Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot | Metsänhoidon suositukset

Keskeiset metsän hakkuisiin ja jatkuvaan kasvatukseen liittyvät taulukot:

Energiapuun korjuu
Ensiharvennus
Myöhemmät harvennukset
Uudistushakkuut
Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ja menetelmät

Energiapuun korjuu

Taulukot artikkeleissa:

Kokopuun korjuukohteen valinta
Kokopuun korjuukohteen valinta
Kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat sekä vastaavat turvemaat	Kyllä
Kuivat kankaat ja karukkokankaat sekä vastaavat turvemaat	Ei
Kivennäismaiden kuusivaltaiset metsät, joissa kuusen osuus runkoluvusta on ennen harvennusta yli 75 %	Ei

Hakkuutähteen ja kantojen korjuun kohdevalinta, uudistusalat
	Hakkuutähteen korjuu	Kantojen korjuu
Kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat sekä vastaavien turvemaiden muuttumat¹	Kyllä	Kyllä
Puolukka-, mustikka- ja ruohoturvekankaat	Kyllä	Ei
Kuivat kankaat ja karukkokankaat sekä jäkälä- ja varputurvekankaat	Ei	Ei
Kallioiset, lohkareiset, runsaskiviset sekä jyrkän rinteen kasvupaikat	Ei	Ei
Pohjavesialueet, luokat 1-2	Kyllä	Ei

Kyllä: soveltuu korjuukohteeksi

Ei: ei suositella korjuukohteeksi

¹Varauksin, huuhtoumariski otettava huomioon.

Poikkeukset:

- Jos uudistusalalla on männyn juurikääpää, kantoja voidaan korjata kaikilla kivennäismaan kasvupaikoilla karukkokankaita ja pohjavesialueita lukuun ottamatta.

- Boorin puutoksesta kärsivistä kuusikoista hakkuutähteet ja kannot voidaan korjata, jos puuston ravinnetasapaino turvataan boorilannoituksella.

Taulukko: Hoitamattoman nuoren kasvatusmetsän käsittelyvaihtoehdot. Hoitamattomien nuorien puustojen tyypillisimmät lähtötilanteet sekä hoidon suunnittelu ja toteutus.
Lähtötilanne	Havupuille uudistetut, hieskoivujen tai muiden lehtipuiden valtaamat alat -Kuuselle uudistetut alat, joissa lehtipuusto on valtapuuna kuusten jäätyä kasvussa jälkeen. -Männylle uudistetut alat, joissa männyt ovat jääneet kasvussa jälkeen tai lähes hävinneet. -Sekametsiksi kehittyneet alat, joissa taloudellisesti vähäarvoisten lehtipuiden osuus on suuri ja puusto on suositusta tiheämpi.	Ylitiheät, riukuuntuneet tai lähes riukuuntuneet metsät -Ylitiheänä kasvaneet kuusikot. -Männiköt ja rauduskoivikot, joissa puuston latvukset ovat supistuneet voimakkaasti. -Ylitiheät, hieskoivulle luontaisesti uudistuneet metsiköt.
Hoidon suunnittelu	-Arvioidaan, onko kohteella riittävästi tukkipuiden kasvatukseen soveltuvia puita tasaisesti jakautuneena (vähintään 400-500 kpl/ha) tai onko valtapuuston alla kehityskelpoinen kuusialikasvos. -Kasvupaikasta riippuen hakkuussa suositaan kuusta ja rauduskoivua.	-Jätetään kasvamaan laadultaan parhaat puut, jotka ovat latvukseltaan elinvoimaisia. -Jos puusto on riukuuntunut, harvennus tehdään tuuli- ja lumituhoriskin takia lievänä ja mieluiten kahdessa eri vaiheessa. -Kasvatetaan tiheä hieskoivikko ilman harvennuksia lyhyellä kiertoajalla tai harvennetaan se verhopuustoksi kuusen taimikolle. Hyödynnetään koivikon alle mahdollisesti syntynyt kuusialikasvos, jota tarvittaessa täydennetään istuttamalla kuusta.
Vaihtoehtoiset toimenpideketjut	Jos puuston valtapituus on yli 12 metriä tai se on pahoin riukuuntunut, -korjuun mahdollistava ennakkoraivaus tehdään heti ja lievä harvennus 1-5 vuoden kuluttua raivauksesta. Toinen harvennus tehdään harvennusmallin mukaisesti. Jos puuston valtapituus on alle 12 metriä, -korjattaviksi kelpaamattomat puut raivataan ja lievä harvennus tehdään joko metsurityönä tai koneellisesti. Toinen harvennus tehdään harvennusmallin mukaisesti. -vaihtoehtoisesti raivataan puusto suositeltavaan kasvatustiheyteen ja ensiharvennus tehdään normaalisti suosituksen mukaisessa valtapituudessa. Jos puusto on lehtipuuvaltainen ja tukkipuuksi kasvatuskelpoisia puita on hehtaarilla alle 400-500 tai kohteella ei ole kehityskelpoista kuusialikasvosta, -harkitaan puuston kasvattamista ilman harvennuksia uudistushakkuuseen asti. Vaihtoehtoisesti vajaatuottoinen metsä voidaan myös uudistaa.

Takaisin alkuun

Ensiharvennus

Taulukot artikkeleissa:

Taulukon suurempaa runkolukusuositusta sovelletaan, kun puusto on valtapituuden alarajalla. Harvennustaulukkoa matalammat kasvatustiheydet johtavat kasvutappioihin.

Runkoluvut on ilmoitettu koko kuviolle, johon sisältyvät myös ajourat. Runkolukuun tulkitaan metsälain mukaisesti elinvoimaiset puut, jotka ovat rinnankorkeudeltaan vähintään 7 cm paksuja ja pituudeltaan vähintään puolet vallitsevan puuston pituudesta.

Takaisin alkuun

Eteläinen ja keskinen Suomi

Ensiharvennus eteläisessä ja keskisessä Suomessa

Ensiharvennuksen ajankohta ja runkoluku hakkuun jälkeen hoidetussa nuoressa kasvatusmetsässä eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Männiköissä ensiharvennus voidaan toteuttaa myös laatuharvennuksena ja kuusikoissa yhden myöhemmän harvennuksen kiertoaikaan perustuvalla suosituksella.
Kasvupaikka tai harvennustapa	Valtapituus (m)	Runkoluku (kpl/ha)
Mänty Tuore kangas ja mustikkaturvekangas Kuivahko kangas ja puolukkaturvekangas Kuiva kangas ja varputurvekangas Laatuharvennus ¹	13–15 13–15 12–14 10-12	1200–1000 1200–1000 1100–900 1400-1200
Kuusi Lehtomainen ja tuore kangas sekä ruoho- ja mustikkaturvekangas Yksi harvennus kiertoaikana ²	13–15 15–16 16–17	1200–1000 1000–900 800–700
Rauduskoivu Lehtomainen ja tuore kangas	13–15	800–700
Hieskoivu Ruoho- ja mustikkaturvekangas Runsastyppinen puolukkaturvekangas.³	13–15 13–15	1300–1000 1300–1000

¹Suositaan laadukkaita pienioksaisia runkoja

²Lähtötiheys 1200–1500 kpl/ha

³Taimikonhoito on tehty.

Takaisin alkuun

Pohjoinen Suomi

Ensiharvennus pohjoisessa Suomessa

Ensiharvennuksen ajankohta ja runkoluku hakkuun jälkeen hoidetussa nuoressa kasvatusmetsässä pohjoisessa Suomessa.
Puulaji ja kasvupaikka	Valtapituus (m)	Runkoluku (kpl/ha)
Mänty Tuore kangas ja mustikkaturvekangas Kuivahko kangas ja puolukkaturvekangas Kuiva kangas ja varputurvekangas	11–14 11–14 11–14	1200–1000 1200–900 1100–900
Kuusi Lehtomainen kangas ja ruohoturvekangas Tuore kangas ja mustikkaturvekangas	11–14 11–14	1300–1000 1300–1000
Hieskoivu¹ Ruoho- tai mustikkaturvekangas Runsastyppinen puolukkaturvekangas	12–14 12–14	1300–1000 1300–1000

¹ Taimikonhoito on tehty. Ensiharvennus on tarpeen vain, jos halutaan edistää kuusialikasvoksen kehitystä.

Takaisin alkuun

Sekametsät

Sekametsän ensiharvennus eteläisessä ja keskisessä Suomessa.

Kuusi- ja mäntyvaltaisessa sekametsässä pääpuulajin osuus on yli 75 prosenttia. Muissa sekametsätyypeissä mainittujen puulajien osuus on 25-75 prosenttia.

Sekametsän ensiharvennuksen ajankohta ja runkoluku hakkuun jälkeen hoidetussa nuoressa kasvatusmetsässä eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Kasvatusmetsät, joissa on mäntyä kasvatetaan muita tiheämpänä. Vastaavasti sekametsät, joissa on koivua, kasvatetaan harvempana.
Sekametsän tyyppi	Kasvupaikka	Valtapituus (m)	Runkoluku (kpl/ha)
Kuusivaltainen	Lehtomainen kangas ja ruohoturvekangas Tuore kangas ja mustikkaturvekangas	13–16 13–16	1100–900 1100–900
Kuusi-mänty	Tuore kangas ja mustikkaturvekangas Puolukkaturvekangas	13–15 13–15	1100–900 1100–900
Kuusi-rauduskoivu	Lehtomainen kangas Tuore kangas	13–15 13–15	1000–800 1000–800
Mäntyvaltainen	Tuore kangas ja mustikkaturvekangas Kuivahko kangas ja puolukkaturvekangas	13–15 13–15	1100–900 1100–900
Mänty-rauduskoivu	Tuore kangas ja mustikkaturvekangas	13–15	1000–900

Takaisin alkuun

Hoitamattomat nuoret metsät

Hoitamattomien metsien ensiharvennus koko Suomessa.

Hoitamattoman nuoren kasvatusmetsän suositeltava runkoluku hakkuun jälkeen. Runkoluvut on ilmoitettu koko kuviolle, johon sisältyvät myös ajourat.
Pääpuulaji ja kasvupaikka	Runkoluku (kpl/ha), kun valtapituus 10–11 m	Runkoluku (kpl/ha), kun valtapituus 11–13 m
Mänty Tuore kangas ja mustikkaturvekangas Kuivahko kangas ja puolukkaturvekangas Kuiva kangas ja varputurvekangas	1200- 1400¹ 1100 - 1300¹ 1000 - 1200	1100 - 1300¹ 1000 - 1200² 900 - 1100
Kuusi Lehtomainen kangas ja ruohoturvekangas Tuore kangas ja mustikkaturvekangas	1200 - 1400³ 1200 - 1400³	1000 - 1200³ 1000 - 1200³
Rauduskoivu Lehtomainen ja tuore kangas Vaihtoehdot: Harvennetaan tiheyteen 900–1 100 kpl/ha, jonka jälkeen kaksi harvennusta ennen päätehakkuuta. Harvennetaan tiheyteen 700–800 kpl/ha, jonka jälkeen yksi myöhempi harvennus ennen päätehakkuuta. Jos rauduskoivun alla on kasvatuskelpoinen alikasvoskuusikko, tehdään ensiharvennus vielä voimakkaampana.
Hieskoivu Ruohoturvekangas tai mustikkaturvekangas Vaihtoehdot: Voidaan kasvattaa lyhyellä kiertoajalla ilman harvennuksia. Harvennetaan tiheyteen 1 500–2 500 kpl/ha, minkä jälkeen ei enää harvenneta. Jos eteläisessä ja keskisessä Suomessa oleva kohde sisältää vanerikoivuainesta, harvennetaan ensin tiheyteen 1 200–1 300 kpl/ha ja myöhemmin vielä toisen kerran. Jos alla on kasvatuskelpoinen kuusentaimikko, harvennetaan tiheyteen 800–1 000 kpl/ha. Hieskoivut voidaan poistaa, kun kuusten pituus on 3–4 metriä.

¹Sisältää sekapuustona hyviä koivuja n 10 % ja kasvatuskelpoisia kuusia.

²Sisältää sekapuustona yksittäisiä hyviä koivuja ja kuusia.

³Sisältää sekapuustona hyviä koivuja n. 10 %.

Takaisin alkuun

Myöhemmät harvennukset

Harvennusmallitaulukot löytyvät oman hakutoimintonsa kautta. Saatavilla olevat mallit: alaharvennus, yläharvennus, sekametsän harvennus, pidennetty kiertoaika. Hae harvennusmalleja(ulkoinen linkki).

2006 julkaistut harvennusmallit on arkistoitu: Vanhat harvennusmallit (2006-2023)

Takaisin alkuun

Uudistushakkuut

Taulukot artikkeleissa:

Uudistamisläpimitta(ulkoinen linkki)

Tuottovaatimuksen ollessa 2–3 % puusto suositellaan uudistettavaksi, kun metsikön keskiläpimitta on 1,3 metrin korkeudella taulukon mukainen. Uudistamispäätöstä varten on hyvä tehdä laskelma suhteellisesta arvokasvusta tapauskohtaisesti, jolloin on mahdollista ottaa tarkemmin huomioon muun muassa metsänomistajan asettama tuottovaatimus.
Metsikkökuvion pääpuulaji, kasvupaikka		Eteläinen Suomi	Keskinen Suomi	Pohjoinen Suomi
		Puuston keskiläpimitta¹, cm
Mänty	Tuore tai viljavampi kangas ja mustikkaturvekangas	26–32	24–28	23–27
	Kuivahko kangas ja puolukkaturvekangas	25–30	23–27	22–26
	Kuiva kangas ja varputurvekangas	22–26	22–25	21–25
Kuusi	Lehtomainen tai viljavampi kangas ja ruohoturvekangas	28–32	26–30	23–26
Kuusi	Tuore kangas ja mustikkaturvekangas	26–30	25–28	22–25
Rauduskoivu	Lehtomainen tai viljavampi kangas	28–32	27–30	21–23
Rauduskoivu	Tuore kangas	27–30	26–28	21–23

¹Pohjapinta-alalla painotettu

Takaisin alkuun

Hieskoivikon uudistaminen

Hieskoivikon uudistamisajankohdan valinnassa voidaan käyttää perusteena puuston ikää.

Hieskoivu suositellaan uudistettavaksi, kun metsikön keski-ikä on taulukon mukainen. Hieskoivun kasvu ja laatu heikkenevät puuston ikääntyessä.
Metsikkökuvion pääpuulaji, kasvupaikka	Eteläinen Suomi	Keskinen Suomi	Pohjoinen Suomi
	Puuston keski-ikä, v
Hieskoivu Kivennäismaat Turvemaat¹	40–50 50–60	40–50 50–60	40–50 50–60

¹Jos puuston laatu on riittävä tukkipuun kasvatukseen.

Takaisin alkuun

Heikosti kasvaneiden puustojen uudistaminen

Heikosti kasvaneiden puustojen uudistamisajankohdan valinnassa voidaan käyttää perusteena puuston ikää.

Metsiköissä, jotka ovat epätasaisia, pitkään harventamatta olleita tai muutoin heikosti kasvaneita, puusto suositellaan uudistettavaksi taulukon mukaisessa iässä. Tällaisen puuston keski-iän määrittäminen voi olla vaikeaa. Viljavalla kasvupaikalla voidaan harkita myös metsikön harvennusta, jos puusto on terve ja elpymiskykyinen.
Metsikkökuvion pääpuulaji, kasvupaikka	Eteläinen Suomi	Keskinen Suomi	Pohjoinen Suomi
	Puuston keski-ikä, v
Mänty Lehtomainen kangas Tuore kangas Kuivahko kangas Kuiva kangas	70 + 70 + 80 + 90+	80 + 80 + 90 + 100 +	90 + 90 + 100 + 120 +
Kuusi Lehtomainen kangas Tuore kangas	60 + 70 +	70 + 80 +	100 + 110 +
Rauduskoivu Kivennäismailla	60 +	60 +	60 +

Takaisin alkuun

Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ja menetelmät

Taulukot artikkeleissa:

Viitteellinen puuston pohjapinta-ala (PPA) ennen jatkuvan kasvatuksen hakkuuta ja sen jälkeen. Jos lähtökohtana on tiheä metsä, ei hakkuuta tule tehdä metsätuhoriskin vuoksi kerralla liian voimakkaasti.
		PPA ennen hakkuuta, m²/ha	PPA hakkuun jälkeen eteläisessä Suomessa, m²/ha	PPA hakkuun jälkeen keskisessä Suomessa, m²/ha	PPA hakkuun jälkeen pohjoisessa Suomessa, m²/ha
Kuusivaltaiset metsät, suositus	Tuore kangas¹	≥ 20	n. 11	n. 10	n. 9
Kuusivaltaiset metsät, suositus	Lehtomainen kangas¹	≥ 22	n. 12	n. 11	n. 10
Säännösten mukainen vähimmäis-PPA eli ns. lakiraja	Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat		10	9	8 (7²)
Säännösten mukainen vähimmäis-PPA eli ns. lakiraja	Mustikka- ja sitä ravinteikkaammat ojitetut turvekankaat		8	7,2	6,4(5,6²)
Mäntyvaltaiset metsät, suositus	Kuiva kangas¹		***	***	***
Mäntyvaltaiset metsät, suositus	Kuivahko kangas¹		***	***	***
Säännösten mukainen vähimmäis-PPA eli ns. lakiraja	Kuivahkot tai sitä karummat kankaat		9	8	6(5²)
Säännösten mukainen vähimmäis-PPA eli ns. lakiraja	Puolukka- ja sitä karummat ojitetut turvekankaat		7,2	6,4	4,8(4²)

¹ja vastaavat turvemaat. Ojitetuilla turvemailla ojien osuus otetaan huomioon, jolloin PPA on alhaisempi. Ojitettujen turvekankaiden lakirajaan nähden suositellaan kuitenkin jätettäväksi noin 1 m²/ha korkeampi PPA.

²Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä ja Muonio, Salla, Savukoski, ja Sodankylä

***Männikön siemenpuuhakkuussa jätetään 50–100 runkoa/ha. Puuston pohjapinta-alalle ei ole määritelty tavoitetta. Jos puuston määrä alittaa taulukossa esitetyn vähimmäis-PPA:n, metsälain mukaan kyse on uudistushakkuusta.

Jatkuva kasvatus kasvupaikan ja käsittelyalan nykyisen puulajin (kuusi) mukaan.
Kasvupaikka	Käsittelymenetelmä	Erityistä
Lehtomainen kangas¹ Tuore kangas	Poiminta- ja pienaukkohakkuu	Puustoa käsitellään poimintahakkuin. Pienaukkoja tarvitaan lehtipuuston uudistumisedellytysten turvaamiseksi ja silloin, kun taimettumista ja olemassa olevien alikasvosten kehitystä halutaan nopeuttaa. Taimikon varhaisperkaus tai taimikonharvennus voivat olla tarpeen pienaukoissa. Pienaukon koon kasvaessa heinittymisriski suurenee etenkin lehtomaisella kankaalla. Puuston voimakas harventaminen pienaukkojen välialueilla lisää voimakkaasti tuulituhoriskiä.
Ruohoturvekangas Mustikkaturvekangas Ojittamattomat korvet²	Poiminta- ja pienaukkohakkuu puuston mukaan	Vaihtelevan puustorakenteen aikaansaamiseksi tai ylläpitämiseksi: 1) Niukasti taimia sisältäviin, tasarakenteisiin kohtiin erikokoisia pienaukkoja ja niiden välistä puustoa harvennetaan. Tuulituhoriski otettava huomioon. 2) Taimiryhmien kohdalle pienaukkoja ja poimintahakkuuta sen mukaan, minkä kokoisia ja kuinka erirakenteisia taimiryhmät ovat. 3) Valmiiksi erirakenteisissa kohdissa poimintahakkuu 4) Pienaukkohakkuiden tekemiseksi ei tasarakenteista metsää tarvitse kasvattaa päätehakkuuvaiheeseen asti, puuston rakennemuutosta voidaan edistää jo eri harvennusvaiheissa. Pienetkin aukot taimettuvat yleensä hyvin. Korpijuotit käsitellään kaistalehakkuin. Taimettuminen voi olla usein niin runsasta, että tarvitaan taimikonhoitoa. Hieskoivu voi runsastua aukoissa tai harvassa metsässä, riittävän kuusentaimiaineksen muodostuessa samanaikaisesti voidaan hieskoivua hyödyntää verhopuustona. Pintakasvillisuus voimistuu viljavissa korvissa ja turvekankailla pienaukkohakkuun jälkeen sitä todennäköisemmin, mitä suurempia aukot ovat. Pienaukon halkaisijan määritys valtapuustoon pituuden mukaan.

¹Voidaan soveltaa myös kuusivaltaisiin lehtoihin tapauskohtaisesti. Huomioitava, että merkittävä osa lehdoista on eriasteisen suojelun piirissä.

²Kohteet, joilla ei ole erityistä merkitystä luonnon monimuotoisuudelle.

Jatkuva kasvatus kasvupaikan ja käsittelyalan nykyisen pääpuulajin (mänty) mukaan.
Kasvupaikka	Käsittelymenetelmä	Erityistä
Tuore kangas	Ylispuukasvatus	Siemenpuuhakkuussa jätetään isoja puita 50-150 kpl/ha. Maanmuokkaus lisää taimettumista. Kuusialikasvos hyödynnetään täysimääräisesti. Männiköt kuusettuvat yleensä luonnostaan kohtalaisen viljavilla kasvupaikoilla. Isoja puita ei poisteta kerralla, vaan harvennetaan useamman kerran, osa säästetään kiertoajan loppuun asti, jolloin tehdään siemen- tai suojuspuuhakkuu. Vaihtoehdot: 1) Käsitellään taimikonhoidoin ja harvennuksin kuten tasaikäiskasvatuksessakin, jolloin nuori puusto kehittyy tasaisena. Ylispuustoa harvennetaan, mutta säilytetään koko ajan puustoisuuden säilyttämiseksi ja tuotetaan järeää laatupuuta. 2) Kuten edellisessä kohdassa, mutta tähdätään epätasaiseen rakenteeseen maiseman tai luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Ylispuustoa säilytetään enemmän. Taimikkoon syntyy tällöin puiden kokoeroja ja ryhmittäisyyttä, jotka säilytetään taimikonhoidoissa. Voidaan tehdä poiminnan tyyppisiä hakkuita, kun rakenne on kehittynyt.
Kuivahko kangas	Ylispuukasvatus (poimintahakkuu)	Voidaan kasvattaa ylispuukasvatuksena kuten edellä tuoreen kankaan männikköä. Pohjois-Suomen karuissa männiköissä on luontaisesti erirakenteisuutta, jolloin puuston käsittelyyn sopii poimintahakkuu. Kuivuus ja ravinteiden puute rajoittavat kuusen kasvua tukkipuuksi. Kuusen kasvattamista harkitaan tapauskohtaisesti esimerkiksi maisemasyistä.
Kuiva kangas	Ylispuukasvatus (poimintahakkuu)	Voidaan kasvattaa ylispuukasvatuksena kuten edellä tuoreen kankaan männikköä. Pohjois-Suomen karuissa männiköissä on luontaisesti erirakenteisuutta, jolloin puuston käsittelyyn sopii poimintahakkuu.
Mustikkaturvekangas Ojittamattomat korvet¹	Poiminta- ja pienaukkohakkuu	Männiköt kuusettuvat yleensä luonnostaan mäntyvaltaisilla mustikkaturvekankailla. Kuusialikasvoksesta lähdetään kehittämään eri-ikäiskuusikkoa jättämällä alkuvaiheessa päälle myös valtapuuston mäntyjä. Poiminta- ja pienaukkohakkuu luo tilaa kuusialikasvokselle. Heinittyminen ei yleensä ole ongelma, jos pienaukon halkaisija on alle 30 m. Hieskoivuvesakko runsastuu pienimpiä aukkoja lukuun ottamatta. Tuhkalannoitus voi olla tarpeen. Lisätietoa: Turvemaiden lannoitus.
Puolukkaturvekangas	Kohteen mukaan: poiminta- ja pienaukkohakkuu Ylispuukasvatus	1) Mäntyvaltapuuston alla ja seassa valmiiksi eri-ikäinen kuusikko: kuusialikasvos vapautetaan poiminta- ja pienaukkohakkuilla. Hakkuissa jätetään mahdollisimman paljon tuottavinta mänty-ylispuustoa ts. lisävaltapuita ja välipuita. 2) Kohteella on mäntyalikasvos: puustoa voidaan kasvattaa ylispuukasvatuksena kuten edellä tuoreen kankaan männikköä, jolloin vesitaloudesta tulee huolehtia tarvittaessa kunnostusojituksin tai toteuttamalla siemenpuuhakkuu kaistale- tai pienaukkohakkuuna. 3) Hieskoivusekoitteiset kohteet, joissa on ojituksen jälkeen syntynyt kuusialikasvos: kuusialikasvoksesta lähdetään kehittämään eri-ikäistä kuusikkoa jättämällä alkuvaiheessa päälle myös valtapuustoa. Poiminta- ja pienaukkohakkuu luo tilaa kuusialikasvokselle. 4) Tiheä hieskoivuvesakko voi haitata männyn luontaista taimettumista, ja saattaa vaatia kahta taimikonhoitokertaa vakiintuneen mäntytaimikon aikaan saamiseksi. Perkauksesta aiheutuva aukkoisuus ja männyn taimille syntyvät pituuserot mahdollistavat uusien taimien syntymisen myös myöhemmin. Tuhkalannoitus voi olla tarpeen. Ks. tarkemmin: Metsänhoidon suositukset: Suometsien hoito-työopas.
Varputurvekangas	Ylispuukasvatus Poiminta- ja pienaukkohakkuu	Mikäli hakkuukertymä mahdollistaa kannattavan korjuun, voidaan soveltaa kaistale- tai pienaukkohakkuuta tai niiden ja ylispuukasvatuksen yhdistelmää. Kaistaleiden leveys ja pienaukkojen läpimitta tulee rajoittaa niin, ettei vedenpinnan taso nouse avoimilla pinnoilla liian korkealle (<20 m leveä kaistale). Luontaisen taimettumisen mahdollisuudet voivat olla heikot aluskasvillisuuden ja paksun raakahumuskerroksen takia. Kevyt maanmuokkaus voi olla tarpeen.

¹Kohteet, joilla ei ole erityistä merkitystä luonnon monimuotoisuudelle.

Hakkuut ja jatkuva kasvatus - taulukot

Energiapuun korjuu

Ensiharvennus

Eteläinen ja keskinen Suomi

Pohjoinen Suomi

Sekametsät

Hoitamattomat nuoret metsät

Myöhemmät harvennukset

Uudistushakkuut

Hieskoivikon uudistaminen

Heikosti kasvaneiden puustojen uudistaminen

Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ja menetelmät

Haku ja valikko