvennus tehdään joko metsurityönä tai koneellisesti. Toinen harvennus tehdään harvennusmallin mukaisesti.-vaihtoehtoisesti raivataan puusto suositeltavaan kasvatustiheyteen ja ensiharvennus tehdään normaalisti suosituksen mukaisessa valtapituudessa.Jos puusto on lehtipuuvaltainen ja tukkipuuksi kasvatuskelpoisia puita on hehtaarilla alle 400-500 tai kohteella ei ole kehityskelpoista kuusialikasvosta,-harkitaan puuston kasvattamista ilman harvennuksia uudistushakkuuseen asti. Vaihtoehtoisesti vajaatuottoinen metsä voidaan myös uudistaa.  |

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Ensiharvennus

Taulukot artikkeleissa:
- [Harvennusvoimakkuus hoidetun metsän ensiharvennuksessa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/ensiharvennus/toteutus#section-387)
- [Ensiharvennus hoitamattomassa metsässä](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/ensiharvennus/toteutus#section-390)
Taulukon suurempaa runkolukusuositusta sovelletaan, kun puusto on valtapituuden alarajalla. Harvennustaulukkoa matalammat kasvatustiheydet johtavat kasvutappioihin.

Runkoluvut on ilmoitettu koko kuviolle, johon sisältyvät myös ajourat. Runkolukuun tulkitaan metsälain mukaisesti elinvoimaiset puut, jotka ovat rinnankorkeudeltaan vähintään 7 cm paksuja ja pituudeltaan vähintään puolet vallitsevan puuston pituudesta.

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Eteläinen ja keskinen Suomi

Ensiharvennus eteläisessä ja keskisessä Suomessa

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Eteläinen ja keskinen Suomi

### Ensiharvennuksen ajankohta ja runkoluku hakkuun jälkeen hoidetussa nuoressa kasvatusmetsässä eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Männiköissä ensiharvennus voidaan toteuttaa myös laatuharvennuksena ja kuusikoissa yhden myöhemmän harvennuksen kiertoaikaan perustuvalla suosituksella.

##  [Hoidetun metsän ensiharvennus eteläisessä ja keskisessä Suomessa.](/fi/node/3272)

Table
| Kasvupaikka tai harvennustapa | Valtapituus (m) | Runkoluku (kpl/ha) |
| --- | --- | --- |
| MäntyTuore kangas ja mustikkaturvekangasKuivahko kangas ja puolukkaturvekangasKuiva kangas ja varputurvekangasLaatuharvennus 1 |  13–1513–1512–1410-12 |  1200–10001200–10001100–9001400-1200 |
| KuusiLehtomainen ja tuore kangas sekä ruoho- ja mustikkaturvekangas Yksi harvennus kiertoaikana 2 |  13–1515–16 16–17 |  1200–10001000–900 800–700 |
| RauduskoivuLehtomainen ja tuore kangas |  13–15 |  800–700 |
| HieskoivuRuoho- ja mustikkaturvekangasRunsastyppinen puolukkaturvekangas.3  |  13–1513–15 |  1300–10001300–1000 |
1 Suositaan laadukkaita pienioksaisia runkoja
2 Lähtötiheys 1200–1500 kpl/ha
3 Taimikonhoito on tehty.

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Pohjoinen Suomi

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Pohjoinen Suomi

### Ensiharvennuksen ajankohta ja runkoluku hakkuun jälkeen hoidetussa nuoressa kasvatusmetsässä pohjoisessa Suomessa.

##  [Hoidetun metsän ensiharvennus pohjoisessa Suomessa](/fi/node/3273)

Table
| Puulaji ja kasvupaikka | Valtapituus (m) | Runkoluku (kpl/ha) |
| --- | --- | --- |
| MäntyTuore kangas ja mustikkaturvekangasKuivahko kangas ja puolukkaturvekangasKuiva kangas ja varputurvekangas |  11–1411–1411–14 |  1200–10001200–9001100–900 |
| KuusiLehtomainen kangas ja ruohoturvekangasTuore kangas ja mustikkaturvekangas |  11–1411–14 |  1300–10001300–1000 |
| Hieskoivu1Ruoho- tai mustikkaturvekangas Runsastyppinen puolukkaturvekangas |  12–1412–14 |  1300–10001300–1000 |
1 Taimikonhoito on tehty. Ensiharvennus on tarpeen vain, jos halutaan edistää kuusialikasvoksen kehitystä.

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Sekametsät

Sekametsän ensiharvennus eteläisessä ja keskisessä Suomessa.
Kuusi- ja mäntyvaltaisessa sekametsässä pääpuulajin osuus on yli 75 prosenttia. Muissa sekametsätyypeissä mainittujen puulajien osuus on 25-75 prosenttia.

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Sekametsät

### Sekametsän ensiharvennuksen ajankohta ja runkoluku hakkuun jälkeen hoidetussa nuoressa kasvatusmetsässä eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Kasvatusmetsät, joissa on mäntyä kasvatetaan muita tiheämpänä. Vastaavasti sekametsät, joissa on koivua, kasvatetaan harvempana.

##  [Hoidetun sekametsän ensiharvennus eteläisessä ja keskisessä Suomessa. ](/fi/node/3274)

Table
| Sekametsän tyyppi | Kasvupaikka | Valtapituus (m) | Runkoluku (kpl/ha) |
| --- | --- | --- | --- |
| Kuusivaltainen | Lehtomainen kangas ja ruohoturvekangasTuore kangas ja mustikkaturvekangas | 13–1613–16 | 1100–9001100–900 |
| Kuusi-mänty | Tuore kangas ja mustikkaturvekangasPuolukkaturvekangas | 13–1513–15 | 1100–9001100–900 |
| Kuusi-rauduskoivu | Lehtomainen kangasTuore kangas  | 13–1513–15 | 1000–8001000–800 |
| Mäntyvaltainen | Tuore kangas ja mustikkaturvekangasKuivahko kangas ja puolukkaturvekangas | 13–1513–15 | 1100–9001100–900 |
| Mänty-rauduskoivu | Tuore kangas ja mustikkaturvekangas | 13–15 | 1000–900 |

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Hoitamattomat nuoret metsät

Hoitamattomien metsien ensiharvennus koko Suomessa.

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Hoitamattomat nuoret metsät

### Hoitamattoman nuoren kasvatusmetsän suositeltava runkoluku hakkuun jälkeen. Runkoluvut on ilmoitettu koko kuviolle, johon sisältyvät myös ajourat.

##  [Hoitamattoman nuoren kasvatusmetsän ensiharvennus koko Suomessa](/fi/node/2068)

Table
| Pääpuulaji ja kasvupaikka | Runkoluku (kpl/ha), kun valtapituus 10–11 m | Runkoluku (kpl/ha), kun valtapituus 11–13 m |
| --- | --- | --- |
| MäntyTuore kangas ja mustikkaturvekangasKuivahko kangas ja puolukkaturvekangasKuiva kangas ja varputurvekangas  |  1200- 14001 1100 - 13001 1000 - 1200 |  1100 - 13001 1000 - 12002 900 - 1100 |
| KuusiLehtomainen kangas ja ruohoturvekangasTuore kangas ja mustikkaturvekangas |  1200 - 14003 1200 - 14003 |  1000 - 12003 1000 - 12003 |
| RauduskoivuLehtomainen ja tuore kangasVaihtoehdot:Harvennetaan tiheyteen 900–1 100 kpl/ha, jonka jälkeen kaksi harvennusta ennen päätehakkuuta.Harvennetaan tiheyteen 700–800 kpl/ha, jonka jälkeen yksi myöhempi  harvennus ennen päätehakkuuta. Jos rauduskoivun alla on kasvatuskelpoinen alikasvoskuusikko, tehdään ensiharvennus vielä voimakkaampana. | RauduskoivuLehtomainen ja tuore kangasVaihtoehdot:Harvennetaan tiheyteen 900–1 100 kpl/ha, jonka jälkeen kaksi harvennusta ennen päätehakkuuta.Harvennetaan tiheyteen 700–800 kpl/ha, jonka jälkeen yksi myöhempi  harvennus ennen päätehakkuuta. Jos rauduskoivun alla on kasvatuskelpoinen alikasvoskuusikko, tehdään ensiharvennus vielä voimakkaampana. | RauduskoivuLehtomainen ja tuore kangasVaihtoehdot:Harvennetaan tiheyteen 900–1 100 kpl/ha, jonka jälkeen kaksi harvennusta ennen päätehakkuuta.Harvennetaan tiheyteen 700–800 kpl/ha, jonka jälkeen yksi myöhempi  harvennus ennen päätehakkuuta. Jos rauduskoivun alla on kasvatuskelpoinen alikasvoskuusikko, tehdään ensiharvennus vielä voimakkaampana. |
| HieskoivuRuohoturvekangas tai mustikkaturvekangasVaihtoehdot:Voidaan kasvattaa lyhyellä kiertoajalla ilman harvennuksia. Harvennetaan tiheyteen 1 500–2 500 kpl/ha, minkä jälkeen ei enää harvenneta.Jos eteläisessä ja keskisessä Suomessa oleva kohde sisältää vanerikoivuainesta, harvennetaan ensin tiheyteen 1 200–1 300 kpl/ha ja myöhemmin vielä toisen kerran.Jos alla on kasvatuskelpoinen kuusentaimikko, harvennetaan tiheyteen 800–1 000 kpl/ha. Hieskoivut voidaan poistaa, kun kuusten pituus on 3–4 metriä. | HieskoivuRuohoturvekangas tai mustikkaturvekangasVaihtoehdot:Voidaan kasvattaa lyhyellä kiertoajalla ilman harvennuksia. Harvennetaan tiheyteen 1 500–2 500 kpl/ha, minkä jälkeen ei enää harvenneta.Jos eteläisessä ja keskisessä Suomessa oleva kohde sisältää vanerikoivuainesta, harvennetaan ensin tiheyteen 1 200–1 300 kpl/ha ja myöhemmin vielä toisen kerran.Jos alla on kasvatuskelpoinen kuusentaimikko, harvennetaan tiheyteen 800–1 000 kpl/ha. Hieskoivut voidaan poistaa, kun kuusten pituus on 3–4 metriä. | HieskoivuRuohoturvekangas tai mustikkaturvekangasVaihtoehdot:Voidaan kasvattaa lyhyellä kiertoajalla ilman harvennuksia. Harvennetaan tiheyteen 1 500–2 500 kpl/ha, minkä jälkeen ei enää harvenneta.Jos eteläisessä ja keskisessä Suomessa oleva kohde sisältää vanerikoivuainesta, harvennetaan ensin tiheyteen 1 200–1 300 kpl/ha ja myöhemmin vielä toisen kerran.Jos alla on kasvatuskelpoinen kuusentaimikko, harvennetaan tiheyteen 800–1 000 kpl/ha. Hieskoivut voidaan poistaa, kun kuusten pituus on 3–4 metriä. |
1 Sisältää sekapuustona hyviä koivuja n 10 % ja kasvatuskelpoisia kuusia.
2 Sisältää sekapuustona yksittäisiä hyviä koivuja ja kuusia.
3 Sisältää sekapuustona hyviä koivuja n. 10 %.

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Myöhemmät harvennukset

Harvennusmallitaulukot löytyvät oman hakutoimintonsa kautta. Saatavilla olevat mallit: alaharvennus, yläharvennus, sekametsän harvennus, pidennetty kiertoaika. [Hae harvennusmalleja](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku).
2 006 julkaistut harvennusmallit on arkistoitu: [Vanhat harvennusmallit (2006-2023)](/fi/vanhat-harvennusmallit-2006-2023)

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Uudistushakkuut

Taulukot artikkeleissa:
- [Uudistamisläpimitta](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/metsan-uudistamisen-ajoitus#section-p36)

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Uudistushakkuut

### Tuottovaatimuksen ollessa 2–3 % puusto suositellaan uudistettavaksi, kun metsikön keskiläpimitta on 1,3 metrin korkeudella taulukon mukainen. Uudistamispäätöstä varten on hyvä tehdä laskelma suhteellisesta arvokasvusta tapauskohtaisesti, jolloin on mahdollista ottaa tarkemmin huomioon muun muassa metsänomistajan asettama tuottovaatimus.

##  [Uudistamisläpimitta](/fi/node/893)

Table
| Metsikkökuvion pääpuulaji, kasvupaikka | Metsikkökuvion pääpuulaji, kasvupaikka | Eteläinen Suomi | Keskinen Suomi | Pohjoinen Suomi |
| --- | --- | --- | --- | --- |
|   |   | Puuston keskiläpimitta1, cm | Puuston keskiläpimitta1, cm | Puuston keskiläpimitta1, cm |
| Mänty | Tuore tai viljavampi kangas ja mustikkaturvekangas | 26–32 | 24–28 | 23–27 |
| Mänty | Kuivahko kangas ja puolukkaturvekangas | 25–30 | 23–27 | 22–26 |
| Mänty | Kuiva kangas ja varputurvekangas | 22–26 | 22–25 | 21–25 |
| Kuusi | Lehtomainen tai viljavampi kangas ja ruohoturvekangas | 28–32 | 26–30 | 23–26 |
| Kuusi | Tuore kangas ja mustikkaturvekangas | 26–30 | 25–28 | 22–25 |
| Rauduskoivu | Lehtomainen tai viljavampi kangas | 28–32 | 27–30 | 21–23 |
| Rauduskoivu | Tuore kangas | 27–30 | 26–28 | 21–23 |
1 Pohjapinta-alalla painotettu
Tuottovaatimuksen ollessa 2–3 % puusto suositellaan uudistettavaksi, kun metsikön keskiläpimitta on 1,3 metrin korkeudella taulukon mukainen. Uudistamispäätöstä varten on hyvä tehdä laskelma suhteellisesta arvokasvusta tapauskohtaisesti, jolloin on mahdollista ottaa tarkemmin huomioon muun muassa metsänomistajan asettama tuottovaatimus.

Solut: puuston keskiläpimitta\*, cm sarakkeiden yläotsikko: lämpösumma
1 Pohjapinta-alalla painotettu

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Hieskoivikon uudistaminen

Hieskoivikon uudistamisajankohdan valinnassa voidaan käyttää perusteena puuston ikää.

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Hieskoivikon uudistaminen

### Hieskoivu suositellaan uudistettavaksi, kun metsikön keski-ikä on taulukon mukainen. Hieskoivun kasvu ja laatu heikkenevät puuston ikääntyessä.

##  [Uudistamisikä hieskoivu](/fi/node/892)

Table
| Metsikkökuvion pääpuulaji, kasvupaikka | Eteläinen Suomi  | Keskinen Suomi | Pohjoinen Suomi |
| --- | --- | --- | --- |
|   | Puuston keski-ikä, v | Puuston keski-ikä, v | Puuston keski-ikä, v |
| HieskoivuKivennäismaatTurvemaat1 |  40–5050–60 |  40–5050–60 |  40–5050–60 |
Hieskoivu suositellaan uudistettavaksi, kun metsikön keski-ikä on taulukon mukainen. Hieskoivun kasvu ja laatu heikkenevät puuston ikääntyessä.
Otsikko: sarakkeille: lämpösumma, solut: puuston keski-ikä (v)
1 Jos puuston laatu on riittävä tukkipuun kasvatukseen.

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Heikosti kasvaneiden puustojen uudistaminen

Heikosti kasvaneiden puustojen uudistamisajankohdan valinnassa voidaan käyttää perusteena puuston ikää.

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Heikosti kasvaneiden puustojen uudistaminen

### Metsiköissä, jotka ovat epätasaisia, pitkään harventamatta olleita tai muutoin heikosti kasvaneita, puusto suositellaan uudistettavaksi taulukon mukaisessa iässä. Tällaisen puuston keski-iän määrittäminen voi olla vaikeaa. Viljavalla kasvupaikalla voidaan harkita myös metsikön harvennusta, jos puusto on terve ja elpymiskykyinen.

##  [Heikosti kasvaneiden puustojen uudistamisikä ](/fi/node/890)

Table
| Metsikkökuvion pääpuulaji, kasvupaikka | Eteläinen Suomi | Keskinen Suomi | Pohjoinen Suomi |
| --- | --- | --- | --- |
|   | Puuston keski-ikä, v | Puuston keski-ikä, v | Puuston keski-ikä, v |
| MäntyLehtomainen kangasTuore kangasKuivahko kangasKuiva kangas |  70 +70 +80 +90+  |  80 +80 +90 +100 + |  90 +90 +100 +120 + |
| KuusiLehtomainen kangasTuore kangas |  60 +70 + |  70 +80 + |  100 +110 + |
| RauduskoivuKivennäismailla |  60 + |  60 + |  60 + |
Metsiköissä, jotka ovat epätasaisia, pitkään harventamatta olleita tai muutoin heikosti kasvaneita, puusto suositellaan uudistettavaksi taulukon mukaisessa iässä. Tällaisen puuston keski-iän määrittäminen voi olla vaikeaa. Viljavalla kasvupaikalla voidaan harkita myös metsikön harvennusta, jos puusto on terve ja elpymiskykyinen.
Yläotsikko sarakkeet 2-4: lämpösumma ja puuston keski-ikä (v)

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ja menetelmät

Taulukot artikkeleissa:
- [Kasvatustiheys jatkuvassa kasvatuksessa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/metsan-uudistuminen-ja-kasvatus-jatkuvassa-kasvatuksessa/toteutus#section-430)
- [Kuusivaltaisen metsän jatkuva kasvatus](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/jatkuvaan-kasvatukseen-tahtaaminen/toteutus#section-441)
- [Mäntyvaltaisen metsän jatkuva kasvatus](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/jatkuvaan-kasvatukseen-tahtaaminen/toteutus#section-442)

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ja menetelmät

### Viitteellinen puuston pohjapinta-ala (PPA) ennen jatkuvan kasvatuksen hakkuuta ja sen jälkeen. Jos lähtökohtana on tiheä metsä, ei hakkuuta tule tehdä metsätuhoriskin vuoksi kerralla liian voimakkaasti.

##  [Puuston pohjapinta-ala jatkuvassa kasvatuksessa](/fi/node/851)

Table
|   |   | PPA ennen hakkuuta, m²/ha | PPA hakkuun jälkeen eteläisessä Suomessa, m²/ha | PPA hakkuun jälkeen keskisessä Suomessa, m²/ha | PPA hakkuun jälkeen pohjoisessa Suomessa, m²/ha |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Kuusivaltaiset metsät, suositus | Tuore kangas1 | ≥ 20 | n. 11 | n. 10 | n. 9 |
| Kuusivaltaiset metsät, suositus | Lehtomainen kangas1 | ≥ 22 | n. 12 | n. 11 | n. 10 |
| Säännösten mukainen vähimmäis-PPA eli ns. lakiraja | Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat |   | 10 | 9 | 8 (72) |
| Säännösten mukainen vähimmäis-PPA eli ns. lakiraja | Mustikka- ja sitä ravinteikkaammat ojitetut turvekankaat  |   | 8 | 7,2 | 6,4(5,62) |
| Mäntyvaltaiset metsät, suositus | Kuiva kangas1 |   | *** | *** | *** |
| Mäntyvaltaiset metsät, suositus | Kuivahko kangas1 |   | *** | *** | *** |
| Säännösten mukainen vähimmäis-PPA eli ns. lakiraja | Kuivahkot tai sitä karummat kankaat |   | 9 | 8 | 6(52) |
| Säännösten mukainen vähimmäis-PPA eli ns. lakiraja | Puolukka- ja sitä karummat ojitetut turvekankaat |   | 7,2 | 6,4 | 4,8(42) |
solut: säännösten mukainen vähimmäis-PPA eli ns. lakiraja.
1 ja vastaavat turvemaat. Ojitetuilla turvemailla ojien osuus otetaan huomioon, jolloin PPA on alhaisempi. Ojitettujen turvekankaiden lakirajaan nähden suositellaan kuitenkin jätettäväksi noin 1 m²/ha korkeampi PPA.
2 Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä ja Muonio, Salla, Savukoski, ja Sodankylä
\*\*\*Männikön siemenpuuhakkuussa jätetään 50*–*100 runkoa/ha. Puuston pohjapinta-alalle ei ole määritelty tavoitetta. Jos puuston määrä alittaa taulukossa esitetyn vähimmäis-PPA:n, metsälain mukaan kyse on uudistushakkuusta.

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ja menetelmät

### Jatkuva kasvatus kasvupaikan ja käsittelyalan nykyisen puulajin (kuusi) mukaan.

##  [Kuusen jatkuva kasvatus kasvupaikoittain](/fi/node/852)

Table
| Kasvupaikka | Käsittelymenetelmä | Erityistä |
| --- | --- | --- |
| Lehtomainen kangas1Tuore kangas | Poiminta- ja pienaukkohakkuu | Puustoa käsitellään poimintahakkuin. Pienaukkoja tarvitaan lehtipuuston uudistumisedellytysten turvaamiseksi ja silloin, kun taimettumista ja olemassa olevien alikasvosten kehitystä halutaan nopeuttaa.Taimikon varhaisperkaus tai taimikonharvennus voivat olla tarpeen pienaukoissa. Pienaukon koon kasvaessa heinittymisriski suurenee etenkin lehtomaisella kankaalla.Puuston voimakas harventaminen pienaukkojen välialueilla lisää voimakkaasti tuulituhoriskiä. |
| RuohoturvekangasMustikkaturvekangasOjittamattomat korvet2 | Poiminta- ja pienaukkohakkuu puuston mukaan | Vaihtelevan puustorakenteen aikaansaamiseksi tai ylläpitämiseksi:1) Niukasti taimia sisältäviin, tasarakenteisiin kohtiin erikokoisia pienaukkoja ja niiden välistä puustoa harvennetaan. Tuulituhoriski otettava huomioon.2) Taimiryhmien kohdalle pienaukkoja ja poimintahakkuuta sen mukaan, minkä kokoisia ja kuinka erirakenteisia taimiryhmät ovat.3) Valmiiksi erirakenteisissa kohdissa poimintahakkuu4) Pienaukkohakkuiden tekemiseksi ei tasarakenteista metsää tarvitse kasvattaa päätehakkuuvaiheeseen asti, puuston rakennemuutosta voidaan edistää jo eri harvennusvaiheissa.Pienetkin aukot taimettuvat yleensä hyvin.Korpijuotit käsitellään kaistalehakkuin.Taimettuminen voi olla usein niin runsasta, että tarvitaan taimikonhoitoa. Hieskoivu voi runsastua aukoissa tai harvassa metsässä, riittävän kuusentaimiaineksen muodostuessa samanaikaisesti voidaan hieskoivua hyödyntää verhopuustona. Pintakasvillisuus voimistuu viljavissa korvissa ja turvekankailla pienaukkohakkuun jälkeen sitä todennäköisemmin, mitä suurempia aukot ovat. Pienaukon halkaisijan määritys valtapuustoon pituuden mukaan. |
Jatkuva kasvatus kasvupaikan ja käsittelyalan nykyisen puulajin (kuusi) mukaan.
1 Voidaan soveltaa myös kuusivaltaisiin lehtoihin tapauskohtaisesti. Huomioitava, että merkittävä osa lehdoista on eriasteisen suojelun piirissä.
2 Kohteet, joilla ei ole erityistä merkitystä luonnon monimuotoisuudelle.

# Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

## Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ja menetelmät

### Jatkuva kasvatus kasvupaikan ja käsittelyalan nykyisen pääpuulajin (mänty) mukaan.

##  [Mäntyvaltaisen metsän jatkuva kasvatus](/fi/node/853)

Table
| Kasvupaikka | Käsittelymenetelmä | Erityistä |
| --- | --- | --- |
| Tuore kangas | Ylispuukasvatus | Siemenpuuhakkuussa jätetään isoja puita 50-150 kpl/ha. Maanmuokkaus lisää taimettumista. Kuusialikasvos hyödynnetään täysimääräisesti. Männiköt kuusettuvat yleensä luonnostaan kohtalaisen viljavilla kasvupaikoilla.   ---Isoja puita ei poisteta kerralla, vaan harvennetaan useamman kerran, osa säästetään kiertoajan loppuun asti, jolloin tehdään siemen- tai suojuspuuhakkuu. Vaihtoehdot:  ---1) Käsitellään taimikonhoidoin ja harvennuksin kuten tasaikäiskasvatuksessakin, jolloin nuori puusto kehittyy tasaisena. Ylispuustoa harvennetaan, mutta säilytetään koko ajan puustoisuuden säilyttämiseksi ja tuotetaan järeää laatupuuta.  ---2) Kuten edellisessä kohdassa, mutta tähdätään epätasaiseen rakenteeseen maiseman tai luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Ylispuustoa säilytetään enemmän. Taimikkoon syntyy tällöin puiden kokoeroja ja ryhmittäisyyttä, jotka säilytetään taimikonhoidoissa. Voidaan tehdä poiminnan tyyppisiä hakkuita, kun rakenne on kehittynyt. |
| Kuivahko kangas | Ylispuukasvatus (poimintahakkuu) | Voidaan kasvattaa ylispuukasvatuksena kuten edellä tuoreen kankaan männikköä.  ---Pohjois-Suomen karuissa männiköissä on luontaisesti erirakenteisuutta, jolloin puuston käsittelyyn sopii poimintahakkuu.  ---Kuivuus ja ravinteiden puute rajoittavat kuusen kasvua tukkipuuksi. Kuusen kasvattamista harkitaan tapauskohtaisesti esimerkiksi maisemasyistä. |
| Kuiva kangas | Ylispuukasvatus (poimintahakkuu) | Voidaan kasvattaa ylispuukasvatuksena kuten edellä tuoreen kankaan männikköä.   ---Pohjois-Suomen karuissa männiköissä on luontaisesti erirakenteisuutta, jolloin puuston käsittelyyn sopii poimintahakkuu. |
| Mustikkaturvekangas  ---Ojittamattomat korvet1 | Poiminta- ja pienaukkohakkuu | Männiköt kuusettuvat yleensä luonnostaan mäntyvaltaisilla mustikkaturvekankailla.  ---Kuusialikasvoksesta lähdetään kehittämään eri-ikäiskuusikkoa jättämällä alkuvaiheessa päälle myös valtapuuston mäntyjä. Poiminta- ja pienaukkohakkuu luo tilaa kuusialikasvokselle.  ---Heinittyminen ei yleensä ole ongelma, jos pienaukon halkaisija on alle 30 m. Hieskoivuvesakko runsastuu pienimpiä aukkoja lukuun ottamatta.  ---Tuhkalannoitus voi olla tarpeen. Lisätietoa: Turvemaiden lannoitus. |
| Puolukkaturvekangas | Kohteen mukaan: poiminta- ja pienaukkohakkuu  ---Ylispuukasvatus | 1) Mäntyvaltapuuston alla ja seassa valmiiksi eri-ikäinen kuusikko: kuusialikasvos vapautetaan poiminta- ja pienaukkohakkuilla. Hakkuissa jätetään mahdollisimman paljon tuottavinta mänty-ylispuustoa ts. lisävaltapuita ja välipuita.  ---2) Kohteella on mäntyalikasvos: puustoa voidaan kasvattaa ylispuukasvatuksena kuten edellä tuoreen kankaan männikköä, jolloin vesitaloudesta tulee huolehtia tarvittaessa kunnostusojituksin tai toteuttamalla siemenpuuhakkuu kaistale- tai pienaukkohakkuuna.  ---3) Hieskoivusekoitteiset kohteet, joissa on ojituksen jälkeen syntynyt kuusialikasvos: kuusialikasvoksesta lähdetään kehittämään eri-ikäistä kuusikkoa jättämällä alkuvaiheessa päälle myös valtapuustoa. Poiminta- ja pienaukkohakkuu luo tilaa kuusialikasvokselle.  ---4) Tiheä hieskoivuvesakko voi haitata männyn luontaista taimettumista, ja saattaa vaatia kahta taimikonhoitokertaa vakiintuneen mäntytaimikon aikaan saamiseksi. Perkauksesta aiheutuva aukkoisuus ja männyn taimille syntyvät pituuserot mahdollistavat uusien taimien syntymisen myös myöhemmin.  ---Tuhkalannoitus voi olla tarpeen. Ks. tarkemmin: Metsänhoidon suositukset: Suometsien hoito-työopas. |
| Varputurvekangas | Ylispuukasvatus  ---Poiminta- ja pienaukkohakkuu | Mikäli hakkuukertymä mahdollistaa kannattavan korjuun, voidaan soveltaa kaistale- tai pienaukkohakkuuta tai niiden ja ylispuukasvatuksen yhdistelmää.  ---Kaistaleiden leveys ja pienaukkojen läpimitta tulee rajoittaa niin, ettei vedenpinnan taso nouse avoimilla pinnoilla liian korkealle (<20 m leveä kaistale).  ---Luontaisen taimettumisen mahdollisuudet voivat olla heikot aluskasvillisuuden ja paksun raakahumuskerroksen takia. Kevyt maanmuokkaus voi olla tarpeen. |
Jatkuva kasvatus kasvupaikan ja käsittelyalan nykyisen pääpuulajin (mänty) mukaan.
1 Kohteet, joilla ei ole erityistä merkitystä luonnon monimuotoisuudelle.

Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

Keskeiset metsän hakkuisiin ja jatkuvaan kasvatukseen liittyvät taulukot: Energiapuun korjuuEnsiharvennusMyöhemmät harvennuksetUudistushakkuutJatkuvan kasvatuksen hakkuut ja menetelmät

Ainespuuta ei juuri kerry Hoitamattoman metsän ensiharvennuksesta kertyy ainespuuta normaaliin verrattuna niukasti tai ei ollenkaan. Sen sijaan kohteelta voi kertyä merkittävä määrä energiapuuta. Toimenpide lisää seuraavien hakkuiden tuloja niin, että toimenpide on metsänomistajalle taloudellisesti kannattava. Tämä edellyttää kuitenkin, että metsikössä on jokseenkin tasaisesti jakautuneena vähintään 400–500 elinvoimaista havupuuta tai koivua hehtaarilla, joiden laatu riittää tukkipuuksi. Muussa tapauksessa on syytä harkita, että kasvatusta jatketaan ilman harvennusta ja uudistushakkuu tehdään puuston parhaan kasvun ollessa ohitse eli käytännössä 40–50-vuotiaana. Hoitamattomissa kohteissa puunkorjuu voidaan yleensä tehdä koneellisesti. Näillä kohteilla ennakkoraivaus on kuitenkin lähes aina välttämätön. Jos puusto on pieniläpimittaista ja tiheää ja poistuma on vähäinen, vaihtoehtona voi olla metsurityönä tehtävä harvennus. Lisätietoa: Energiapuuharvennus Viljavalla maalla taimikonhoidon laiminlyönnin seurauksena metsikkö kehittyy läpipääsemättömäksi ryteiköksi. Kuva: © Mikko Riikilä.

# Ensiharvennus hoitamattomassa metsässä

## Ainespuuta ei juuri kerry

Hoitamattoman metsän ensiharvennuksesta kertyy ainespuuta normaaliin verrattuna niukasti tai ei ollenkaan. Sen sijaan kohteelta voi kertyä merkittävä määrä energiapuuta. Toimenpide lisää seuraavien hakkuiden tuloja niin, että toimenpide on metsänomistajalle taloudellisesti kannattava. Tämä edellyttää kuitenkin, että metsikössä on jokseenkin tasaisesti jakautuneena vähintään 400–500 elinvoimaista havupuuta tai koivua hehtaarilla, joiden laatu riittää tukkipuuksi. Muussa tapauksessa on syytä harkita, että kasvatusta jatketaan ilman harvennusta ja uudistushakkuu tehdään puuston parhaan kasvun ollessa ohitse eli käytännössä 40–50-vuotiaana.
Hoitamattomissa kohteissa puunkorjuu voidaan yleensä tehdä koneellisesti. Näillä kohteilla ennakkoraivaus on kuitenkin lähes aina välttämätön. Jos puusto on pieniläpimittaista ja tiheää ja poistuma on vähäinen, vaihtoehtona voi olla metsurityönä tehtävä harvennus. Lisätietoa: [Energiapuuharvennus](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/energiapuuharvennus)

Hoitamattomissa nuorissa metsissä puusto on tiheämpää sekä määrältään ja laadultaan vaihtelevampaa kuin hoidetuissa metsissä. Parhaiden puiden kasvun turvaamiseksi ensiharvennus on syytä tehdä normaalia aikaisemmin.

Ensiharvennus

Ensiharvennus hoitamattomassa metsässä

Text Metsänomistaja voi edistää tehokkaasti metsän monimuotoisuutta säilyttämällä ja lisäämällä monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä. Esimerkiksi metsäkanalintujen elinolosuhteita voidaan parantaa taimikoissa säästämällä lehtipuuryhmiä ja kasvatusmetsissä jättämällä harventamattomia kohtia. Metsän monimuotoisuutta voi ylläpitää säästöpuilla ja suojatiheiköillä. Kuva: © Teemu Huikuri.

Metsän monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä ovat vanhat ja kookkaat puut, järeät lahopuut sekä kasvatettavaan puustoon liittyvät ominaisuudet, kuten lehtipuusekoitus ja paikoittainen tiheä alikasvos.

Metsänomistaja voi edistää tehokkaasti metsän monimuotoisuutta säilyttämällä ja lisäämällä monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä. Esimerkiksi metsäkanalintujen elinolosuhteita voidaan parantaa taimikoissa säästämällä lehtipuuryhmiä ja kasvatusmetsissä jättämällä harventamattomia kohtia.

Monimuotoisuuden rakennepiirre

Metsän monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä ovat vanhat ja kookkaat puut, järeät lahopuut sekä kasvatettavaan puustoon liittyvät ominaisuudet, kuten lehtipuusekoitus ja paikoittainen tiheä alikasvos. 

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

Oletko vastikään tullut metsänomistajaksi tai juuri aloittanut metsän mahdollisuuksiin ja hoitoon perehtymisen? Olemme koonneet tähän tärkeimpiä aiheita, joista kannattaa lähteä liikkeelle.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Mitä metsänhoito tarkoittaa?

Metsänhoito tarkoittaa toimenpiteitä, joilla metsänomistaja kehittää metsää haluamaansa suuntaan.
Metsän kehittämistä voi suunnitella monella tasolla: yksittäisillä, rajatuilla alueilla metsätilan sisällä, koko kiinteistöllä tai useista kiinteistöistä muodostuvalla metsäomaisuudella.
Toimenpiteiden ja vaihtoehtojen kirjo on laaja ja siihen kuuluvat metsänhoitotöiden lisäksi erilaiset puuston hakkuut. Talousmetsien luonnonhoitoon ja metsän suojeluunkin on useita tapoja.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Perehdy rauhassa metsänomistukseen ja sen hoitoon

Metsäsi kehittyy jatkuvasti sekä hoitaen että ilman ihmisen vaikutusta. Metsänhoitoon voi perehtyä rauhassa. Yhdessä vuodessa ei tapahdu mitään peruuttamatonta. Toisaalta toimiin voi ryhtyä hetikin. Metsien hoito on pitkäjänteistä toimintaa.
Metsä on monien mahdollisuuksien omaisuus ja jokainen metsänomistaja arvostaa metsässään erilaisia asioita. Myös metsät ja niiden olosuhteet ovat hyvin erilaisia keskenään.
Metsänhoitoon perehtyminen kannattaa aloittaa sekä omaan metsään tutustumisesta että omien arvojen ja tavoitteiden pohdinnasta. Jos haluat tehdä metsänhoitotöitä ja hakkuita melko pian sen jälkeen, kun olet tullut metsänomistajaksi, sinulle on tarjolla runsaasti palveluja ja neuvontaa, jotka auttavat eteenpäin.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Metsänhoidon suositukset auttavat punnitsemaan valintoja

Metsänhoidon suositusten tarkoituksena on auttaa metsänomistajaa menestymään omien arvojensa ja tavoitteidensa mukaisessa metsänhoidossa.
Suositukset perustuvat tutkittuun tietoon ja käytännöstä saatuun osaamiseen kestävästä metsänhoidosta. Ne esittelevät perusteltuja vaihtoehtoja, joista voit valita sinulle sopivimmat. Metsänhoidon suositusten noudattaminen on vapaaehtoista, mutta palkitsevaa.
Metsänhoidon suositusten sisältö on tarkoitettu metsänomistajille, alan ammattilaisille ja opiskelijoille. Sen vuoksi sisältö on laaja. Vaikeustaso vaihtelee perusteista vaativaan. Tutustu niihin vähitellen ja sinulle ajankohtaisista aiheista.

Metsänhoidon suositukset ovat maa- ja metsätalousministeriön tarjoama, maksuton palvelu. Niiden laadintaan osallistuvat laajasti metsä-, ympäristö- ja ilmastoalan tutkijat, asiantuntijat ja tiedon käyttäjät, kuten metsänomistajat. Työtä koordinoi Tapio.
Metsänhoidon suositusten hallitseminen on osa metsäammattilaisen perustaitoja, joten saat niihin perustuvia neuvoja myös palveluita käyttämällä.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet metsänhoidossa

Metsänomistajana voit valita oman tapasi hoitaa ja käyttää metsää. Olet toimiesi mukaan oikeutettu myös erilaisiin tukiin, joilla valtio kannustaa kestävään metsätalouteen, luonnonhoitoon ja suojeluun.
Valtio rajoittaa metsänkäsittelyä niin, että sinun on turvattava luonnon monimuotoisuutta ja vesien puhtautta **metsälain**, **luonnonsuojelulain** ja **vesilain** mukaisesti.
Metsän kasvu on varmistettava niin, että jos teet uudistushakkuita, pidät huolen uuden puuston syntymisestä. Kasvatushakkuissa – kuten harvennushakkuissa – on jätettävä vähintään lain edellyttämä määrä elinkelpoista puustoa kasvamaan. Hakkuista on tehtävä etukäteen metsänkäyttöilmoitus metsäkeskukselle.

**Laki metsätuhojen torjunnasta** voi edellyttää toimenpiteitä, jos metsään tulee esimerkiksi myrskytuho. Tavoitteena on välttää vahingon laajeneminen mm. hyönteisten takia.
Metsien käyttöä sääntelee myös mm. **muinaismuistolaki**, joka velvoittaa säilyttämään kiinteitä muinaisjäännöksiä, kuten tervahautoja. Valtion ja kuntien päätökset maankäytöstä, esimerkiksi kaavoitus, voivat rajoittaa metsänkäsittelyä.
Metsien vastuullisen käsittelyn vähimmäisvaatimuksiin vaikuttaa metsänomistajalle vapaaehtoinen metsäsertifiointi – **PEFC** ja/tai **FSC**. Sertifikaattien tarkoituksena on osoittaa puupohjaisten tuotteiden ostajille, että raaka-aine on vastuullisesti hoidetusta metsästä. Yli 90 % Suomen metsistä on sertifioitu. Puunostajat suosivat sertifioituja metsiä.

Metsänhoidon suosituksista löydät tietoa, kuinka lainsäädäntö ja metsäsertifikaatit tulee ottaa huomioon metsien hoito- ja hakkuutöissä. Saat tietoa myös saatavilla olevista valtion tuista.
- Katso tämä: [Suomen metsäkeskus, Metsän käyttö ja omistus. ](https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus)Sivuilla on tietoa metsänomistajan oikeuksista, velvollisuuksista, omaisuuden järjestelyistä ja metsäverotuksesta.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Pohdi, miksi haluat omistaa metsää. Millaista hyvinvointia haluat sen tuottavan?

Metsäammattilaisten kanssa on helpompi asioida, kun osaat määritellä, mikä sinulle on tärkeää. Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteista ja toiveista keskustelu auttaa myös silloin, kun hoidatte metsäasioita yhteisomistuksessa esimerkiksi perikunnan kanssa.
Metsä tarjoaa omistajalleen monipuolisia hyötyjä. Kun hoidat metsäomaisuuttasi kestävästi, voit saada taloudellista tuottoa, vaalia luonnon monimuotoisuutta, hillitä ilmastonmuutosta ja virkistäytyä omassa metsässä. Usein samassa metsässä voi tavoitella montaa hyvää, mutta joudut myös tekemään valintoja eri painotusten välillä. Metsän lähtökohdista riippuu, miten sitä voi kehittää ja käyttää oman omistusajan mittaan.
Metsän hoidon ja käytön tavoitteesi voivat olla erilaisia eri puolilla metsää. Tavoitteet voivat myös muuttua elämäntilanteen myötä. Esimerkiksi mökin lähimetsissä tavoitteesi voi olla virkistyskäyttö, kauempana puuntuotanto ja hienossa luontokohteessa suojelu. Valinta on sinun.

**Metsänhoidon suosituksista** saat tukea myös tähän vaiheeseen:
- [Metsien kestävä hoito ja käyttö ](/fi/kategoriat/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto)
- [Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa)

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Tutustu omaan metsääsi ja sen mahdollisuuksiin

Jos mahdollista, käy kävelemässä metsässäsi. Metsä ja tilan rajat hahmottuvat parhaiten maastossa, kun apuna on kartta tai sopiva karttasovellus.
Voit tilata metsäalan ammattilaisen mukaan maastokäynnille, jolloin voitte yhdessä arvioida metsäsi käytön ja hoidon mahdollisuuksia. Tämän artikkelin lopussa on ideoita kysymyksistä, joita voit käsitellä ammattilaisen kanssa.
- Metsäsi kartan, perustiedot ja ehdotuksia toimenpiteiksi löydät verkkopalvelusta Metsään.fi, jota ylläpitää Suomen metsäkeskus. Katso: [Metsään.fi](https://www.metsakeskus.fi/fi/asiointi/metsaanfi)

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Tutustu omaan metsääsi ja sen mahdollisuuksiin

**Mitä metsäsi hoitotyö- ja hakkuuehdotukset tarkoittavat?**

Metsään.fissä esitetyt talousmetsän hoito- ja hakkuuehdotukset ovat yleisluontoisia ja perustuvat kohteen metsävaratietoihin sekä metsänhoidon suosituksiin. Tilasi metsävaratiedot Suomen metsäkeskus on koonnut useista tietolähteistä. Tiedoissa on epävarmuutta, minkä vuoksi esimerkiksi hakkuiden toteutus ei voi pohjautua pelkästään niihin.
Jotkin Metsään.fin ehdotuksista suositellaan tekemään kiireellisesti, eli parin vuoden sisällä. Toiset ehdotuksista taas ajoittuvat kauemmas tulevaisuuteen. Ajoitus on tarkinta uuden puuston perustamisen sekä taimikoiden ja nuorten metsien hoidossa.
Ehdotetuilla kasvatushakkuilla, kuten ensiharvennuksella, parannetaan jäävän puuston elinvoimaisuutta ja järeytymistä tukkipuuksi. Avohakkuu-ehdotus tarkoittaa, että kohteen puusto on taloudellisessa mielessä kypsää päätehakkuuseen. Voit vapaasti valita ajankohdan ja hakkuutavan. Mikään ei velvoita sinua tekemään hakkuita.

**Metsänhoidon suosituksista** saat tukea metsänhoitotöistä ja hakkuista päättämiseen. Niissä kerrotaan myös muista toimista, joilla voit edistää metsän tuottavuutta, monimuotoisuutta ja kestävää käyttöä. Tutustu näihin:
- **Artikkelikokoelma** [**Metsänhoidon toimenpiteet**](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/sivukartta/7).
- **Kuvaus**-välilehdellä on tietoa, miksi kyseistä toimenpidettä tehdään, onko sen toteutus tärkeää tehdä juuri oikeaan aikaan, mitä hyötyjä ja riskejä siinä on. Sen avulla voit päätellä, ryhdytkö toimenpiteeseen.
- **Päätöksenteko**-välilehdelle on koottu tietoa, jonka avulla voit arvioida, millä tavalla toimenpide pitäisi toteuttaa, jotta se vastaisi tavoitteitasi. Voit vertailla näkökulmia, jotka kertovat toimenpiteen vaikutuksista talouteen, luontoon, virkistyskäyttöön ja ilmastonmuutoksen hillintään.
- **Toteutus**-välilehdellä on täydentävää tietoa siitä, kuinka toteutus suunnitellaan ja tehdään.
- [**Luontokohteiden turvaaminen**](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/luontokohteiden-turvaaminen) -artikkelikokoelma kertoo, millaisissa luontokohteissa metsä yleisesti on erityisen rikasta tai haavoittuvaa. Jos sinulla on tällaisia kohteita, kuten lehtoa tai pienvesistöjä, löydät neuvoja kohteen hoitamiseen ja luonnonarvojen vahvistamiseen.
- [**Metsänhoidon käsitteet ja luokittelut**](/fi/kategoriat/metsanhoidon-kasitteet-ja-luokittelut) -artikkelikokoelmassa hyödyllistä luettavaa ovat mm. kehitysluokat, esimerkiksi minkä mittaista on nuori kasvatusmetsikkö.
- [**Metsänhoidon suositusten sanasto**](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/sanasto) auttaa termien ymmärtämisessä.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Pohdi, mikä on sinulle sopiva metsän kasvatustapa

Metsän kasvatuksessa on kaksi päämenetelmää, joista voit valita tai käyttää molempia metsän eri osissa.
- **Jaksollisessa kasvatuksessa** puustolla on selviä ikävaiheita, kuten taimikko ja varttunut metsä, eli se on tasaikäisrakenteinen. Puuston kasvatus ja harvennukset tähtäävät päätehakkuuseen. Uusi puusto saadaan aikaan siemeniä kylvämällä, taimia istuttamalla tai niin, että luonto hoitaa taimettumisen, jolloin puhutaan luontaisesta uudistamisesta. Siemeniä ja taimia saa jalostettuina, jolloin puut kasvavat selvästi luonnon siemenestä syntyneitä paremmin.
- **Jatkuvan kasvatuksen** menetelmässä ei tehdä päätehakkuuta, vaan metsässä kasvaa vaihteleva määrä eri-ikäisiä ja erikokoisia puita. Tyypillisiä hakkuutapoja ovat poiminta- ja pienaukkohakkuut. Uudistuminen perustuu metsän puiden siemenistä syntyviin taimiin.
Metsän kasvatustavan valinta kannattaa tehdä siinä vaiheessa, kun olet selvillä omista tavoitteistasi ja tiedät mitä metsäsi mahdollistaa lyhyellä aikavälillä. Kasvatustavan vaihto voi olla helppo tai se voi kestää vuosikymmeniä metsän lähtökohtien mukaan. Molemmissa kasvatustavoissa voit pyrkiä taloudelliseen kannattavuuteen, hyvään luonnonhoitoon tai muihin tavoitteisiisi.

**Metsänhoidon suosituksista** saat tukea tähän vaiheeseen:
- Tiiviit kuvailut: [Metsän hakkuutavat](/fi/metsan-hakkuutavat) ja [Metsän kasvatusmenetelmät - jaksollinen ja jatkuva kasvatus](/fi/metsan-kasvatusmenetelmat-jaksollinen-ja-jatkuva-kasvatus)
- [Jatkuva kasvatus metsänkasvatustapana](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/jatkuva-kasvatus-metsankasvatustapana). Kaksi artikkelia: kuinka siihen tähdätään ja millaista metsänhoitoa se on. Molemmissa on sama sisältö Päätöksenteko-välilehdellä.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Kolme perusmottoa metsänhoitoon

**Metsänhoidon suositukset:**

Mitä metsänkasvatuksessa usein toistetut sanonnat tarkoittavat?
**Oikea puu oikeaan paikkaan.** Sillä tarkoitetaan, että kasvatettava pääpuulaji ja sen kasvupaikka sopivat hyvin yhteen, kuten mänty kuivalle kankaalle. Tällöin puusto kasvaa hyvin, sitoo hiiltä ja siitä saa laadukasta puutavaraa. Metsässä voi kasvattaa useita puulajeja, jolloin metsän elinvoimaisuus vahvistuu kokonaisuutena. Kuusi tulee kärsimään muuttuvasta ilmastosta ja kuivuudesta. Sen oikeaa paikkaa kannattaa miettiä myös pitkälle tulevaisuuteen.

- [Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta](/fi/toimenpiteet/puulajin-ja-uudistamismenetelman-valinta)

**Tee hoitotoimet oikea-aikaisesti** ja suunnitelmallisesti. Tällä tarkoitetaan sitä, että metsä muuttuu nopeasti nuorena, ja oikeaan aikaan tehdyillä toimilla voit ohjata sitä toivomaasi suuntaan. Hoidetussa taimikossa kasvatettavilla puilla on hyvin tilaa, mikä parantaa metsän tuottoa.

**Metsänomistaja päättää.** Hyvä metsänhoito on suunnitelmallista ja metsänomistaja tekee toimistaan päätökset lainsäädännön ja muiden rajoitusten puitteissa. Usein palveluntarjoajalla tai puunostajalla on myös omia laatukriteereitä, joita he haluavat noudattaa.
Päätöksiä ei tarvitse pohtia yksin. Hae tietoja ja neuvoja metsän- ja luonnonhoidon asiantuntijoilta ja erilaisista tietolähteistä. Osallistu koulutuksiin ja opiskele itsenäisesti lisää.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Millaista taloudellista tulosta odotat?

Kannattavassa metsätaloudessa on neljä keskeistä näkökulmaa: tulojen määrä, menojen määrä, sijoitetun pääoman tuottotavoite sekä tuhoriskien hallinta. Lisäksi tärkeä tunnus on metsätilan kokonaisarvo. Talouden hallintaan kuuluu myös metsäverotuksen hallinta.
**Tulonlähteet:** Merkittävin tulonlähde metsistä on puun myynti. Puu hinnoitellaan puutavaralajeittain eli puulajin, laadun ja koon perusteella energia-, kuitu- ja tukkipuuksi. Voit tutustua verkossa ajantasaiseen hintaseurantaan. Muita metsänomistajan tulonlähteitä ovat esimerkiksi vuokratulot, metsästysmaksut tai keruutuotteet, joiden hyödyntämiseen ei ole jokaisenoikeutta. Kehittyviä mahdollisuuksia on myös luonnonarvokaupassa, hiilensidonnassa sekä maan käytössä energiantuotantoon.
**Menot:** Menojen määrään vaikuttaa etenkin uuden puuston aikaansaamisen ja kasvatusvaiheen kustannukset. Halvin menetelmä ei välttämättä ole paras, sillä kannattavuutta tulee tarkastella aina kokonaisuutena ja riskit huomioiden.

Voit tehdä metsänhoidon töitä myös itse osaamisesi, aikasi ja kiinnostuksesi mukaan. Esimerkiksi taimikon istutus ja hoito ovat helposti opittavia metsänhoitotöitä. Huomaa kuitenkin, että etenkin nuoressa metsässä toimien oikea-aikaisuus on tärkeää, joten kannattaa varmistaa metsänhoito ennemmin ostopalveluiden avulla kuin viivästyttää niiden toteutusta.
Hoitotöiden toteutuksessa kannattaa muistaa hyödyntää myös valtion rahoitustukien mahdollisuudet.
**Tuottotavoite:** Voit asettaa tuottotavoitteen metsään sijoitetulle pääomalle, eli voit valita, kuinka paljon metsän tulisi tuottaa suhteessa sen kokonaisarvoon. Kun metsässä on paljon myyntikelpoista puuta, se sitoo pääomaa, jolloin tuottoprosentti samalla pienenee.

Esimerkki: varttuneen metsän harvennushakkuissa voit valita, millaisella tuotto-odotuksella työ tehdään. Perusmalli on 3 %:n tuottotavoite, mutta jos haluat metsän olevan tiheämpää esimerkiksi ilmastosyistä, voit valita 1,5 % koron tai jos sijoituksen korkeampi tuotto on tärkeintä, voit tavoitella 5 % korkoa. Liian voimakas harvennus kuitenkin heikentää puuntuotosta, koska maan kasvuvoimasta jää merkittävä osa hyödyntämättä.
**Tuhoriskien hallinta** tarkoittaa, että pyrit pitämään metsän mahdollisimman elinvoimaisena ja vastustuskykyisenä erilaisille luonnonhäiriöille. Voit myös vakuuttaa metsäsi suurten tuhojen varalta. Pienet häiriöt ja lahottajat ovat osa metsän luonnollista elämää, ja niiden hyväksyminen on osa hyvää taloudenpitoa.
**Metsänhoidon suositukset** auttavat kauttaaltaan tuottavassa metsätaloudessa. Tutustu näihin:

- Metsätalouden kannattavuus, erityisesti osa [Metsätalouden kannattavuuden parantaminen](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsatalouden-kannattavuus#section-p1853)
- [Metsänhoidon riskienhallinta metsätilan hoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa)
- Kunkin **metsänhoidon toimenpiteen** esittelyssä kerrotaan sekä Kuvaus- että Päätöksenteko-välilehdellä taloudellisista näkökulmista.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Millaista luonnonhoidon tasoa tavoittelet?

Kaikenlaisissa metsissä voi ylläpitää ja parantaa luonnon monimuotoisuutta. Keinot vaihtelevat suojelusta luontoa vahvistaviin hoitotoimiin ja puulajikirjon kasvattamiseen talousmetsässä.
Kun luontoon vaikutetaan erilaisilla toimenpiteillä, vaikutuksen määrää voi säätää. Voit jättää esimerkiksi eri kokoisia suojavyöhykkeitä tai tehdä hakkuissa tekopökkelöitä. Puukauppa- tai metsänhoitosopimusta laadittaessa voit keskustella töiden toteutustavan vaihtoehdoista, ja esimerkiksi talvella tai kesällä tehtävän työn eroista.

**Metsänhoidon suosituksista** saat tukea tähän vaiheeseen:
- Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa, [luontopainotusta käsittelevät otsikot](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3814)
- Metsien kestävä hoito ja käyttö, [Talousmetsien luonnonhoito ja monimuotoisuuden turvaaminen metsänkäsittelyssä](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto#section-p1787)
- [Luonnonhoito ja monimuotoisuus](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/luonnonhoito-ja-monimuotoisuus), toimenpiteiden valikoima
- [Luontokohteet ja lajien turvaaminen](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/luontokohteet-ja-lajien-turvaaminen)
- [Vesien ja vesielinympäristöjen turvaaminen](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/vesien-ja-vesielinymparistojen-turvaaminen)
- [Jatkuvaan kasvatukseen tähtääminen, Päätöksenteko-osio](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/jatkuvaan-kasvatukseen-tahtaaminen/paatoksenteko)
- [Metsän suojelu](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/metsan-suojelu)
- Kunkin **metsänhoidon toimenpiteen** esittelyssä kerrotaan Päätöksenteko-välilehdellä vaikutuksista luontoon, eli luonnon monimuotoisuuteen ja vesien puhtauteen. Lisäksi on tietoa vaikutuksista virkistyskäytön mahdollisuuksiin.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Kuinka voit varautua muuttuvaan ilmastoon ja hillitä ilmastonmuutosta?

Ilmastoviisas metsänhoito tarkoittaa sitä, että huomioit muuttuvan ilmaston positiiviset ja negatiiviset vaikutukset metsään ja metsätalouden harjoittamiseen. Sitä kutsutaan sopeutumiseksi. Nyt istutettavat taimet ovat 2080-luvun metsä ja silloin Suomen ilmasto on jo erilainen kuin nyt.
Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta voit metsänkasvatuksessa pyrkiä varastoimaan hiiltä laadukkaaseen puuhun, josta voi tehdä tuotteita korvaamaan fossiilisia tuotteita tai voit sitoa ja varastoida hiiltä puustoon ja maaperään. Useimmiten haetaan tasapainoa näiden välillä.
**Metsänhoidon suosituksista** saat tukea tähän vaiheeseen:

- [Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen](/fi/ilmastonmuutoksen-hillinta-ja-ilmastonmuutokseen-sopeutuminen)
- Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa, otsikko: [Ilmastonmuutoksen hillinnän painottaminen metsänhoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p1992)
- Suometsien hoidon erityispiirteet, [Suometsän hoito vesiensuojelun, luonnonhoidon ja ilmaston näkökulmasta](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/suometsien-hoidon-erityispiirteet#section-p2718)
- [Metsätuhot ja metsien terveys](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/metsatuhot-ja-metsien-terveys)
- **Metsänhoidon toimenpide** -artikkeleiden Päätöksenteko-välilehdellä kuvataan toimen vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään. Toteutus-välilehdellä on usein myös tietoa, kuinka työn suunnittelussa huomioidaan sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Metsäsuunnitelman tarkoitus

Metsäsuunnitelmalla tarkoitetaan metsänomistajan avuksi laadittua suunnitelmaa metsässä tehtävistä toimenpiteistä. Suunnitelma tehdään yleensä seuraavalle 10 vuodelle, mutta aika voi olla pidempikin. Suunnitelma laaditaan niin, että toimenpiteiden kokonaisuus vie metsätilaa haluttuun suuntaan. Suunnitelmaa voidaan päivittää määrävälein tai ylläpitää ajantasaisena.
- Suunnitelmaan sisältyy perustiedot metsästä ja sen käsittely-yksiköistä, eli metsikkökuvioista. Perustietoja esitetään puustosta ja maaperästä. Metsäsuunnittelussa kuvioille määritetään käyttötarkoitukset, hoito- ja hakkuuehdotukset ja niiden ajoitukset eri vuosille.
- Metsäsuunnitelma voi olla kirjallinen dokumentaatio, mutta yhä yleisemmin metsäsuunnitelmaa hallitaan ja ylläpidetään sähköisesti.
Jos käytössäsi on metsätilan aikaisempia metsäsuunnitelmia, niihin tutustuminen auttaa ymmärtämään metsän nykytilaa ja historiaa. Haluatko hoitaa metsää samoista lähtökohdista kuin aiempi sukupolvi vai onko mielessäsi muita tavoitteita?

Oman metsän tietoja ja yleisiä toimenpide-ehdotuksia voi katsoa Metsään.fissä. Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesta metsäsuunnitelmasta.
Voit halutessasi tilata metsäammattilaisen laatiman metsäsuunnitelman, joka tehdään sinun tavoitteidesi mukaisesti. Toimenpiteet suunnitellaan tavallisesti siten, että käytetään metsänhoidon suosituksissa kuvattuja parhaita menetelmiä. Kuvaa suunnitelman laatijalle, mitä asioita arvostat eniten metsässäsi ja mitä toivot siltä tulevaisuudessa. Näin ammattilainen voi sovittaa yhteen metsän biologiset mahdollisuudet ja sinun tavoitteesi.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Kysymyksiä, joita voit esittää metsäammattilaiselle

Keskustelu asiantuntijan kanssa on aina hyvä aloittaa kertomalla, mitä asioita arvostat metsässäsi ja mahdollisimman hyvin, mitä siltä tavoittelet. Metsäammattilainen voi silloin paremmin arvioida metsäsi tilanteen perusteella, kuinka sitä voi kehittää tai miten ajankohtainen toimenpide voidaan toteuttaa. Vaihtoehtojen paletti on muuten turhankin laaja. Voit myös kertoa, millä tasolla olet omasta mielestäsi metsäsi tuntemuksessa. Silloin ammattilainen voi sovittaa kertomisen tavan sinulle sopivaksi.
Alla on ideoita kysymyksiksi, joita voit esittää metsäammattilaiselle, kun olet vasta perehtymässä metsänhoitoon.
- Millaista metsää minulla on puunkasvatuksen näkökulmasta?
- Mitkä ovat luonnon kannalta arvokkaimpia kohteitani?
- Mitkä toimenpiteet ovat kiireellisiä, jotta metsäni elinvoimaisuus vahvistuisi?
- Onko tällä alueella jotain erityisiä metsätuhoriskejä, jotka minun pitäisi ottaa huomioon?
- Mistä kohteista voisin saada hakkuutuloja lähimmän 10 vuoden aikana?
- Millä keinoilla voisin vahvistaa luonnon monimuotoisuutta?
- Mitä minun pitää huomata, kun haluan osallistua ilmastonmuutoksen hillintään tämän metsän avulla? Voit kysyä erikseen esimerkiksi, kuinka metsä tuottaisi parhaiten laadukasta puutavaraa korvaamaan fossiilisia tuotteita tai kuinka voisin varastoida hiiltä metsään mahdollisimman hyvin. Jos sinulla on suometsää, eli turvemaalla kasvavaa metsää, tämä kysymys on tärkeä. Suometsän hiilivarasto piilee maaperässä, ei niinkään puustossa.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Palveluita ja tietolähteitä metsänomistajalle

- [Metsään.fi](https://www.metsakeskus.fi/fi/asiointi/metsaanfi). Tietoa metsästäsi ja hakutoiminto saatavilla olevista palveluista. Voit tehdä myös yhteydenottopyyntöjä palveluntarjoajille.
- Suomen metsäkeskus, tietoa valtion tuista metsän- ja luonnonhoidon töihin, metsäteihin ja metsän määräaikaiseen suojeluun: [Metka-tuki](https://www.metsakeskus.fi/fi/metsatalouden-tuet/metka-tuet)
- Metsäkeskus tarjoaa myös koulutusta ja verkkokursseja metsänomistajille. Niiden perustana ovat metsänhoidon suositukset. Metsäkeskuksen koulutustarjonta: [Metsään-koulutukset uusille metsänomistajille](https://www.metsakeskus.fi/fi/palvelut/metsaan-koulutukset-uusille-metsanomistajille) ja [Koulutukset ja tapahtumat.](https://www.metsakeskus.fi/fi/ajankohtaista/koulutukset-ja-tapahtumat)
Metsäalalla toimii lukuisa joukko palveluntarjoajia ja puunostajia, joihin voit olla yhteydessä metsänomistuksen, metsänhoidon ja puukaupan eri vaiheissa. Aloita jostain, niin sinua neuvotaan eteenpäin. Tarjolla olevia palveluita ovat mm:
- Metsäsuunnittelu. Metsään.fin asiointi-osiosta saat tietoa metsäsuunnitelmia laativista ammattilaisista. Hakusana verkossa: metsäsuunnitelma.
- Metsänhoitopalvelut maanmuokkauksesta ensiharvennuksiin. Katso Metsään.fistä palveluiden hakutoiminto.
- Puukauppapalvelut. Voit tehdä kauppaa suoraan ostajan kanssa tai hyödyntää välityspalveluita, kuten alueellisen metsänhoitoyhdistyksen palveluita. Hakusana verkossa: puukauppa.
- Tietopalvelut, kuten metsäalan lehdet – ja tietenkin metsänhoidon suositukset.
- Vakuutuspalvelut. Hakusana verkossa: metsävakuutus.
- Koulutukset, kurssit ja webinaarit. Hakusana verkossa: metsänomistajan koulutus.

# Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

## Ota metsänhoidon suositukset seurantaasi

Metsänhoidon suositusten laadintaa koordinoi ja niistä viestii [Tapio](https://tapio.fi/projektit/metsanhoidon-suositukset/) maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. Lue tarkemmin: [Usein kysytyt kysymykset metsänhoidon suosituksista](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/usein-kysytyt-kysymykset-metsanhoidon-suosituksista).
Metsänhoidon suositusten kuulumiset, kuten tulossa olevat webinaarit, saat omaan sähköpostiisi tilaamalla Tapion [uutiskirjeen](https://uutiskirje.tapio.fi/). Laita rasti ruutuun kohtaan metsänhoidon suositukset.
Löydät metsänhoidon suositukset myös sosiaalisesta mediasta: [Facebook](https://www.facebook.com/metsanhoidonsuositukset), [Instagram](https://www.instagram.com/metsanhoidonsuositukset/), [YouTube](https://www.youtube.com/playlist?list=PLhgqJkJadQTkqtXFPdkTjT5soAXWkpERA). Hashtag yleisesti #MetsänhoidonSuositukset.

**Lue lisää samasta aiheesta**: Metsätilan hoito | [**Metsänomistuksen tilanteita**](/fi/kategoriat/metsanomistuksen-tilanteita)

Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

Text Metsäekosysteemi on terve, jos sen ekologiset prosessit toimivat luonnollisen vaihtelun rajoissa ja metsät pystyvät toipumaan häiriöistä. Tervekin metsä muuttuu jatkuvasti.&nbsp;Trumbore, S., Brando, P., Hartmann, H. 2015. Forest health and global change. Science;349 (2015) 814

Metsänterveyttä voidaan tarkastella sekä taloudellisesta että ekologisesta näkökulmasta. Terveen metsän talouskäyttöä eivät uhkaa puuston välittömät tuhot tai kasvuhäiriöt. Ekologisessa tarkastelussa huomioidaan ekologinen prosessi, metsien rakenne, monimuotoisuus ja tuottavuus.

Metsäekosysteemi on terve, jos sen ekologiset prosessit toimivat luonnollisen vaihtelun rajoissa ja metsät pystyvät toipumaan häiriöistä. Tervekin metsä muuttuu jatkuvasti.

Metsän terveys

Maisemanhoidon tavoitteet Metsien monenlainen käyttö on vuosisatojen ajan vaikuttanut suomalaiseen metsämaisemaan. Nykyisessä metsikkötaloudessa maisema rakentuu yksittäisistä metsikkökuvioista. Sijainti, näkyvyys, koko ja muoto sekä puulaji vaikuttavat yksittäisen metsikön merkitykseen maiseman osana. Yleisenä tavoitteena on metsänhoidon toimenpiteiden sopusointu kaukomaiseman kanssa ja lähimaiseman säilyttäminen viihtyisänä. Kaukomaisema on näkymä kauas, laajalle alueelle. Lähimaisemalla tarkoitetaan näkymää, jossa yksityiskohdat erottuvat selvästi katsojalle. Lähimaiseman hoidolla turvataan lähimaiseman arvojen säilyminen ja parhaimmillaan vahvistetaan niitä. Lähimaisema. Kuva: © Vastavalo. Maisemanhoidon merkitys Metsänkäsittely tuottaa nopean muutoksen maisemaan, minkä katsoja saattaa kokea myönteisenä tai kielteisenä. Tuntemus vaihtelee tehdyn toimenpiteen, katselusuunnan ja katselijan henkilökohtaisten mieltymysten mukaan. Hakkuun jälkeinen ensireaktio on usein kielteinen, mutta voi muuttua nopeastikin myönteiseksi – etenkin hakkuutähteiden hävitessä näkyvistä. Metsänkäytön ratkaisut vaikuttavat kauan maisemaan. Suurimmat muutokset aiheutuvat uudistushakkuista. Niiden vaikutuksia voidaan lieventää tilanteeseen sopivalla hakkuun toteutuksella, kuvion rajauksella, hakkaamattomilla välialueilla ja säästöpuuston sijoittamisella. Näkymien avaamisella taas voidaan kaunistaa maisemaa. Maisemaa kannattaa pohtia metsäsuunnittelun, puukaupan, leimikon suunnittelun sekä hakkuu‐ ja hoitotöiden yhteydessä. Onnistuneella töiden toteutuksella saadaan aikaan kaunista metsämaisemaa. Suunnittelun lähtökohtana on metsänomistajan näkemys asiasta. Maisemanhoidon erityiskohteet Maisemanhoidon tarve ja mahdollisuudet vaihtelevat kohteittain. Maiseman arvoa pohditaan metsän näkyvyyden, käyttöpaineen ja kiinnostavuuden perusteella. Esimerkiksi virkistysalueiden ja retkeilyreitistöjen ympärillä olevat talousmetsät ovat yleensä maisemanhoidon erityiskohteita. Maisemanhoidon merkitys korostuu myös silloin, kun toimitaan yleis- ja asemakaava-alueilla. Toimenpiteitä suunniteltaessa on tärkeä selvittää, liittyykö kaava-alueen metsänkäsittelyyn maisemaa koskevia vaatimuksia. Asemakaava-alueilla sekä monilla yleiskaavan tai kaavoituksen valmistelun piirissä olevilla kohteilla tarvitaan kunnan viranomaisen myöntämä maisematyölupa. Merkintöjen ja määräysten soveltaminen ja tulkinta voivat vaihdella kuntakohtaisesti. Tietoa mahdollisista lupatarpeista voi kysyä kunnan viranomaisilta. Mitä enemmän alla lueteltuja ominaisuuksia on suunnittelukohteella tai lähellä, sitä tärkeämpi kohde on maisemallisesti:&nbsp;Metsän käyttöpaine:•vakituinen ja vapaa-ajan asutus&nbsp;•&nbsp;majoitus-, matkailu ja ohjelmapalvelut&nbsp;•&nbsp;ulkoilureitit ja -rakenteet&nbsp;•&nbsp;tienkäytön vilkkaus&nbsp;Metsän näkyvyys:•&nbsp;laki- ja rinnemetsä&nbsp;•&nbsp;rantametsä&nbsp;•&nbsp;pellon ja puuttoman suon reunametsä&nbsp;•&nbsp;näköalapaikkoihin näkyvä metsä •&nbsp;merkittävien kulkuväylien viereinen metsä&nbsp;Metsän kiinnostavuus:•&nbsp;metsänomistajalle tärkeät kohteet&nbsp;•&nbsp;tunnistetut arvokkaat maisemat&nbsp;•&nbsp;luonto- ja kulttuurikohteet&nbsp;•&nbsp;pienvedet Metsien muuttuva käyttö on muokannut suomalaista metsämaisemaa vuosisatojen aikana. Nykyinen metsätalous perustuu puuston käsittelyyn metsiköittäin. Maaston muodot, metsikön sijainti, sen koko ja muoto sekä puulaji vaikuttavat yksittäisen metsikön merkitykseen maiseman osana. Varttuneessa metsässä muutokset ovat hitaampia ja vaikeammin havaittavissa kuin nuorissa metsissä. Metsänkäsittely muuttaa maisemaa nopeasti. Katsoja voi kokea muutok­sen myönteisenä tai kielteisenä. Kokemukseen vaikuttavat muun muassa tehty toimenpide, katselusuunta ja katselijan henkilökohtaiset mieltymykset. Maisemalliset näkökulmat ovat usein esillä, kun keskustellaan metsätalouden toiminnan hyväksyttävyydestä. On useita keinoja, joilla voidaan parantaa metsänkäsittelyn sulautumista maisemaan. Kuva: © Erkki Oksanen / Luke.

Kasvatushakkuilla (harvennushakkuilla) turvataan hyvälaatuisen ja arvokkaan puuston kasvuedellytykset ja tuotetaan puunmyyntituloa sekä parannetaan kasvatuksen taloudellista kannattavuutta. Kasvatushakkuut ovat jaksollisen metsänkasvatuksen ainespuuntuotantoon tähtäävä toimenpide. Ensiharvennukset ja myöhemmät harvennukset ovat kasvatushakkuita. Harvennuksissa vähennetään puustoa, jotta jäljelle jäävät puut saavat lisää kasvutilaa ja järeytyminen nopeutuu. Tasaikäisrakenteisten metsien harvennustavat ovat ala- ja yläharvennus.

Puut kasvavat hyvin, kun ne saavat riittävästi kasvutilaa, valoa, ravinteita ja vettä. Puuston kasvaessa kilpailu kasvutilasta kiihtyy, mikä näkyy puiden elävän latvuksen supistumisena ja paksuuskasvun hidastumisena. Latvukset supistuvat nuorissa metsissä hyvinkin nopeasti metsän tihentyessä. Varttuneemmassa puustossa sekä karummilla kasvupaikoilla muutos on hitaampaa. Varsinkin ensiharvennuksella vaikutetaan puuston tulevaan kehitykseen ja arvokasvuun ja sen oikea-aikaisuus on talouden kannalta tärkeää.
Harvennuksilla vaikutetaan metsän eri puulajien osuuksiin. Monipuolinen puusto on tärkeää puuston elinvoimaisuuden, metsämaan hoidon ja luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Näin varmistetaan myös hiilensidontaa. Harvennushakkuissa jäävän puuston määrästä on säädetty asetuksella. Jos määrä alittuu, seurauksena on uudistamisvelvoite. Metsänhoidon suositusten mukaiset jäävän puuston määrät ovat aina jonkin verran lakirajaa korkeammat.

Metsät tarjoavat metsänomistajille monia erilaisia mahdollisuuksia. Puunmyynnin lisäksi sellaisia ovat esimerkiksi omatoiminen metsänhoito, marjojen ja sienien keruu, metsästys terveysvaikutusten ammentaminen ja muu luonnossa liikkuminen.
Metsämaisenhoito tarkoittaa keinoja, joilla metsänomistaja voi vaikuttaa monikäytön mahdollisuuksiin niille tärkeillä alueilla.

# Metsämaiseman hoito

## Maisemanhoidon tavoitteet

Metsien monenlainen käyttö on vuosisatojen ajan vaikuttanut suomalaiseen metsämaisemaan. Nykyisessä metsikkötaloudessa maisema rakentuu yksittäisistä metsikkökuvioista. Sijainti, näkyvyys, koko ja muoto sekä puulaji vaikuttavat yksittäisen metsikön merkitykseen maiseman osana.
Yleisenä tavoitteena on metsänhoidon toimenpiteiden sopusointu kaukomaiseman kanssa ja lähimaiseman säilyttäminen viihtyisänä. Kaukomaisema on näkymä kauas, laajalle alueelle. Lähimaisemalla tarkoitetaan näkymää, jossa yksityiskohdat erottuvat selvästi katsojalle. Lähimaiseman hoidolla turvataan lähimaiseman arvojen säilyminen ja parhaimmillaan vahvistetaan niitä.

# Metsämaiseman hoito

## Maisemanhoidon merkitys

Metsänkäsittely tuottaa nopean muutoksen maisemaan, minkä katsoja saattaa kokea myönteisenä tai kielteisenä. Tuntemus vaihtelee tehdyn toimenpiteen, katselusuunnan ja katselijan henkilökohtaisten mieltymysten mukaan. Hakkuun jälkeinen ensireaktio on usein kielteinen, mutta voi muuttua nopeastikin myönteiseksi – etenkin hakkuutähteiden hävitessä näkyvistä. Metsänkäytön ratkaisut vaikuttavat kauan maisemaan. Suurimmat muutokset aiheutuvat uudistushakkuista. Niiden vaikutuksia voidaan lieventää tilanteeseen sopivalla hakkuun toteutuksella, kuvion rajauksella, hakkaamattomilla välialueilla ja säästöpuuston sijoittamisella. Näkymien avaamisella taas voidaan kaunistaa maisemaa.
Maisemaa kannattaa pohtia metsäsuunnittelun, puukaupan, leimikon suunnittelun sekä hakkuu‐ ja hoitotöiden yhteydessä. Onnistuneella töiden toteutuksella saadaan aikaan kaunista metsämaisemaa. Suunnittelun lähtökohtana on metsänomistajan näkemys asiasta.

# Metsämaiseman hoito

## Maisemanhoidon erityiskohteet

Maisemanhoidon tarve ja mahdollisuudet vaihtelevat kohteittain. Maiseman arvoa pohditaan metsän näkyvyyden, käyttöpaineen ja kiinnostavuuden perusteella. Esimerkiksi virkistysalueiden ja retkeilyreitistöjen ympärillä olevat talousmetsät ovat yleensä maisemanhoidon erityiskohteita.
Maisemanhoidon merkitys korostuu myös silloin, kun toimitaan yleis- ja asemakaava-alueilla. Toimenpiteitä suunniteltaessa on tärkeä selvittää, liittyykö kaava-alueen metsänkäsittelyyn maisemaa koskevia vaatimuksia. Asemakaava-alueilla sekä monilla yleiskaavan tai kaavoituksen valmistelun piirissä olevilla kohteilla tarvitaan kunnan viranomaisen myöntämä maisematyölupa. Merkintöjen ja määräysten soveltaminen ja tulkinta voivat vaihdella kuntakohtaisesti. Tietoa mahdollisista lupatarpeista voi kysyä kunnan viranomaisilta.
Mitä enemmän alla lueteltuja ominaisuuksia on suunnittelukohteella tai lähellä, sitä tärkeämpi kohde on maisemallisesti: **Metsän käyttöpaine:**•vakituinen ja vapaa-ajan asutus • majoitus-, matkailu ja ohjelmapalvelut • ulkoilureitit ja -rakenteet • tienkäytön vilkkaus **Metsän näkyvyys:**• laki- ja rinnemetsä • rantametsä • pellon ja puuttoman suon reunametsä • näköalapaikkoihin näkyvä metsä • merkittävien kulkuväylien viereinen metsä **Metsän kiinnostavuus:**• metsänomistajalle tärkeät kohteet • tunnistetut arvokkaat maisemat • luonto- ja kulttuurikohteet • pienvedet

# Metsämaiseman hoito

## Siemenpuuhakkuu

Siemenpuuhakkuu vaikuttaa maisemaan avohakkuuta lievemmin. Maisemahyöty jää tosin lyhytaikaiseksi, jos siemenpuut poistetaan heti taimettumisen jälkeen. Maisemanhoidollisten tavoitteiden toteuttamiseksi voi olla perusteltua viivyttää siemenpuiden poistoa ja jättää osa siemenpuista korjaamatta.

# Metsämaiseman hoito

## Kaistalehakkuu

Kaistalehakkuu sopivilla kasvupaikoilla ja maastoon oikein suunniteltuna muuttaa maisemaa maltillisesti. Kun kapeat kaistaleet sijoitetaan maastonmuotojen mukaan korkeuskäyrää myötäillen, ne sulautuvat maastoon ja reunametsän latvusto kätkee katseelta aukean vaikutelmaa.

# Metsämaiseman hoito

## Suojuspuuhakkuu

Suojuspuuhakkuun aiheuttama välitön maisemanmuutos on lievä. Maisema muuttuu edelleen suojuspuiden poiston yhteydessä. Suojuspuualoilla ylispuustoinen vaihe kestää pitempään kuin siemenpuualoilla. Maisemanhoidollisten tavoitteiden toteuttamiseksi voi olla perusteltua jättää osa suojuspuista korjaamatta.

Siemenpuu-, kaistale- ja suojuspuuhakkuu säilyttävät jossain määrin peitteisyyttä. Näin muutokset maisemassa ovat pienempiä kuin avohakkuun jälkeen. Puusto maisemassa lisää alueen viihtyisyyttä, millä on merkitystä erityisesti virkistyskäytölle.

# Metsämaiseman hoito

## Kaikkea ei syytä raivata

Nuoria kehityskelpoisia puuyksilöitä, kuten pihlajia ja tuomia, on suositeltavaa jättää raivaamatta maiseman kannalta merkittävillä paikoilla kuten tienvarsilla, metsän reunoissa ja vaihettumisvyöhykkeillä. Avoimessa tilassa kasvaessaan niistä kehittyy näyttäviä, maisemallisesti merkittäviä puuyksilöitä.

Maisemallisesti merkittävillä kohteilla uudistusalan raivaus voi parantaa näkymää ja kohteen maisema- ja virkistysarvoja. Silloin toimenpide voi olla perusteltua jo esteettisistä syistä.

# Metsämaiseman hoito

## Maanmuokkauksen vaikutus maisemanhoitoon

Metsätalouden aiheuttamista voimakkaista maisemamuutoksista ei yleensä pidetä. Maanmuokkaus ja uudistusalalle jäävät hakkuutähteet koetaan häiritsevinä. Kuitenkaan uudistusaloja ei koeta aina pelkästään kielteisesti. Muokkauksen jäljet katoavat taimikon alle muutamassa vuodessa. Pienet uudistusalat, joissa hakkuutähteet ja maanmuokkaus eivät enää ole näkyvissä, herättävät myös myönteisiä mielikuvia, tunteita ja muistoja. Uudistusalan maisemalliseen laatuun vaikuttaakin merkittävästi hakkuusta kulunut aika. Uudistusalasta pidetään sitä enemmän mitä enemmän säästöpuita siellä on.

# Metsämaiseman hoito

## Erityishuomiota virkistysalueisiin

Maisemallisesti merkittävillä kohteilla muokkausta voidaan keventää ja erittäin herkät kohteet voidaan jättää muokkaamatta. Laikutus ja kääntömätästys jättävät huomaamattomimmat jäljet.
Virkistysalueilla sekä muilla maisemallisesti merkittävillä kohteilla, joissa lähimaiseman laatu ja alueen monikäyttöisyys korostuvat, on suositeltavaa käyttää muokkausmenetelmiä, joissa maanpintaa paljastetaan kevyesti. Äestyksessä, säätöaurauksessa ja ojitusmätästyksessä muokkaus tulisi pyrkiä tekemään tien tai rannan suuntaisesti.
Ulkoilureitit, polut sekä retkeilyrakenteet, kuten opasteet ja taukopaikat, lisäävät metsän virkistysarvoja. Niistä tehdyt sopimukset on otettava huomioon uudistushakkuussa, maanmuokkauksessa tai muussa metsänkäsittelyssä. Muutoinkin on suositeltavaa, ettei polkuja vaurioiteta eikä heikennetä niiden kulkukelpoisuutta.

Maanmuokkaus koetaan maisemallisesti häiritseväksi tekijäksi, sitä enemmän, mitä voimakkaammasta muokkausmenetelmästä on kyse. Tällä on vaikutusta alueen virkistyskäyttöarvolle.

# Metsämaiseman hoito

## Harvennuksella vaihtelevuutta maisemaan

Maiseman avaamista edellyttävä harvennus voidaan tehdä normaalia voimakkaampana kuitenkin ottaen huomioon tuuli- ja lumituhoriskit. Harvennus lisää näkyvyyttä etenkin nuorissa ja tiheissä metsissä. Hakkuutähteitä korjaamalla voidaan parantaa metsän kulkukelpoisuutta. Harvennuksen seurauksena lisääntyvä valon määrä parantaa kenttäkerroksen kasvillisuuden kasvuedellytyksiä.
Metsikköön voidaan luoda vaihtelua harvennusvoimakkuutta säätelemällä sekä jättämällä pieniä alueita käsittelemättä. Maisemanhoidollisia tavoitteita voidaan edistää myös suosimalla sekametsärakennetta ja säästämällä hallitusti alikasvosta. Maisemallisesti merkittäviä puuyksilöitä, etenkin kulkureittien varsilla ja avoimien alojen reunoilla, voidaan tuoda esille harventamalla puustoa niiden ympäriltä. Taajamien virkistysmetsissä on usein perusteltua pyrkiä säilyttämään mahdollisimman tiheitä näkymäsuojia esimerkiksi liikenneväylien, asutuksen ja ulkoilureittien välissä.

Virkistyskäyttöä painotettaessa on syytä huomioda erityisesti kasvatushakkuiden maisemavaikutukset. Olennaista on tunnistaa maisemassa tärkeät tekijät, joita hakkuulla halutaan vahvistaa. Kasvatushakkuilla voidaan lisätä näkyvyyttä lähimaisemassa ja vaikuttaa metsän rakenteeseen kuten puulajisuhteisiin.

# Metsämaiseman hoito

## Maisemanhoidon suunnittelu ja erityiskohteet

Suositeltavat maisemanhoidon keinot perustuvat tutkimustietoon siitä, miten ihmiset kokevat erilaiset maisemamuutokset metsäluonnossa. Ihmiset pitävät vaihtelevasta maisemasta. Toisaalta halutaan nähdä kauas mutta toisaalta pidetään tunteesta, että pääsee piiloutumaan.
Lähimaisemassa suomalaiset pitävät yleensä avarista metsistä, joissa on järeitä puita ja suhteellisen hyvä näkyvyys, mutta kuitenkin riittävästi vehreyttä ja aluskasvillisuutta. Myös siitä pidetään, että ihmistoiminnan välittömiä vaikutuksia ei ole näkyvissä.
Hyvän metsämaiseman tuottamiseksi on maisemanhoidon suunnittelussa suositeltavaa ottaa huomioon seuraavat kysymykset:

- Mikä on maiseman arvo?
- Millainen on tavoiteltava maisema?
- Mikä on metsänomistajan tavoite?
- Millaisilla ratkaisuilla metsänomistajan tavoitteet parhaiten toteutuvat?

# Metsämaiseman hoito

## Maisemanhoidon suunnittelu ja erityiskohteet

### Talousmetsien hoidossa suositeltavia keinoja maisemanhoitoon.

##  [Talousmetsien hoidossa suositeltavia keinoja maisemanhoitoon](/fi/node/848)

Table
| Työvaihe/maisematekijä | Suositeltavia keinoja maisemanhoitoon lähi- ja kaukomaisemassa |
| --- | --- |
| Hakkuualan rajaus | Hakkuuala rajataan mukaillen maiseman muotoja, jolloin hyödynnetään rinteet, kumpareet, notkelmat ja pellot.  ---Mäki- ja vaaramaisemissa hakkuuala rajataan maaston muotoihin korkeuskäyriä mukaillen. Näin isokin uudistusala sulautuu ympäröivään maisemaan luontevasti. |
| Hakkuiden toteutus | Hakkuu toteutetaan niin, että kohteen pääkatselusuunnasta näkyy vain vähän ihmisen luomia suoria linjoja.  ---Kasvatushakkuiden yhteydessä säästetään alikasvosta ja pensaikkoa, jotka luovat mielenkiintoisia lähimaiseman kohteita ja niistä on hyötyä luonnolle riistatiheikköinä.  ---Kasvatushakkuissa voidaan vaihdella harvennustiheyttä.  ---Kasvatushakkuissa jätetään lehtipuita havupuuvaltaisiin metsiin sekä kuusia männiköihin ja mäntyjä kuusikoihin.  ---Hakkuut toteutetaan oikea-aikaisesti, jotta puiden latvukset pysyvät tuuheina ja hyväkuntoisina ja metsikkö elinvoimaisen näköisenä. |
| Säästöpuut | Säästöpuilla tuodaan vaihtelua maisemaan kaikissa hakkuissa. Säästöpuut monipuolistavat maisemaa useiden vuosikymmenten ajan ja lisäävät samalla luonnon monimuotoisuutta.  ---Säästöpuut sijoitetaan esimerkiksi uudistusalan puuntuotannollisesti vähämerkityksellisille paikoille, jotka usein ovat maisemallisesti mielenkiintoisia. Näitä ovat esimerkiksi kosteikkopainanteet, kallioalueet ja kivikkoiset kohteet.  ---Uudistusalan reuna on maisemallisesti hyvä paikka säästöpuille. Maisemalle on hyödyksi, jos voidaan jättää yksi tai useampi iso säästöpuuryhmä. |
| Rantakaistat ja avosoiden reunat | Rannoille ja puuttomien soiden reunoille tai peltojen reunoille voidaan jättää vaihtelevanlevyinen puustoinen kaista hakkuun yhteydessä kaunistamaan maisemaa ja myös ekologisista syistä.  ---Järvinäkymän avaamiseksi voidaan hakkuuala tai sen osa ulottaa rantaan asti. Kuitenkaan vesiensuojelullisesti herkillä kohteilla tai turvemailla tämä ei ole suositeltavaa.  ---Maisemallisesti arvokkaat pienet saaret, kapeat niemet ja rantakalliot voidaan jättää hakkuiden ulkopuolelle. |
| Teiden varret | Tienvarressa voidaan uudistusala rajata tienvarren suuntaisesti ja maaston muotojen mukaan. Tällainen ala avartaa maisemaa ja tuo esille säästöpuuryhmät ja maisemapuut tiellä kulkeville.  ---Tienvarressa uudistusala muokataan äestyksessä tiensuuntaisesti, jolloin uudistamisen jäljet sulautuvat paremmin maisemaan.  ---Tien reunaan voi istuttaa havupuutaimikossa lehtipuuryhmiä tuomaan vaihtelua maisemaan.  ---Tien ja hakkuualan välille ei pääsääntöisesti ole tarpeellista jättää kapeaa puustoista kaistaa. Parempi lopputulos saavutetaan rajaamalla hakkuuala tiehen asti ja käyttämällä säästöpuita. |
| Metsän kasvatustapa | Tasaikäisrakenteisessa metsässä vaihtelevat metsän eri kehitysvaiheet, jotka tuovat vaihtelua maisemaan.  ---Kun metsää kasvatetaan eri-ikäisrakenteisena, metsä säilyy pääosin puustoisena, jolloin toimenpiteen maisemavaikutus on vähäisempi. |
Talousmetsien hoidossa suositeltavia keinoja maisemanhoitoon.

Maiseman suunnitteluun on suositeltavaa paneutua niissä kohteissa, jotka näkyvät lähi- tai kaukomaisemassa. Näkyviä kohteita ovat mäet, vaarat, harjut, kallioalueet, rantametsät, saaret ja teiden varret sekä viljelysmaiden reunametsät. Lähimaisemaa voidaan kaunistaa esimerkiksi korostamalla yksittäisiä järeitä puita, suuria kivenjärkäleitä, kallioita ja kulttuuriperintökohteita. Yksittäiset säästöpuina jätettävät maisemapuut erottuvat näyttävästi ja antavat katsojalle kiintopisteen maisemaan. Onnistuneet maisemanhoidolliset ratkaisut hyödyttävät myös monimuotoisuutta ja vesiensuojelua.

# Metsämaiseman hoito

## Kuntatason kaavamuotoja

Yleiskaava tai kunnan osaa käsittävä osayleiskaava sisältää kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueiden käytön yleisperiaatteet
1 . Asemakaava määrittelee yksityiskohtaisesti kunkin alueen käyttötarkoituksen. Ranta-asemakaava sisältää pääasiassa määräykset loma-asutuksen järjestämiseen ranta-alueilla.
2 . Kaava-alueille käytetään tarkentavia määritelmiä, joilla täsmennetään alueen pääasiallista käyttötapaa. Esimerkiksi asemakaava-alueilla M-alueiksi luokitellut kohteet ovat maa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita, V-alueet virkistyskäyttöalueita ja SL-alueet luonnonsuojelualueita. Asemakaava-alueilla metsälaki on voimassa M-alueilla ja yleiskaava-alueilla M- ja V-alueilla.

# Metsämaiseman hoito

## Kaava-alueiden vaikutukset metsänhoidossa

Kaavoitusalueilla, kuten taajamametsissä, ulkoilu- tai ympäristöarvoiltaan erityisissä metsissä yleinen metsätaloudelle asetettu rajoite on se, että hakkuut vaativat maisematyöluvan. Lupa tarvitaan myös alueilla, joilla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai joille kunta on niin määrännyt yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten.
Maisematyölupa on myönnettävä voimassa olevien kaavojen alueilla, jos toimenpide ei vaikeuta alueen käyttämistä sille kaavassa määritettyyn tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maisematyöluvan myöntää ja lisätietoa kaavasta antaa kunnan rakennusvalvontaviranomainen tai muu viranomainen, jolle vastuu on siirretty.
Maisematyölupaa ei tarvita

- yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten töiden suorittamiseen, esimerkiksi kunnallisteknisten töiden vaatimat puiden kaatamiset.
- myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen.
- vaikutukseltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Vähäisyyden arviointi on tapauskohtaista ja sen arviointi kuuluu viimekädessä viranomaisille.
- hyväksytyn tiesuunnitelman mukaisiin töihin.
- sellaisen maa-aineksen ottamiseen, johon tarvitaan maa-aineslain (555/1981) mukainen lupa.
Taajama-alueilla metsänkäsittely voi olla pienipiirteistä ja varovaista. Lisäksi maisema- ja virkistysarvot voidaan ottaa korostetusti huomioon töiden toteutuksessa. Jos kaavaan sisältyy määräyksiä metsien käsittelyyn, tulee niitä noudattaa.

Kaavoitus on maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999) perustuvaa maa-alueiden käytön suunnittelua, jota tehdään valtakunnan, maakuntien ja kuntien tasolla. Kaavojen avulla suunnitellaan ja toteutetaan maa-alueiden käyttöä. Kaavoituksella voidaan myös asettaa rajoituksia metsien käytölle.

# Metsämaiseman hoito

## Lehtipuita reunavyöhykkeille

Pihapiirien, peltojen ja muiden kulttuuriympäristöjen reunavyöhykkeissä ja rantametsissä on suositeltavaa käyttää lehtipuita metsänuudistamisessa ainakin näkyvimmällä osalla.
Eri puulajien sekaistutus koko uudistettavalle alalle mahdollistaa monipuolisen metsikkörakenteen syntymisen, kun metsänomistaja painottaa maisemanhoitoa.

Puulajin valinnassa on hyvä ottaa huomioon maisemalliset tekijät.

# Metsämaiseman hoito

## Maisemanhoidon ja metsien monikäytön huomioon ottaminen energiapuun korjuussa

- Jätä säästöpuita. Ne tuovat vaihtelua maisemaan, monipuolistavat sitä useiden vuosikymmenten ajan ja lisäävät samalla luonnon monimuotoisuutta.
- Säästä paikoitellen alikasvosta ja pensaikkoa. Ne luovat vaihtelua lähimaisemaan, ja niistä on hyötyä luonnolle muun muassa riistatiheikköinä.
- Jätä kasvatushakkuissa lehtipuita havupuuvaltaisiin metsiin sekä kuusia männiköihin ja mäntyjä kuusikoihin.
- Säilytä merkityt ulkoilureitit ja muut aktiivisessa käytössä olevat polut kulkukelpoisina.
- Ajoita energiapuun lähikuljetus korjuuolosuhteiden mukaan, jotta palstalle ei synny maastovaurioita.
- Käytä erityisen herkissä kohteissa hakkuutähteitä maaperän suojana ajourilla.
- Jätä vesistöjen suojakaistoille puustoa ja pensaikkoa.

Maisemanhoidon merkitys korostuu yleis- ja asemakaava-alueilla toimittaessa. Toimenpiteitä suunniteltaessa on tärkeää selvittää, liittyykö kaava-alueen metsänkäsittelyyn maisemaa koskevia vaatimuksia. Asemakaava-alueilla sekä monilla yleiskaavan tai kaavoituksen valmistelun piirissä olevilla kohteilla tarvitaan kunnan viranomaisen myöntämä maisematyölupa.

# Metsämaiseman hoito

## Maisemanhoito avohakkuussa

Rajaamalla hakkuu maaston muotojen mukaan sekä välttämällä pitkien, jyrkkäreunaisten ja suoraviivaisten kuvionrajojen syntymistä hakkuualasta tulee luontevampi osa maisemaa. Rinnemetsässä avohakkuuala voidaan rajata vaakatasossa pitkänomaiseksi, maaston muotoja myötäileväksi tai korkeuskäyriä viistosti leikkaavaksi.
Peltojen, soiden tai järvien ja metsän välisen vaihettumisvyöhykkeen säilyttäminen pysyvästi peitteisenä vähentää avohakkuiden näkymistä maisemassa sekä hyödyttää myös riistaeläimiä.
Säästöpuuryhmillä voidaan pehmentää maisemavaikutusta ja häivyttää uudistusalan rajoja. Maisemanhoitoa painottavassa metsänkäsittelyssä säästöpuustoa voidaan jättää tavanomaista enemmän. Maisemallisesti kauniit puuyksilöt ja puuryhmät on suositeltavaa jättää säästöpuiksi.

Vaiheittain tehtävä uudistaminen voi myös lieventää maisemavaikutusta. Jos harvennuksilla halutaan puuntuotannon sijasta edistää muita tavoitteita, kuten maiseman avoimuutta ja monipuolistamista, voidaan poiketa harvennusmallista. Lehtipuusekoituksen ylläpitäminen tasaikäisrakenteisessa metsässä tuo vaihtelua kauko- ja lähimaisemaan.

Avohakkuulla on voimakas vaikutus maisemakuvaan. Muutoksella voi olla sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia maisemaan. Hakkuun seurauksena avautuu uusia näkymiä, jotka ovat aikaisemmin olleet puuston peittämiä.

Suomalainen maisema on metsäinen. Vesistöt luonnonmaisemina sekä taajamat, tiet ja pellot kulttuurimaisemina tuovat vaihtelevuutta laajoihin metsäalueisiin. Hyvin hoidettu maisema tuo alueille elinvoimaa ja lisää viihtyisyyttä. Talousmetsien maisema on jatkuvassa muutoksessa puuston kasvun ja käsittelyn seurauksena. Maisemanhoidon lähtökohtana ovat metsänomistajan tavoitteet sekä kasvupaikan laatu ja puuston rakenne. Yleisenä tavoitteena on metsänhoidon toimenpiteiden sopusointu kaukomaiseman kanssa ja lähimaiseman säilyttäminen viihtyisänä.

Metsämaiseman hoito

Suomalainen maisema on metsäinen. Vesistöt luonnonmaisemina sekä taajamat, tiet ja pellot kulttuurimaisemina tuovat vaihtelevuutta laajoihin metsäalueisiin. Hyvin hoidettu maisema tuo alueille elinvoimaa ja lisää viihtyisyyttä. Talousmetsien maisema on jatkuvassa muutoksessa puuston kasvun ja käsittelyn seurauksena. Maisemanhoidon lähtökohtana ovat metsänomistajan tavoitteet sekä kasvupaikan laatu ja puuston rakenne. Yleisenä tavoitteena on metsänhoidon toimenpiteiden sopusointu kaukomaiseman kanssa ja lähimaiseman säilyttäminen viihtyisänä. 

Uudistamisen ajankohta Metsikön uudistaminen on ajankohtaista silloin, kun metsänomistaja saa enemmän hyötyä sen uudistamisesta kuin edelleen kasvattamisesta. Tässä yhteydessä voidaan tarkastella erilaisia metsän tuottamia hyötyjä. Sellaisia ovat puunmyyntitulot, maisema, riista, virkistysmahdollisuudet ja luonnon monimuotoisuuden ylläpito. Uudistushakkuu ja sitä seuraavat työt uuden metsän aikaansaamiseksi muodostavat toimenpideketjun, josta riippuu seuraavan puusukupolven menestys ja tuotto. Investoinnit uuteen puusukupolveen ovat investointi tulevaisuuteen. Vaihtoehtoisia uudistushakkuutapoja ovat avo-, siemenpuu-, kaistale- ja suojuspuuhakkuut. Riistaa painottava metsänomistaja voi joutua punnitsemaan riistan hyödyksi tehdyn metsänkasvatusajan pidentämisen talousvaikutusten suhdetta riistalle mahdollisesti koituviin hyötyihin. Metsikön kasvatusaikaa pidentämällä metsänomistaja voi pidentää metsikön varvustopeitteistä aikaa ja ylläpitää maiseman peitteisyyttä. Tällöin kuitenkin harvennusten toteuttaminen ajallaan on tärkeää, jotta valaistusolosuhteet pysyvät varvikolle suotuisina. Metson soidinalueella metsän kasvatusajan pidentäminen voi tulla ajankohtaiseksi, kun metsänomistaja haluaa pitää soidinalueen peitteisyyden metsolle riittävänä. Avohakkuita on suositeltavaa välttää lintujen tärkeimpään pesimäaikaan touko–kesäkuussa lehtipuuvaltaisilla tuoreilla ja sitä viljavimmilla kankailla sekä korvissa ja rantametsissä. Uudistusalan rajaus Riistaeläinten suojautumismahdollisuudet paranevat, jos uudistushakkuualue voidaan rajata siten, että viereisten kuvioiden puustot ja uudistusalan säästöpuusto ehkäisevät pitkien avointen näkymien syntymistä. Uudistusalan rajauksessa tulisi välttää suoralinjaista rajaamista ja suosia epäsäännöllisen muotoisia uudistusaloja, jotka noudattelevat luonnollisia kuviorajoja. Ojitettujen metsien uudistushakkuualueilla ojien varret voi jättää hakkaamatta, jotta ehkäistään pitkien avointen näkymien syntymistä. Tällöin ojien varrella kasvavien tiheiden puustojen korjuu toteutetaan myöhemmin, esimerkiksi uudistamisvaiheen jälkeisen kasvatushakkuun yhteydessä tai viereisen kuvion harvennuksen yhteydessä. Uudistusalan valmistelu Uudistusalan raivauksen yhteydessä voidaan metsäkanalintuja ja pieneläimiä varten jättää uudistusalalle pieniä, enintään viiden aarin laajuisia alikasvoksen muodostamia riistatiheikköjä. Välttämällä tarpeetonta uudistusalan siistimistä ja suosimalla katajaa, pihlajaa ja muita marjovia lajeja voi tarjota riistalle mieluisaa ravintoa ja näkösuojaa. Metsänomistajan tavoitteiden painottuessa riistanhoitoon on raivaus suositeltavaa tehdä mahdollisimman lievänä. Säästöpuuryhmien alustat, kallionreunat, vaihettumisvyöhykkeet, pienvesien varret ja rantakaistat on suositeltavaa rajata pääsääntöisesti raivauksen ulkopuolelle. Esimerkkisuunnitelma riistalle tärkeän metsän ja pellon välisen vaihettumisvyöhykkeen hoidosta. Kuva: Forest KIT-sovellus. Säästöpuiden jättäminen riistanhoitoa painottaen Avohakkuualalle suositellaan jätettäväksi säästöpuuryhmiä metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti. Säästöpuuryhmät, tekopökkelöt, maapuut ja kuivuneet tai lahoavat pystypuut sekä riistatiheiköt tuovat vaihtelevuutta ja antavat elintilaa ja suojaa monille eliölajeille, kuten eläimille, kasveille, sienille ja sammalille. Riistanhoitoa painottavassa metsänkäsittelyssä säästöpuustoa voidaan jättää tavanomaista enemmän. Tällöin hakkuualalla sijaitsevien vaihettumisvyöhykkeiden, pienialaisten suopainanteiden, kosteikkojen sekä kitumaiden puustot on erityisesti suositeltavaa rajata hakkuun ulkopuolelle. Avohakkuita on suositeltavaa välttää lintujen tärkeimpään pesimäaikaan touko-kesäkuussa lehtipuuvaltaisilla tuoreilla ja sitä viljavimmilla kankailla, lehdoissa, korvissa ja rantametsissä.

# Riistan huomioiminen avohakkuussa

## Uudistamisen ajankohta

Metsikön uudistaminen on ajankohtaista silloin, kun metsänomistaja saa enemmän hyötyä sen uudistamisesta kuin edelleen kasvattamisesta. Tässä yhteydessä voidaan tarkastella erilaisia metsän tuottamia hyötyjä. Sellaisia ovat puunmyyntitulot, maisema, riista, virkistysmahdollisuudet ja luonnon monimuotoisuuden ylläpito.
Uudistushakkuu ja sitä seuraavat työt uuden metsän aikaansaamiseksi muodostavat toimenpideketjun, josta riippuu seuraavan puusukupolven menestys ja tuotto. Investoinnit uuteen puusukupolveen ovat investointi tulevaisuuteen. Vaihtoehtoisia uudistushakkuutapoja ovat avo-, siemenpuu-, kaistale- ja suojuspuuhakkuut.
Riistaa painottava metsänomistaja voi joutua punnitsemaan riistan hyödyksi tehdyn metsänkasvatusajan pidentämisen talousvaikutusten suhdetta riistalle mahdollisesti koituviin hyötyihin. Metsikön kasvatusaikaa pidentämällä metsänomistaja voi pidentää metsikön varvustopeitteistä aikaa ja ylläpitää maiseman peitteisyyttä. Tällöin kuitenkin harvennusten toteuttaminen ajallaan on tärkeää, jotta valaistusolosuhteet pysyvät varvikolle suotuisina. Metson soidinalueella metsän kasvatusajan pidentäminen voi tulla ajankohtaiseksi, kun metsänomistaja haluaa pitää soidinalueen peitteisyyden metsolle riittävänä.

Avohakkuita on suositeltavaa välttää lintujen tärkeimpään pesimäaikaan touko–kesäkuussa lehtipuuvaltaisilla tuoreilla ja sitä viljavimmilla kankailla sekä korvissa ja rantametsissä.

# Riistan huomioiminen avohakkuussa

## Uudistusalan rajaus

Riistaeläinten suojautumismahdollisuudet paranevat, jos uudistushakkuualue voidaan rajata siten, että viereisten kuvioiden puustot ja uudistusalan säästöpuusto ehkäisevät pitkien avointen näkymien syntymistä. Uudistusalan rajauksessa tulisi välttää suoralinjaista rajaamista ja suosia epäsäännöllisen muotoisia uudistusaloja, jotka noudattelevat luonnollisia kuviorajoja. Ojitettujen metsien uudistushakkuualueilla ojien varret voi jättää hakkaamatta, jotta ehkäistään pitkien avointen näkymien syntymistä. Tällöin ojien varrella kasvavien tiheiden puustojen korjuu toteutetaan myöhemmin, esimerkiksi uudistamisvaiheen jälkeisen kasvatushakkuun yhteydessä tai viereisen kuvion harvennuksen yhteydessä.

# Riistan huomioiminen avohakkuussa

## Uudistusalan valmistelu

Uudistusalan raivauksen yhteydessä voidaan metsäkanalintuja ja pieneläimiä varten jättää uudistusalalle pieniä, enintään viiden aarin laajuisia alikasvoksen muodostamia riistatiheikköjä. Välttämällä tarpeetonta uudistusalan siistimistä ja suosimalla katajaa, pihlajaa ja muita marjovia lajeja voi tarjota riistalle mieluisaa ravintoa ja näkösuojaa. Metsänomistajan tavoitteiden painottuessa riistanhoitoon on raivaus suositeltavaa tehdä mahdollisimman lievänä. Säästöpuuryhmien alustat, kallionreunat, vaihettumisvyöhykkeet, pienvesien varret ja rantakaistat on suositeltavaa rajata pääsääntöisesti raivauksen ulkopuolelle.

# Riistan huomioiminen avohakkuussa

## Säästöpuiden jättäminen riistanhoitoa painottaen

Avohakkuualalle suositellaan jätettäväksi säästöpuuryhmiä metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti. Säästöpuuryhmät, tekopökkelöt, maapuut ja kuivuneet tai lahoavat pystypuut sekä riistatiheiköt tuovat vaihtelevuutta ja antavat elintilaa ja suojaa monille eliölajeille, kuten eläimille, kasveille, sienille ja sammalille.
Riistanhoitoa painottavassa metsänkäsittelyssä säästöpuustoa voidaan jättää tavanomaista enemmän. Tällöin hakkuualalla sijaitsevien vaihettumisvyöhykkeiden, pienialaisten suopainanteiden, kosteikkojen sekä kitumaiden puustot on erityisesti suositeltavaa rajata hakkuun ulkopuolelle. Avohakkuita on suositeltavaa välttää lintujen tärkeimpään pesimäaikaan touko-kesäkuussa lehtipuuvaltaisilla tuoreilla ja sitä viljavimmilla kankailla, lehdoissa, korvissa ja rantametsissä.

Metsän kasvattaminen tasaikäisenä tarkoittaa menetelmää, jossa metsänhoidon elinkaari muodostuu eri kehitysvaiheista, esimerkkinä metsän uudistamisvaihe, taimikkovaihe sekä nuoren ja varttuneen kasvatusmetsikön vaiheet. Tasaikäisrakenteisessa metsän kasvatuksessa kannattaa kehitysvaiheesta riippumatta säilyttää riistalle tärkeitä rakenteita ja rakennevaihteluita. Nämä voivat olla tiheikköjä, erirakenteisia kohtia kuviolla ja mustikkavarvikon laikkuja. Avohakkuussa on riistan kannalta tärkeää valita sopiva metsänuudistamisen ajankohta, uudistusalan rajaus ja valmistelu sekä säästöpuiden määrä.

Metsänviljelyyn tähtäävä uudistushakkuu

Riistan suosiminen metsänhoidossa ja hakkuissa 

Metsän kasvattaminen tasaikäisenä tarkoittaa menetelmää, jossa metsänhoidon elinkaari muodostuu eri kehitysvaiheista, esimerkkinä metsän uudistamisvaihe, taimikkovaihe sekä nuoren ja varttuneen kasvatusmetsikön vaiheet. Tasaikäisrakenteisessa metsän kasvatuksessa kannattaa kehitysvaiheesta riippumatta säilyttää riistalle tärkeitä rakenteita ja rakennevaihteluita. Nämä voivat olla tiheikköjä, erirakenteisia kohtia kuviolla ja mustikkavarvikon laikkuja. Avohakkuussa on riistan kannalta tärkeää valita sopiva metsänuudistamisen ajankohta, uudistusalan rajaus ja valmistelu sekä säästöpuiden määrä.

Riistan huomioiminen avohakkuussa

Kohteen soveltuvuus jatkuvaan kasvatukseen Kohteen soveltuvuutta eri kasvatustapoihin voidaan aluksi arvioida oheisen taulukon mukaisesti, jossa asiaa tarkastellaan uudistumisen kannalta. Biologiset tekijät määrittävät, kuinka hyvin eri kasvatustavat soveltuvat eri kasvupaikoille. Perusedellytykset on aina syytä tarkistaa ennen muiden valintaan liittyvien tekijöiden selvittämistä kuten muissakin metsänhoidon valinnoissa. Puuston elinvoimaisuus ja maapohjan taimettumisherkkyys kertovat soveltuvuudesta Periaatteessa kaikkia metsiä voidaan kehittää erirakenteisuuden suuntaan, mikäli metsänomistaja sitä haluaa. Parhaiten lähtökohdaksi sopii elinvoimainen terve puusto, jossa on jo valmiiksi vaihtelevan kokoista puustoa. Turvemaat, etenkin ojitetut korvet ovat usein kivennäismaita otollisempia kohteita jatkuvaan kasvatukseen. Kaksijaksoinen metsä voi toimia sekä jaksollisen että jatkuvan kasvatuksen lähtökohtana. Jatkuvaa kasvatusta ei suositella metsikköön, jossa esiintyy juurikääpää. Suositeltavaa on tällöin puulajin vaihto viljelyllä havupuusta lehtipuuksi. Hoitamaton "riukuuntunut" metsä, jossa pienemmät puut ovat huonokuntoisia ylitiheyden vuoksi, on jatkuvan kasvatuksen lähtökohtana vaikea. Vaativa lähtökohta on myös hoidettu, tasaiseksi käsitelty yksijaksoinen metsä, jossa ei ole eri-ikäismetsän rakennepiirteitä. Ne kehittyvät ajan myötä, kun puustoa käsitellään jatkuvaan kasvatukseen tähtäävin menetelmin. Kun jatkuvan kasvatuksen lähtökohtana on rakenteeltaan tasainen yksijaksoinen metsä, puuston tulisi olla niin vanhaa, että se siementää, eli käytännössä varttunutta kasvatusmetsää. Tätä nuoremman puuston käsittely harvaksi ja epätasaisuutta suosien vähentää puuntuotosta eikä ole taloudellisesti kannattavaa. Puiden elinvoimaisuuteen ja etenkin latvusten kuntoon on kiinnitettävä huomiota myös siementuotannon varmistamiseksi. Paksu kunttakerros, tai turvemaalla raakahumuskerros sekä esim. rehevä heinäkasvillisuus estävät taimettumista,&nbsp;mikä on otettava huomioon kohdevalinnassa. Pohjois-Suomessa hyvät siemenvuodet toistuvat harvoin, jolloin taimettuminen voi viedä paljon aikaa.&nbsp;Kevyellä maanmuokkauksella tai täydennysistutuksella on mahdollista lisätä uudistumista kohteilla, joilla vallitsevat olosuhteet ovat epäedulliset luontaiselle taimettumiselle. Kuusialikasvosjakson hyödyntäminen jatkuvassa kasvatuksessa Metsä, jossa on valmis kasvupaikalle sopiva alikasvos, on yleensä helppo lähtökohta tähdättäessä jatkuvaan kasvatukseen, etenkin jos puustossa on jo luonnostaan suuri kokovaihtelu.&nbsp;Rakenteen kehittämiseen vaikuttavat esimerkiksi puulajien ominaisuudet ja kasvunopeus. Ylispuustoa harvennetaan useassa vaiheessa, jolloin metsän rakenne säilyy vaihtelevampana ja pienemmän puuston kehitys nopeutuu. Alikasvoksen kehitys on sitä hitaampaa mitä tiheämpänä ylispuusto pidetään. Kuusen taimet kasvavat varsin hyvin varjostavan lehtipuuston alla. Sen sijaan männyn ja koivun taimet sietävät huonosti varjostusta. Alikasvospuuston mahdollisessa harvennuksessa vältetään puiden kokoerojen tasoittamista. Käsittelyissä sallitaan puuston pituusvaihtelua ja aukkoisuutta. Myös nuorta puustoa harvennettaessa poistetaan erikokoisia puita, ei pelkästään pieniä. Myöhemmissä käsittelyissä käytetään poiminta- ja pienaukkohakkuita kasvatustavoitteen, puuston ja kasvupaikan mukaan. Luonnon monimuotoisuutta huomioidaan muun muassa säästöpuita jättämällä. Kuusialikasvoksen muodostamat tiheiköt edistävät metsälintujen ja riistan hyvinvointia. Monipuolinen lajisto lisää alueen viihtyisyyttä luonnossa liikkujalle. Alikasvoksen ja pienten puiden säästäminen vaikeuttaa puunkorjuuta, mikä lisää korjuukustannuksia. Se on kuitenkin välttämätöntä, koska alikasvoksen tuhoutumisesta seuraisi merkittävä vahinko jatkuvan kasvatuksen toteutukselle ja kannattavuudelle. Varttuneet ja uudistuskypsät metsät ilman alikasvosta tähdättäessä jatkuvaan kasvatukseen Suositellun uudistamisajankohdan saavuttanut tasaikäisrakenteinen, latvustoltaan sulkeutunut kuusikko on jatkuvan kasvatuksen kannalta hankala. Kunnollisen alikasvoksen saaminen sinne voi viedä vuosikymmeniä. Varttunutta tasaikäistä metsää voidaan lähteä kehittämään jatkuvan kasvatuksen metsäksi luontaisesti uudistushakkuun tai poiminta- ja pienaukkohakkuiden kautta. Tiheässä metsässä voidaan tehdä ensin väljennyshakkuu tämän tueksi. Männiköissä muutos voidaan toteuttaa niin sanotulla ylispuukasvatuksen siemenpuuhakkuilla. Kuusikoissa muutos voidaan toteuttaa suojuspuuhakkuuna, jonka jälkeen suojuspuustoa harvennetaan poimintahakkuin. Alkuvaiheessa on hyvin tärkeää huolehtia puuston tuulenkestävyydestä. Kasvamaan jätetään metsikön tuulenkestävimpiä puita, joita ovat pituuteensa nähden paksut puut. Voimakas harvennus, jossa jäljelle jää honteloita pienempiä puita, johtaa suureen tuulituhoriskiin. Tiheää metsää ei pidä hakata kerralla harvaksi. Lähtökohtana jatkuvalle kasvatukselle on tässä kuusivaltainen metsä, jossa on alikasvosta. Alikasvoksen kehittymistä on edistetty väljennyshakkuulla. Kuva: Juha Varhi, © Tapio. Ylispuustoa on harvennettu, jolloin taimet saavat lisää kasvutilaa. Hakkuussa on jätetty vielä melko paljon suuria puita. Niiden määrää vähennetään seuraavassa poimintahakkuussa. Kuva: Juha Varhi, © Tapio. Jatkuvaan kasvatukseen tähtääminen ojitetuissa suometsissä Ojitetuilla mäntyvaltaisilla puolukka- ja varputurvekankailla suositellaan ensisijaisesti erilaisia pienaukko- ja kaistalehakkuita sekä niiden ja ylispuukasvatuksen yhdistelmiä, joilla voidaan ylläpitää metsän peitteisyyttä. Ojitetuilla kuusivaltaisilla kohteilla on mahdollista siirtyä melko nopeasti jatkuvaan kasvatukseen esimerkiksi poimintahakkuita soveltamalla. Puuston peitteisyyttä voidaan ylläpitää ojitetuissa korvissa myös kaistale- ja pienaukkohakkuin sekä niiden ja poimintahakkuiden yhdistelmillä. Myös monet II-tyypin mäntyvaltaiset turvekankaat ovat kuusialikasvosten ansiosta hyviä poimintahakkuin käsiteltäviä, jatkuvan kasvatuksen kohteita. Vaihtoehtona siirtymiselle on niissä ylispuuhakkuu, jolla vapautetaan alikasvosSaarinen M., Valkonen S., Sarkkola S., &amp;amp; ym. (2020). Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet ojitetuilla turvemailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli id 10372. Jatkuvassa kasvatuksessa puusto on vaihtelevan kokoista ja ryhmittäistä. Kuva: © Airi Matila.

Jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilyy koko ajan peitteisenä ja metsän uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvokseen. Jatkuvassa kasvatuksessa pyritään vaihtelevaan puuston rakenteeseen, jonka ylläpitoon käytetään harvennus, poiminta-, pienaukko- ja kaistalehakkuita sekä siemenpuu- ja ylispuuhakkuita.

Kuusi- tai mäntyvaltaisen metsän jatkuvassa kasvatuksessa on tavoitteena puuston laaja ikä- ja kokojakauma, joka saadaan aikaan luontaista uudistumista ja alikasvosta hyödyntämällä. Metsän kehittäminen erirakenteiseksi vaatii aikaa. Siihen vaikuttavat keskeisesti metsän ominaisuudet ja puuston ja alikasvoksen aikaisempi käsittely.

Asiasanahaku

Hakutulokset hakusanalle “metsän viljely”

Hoitamattoman nuoren metsän hoidon suunnittelu ja vaihtoehdot

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

Ensiharvennus hoitamattomassa metsässä

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Monimuotoisuuden rakennepiirre

Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle

Metsän terveys

Metsämaiseman hoito

Riistan huomioiminen avohakkuussa

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Jatkuvaan kasvatukseen tähtääminen

Ensiharvennus hoidetussa kuusivaltaisessa metsässä

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Haku ja valikko