Ensiharvennuksen tavoitteet Ensiharvennus on metsänhoidollinen toimenpide, joka vaikuttaa merkittävästi puuston tulevaan kehitykseen ja arvokasvuun. Puut kasvavat hyvin, kun ne saavat riittävästi kasvutilaa, valoa, ravinteita ja vettä. Puuston kasvaessa kilpailu kasvutilasta kiihtyy, mikä näkyy puiden elävän latvuksen supistumisena ja paksuuskasvun hidastumisena. Kun tavoitteena on nopea järeän tukkipuun tuottaminen, on ensiharvennus lähes välttämätön. Metsänhoidollinen tila ratkaisevaa Kasvatettavan puuston elinvoimaisuuden säilymiseksi ensiharvennus on suositeltavaa tehdä ensisijaisesti puuston metsänhoidollisen tilan mukaan. Ensiharvennuksesta suoraan saatavien tulojen osuus koko kiertoajan tuloista on vähäinen, mutta myöhempiin puunmyyntituloihin ja kiertoajan lyhentymiseen ensiharvennuksella on suuri merkitys. Erityisesti männiköiden ja rauduskoivikoiden ensiharvennuksissa puuston laatua pyritään parantamaan valitsemalla kasvatettavaksi elinvoimaisia ja hyvälaatuisia puita. Harvennuksessa huonolaatuisten ja kuntoisten puuyksilöiden lisäksi korjataan laatuharvennuksena valtapuita siten, että puuston kasvatustiheys saadaan tavoitteen mukaiseksi. Huonompilaatuisia puita voidaan jättää täydennykseksi ja säästöpuiksi. Sekapuustoisuuden edistämiseksi havupuuvaltaisissa kohteissa voidaan jättää lehtipuustoa sopiviin kohtiin. Puuston kehityksen kannalta on tärkeää, että ensiharvennus tehdään ajoissa. Näin toimien puiden latvukset eivät pääse kilpailun myötä supistumaan liian pieniksi. Nuorissa kasvatusmetsissä hyvä elinvoimaisuuden mittari on puuston elävän latvuksen osuus eli latvussuhde, jota voidaan käyttää harvennustarpeen määrityksessä. Riukuuntuneet ja tupsulatvaiset puut kasvavat heikosti, reagoivat harvennukseen hitaasti, kestävät huonosti lumikuormaa ja tuulta sekä altistuvat myös muille tuhoille. Pääpuulajista, metsikön tiheydestä ja kasvupaikasta riippuen ensiharvennus tehdään yleensä 12–15 metrin valtapituudessa. Ensiharvennuksen ajankohta Ensiharvennuksen oikea ajankohta on kompromissi hakkuukertymän, korjuukustannusten ja puuston latvusten elinvoiman säilymisen välillä. Harvennuksen ajankohtaan voivat vaikuttaa myös metsätilan muiden metsiköiden hakkuutarpeet. Kasvatettavan puuston laadun turvaaminen edellyttää, että ensiharvennus tehdään ennen kuin oksaisiksi kehittyvät päävaltapuut ovat ennättäneet liikaa heikentää parempilaatuisten lisävaltapuiden latvuksia. Yksittäisen metsikön ensiharvennuksen ajankohta voidaan arvioida kahdella eri tavalla:• ensisijaisesti harvennustaulukon avulla• toissijaisesti kasvatettavan puuston latvussuhteen perusteella. Taimikkovaiheessa tehdyt toimenpiteet vaikuttavat puiden latvusten kuntoon, ensiharvennuksen ajoitukseen sekä puunmyyntitulojen määrään. Hoitamattomissa kohteissa ensiharvennus joudutaan tekemään aikaisemmin kuin hoidetuissa, jolloin hakkuukertymä jää alhaiseksi ja puunmyyntitulot vähäisiksi. Kasvatettavan puuston latvussuhde ensiharvennuksen jälkeen • männiköissä vähintään 40 %
• koivikoissa vähintään 50 %
• kuusikoissa vähintään 60 % Turvemailla yksi harvennus voi riittää Haastavien korjuuolosuhteiden vuoksi suometsissä on syytä rajoittaa harvennuskertoja. Mäntyvaltaisissa metsissä riittää karummilla turvemailla useimmiten yksi harvennus ja viljavilla kaksi. Kuusivaltaisissa metsissä on puustovaurioriskin takia hyvä pitäytyä 1–2 harvennuksessa. Kasvatettaessa viljavilla turvemailla hieskoivua riittää yksi harvennuskerta tai vaihtoehtoisesti voidaan kasvattaa kuitu- ja energiapuuta ilman harvennuksia. Nyrkkisääntöjä suometsien ensiharvennukseen  Hieskoivua poistetaan kasvatushakkuissa sekä rämeillä että korvissa, jos ne haittaavat taloudellisesti arvokkaamman puuston kehitystä. Rämeillä normaalit ja voimakkaat harvennukset ovat tuottavimpia (poistuman osuus 35–50 %). Rämemänniköiden ensiharvennukset tehdään jäävän puuston laatua painottaen, laatuharvennuksena. Korpien nuorissa puustoissa tehdään voimakas, varttuneissa normaali harvennus. Pohjois-Suomessa harvennukset tehdään lievempinä. Tarvittaessa tehdään kunnostusojitus ensiharvennuksen yhteydessä ja mahdollinen lannoitus ennen kunnostusojitusta. Nuoren metsikön harvennus tuottaa vaatimattomat tulot, mutta on puuston hyvälle kehitykselle välttämätön. Kuva: © Pentti Väisänen.

Alaharvennus on harvennustapa, joka sopii kaikenikäisiin ja eri puulajien tasarakenteisin metsiköihin. Kasvamaan jätetään ensisijaisesti laadultaan metsikön parhaat valta- ja lisävaltapuut, joilla on rungon laadun puolesta mahdollisuus kasvaa tukkipuiksi. Alaharvennuksen tavoitteena on saada puusto järeytymään nopeasti ja tuottamaan nopeammin tuloja seuraavissa hakkuissa.

Alaharvennuksessa poistetaan
- vialliset sekä sairaat puut
- valta- ja lisävaltapuita pienemmät puut
- valtapuista mutkaiset, lengot, paksuoksaiset ja tukkiosaltaan haaroittuneet puut niin että metsikköön jää harvennusmallien mukainen määrä mahdollisimman hyvälaatuista ja kasvuisaa puustoa. Täydennykseksi tai säästöpuiksi voidaan jättää pienikokoisia, huonolaatuisia tai taloudellisesti vähäarvoisia puita.

Ennakkoraivauksessa poistetaan puunkorjuuta haittaavaa alikasvosta, joka on kasvatettavan puuston alle luontaisesti syntynyttä nuorta puustoa. Raivauksen tavoitteena on parantaa korjuuoloja ja vähentää puustovaurioiden riskiä.

Ennakkoraivaus voi merkittävästi helpottaa koneellista korjuuta, vähentää puustovaurioita ja tehdä kohteen houkuttelevammaksi puunostajalle. Raivauksessa tavoitteena on poistaa alikasvos, joka haittaa näkyvyyttä sekä hakkuulaitteen vientiä poistettavien puiden tyville. Korjuuta haittaamatonta alikasvosta ei suositella raivattavaksi, koska se lisää kustannuksia ja heikentää monimuotoisuutta sekä riistan elinolosuhteita.

Ensiharvennus on ensimmäinen kasvatushakkuu, ja se tuottaa myyntikelpoista kuitu- ja energiapuuta. Ensiharvennuksen tärkein tavoite on parantaa kasvatettavan puuston laatua ja turvata puuston järeytymistä.

Ensiharvennus on metsänhoidollinen toimenpide, joka vaikuttaa merkittävästi puuston tulevaan kehitykseen ja arvokasvuun. Puut kasvavat hyvin, kun ne saavat riittävästi kasvutilaa, valoa, ravinteita ja vettä. Puuston kasvaessa kilpailu kasvutilasta kiihtyy, mikä näkyy puiden elävän latvuksen supistumisena ja paksuuskasvun hidastumisena. Kun tavoitteena on nopea järeän tukkipuun tuottaminen, on ensiharvennus lähes välttämätön.
Ensiharvennus tehdään yleensä, kun puuston valtapituus on 12–15. metriä Ajankohta riippuu pääpuulajista, runkojen koosta, metsikön tiheydestä ja kasvupaikasta. Ensiharvennuksissa puuston laatua pyritään parantamaan valitsemalla kasvatettavaksi elinvoimaisia ja hyvälaatuisia puita. Harvennuksessa huonolaatuisten ja -kuntoisten puuyksilöiden lisäksi korjataan laatuharvennuksena valtapuita siten, että puuston kasvatustiheys saadaan tavoitteen mukaiseksi.

Hankintakauppa on kauppatapa, jossa puun myyjä vastaa puunkorjuusta.

Hankintakaupassa metsänomistaja vastaa itse puiden korjuusta ja kuljetuksesta, toimittaen sovitun määrän mitta- ja laatuvaatimukset täyttävää puuta ennalta sovittuihin varastopaikkoihin määräajassa. Ennen hakkuuta sovitaan toimitettava puumäärä, puutavaran mitat, hinnat, varastopaikat sekä toimitusaikataulu.

Harvennusmalli määrittää, milloin metsikkö kannattaa harventaa sekä kuinka paljon puustoa tulisi jättää harvennuksen jälkeen.

Harvennusmallit on tarkoitettu metsille, joita on hoidettu taimikkovaiheesta lähtien metsänhoidon suositusten mukaisesti. Jaksollisessa metsänkasvatusmenetelmässä metsänomistaja valitsee harvennusmallin omien tavoitteidensa perusteella. Hoidettua puustoa harvennetaan 1–3 kertaa ennen uudistushakkuuta.

Harvennusmallissa suositellaan harvennusta, kun puusto nousee leimausrajan eli katkoviivan yläpuolelle (katso esimerkkikuva yllä). Y-akselilla kuvataan puuston tiheyttä pohjapinta-alalla (m2). X-akselilla kuvataan pituutta (m). Harvennuksessa puuston määrää vähennetään jäävää puustoa kuvaavan sinisen viivan tasolle. Vähimmäismäärä eli niin sanottu ”lakiraja” näkyy kuvassa punaisena. Ensiharvennus- ja energiapuuhakkuissa suositellaan käytettävän tiheyden kuvaamiseen runkolukua (runkoa/ha).
Talousmetsien harvennuksen perusmallit tarjoavat varman ja yleisiin tilanteisiin sopivan ratkaisun. Niiden avulla harvennus toteutetaan niin, että taloudelliset tavoitteet, tuhoriskien hallinta ja hiilensidonta pysyvät tasapainossa. Metsänomistaja voi valita harvennusmalleista ylä- ja alaharvennusten lisäksi myös pidennetyn kiertoajan tai sekapuustoisen mallin.

# Ensiharvennus

## Harvennusmallit metsänhoidon suosituksissa

Harvennusmallit löytyvät sivulta: [Hoidettujen kasvatusmetsien harvennusmallihaku](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku)

Kasvatushakkuilla (harvennushakkuilla) turvataan hyvälaatuisen ja arvokkaan puuston kasvuedellytykset ja tuotetaan puunmyyntituloa sekä parannetaan kasvatuksen taloudellista kannattavuutta. Kasvatushakkuut ovat jaksollisen metsänkasvatuksen ainespuuntuotantoon tähtäävä toimenpide. Ensiharvennukset ja myöhemmät harvennukset ovat kasvatushakkuita. Harvennuksissa vähennetään puustoa, jotta jäljelle jäävät puut saavat lisää kasvutilaa ja järeytyminen nopeutuu. Tasaikäisrakenteisten metsien harvennustavat ovat ala- ja yläharvennus.

Puut kasvavat hyvin, kun ne saavat riittävästi kasvutilaa, valoa, ravinteita ja vettä. Puuston kasvaessa kilpailu kasvutilasta kiihtyy, mikä näkyy puiden elävän latvuksen supistumisena ja paksuuskasvun hidastumisena. Latvukset supistuvat nuorissa metsissä hyvinkin nopeasti metsän tihentyessä. Varttuneemmassa puustossa sekä karummilla kasvupaikoilla muutos on hitaampaa. Varsinkin ensiharvennuksella vaikutetaan puuston tulevaan kehitykseen ja arvokasvuun ja sen oikea-aikaisuus on talouden kannalta tärkeää.
Harvennuksilla vaikutetaan metsän eri puulajien osuuksiin. Monipuolinen puusto on tärkeää puuston elinvoimaisuuden, metsämaan hoidon ja luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Näin varmistetaan myös hiilensidontaa. Harvennushakkuissa jäävän puuston määrästä on säädetty asetuksella. Jos määrä alittuu, seurauksena on uudistamisvelvoite. Metsänhoidon suositusten mukaiset jäävän puuston määrät ovat aina jonkin verran lakirajaa korkeammat.

Puun latvussuhde tarkoittaa puun elävän latvuston pituuden osuutta puun pituudesta. Tunnusta käytetään puun elinvoimaisuuden ja kasvukunnon kuvaamiseen. Metsikkötasolla puuston latvussuhdetta käytetään harvennustarpeen määrittämiseen.

Puun alimpien elävien oksien kohdalta aina latvan huippuun ulottuvaa osaa kutsutaan latvukseksi. Puun latvuksen kehitykseen vaikuttaa metsikön tiheys eli kasvutila sekä käytettävissä olevat ravinteet. Kun puusto kasvaa taimikkovaiheen jälkeen, metsikkö sulkeutuu ja alimmat elävät oksat latvustossa eivät enää pärjää ja kuolevat. Elävän latvuksen raja nousee ja kuolleet oksat osin karsiutuvat ajan myötä.
Esimerkiksi puun pituuden ollessa 15 metriä ja elävän latvuksen korkeuden ollessa 7,5 metriä, latvussuhde on 50 prosenttia.

Puuston riukuuntuminen tarkoittaa tilannetta, jossa liian tiheästi kasvavat puut ovat kasvaneet pituutta, mutta rungot eivät ole järeytyneet.

Hoitamaton taimikko ja viivästynyt ensiharvennus johtavat siihen, että puusto kasvaa liian tiheässä ja kilpailee valosta sekä ravinteista. Tämän seurauksena puut riukuuntuvat: rungot jäävät pieniläpimittaisiksi, latvukset supistuvat, lumi- ja tuulituhoriski kasvaa ja tukkituotos heikkenee. Riukuuntunut metsikkö on haastavampi käsitellä myöhemmissä hoitotoimissa.

Taimikonharvennuksessa kasvatettavan puuston tiheys ja puulajisuhteet harvennetaan tavoitteen mukaiseksi. Taimikonharvennuksen tavoitteena on, että ensiharvennuksessa korjattavat puut ovat järeydeltään myyntiin kelpaavia. Pääsääntöisesti työ tehdään varttuneessa taimikossa.

Taimikonharvennusta tehdään varttuneissa taimikoissa, joissa on tarve säätää puuston tiheyttä ja puulajisuhteita. Taimikonhoidon tarpeeseen vaikuttavat kasvupaikan ominaisuudet sekä kohteen aikaisempi käsittely kuten metsän uudistamistapa ja mahdollisen varhaisperkauksen toteutus.
Taimikonharvennus tehdään laadullisesti parhaiden ja hyväkasvuisten puiden hyväksi, riippumatta siitä, ovatko ne viljeltyjä tai luontaisesti syntyneitä. Taimikonharvennuksessa poistetaan ensisijaisesti vialliset ja huonolaatuiset puut. Jäävä puusto pyritään harventamaan tiheydeltään sopivaksi ja tilajärjestykseltään tasaiseksi. Harvennus tuo lisää kasvutilaa, mikä edistää erityisesti puiden paksuuskasvua, lisää puiden elinvoimaisuutta ja vähentää yksittäisten puiden riskiä sairastua kasvitauteihin.

Metsikössä sadan paksuimman puun keskipituutta (m) hehtaarilla kutsutaan valtapituudeksi. Valtapituutta käytetään arvioidessa metsikön harvennustarvetta ja kasvatuskelpoisuutta.

Valtapituus voidaan selvittää käyttämällä 5.64 metrin säteellä olevaa koealaa, jonka paksuin puu edustaa valtapuun pituutta. Mittaustarkkuuden parantamiseksi, suositellaan laskettavaksi valtapituuden keskiarvo usealta koealalta. Valtapituutta hyödynnetään harvennusmalleissa pohjapinta-alan ja runkoluvun ohella.

Vallitsevaan latvuskerrokseen kuuluvia puita kutsutaan valtapuiksi.

Metsän pisimmät ja vallitsevaan latvuskerrokseen kuuluvat puut muodostavat valtapuuston. Valtapuut hallitsevat maisemaa ja niiden kasvuolosuhteet ovat olleet paremmat muuhun puustoon nähden.

Harvennushakkuilla ohjataan puuston kehittymistä haluttuun suuntaan poistamalla osa puustosta ja tekemällä tilaa kasvatettaville puille. Harvennuksia voidaan tehdä joustavasti monin eri tavoin metsänomistajan tavoitteista ja metsän ominaisuuksista riippuen.
Harvennuksella edistetään kasvatettavan puuston järeytymistä ja elinvoimaisuutta. Harvennusten avulla metsänomistaja voi myös saada puunmyyntituloja.

# Ensiharvennus

## Ensiharvennuksen tavoitteet

Ensiharvennus on metsänhoidollinen toimenpide, joka vaikuttaa merkittävästi puuston tulevaan kehitykseen ja arvokasvuun. Puut kasvavat hyvin, kun ne saavat riittävästi kasvutilaa, valoa, ravinteita ja vettä. Puuston kasvaessa kilpailu kasvutilasta kiihtyy, mikä näkyy puiden elävän latvuksen supistumisena ja paksuuskasvun hidastumisena. Kun tavoitteena on nopea järeän tukkipuun tuottaminen, on ensiharvennus lähes välttämätön.

# Ensiharvennus

## Metsänhoidollinen tila ratkaisevaa

Kasvatettavan puuston elinvoimaisuuden säilymiseksi ensiharvennus on suositeltavaa tehdä ensisijaisesti puuston metsänhoidollisen tilan mukaan. Ensiharvennuksesta suoraan saatavien tulojen osuus koko kiertoajan tuloista on vähäinen, mutta myöhempiin puunmyyntituloihin ja kiertoajan lyhentymiseen ensiharvennuksella on suuri merkitys.
Erityisesti männiköiden ja rauduskoivikoiden ensiharvennuksissa puuston laatua pyritään parantamaan valitsemalla kasvatettavaksi elinvoimaisia ja hyvälaatuisia puita. Harvennuksessa huonolaatuisten ja kuntoisten puuyksilöiden lisäksi korjataan laatuharvennuksena valtapuita siten, että puuston kasvatustiheys saadaan tavoitteen mukaiseksi. Huonompilaatuisia puita voidaan jättää täydennykseksi ja säästöpuiksi. Sekapuustoisuuden edistämiseksi havupuuvaltaisissa kohteissa voidaan jättää lehtipuustoa sopiviin kohtiin.
Puuston kehityksen kannalta on tärkeää, että ensiharvennus tehdään ajoissa. Näin toimien puiden latvukset eivät pääse kilpailun myötä supistumaan liian pieniksi. Nuorissa kasvatusmetsissä hyvä elinvoimaisuuden mittari on puuston elävän latvuksen osuus eli latvussuhde, jota voidaan käyttää harvennustarpeen määrityksessä. Riukuuntuneet ja tupsulatvaiset puut kasvavat heikosti, reagoivat harvennukseen hitaasti, kestävät huonosti lumikuormaa ja tuulta sekä altistuvat myös muille tuhoille. Pääpuulajista, metsikön tiheydestä ja kasvupaikasta riippuen ensiharvennus tehdään yleensä 12–15 metrin valtapituudessa.

# Ensiharvennus

## Ensiharvennuksen ajankohta

Ensiharvennuksen oikea ajankohta on kompromissi hakkuukertymän, korjuukustannusten ja puuston latvusten elinvoiman säilymisen välillä. Harvennuksen ajankohtaan voivat vaikuttaa myös metsätilan muiden metsiköiden hakkuutarpeet. Kasvatettavan puuston laadun turvaaminen edellyttää, että ensiharvennus tehdään ennen kuin oksaisiksi kehittyvät päävaltapuut ovat ennättäneet liikaa heikentää parempilaatuisten lisävaltapuiden latvuksia.
Yksittäisen metsikön ensiharvennuksen ajankohta voidaan arvioida kahdella eri tavalla:• ensisijaisesti harvennustaulukon avulla• toissijaisesti kasvatettavan puuston latvussuhteen perusteella.
Taimikkovaiheessa tehdyt toimenpiteet vaikuttavat puiden latvusten kuntoon, ensiharvennuksen ajoitukseen sekä puunmyyntitulojen määrään. Hoitamattomissa kohteissa ensiharvennus joudutaan tekemään aikaisemmin kuin hoidetuissa, jolloin hakkuukertymä jää alhaiseksi ja puunmyyntitulot vähäisiksi.

# Ensiharvennus

## Kasvatettavan puuston latvussuhde ensiharvennuksen jälkeen

• männiköissä vähintään 40 % • koivikoissa vähintään 50 % • kuusikoissa vähintään 60 %

# Ensiharvennus

## Turvemailla yksi harvennus voi riittää

Haastavien korjuuolosuhteiden vuoksi suometsissä on syytä rajoittaa harvennuskertoja. Mäntyvaltaisissa metsissä riittää karummilla turvemailla useimmiten yksi harvennus ja viljavilla kaksi. Kuusivaltaisissa metsissä on puustovaurioriskin takia hyvä pitäytyä 1–2 harvennuksessa. Kasvatettaessa viljavilla turvemailla hieskoivua riittää yksi harvennuskerta tai vaihtoehtoisesti voidaan kasvattaa kuitu- ja energiapuuta ilman harvennuksia.

# Ensiharvennus

## Nyrkkisääntöjä suometsien ensiharvennukseen

- Hieskoivua poistetaan kasvatushakkuissa sekä rämeillä että korvissa, jos ne haittaavat taloudellisesti arvokkaamman puuston kehitystä.
- Rämeillä normaalit ja voimakkaat harvennukset ovat tuottavimpia (poistuman osuus 35–50 %).
- Rämemänniköiden ensiharvennukset tehdään jäävän puuston laatua painottaen, laatuharvennuksena.
- Korpien nuorissa puustoissa tehdään voimakas, varttuneissa normaali harvennus. Pohjois-Suomessa harvennukset tehdään lievempinä.
- Tarvittaessa tehdään kunnostusojitus ensiharvennuksen yhteydessä ja mahdollinen lannoitus ennen kunnostusojitusta.

# Ensiharvennus

## Huomiota kasvatettavan puuston laatuun

Ensiharvennuksessa poistetaan ensisijaisesti huonolaatuisia puita, jotka eivät myöhemmin tuota hyvälaatuista tukkia. Sen lisäksi puuston tiheyttä säädellään niin, että seuraavassa harvennuksessa poistettavat puut voivat järeytyä tukkipuun mittaisiksi.
Ensiharvennuksessa puunkorjuun yksikkökustannukset riippuvat vahvasti poistettavien puiden runkotilavuudesta. Ajallaan ja riittävän voimakkaana tehty taimikonharvennus varmistaa, että jäljelle jäävät puut järeytyvät ja muodostavat vahvoja runkoja sekä tasapainoisia latvuksia.

# Ensiharvennus

## Hoidetusta metsästä enemmän tuloja

Ensiharvennuksen puunmyyntituloihin vaikuttaa merkittävästi se, miten puustoa on hoidettu uudistamis- ja taimikkovaiheessa. Hoidetussa metsikössä puut järeytyvät ennen harvennusta. Näin saadaan puista parempi yksikköhinta ja suurempi hakkuukertymä. Molemmat seikat kasvattavat puunmyyntituloja.
Hoitamattomissa metsiköissä hakkuu on kallista ja edellytykset hyvään korjuujälkeen ovat huonommat kuin hoidetuissa metsissä.
Ensiharvennuksen taloudellista kannattavuutta voidaan hoidetuissa metsissä parantaa viivästämällä harvennusta 12 metrin valtapituudesta jopa 15 metriin, mutta tällöin puiden laatuvalinta on rajoitetumpaa. Harvennusta ei kuitenkin saa lykätä niin pitkään, että latvukset alkavat supistua, koska tällöin puiden kyky harvennuksen jälkeiseen kasvun lisäykseen heikkenee ja lumituhojen riski erityisesti männiköissä ja koivikoissa lisääntyy.

# Ensiharvennus

## Ensiharvennus muiden hakkuiden yhteyteen

Ensiharvennuksen teettäminen saattaa edellyttää, että se yhdistetään paremman hakkuukertymän tuottavaan hakkuukohteeseen. Näin ensiharvennus saadaan tehdyksi ajallaan ja vältetään ne lisäkustannukset sekä mahdolliset menetykset puuntuotannossa, jotka syntyvät harvennuksen laiminlyönnistä.

# Ensiharvennus

## Huomiota pääoman tuottoon

Nuorissa kasvatusmetsissä pääoman tuottoaste pidetään korkeana ohjaamalla kasvu hyvälaatuisiin puihin eli parantamalla puuston arvokasvua. Kun metsikkö varttuu, siihen sitoutuu yhä enemmän pääomaa, mutta arvokasvu vakioituu ja lopulta laskee, kun kasvu taantuu puiden vanhetessa. Tämän takia pääoman tuottoprosentti on varttuneessa metsikössä laskeva. Varttuneen kasvatusmetsikön sitoman pääoman tuottoprosenttia voidaan nostaa harventamalla puustoa eli vähentämällä puustoon sitoutuneen pääoman määrää.
Harvennuksen ajankohdan, harvennustavan ja voimakkuuden valinta vaikuttavat sekä välittömästi saataviin hakkuutuloihin että jäävän puuston kehitykseen. Päätöksenteon tueksi on harvennusmetsien käsittelyyn kehitetty puulaji- ja kasvupaikkakohtaisia harvennusmalleja.
Harvennusmallien laadinnassa on otettu huomioon sekä ennustettujen kassavirtojen nykyarvo (laskentakorko 2–3 %) että eri riskitekijöitä. Mallit eivät kaikissa tilanteissa takaa taloudellisen optimin saavuttamista, mutta malleja voi turvallisesti soveltaa erilaisiin metsiköihin. Mallit ovat yleistyksiä metsiköiden kehityksestä ja samoja malleja käytetään sekä luontaisesti syntyneille että viljellyille metsille. Viljeltyjen metsiköiden kehitys on usein voimakasta ja niitä voi kasvattaa luontaisesti syntyneitä metsiköitä tiheämpinä.

Kun tuottovaatimus on alhainen, voidaan enemmän pääomaa pitää puustoon sitoutettuna, mikä johtaa tiheämpiin metsikköihin. Tuottovaatimuksen noustessa pääoma kallistuu ja silloin on taloudellisempaa kasvattaa puusto harvempana sitoutuneen pääoman alentamiseksi. Optimaalinen pohjapinta-ala on suurimmillaan kiertoajan keskivaiheilla ja loppua kohti puustopääomaa kannattaa yleensä pienentää, ettei liiallinen puuston tiheys vähentäisi metsikköön sitoutuneen pääoman tuottoprosenttia .

Harvennuksen taloudellinen kannattavuus riippuu välittömistä kantoraha- tai hankintatuloista ja harvennuksen vaikutuksesta tulevaisuuden puunmyyntituloihin. Käsittelyalan koko, kertymän määrä, tukkirunkojen keskikoko ja kohteen korjuukelpoisuus vaikuttavat oleellisesti puusta maksettavaan hintaan.
Hakkuukertymältään pienten harvennusten kannattavuuden arvioinnin merkitys korostuu erityisesti metsätiloilla, joilla hakkuiden välinen aika on pitkä tai jotka ovat vaikeasti saavutettavissa. Esimerkiksi karuilla turvemailla ja heikkotuottoisilla mailla Pohjois-Suomessa yksittäiset harvennus- ja muut käsittelykohteet kannattaa hoitaa kerralla kuntoon osana suurempaa kokonaisuutta.

# Ensiharvennus

## Voimakas käsittely kasvattaa tuhoriskejä

Harvennuksen jälkeen riski luonnontuhoille yleensä kasvaa. Nuorissa kasvatusmetsiköissä etenkin lumituhojen riski kasvaa ja varttuneissa metsiköissä tuulituhojen riski. Tuhoriski kasvaa mitä tiheämmäksi metsikkö on kasvanut ennen harvennusta ja mitä voimakkaampana harvennus tehdään. Lykkäämällä harvennusta voidaan tavoitella suurempia välittömiä puunmyyntituloja, mutta samalla kasvaa tuhoriski.
Harvennusten voimakkuuden suhteen nuoret ja varttuneet kuusivaltaiset kasvatusmetsät ovat varsin joustavia. Tavallisesti kuusivaltaisissa metsissä tehdään kiertoajassa kaksi harvennusta. Kolmas harvennus kasvattaa tuhoriskiä eikä juuri lisää kasvatusohjelman tuottamaa nettotulojen nykyarvoa.
Kuusta voi myös kasvattaa yhden harvennuksen kasvatusohjelmalla. Tällöin nettotulojen nykyarvo jää hieman alhaisemmaksi, mutta korjuuvauriot vähenevät ja juurikäävän leviämisen riski minimoidaan. Yhden harvennuksen kasvatus on huomioitava jo taimikonharvennuksessa, jolloin puusto jätetään normaalia harvemmaksi (1 200–1 400 puuta/ha).

Männiköissä voimakkaat harvennukset aiheuttavat merkittäviä kasvutappioita, jolloin nettotulojen nykyarvo pienenee selvästi. Tämän vuoksi yhden harvennuksen kasvatusohjelma soveltuu huonosti männylle. Hyvälaatuisissa männiköissä kolmas harvennus on perusteltua, kun sillä turvataan puuston korkea arvokasvu verrattuna puuston sitoutuneeseen pääomaan.

Nuoren kasvatusmetsän puuston arvo on vielä alhainen. Ensiharvennuksesta saatavat puunmyyntitulot jäävät pieniksi kertymän koostuessa pääosin kuitu- ja energiapuusta. Harvennuksen päätavoite on metsikön arvokasvun parantaminen.
Harvennuksella tuloutetaan osa puuston jo tuottamasta arvosta, parannetaan jäävän puuston arvotuottoa ja säädetään puustoon sitoutuneen pääoman määrää. Tavoitteena on ohjata metsiköiden kehitystä niin, että puuntuotannon nettonykyarvo on mahdollisimman suuri. Harvennuksen jälkeen riski luonnontuhoille yleensä kasvaa.

# Ensiharvennus

## Monipuolinen puusto avainasemassa

Aiemmissa hakkuissa jätetyt säästöpuut, ylispuut sekä kolopuut ja lahopuut säästetään harvennushakkuussa. Kuolevia havupuita ja tuulenkaatoja voidaan jättää metsään siinä määrin, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäröivän metsän terveydelle. Kuolleiden pystypuiden kaatamista ja maapuiden yli ajamista tulee välttää.
Harvennuksessa säilytetään mahdollisuuksien mukaan riittävä puulajivaihtelu. Lisäksi on suositeltavaa tehdä lisää kasvutilaa luonnon- ja riistanhoidon kannalta arvokkaille puuyksilöille kuten jalopuille, haavoille, raidoille, koivuille, leppäryhmille ja metson hakomismännyille. Vaihettumisvyöhykkeet erilaisilla reuna-alueilla ja notkelmat ovat lehtipuuston säästämiseen oivallisia paikkoja.
Lintujen tärkeimpään pesimäaikaan touko–kesäkuussa on suositeltavaa välttää harvennuksia lehtipuuvaltaisilla tuoreilla ja sitä viljavimmilla kankailla, korvissa ja rantametsissä.

Purojen ja norojen ylitykset on suositeltavaa minimoida ja tehdä mahdollisimman kantavista kohdista. Pienvesien ja vesistöjen suojakaistojen sekä vaihettumisvyöhykkeiden puustoa on suositeltavaa käsitellä normaalia kevyemmin.

Riistan elinympäristöjen hoitoa painottava metsänomistaja voi tinkiä puuntuotannosta ja toteuttaa ensiharvennuksen monipuolista metsänrakennetta ja monimuotoisuutta edistävällä tavalla. Tällöin harvennus tehdään vaihtelevaan tiheyteen ja sekapuustoisuutta suositaan. Siinä edistetään puuston rakenteellista vaihtelua sekä parannetaan pinta- ja pensaskasvillisuuden kasvuoloja valoisuutta lisäämällä.
Tasaisen harvennuksen sijaan tehdään tiheydeltään vaihtelevaa harvennusta, jossa jätetään muutamia harventamattomia ja raivaamattomia kohtia sekä poistetaan puuryhmiä. Puuryhmien korjuulla voidaan vapauttaa alikasvoksena tai välipuina kasvavia riistan kannalta arvokkaita puita.

Luonnon- ja riistanhoitoa voi edistää harvennuksissa jättämällä säästöpuiden lisäksi riistatiheikköjä, tuottamalla lahopuuta tekopökkelöillä, huolehtimalla varvustosta sekä ylläpitämällä normaalia suurempaa lehtipuuosuutta.
Nuoret kasvatusmetsät ovat riistan kannalta tärkeitä ympäristöjä. Aikuiset teeret ja poikueet suosivat kesäaikaan varttuneiden taimikoiden ohella nuoria kasvatusmetsiä. Myös pyy suosii nuoria kasvatusmetsiä. Harvennushakkuut edistävät kanalintujen viihtyvyyttä ja menestymistä, kun hakkuiden seurauksena puiden latvukset ja varvusto elpyvät, muu aluskasvillisuus runsastuu ja marjasadot paranevat. Ajallaan tehdyt kasvatushakkuut luovat metsään metson vaatimaa puuston väljyyttä ja metsäkanalinnuille avoimia lentolinjoja.

# Ensiharvennus

## Harvennuksella vaihtelevuutta maisemaan

Virkistyskäyttöä painotettaessa on syytä huomioda erityisesti kasvatushakkuiden maisemavaikutukset. Olennaista on tunnistaa maisemassa tärkeät tekijät, joita hakkuulla halutaan vahvistaa. Kasvatushakkuilla voidaan lisätä näkyvyyttä lähimaisemassa ja vaikuttaa metsän rakenteeseen kuten puulajisuhteisiin.

Elinvoimainen puusto on kestävä tuhonaiheuttajia vastaan. Yleensä riski luonnontuhoille kasvaa kuitenkin hetkellisesti harvennuksen jälkeen. Tämä koskee eritoten tuulituhoja. Pidemmällä aikavälillä harvennushakkuut parantavat metsikön tuhonkestävyyttä.
Harvennushakkuissa sekapuustoisuuden ylläpitäminen parantaa puuston kykyä vastata ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin. Viivästyneet ja/tai voimakkaat harvennukset sekä samanaikainen puuston lannoittaminen lisäävät tuulituhoriskiä. Samoin varttuneissa metsissä kannattaa välttää tarpeettomia harvennuksia kasvavan tuulituhoriskin vuoksi. Harvennuksilla on positiivinen vaikutus jäävän puuston kuivuudensietokykyyn.

# Ensiharvennus

## Vaikutukset hiilen määrään puustossa ja puutuotteissa

Harvennushakkuun vuoksi puuston määrä ja hiilivarasto vähenevät hetkellisesti, samoin hiilensidonta.Puuston kasvun ja elinvoiman ylläpito harvennusten avulla edistää hiilensidontaa, mikä auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Harvennushakkuut parantavat jäävän puuston laatua ja vahvistavat järeytymistä. Tämä lisää tulevia hakkuutuloja ja puuston hyödyntäminen pitkäkestoisempiin puutuotteisiin on todennäköisempää kuin ilman harvennuksia.

# Ensiharvennus

## Vaikutukset maaperän hiilivaraston kehitykseen

Tutkimustulokset harvennuksen vaikutuksista metsämaan hiilivarastoon eivät ole yhdenmukaisia. Harvennus voi hetkellisesti lisätä metsämaan hiilivarastoa lisääntyneen kariketuotannon kautta. Kuitenkaan yleisesti harvennushakkuilla ei ole todettu olevan suurta vaikutusta maaperän hiilivaraston kehitykseen kivennäismailla. Harvennuksen vaikutus maaperään on joka tapauksessa pienempi ja lyhytaikaisempi kuin avohakkuun, joskin vaikutuksia tunnetaan huonosti.
Ojitetuilla turvemailla harvennuksen vaikutukset maaperän hiilivarastoon ja kasvihuonekaasupäästöihin ovat todennäköisesti vähäiset verrattuna avohakkuuseen, koska harvennuksen vaikutukset pohjaveden pinnan korkeuteen ovat yleensä vähäiset ja häiriö kasvillisuudessa huomattavasti vähäisempi kuin avohakkuun.

Harvennushakkuut ovat jaksollisen metsänkasvatuksen ainespuuntuotantoon tähtäävä toimenpide. Harvennuksilla vaikutetaan mahdollisuuksiin hyödyntää puuta puutuotteissa ja ohjataan hiilensidonta kasvatettaviin puihin.

# Ensiharvennus

## Ensiharvennuksen toteutus

Kuusivaltaisen metsän ensiharvennus on suositeltavaa toteuttaa Etelä-Suomessa 13–16 metrin valtapituudessa, jolloin harvennuksessa jätetään 900–1 100 puuta hehtaarille. Tällöin toisessa harvennuksessa, joka suositellaan toteutettavaksi yläharvennuksena, on hakattavissa riittävästi kahden tukin puita. Jääväksi puustoksi valikoidaan mahdollisimman hyvälaatuiset ja elinvoimaiset puut.
Suositeltavin ajankohta kuusikoiden harvennuksiin on talvella maan ollessa jäässä. Myös kesän kuivat jaksot ovat hyviä ajankohtia. Kuusi vaurioituu ja saa sienitautien tartuntoja mäntyä helpommin. Korjuuvaurioiden välttämiseksi kuusikot suositellaan kasvatettaviksi mahdollisimman vähillä harvennuskerroilla.

# Ensiharvennus

## Yksi harvennus voi riittää kuusikoissa

Kuusivaltaisissa metsissä, joissa lähtöpuusto ennen ensiharvennusta on tavallista harvempi, 1 200–1 400 puuta hehtaarilla, voi olla taloudellisesti perusteltua tehdä vain yksi harvennus kiertoajan aikana. Yhden harvennuksen malli sopii erityisesti viljaville metsikkökuvioille, joissa korjuuvaurioista aiheutuvan lahon riski kiertoajan aikana halutaan minimoida. Tällöin ensiharvennusta voidaan viivyttää 16–17 metrin valtapituuteen asti. Ensiharvennus tehdään alaharvennuksena ja siinä jätetään 700–800 puuta hehtaarille.
Yhden harvennuksen mallia puoltaa paikkaansa etenkin, jos tyvilahon uhka on ilmeinen. Puuston nopea järeytyminen ja lyhyt kiertoaika sekä puiden pieni sydänpuun osuus pienentänevät tuhoriskiä.
Oheisessa esimerkissä verrataan kahden ja yhden harvennuksen kasvatusohjelman antamia puuntuotoksia eteläsuomalaisen lehtomaisen kankaan istutuskuusikossa (Hattula, 1 235 d.d.).

Taimikko on jäänyt harvahkoksi. Taimikonharvennuksen jälkeen kuusia kasvaa 1 200 kappaletta hehtaarilla ja lisäksi sekapuustona on rauduskoivuja 100 hehtaarilla. Esimerkkimetsikön ollessa 32-vuotias tehdään päätös, käytetäänkö kahden vai yhden harvennuksen kasvatusohjelmaa. Kahden harvennuksen ohjelmalla harvennukset tehdään 32 ja 45 vuoden iässä sekä päätehakkuu 60 vuoden iässä. Yhden harvennuksen ohjelmalla harvennus tehdään 35 vuoden iässä ja päätehakkuu 55 vuoden iässä.
Kahden harvennuksen kasvatusohjelma antaa hyvän tukkipuun tuotoksen, mahdollistaa yläharvennuksen käytön toisessa harvennushakkuussa ja tuottaa runsaammat harvennustulot. Siinä on myös vähemmän kasvatustiheyteen ja hakkuiden ajoitukseen liittyviä riskejä.
Yhden harvennuksen kasvatusohjelma lyhyemmällä kiertoajalla on hyvä vaihtoehto etenkin, jos alueella on suuri juurikäävän riski. Se antaa hyvän puuntuotoksen ja sen tuottama nettotulojen nykyarvo on myös varsin hyvä. Tämä kasvatusohjelma voi olla metsänomistajan tavoitteiden mukainen, jos toisen harvennuksen vaihtaminen hieman varhaisempaan päätehakkuuseen on metsänomistajan kokonaistalouden kannalta perusteltua.

Kun nettotulojen nykyarvoa tarkastellaan 4 %:n laskentakorolla metsikön ollessa 32 vuoden ikäinen, kahden harvennuksen ohjelman nettonykyarvo on 10 203 €/ha ja yhden harvennuksen ohjelman 9 830 €/ha. Nettonykyarvon laskennassa on otettu huomioon tulevaisuuden kasvatusjaksot lisäämällä paljaan maan arvo päätehakkuun tuloihin.

# Ensiharvennus

## Sekametsään tähtäävä ensiharvennus kuusivaltaisissa metsissä

Kuusivaltaisen metsän ensiharvennuksessa voidaan tähdätä sekapuustoisuuden säilyttämiseen, jolloin kuusten lisäksi ensiharvennuksessa valitaan jatkokasvatukseen muitakin puulajeja. Ensiharvennuksessa taataan, että kaikilla jätetyillä puilla on riittävästi tilaa kasvaa hyvin. Kuusi sietää hyvin varjostusta, joten ensiharvennus kannattaa ajoittaa valoa vaativamman puulajin, kuten männyn tai rauduskoivun mukaan 13 metrin valtapituudessa. Kuusi-mäntysekametsissä jätetään ensiharvennuksessa 900 – 1000 runkoa hehtaarille. Kuusi-rauduskoivusekametsässä taas jätetään 700 – 900 runkoa hehtaarille.

Kuusivaltaisissa metsissä kasvatettavien puiden elävän latvuksen osuuden tulisi säilyä vähintään 60 prosenttina puiden pituudesta. Harvennusten voimakkuuden suhteen nuoret ja varttuneet kuusivaltaiset kasvatusmetsät ovat varsin joustavia. Tavallisesti kuusivaltaisissa metsissä tehdään kiertoajan aikana kaksi harvennusta. Ensiharvennuksessa voidaan vielä vaikuttaa kasvatettaviin puulajijakaumiin.

# Ensiharvennus

## Kaksi harvennnustapaa

Männikön ensiharvennuksessa tulee välttää suositusta voimakkaampia harvennuksia. Männikössä liian harva kasvatustiheys johtaa kasvutappioihin, mikä vähentää tulevia puunmyyntituloja.
Männiköiden ensiharvennukseen on kaksi vaihtoehtoista toteutustapaa. Valinta tehdään puuston tiheyden tai oksikkuuden perusteella.

# Ensiharvennus

## Ensiharvennus alaharvennuksena

Alaharvennuksena tehtävässä ensiharvennuksessa tavoitteena on kasvatettavan puuston järeytymisen edistäminen ja hakkuukertymän kasvattaminen. Sekä hyvälaatuisissa että hyvin paksuoksaisissa männiköissä ensiharvennus toteutetaan alaharvennuksena.
Ensiharvennus tehdään Etelä-Suomessa normaalisti 13–15 metrin valtapituudessa ja siinä jätetään 900–1 000 puuta hehtaarille.

# Ensiharvennus

## Ensiharvennus laatuharvennuksena

Laatuharvennuksena tehtävässä ensiharvennuksessa tavoitteena on hyvälaatuisen tukkipuuston kasvattaminen. Oksikkaissa tai taimikkovaiheessa ylitiheiksi jääneissä männiköissä ensiharvennus toteutetaan laatuharvennuksena esimerkiksi Etelä-Suomessa 10–12 metrin valtapituudessa. Tällöin kasvamaan jätetään 1 100–1 300 puuta hehtaarille.
Laatuharvennusta on syytä käyttää myös männiköissä, joissa osa päävaltapuista on huomattavan paksuoksaisia. Harvennuksessa poistetaan paksuoksaisia valtapuita ja tehdään tilaa hyvälaatuisille ja hyvälatvuksisille lisävaltapuille. Vaihtoehto ei sovellu erityisen heikkolaatuisiin ja hyvin oksikkaisiin männiköihin. Kauttaaltaan hyvälaatuisissa männiköissä sitä ei tarvita.

# Ensiharvennus

## Heikkolaatuiset männiköt rehevillä paikoilla

Lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden männiköissä, joissa puun tekninen laatu on heikohko, on ensiharvennuksessa syytä suosia kuusta ja rauduskoivua. Kuuset voivat olla mäntyjä lyhyempiä, kuitenkin vähintään kaksi kolmasosaa niiden pituudesta. Pituuserot tasoittuvat ajan myötä.

# Ensiharvennus

## Sekametsään tähtäävä ensiharvennus mäntyvaltaisissa metsissä

Sekametsää tavoitellessa ensiharvennuksessa huomioidaan eri puulajien kasvuvaatimukset. Mänty-kuusisekametsissä ensiharvennus on hyvä ajoittaa männyn tarpeiden mukaan noin 13 – 15 metrin valtapituuteen, sillä mänty kärsii kuusta enemmän varjostuksesta. Samoin turvemailla yleisissä mänty-hieskoivu sekametsissä ensiharvennus kannattaa ajoittaa taloudellisesti arvokkaamman männyn tarpeiden mukaan. Jos metsä on tiheä, tehdään ensiharvennus aikaisemmin. Ensiharvennuksessa jätetään 900 – 1000 puuta hehtaarille.

Mäntyvaltaisissa metsissä ensiharvennus on suositeltavaa tehdä ennen kuin kasvatettavien puiden elävän latvuksen osuus on supistunut alle 40 prosenttiin puiden pituudesta. Ensiharvennuksen laiminlyönnin vaikutus on männyllä suurempi kuin kuusella, sillä latvukseltaan liian pieniksi supistuneiden puiden kasvu elpyy hitaasti. Ensiharvennuksessa voidaan vielä vaikuttaa kasvatettaviin puulajijakaumiin. Mäntyvaltaisen metsän ensiharvennuksessa voidaan tähdätä sekapuustoisuuden säilyttämiseen, jolloin mäntyjen lisäksi ensiharvennuksessa valitaan jatkokasvatukseen muitakin puulajeja kuten kuusta ja rauduskoivua.

# Ensiharvennus

## Laatuharvennuksen toteutus

Laatuharvennus tehdään jo 10–12 metrin valtapituudessa, jolloin harvennuksen jälkeen runkoluvuksi jää 1400-1200 kpl/ha. Tällöin oksikkaat tai muuten huonolaatuiset valtapuut eivät ole varjostuksellaan ehtineet vielä supistamaan liikaa pienioksaisten lisävaltapuiden latvuksia ja heikentämään niiden elinvoimaisuutta. Harvennuksessa poistetaan oksikkaita valtapuita ja tehdään tilaa ohutoksaisille lisävaltapuille. Harvennusvoimakkuudessa noudatetaan harvennusmallin mukaista jäävän puuston tiheyssuositusta.

# Ensiharvennus

## Laatuharvennuksen vaikutukset

Laatuharvennus voi johtaa kahden harvennuksen sijasta kolmeen harvennuskertaan ja pidentää kiertoaikaa, mutta toisaalta sillä voidaan lisätä laadukkaan tukkipuun tuotosta. Tukkipuun tuotoksen lisääntyminen laatuharvennuksen ansiosta tekee harvennustavasta kilpailukykyisen vaihtoehdon. Ensiharvennuksen aikaistaminen laadun vuoksi pienentää harvennuskertymää, mutta puunkorjuun yksikkökustannukset pysyvät kohtuullisina, koska laatuharvennuksessa poistetaan kookkaita valtapuita.

Laatuharvennus on harvennustapa, jota suositellaan laadultaan keskinkertaisten tai taimikkovaiheessa puutteellisesti hoidettujen männiköiden ensiharvennukseen. Kovin paksuoksaisissa ja huonolaatuisissa tai kauttaaltaan hyvälaatuisissa männiköissä siitä ei ole merkittävää lisähyötyä.

# Ensiharvennus

## Ensiharvennus tehtävä ajoissa

Koivikkoa ei pidä päästää riukuuntumaan ennen ensiharvennusta, koska tällöin järeytyminen hidastuu ja lumituhojen riski kasvaa. Ensiharvennukseen mennessä tyvitukkiosan oksat ovat kuolleet ja osa niistä on karsiutunut pois.

Rauduskoivikoissa ensiharvennus tehdään 13–15 metrin valtapituudessa ja kasvamaan jätetään voimakkaan harvennuksen jälkeen 700–800 puuta hehtaarille. Rauduskoivu-kuusisekametsissä, joissa rauduskoivun osuus on korkea, suositaan tavoitetiheyden alarajaa. Taimikkovaiheessa suositeltua tiheämpänä kasvaneen koivikon ensiharvennus on tehtävä selvästi edellä mainittua aikaisemmin, vaikka harvennuspoistuma olisikin vähäinen. Viljellyssä tai muuten tasapituisessa rauduskoivikossa ensiharvennuksen ajoitus on tärkeä, koska koivikko riukuuntuu jo muutamassa vuodessa harvennuksen viivästymisen seurauksena.

Rauduskoivikoissa kahden voimakkaan harvennuksen ohjelma on kannattavin. Koivikon kasvatus edellyttää, että elävän latvuksen osuus on vähintään 50 prosenttia puun pituudesta.

Lievähkön taimikonharvennuksen jälkeen hieskoivikoissa riittää yleensä yksi harvennus 13–15 metrin valtapituudessa, koska kasvatuksessa keskitytään tukkipuun tuottamisen sijasta kuitu- ja energiapuun tuottamiseen. Tällöin kasvamaan jätetään 900–1 000 hyväkuntoista puuta hehtaarille. Turvemaan koivutiheiköissä on taloudellisesti perusteltua tuottaa energiapuuta tai sen ohella myös kuitupuuta 40–50 vuoden kiertoajalla ilman taimikonhoitoa ja harvennuksia.
Kaksi harvennusta tarvitaan, jos hieskoivikon sekapuuna kasvaa hyvälaatuisia havupuita tai hieskoivikon halutaan tuottavan myös tukkia. Tällöin kasvupaikan tulee Etelä- ja Väli-Suomessa olla vähintään tuore kangas tai vastaava turvemaa. Hieskoivu häviää tuotoksessa tosin tällöinkin männylle, kuuselle ja rauduskoivulle. Ensiharvennuksen tavoitetiheys on 900 – 1000 runkoa hehtaarilla. Harvennuksessa pyritään jättämään hyvät kasvuolosuhteet jäävälle sekapuulle.

Luontaisesti syntyneissä hieskoivikoissa taloudellisesti kannattavin kasvatusohjelma riippuu kasvupaikan viljavuudesta. Usein pelkkä ensiharvennus riittää.

Kiertoajan kuluessa metsässä tehdään kasvupaikasta ja puulajista riippuen tavallisesti 1–3 harvennusta. Ensiharvennuksen voimakkuus vaikuttaa siihen, milloin puusto tulisi harventaa seuraavan kerran. Taulukon suurempaa runkolukusuositusta sovelletaan, kun puusto on valtapituuden alarajalla. Harvennustaulukkoa matalammat kasvatustiheydet johtavat kasvutappioihin.
Runkoluvut on ilmoitettu koko kuviolle, johon sisältyvät myös ajourat. Runkolukuun tulkitaan metsälain mukaisesti elinvoimaiset puut, jotka ovat rinnankorkeudeltaan vähintään 7 cm paksuja ja pituudeltaan vähintään puolet vallitsevan puuston pituudesta.

# Ensiharvennus

## Eteläinen ja keskinen Suomi

Ensiharvennus eteläisessä ja keskisessä Suomessa

# Ensiharvennus

## Eteläinen ja keskinen Suomi

### Ensiharvennuksen ajankohta ja runkoluku hakkuun jälkeen hoidetussa nuoressa kasvatusmetsässä eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Männiköissä ensiharvennus voidaan toteuttaa myös laatuharvennuksena ja kuusikoissa yhden myöhemmän harvennuksen kiertoaikaan perustuvalla suosituksella.

##  [Hoidetun metsän ensiharvennus eteläisessä ja keskisessä Suomessa.](/fi/node/3272)

Table
| Kasvupaikka tai harvennustapa | Valtapituus (m) | Runkoluku (kpl/ha) |
| --- | --- | --- |
| MäntyTuore kangas ja mustikkaturvekangasKuivahko kangas ja puolukkaturvekangasKuiva kangas ja varputurvekangasLaatuharvennus 1 |  13–1513–1512–1410-12 |  1200–10001200–10001100–9001400-1200 |
| KuusiLehtomainen ja tuore kangas sekä ruoho- ja mustikkaturvekangas Yksi harvennus kiertoaikana 2 |  13–1515–16 16–17 |  1200–10001000–900 800–700 |
| RauduskoivuLehtomainen ja tuore kangas |  13–15 |  800–700 |
| HieskoivuRuoho- ja mustikkaturvekangasRunsastyppinen puolukkaturvekangas.3  |  13–1513–15 |  1300–10001300–1000 |
1 Suositaan laadukkaita pienioksaisia runkoja
2 Lähtötiheys 1200–1500 kpl/ha
3 Taimikonhoito on tehty.

# Ensiharvennus

## Pohjoinen Suomi

### Ensiharvennuksen ajankohta ja runkoluku hakkuun jälkeen hoidetussa nuoressa kasvatusmetsässä pohjoisessa Suomessa.

##  [Hoidetun metsän ensiharvennus pohjoisessa Suomessa](/fi/node/3273)

Table
| Puulaji ja kasvupaikka | Valtapituus (m) | Runkoluku (kpl/ha) |
| --- | --- | --- |
| MäntyTuore kangas ja mustikkaturvekangasKuivahko kangas ja puolukkaturvekangasKuiva kangas ja varputurvekangas |  11–1411–1411–14 |  1200–10001200–9001100–900 |
| KuusiLehtomainen kangas ja ruohoturvekangasTuore kangas ja mustikkaturvekangas |  11–1411–14 |  1300–10001300–1000 |
| Hieskoivu1Ruoho- tai mustikkaturvekangas Runsastyppinen puolukkaturvekangas |  12–1412–14 |  1300–10001300–1000 |
1 Taimikonhoito on tehty. Ensiharvennus on tarpeen vain, jos halutaan edistää kuusialikasvoksen kehitystä.

Sekametsän ensiharvennus eteläisessä ja keskisessä Suomessa.
Kuusi- ja mäntyvaltaisessa sekametsässä pääpuulajin osuus on yli 75 prosenttia. Muissa sekametsätyypeissä mainittujen puulajien osuus on 25-75 prosenttia.

# Ensiharvennus

## Sekametsät

### Sekametsän ensiharvennuksen ajankohta ja runkoluku hakkuun jälkeen hoidetussa nuoressa kasvatusmetsässä eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Kasvatusmetsät, joissa on mäntyä kasvatetaan muita tiheämpänä. Vastaavasti sekametsät, joissa on koivua, kasvatetaan harvempana.

##  [Hoidetun sekametsän ensiharvennus eteläisessä ja keskisessä Suomessa](/fi/node/3274)

Table
| Sekametsän tyyppi | Kasvupaikka | Valtapituus (m) | Runkoluku (kpl/ha) |
| --- | --- | --- | --- |
| Kuusivaltainen | Lehtomainen kangas ja ruohoturvekangasTuore kangas ja mustikkaturvekangas | 13–1613–16 | 1100–9001100–900 |
| Kuusi-mänty | Tuore kangas ja mustikkaturvekangasPuolukkaturvekangas | 13–1513–15 | 1100–9001100–900 |
| Kuusi-rauduskoivu | Lehtomainen kangasTuore kangas  | 13–1513–15 | 1000–8001000–800 |
| Mäntyvaltainen | Tuore kangas ja mustikkaturvekangasKuivahko kangas ja puolukkaturvekangas | 13–1513–15 | 1100–9001100–900 |
| Mänty-rauduskoivu | Tuore kangas ja mustikkaturvekangas | 13–15 | 1000–900 |

# Ensiharvennus

## Harvennus kaksijaksoisessa rauduskoivu-kuusisekametsässä

Kaksijaksoinen rauduskoivu-kuusisekametsä syntyy tavallisesti tilanteesta, jossa luontaisesti syntyneet koivut ovat nopean alkukehityksensä vuoksi päässeet kasvamaan viljelyn tai luontaisesti syntyneen kuusijakson ohi. Kaksijaksoisuuteen on myös saatettu tarkoituksella pyrkiä esimerkiksi suosimalla taimikonhoidossa etukasvuisia rauduskoivuja tai istuttamalla uudistusalalle sekä kuusia että rauduskoivuja. Myös viljellyn rauduskoivikon alle kehittyy rehevillä mailla usein luontainen kuusialikasvos, joka varttuessaan tekee metsästä kaksijaksoisen.Puusto voidaan harventaa ensiharvennuksessa niin, että kasvamaan jätetään 200–300 laadultaan parasta rauduskoivua ja 800–1 000 kuusta hehtaarille. Loput koivut voidaan hakata kuusikon seuraavan harvennuksen yhteydessä noin 35–45-vuotiaina. Parhaat koivut voidaan jättää harvaksi ylispuustoksi varttumaan laadukkaiksi tukkipuiksi kuusikon uudistushakkuuseen saakka.

# Ensiharvennus

## Koivuylispuiden harvennus kuusten päältä

Kaksijaksoisen koivu-kuusisekametsikön kasvatus edellyttää ajoissa tehtyjä harvennuksia. Kuusten latvukset piiskaantuvat pilalle, jos ne yltävät koivujen latvuksiin. Koivujen harventaminen edellyttää suurta huolellisuutta, jotta kuusialikasvos säilyisi ehjänä. Koivikon liian voimakas harvennus levittää koivujen latvuksia, jolloin niiden seuraava hakkuu aiheuttaa kuusille enemmän vaurioita.Rauduskoivut ovat alikasvoskuusille kovempia kilpailijoita kuin hieskoivut. Rauduskoivun latvukset ovat myös yleensä hieskoivun latvuksia vankempia. Hieskoivun kasvatus ja korjuu ylempänä jaksona ovat näistä syistä helpompaa. Toisaalta rauduskoivuja voidaan kasvattaa kuusten päällä pitempään ja samalla arvokkaiksi tukkipuiksi. Osa koivuylispuista on suositeltavaa säästää luonnon- ja maisemanhoidollisista syistä säästöpuiksi.

# Ensiharvennus

## Harvennus kaksijaksoisessa mänty-kuusisekametsässä

Mäntyvaltaiseen metsikköön voi muodostua luontainen kuusialikasvos, jonka hyödyntäminen kuuselle soveltuvilla kasvupaikoilla voi olla taloudellisesti perusteltua. Alikasvoskuusten suotuisa kehitys edellyttää kuitenkin männikön normaalia voimakkaampaa harvennusta, mikä vähentää männikön puuntuotosta. Kuusialikasvosta kasvattamalla voidaan välttyä erillisiltä uudistamiskuluilta.

# Ensiharvennus

## Kuusialikasvoksen kasvatusta punnittava

Päätös kuusialikasvoksen käsittelystä ja säästämisestä tulee tavallisesti vastaan männikön ensiharvennusvaiheessa. Kuusialikasvos vaikeuttaa harvennuksen tekemistä ja heikentää siten korjuujälkeä, mutta toisaalta alikasvoksen säästäminen voi mahdollistaa kuusen jatkokasvattamisen. Uudistamisen kannalta alikasvoksen sopivin syntyajankohta on mahdollinen väljennyshakkuuvaihe. Ensiharvennusvaiheessa olevan männikön kuusialikasvoksen hyödyntäminen uudistamisessa tai kaksijaksoisessa kasvatuksessa on puunkorjuun kannalta hankalaa.Kuusialikasvoksen tulee olla elpymiskykyistä, tervettä ja tasaisesti jakautunutta, jotta sitä voidaan kasvattaa. Kuusialikasvoksen tulee täyttää metsälain vaatimukset. Kasvupaikan on suositeltavaa olla vähintään tuoretta kangasta. Kasvatuskelpoisuutta arvioitaessa on tiedostettava, että suuri osa kuusialikasvoksesta tuhoutuu ylispuiden hakkuussa.

# Ensiharvennus

## Harvennus kaksijaksoisessa hieskoivu-kuusisekametsässä

Kaksijaksoiset hieskoivu-kuusisekametsiköt ovat yleisiä erityisesti ojitetuilla turvemailla. Kuusialikasvos syntyy myös, jos hieskoivikko uudistetaan kuusikoksi istuttamalla kuusi suoraan koivuylipuuston alle. Kuusialikasvos soveltuu hyvin kasvatettavaksi hieskoivikon alla viljavilla turvemailla. Kangasmailla kaksijaksoinen hieskoivu-kuusisekametsikkö on tyypillisesti muodostunut taimikonhoidon laiminlyönnin seurauksena.
Puuston käsittely riippuu kasvupaikan lisäksi kuusialikasvoksen pituudesta ja kunnosta:
- Kivennäis- ja turvemailla elinvoimainen kuusentaimikko vapautetaan yhdellä kertaa ylispuuhakkuulla, kun hieskoivut ovat saavuttaneet kuitupuun mitat. Etelä- Suomen rehevillä kasvupaikoilla voidaan parhaat koivutukkipuut jättää kasvamaan seuraavaan harvennukseen asti.
- Turvemailla kuusen taimet voivat olla hieskoivun ensiharvennusvaiheessa pieniä tai syntyä vasta sen jälkeen. Tällöin kuuset vapautetaan hieskoivujen alta noin 15 vuoden kuluttua hieskoivikon ensiharvennuksesta. Mikäli koivikko on hyvälaatuista, voidaan viljavilla kasvupaikoilla kuusten päällä vielä kasvattaa 300–400 parasta hieskoivua hehtaarilla. Koivut poistetaan kuitenkin ennen kuin ne alkavat ränsistyä tai kuusten latvukset alkavat kärsiä ylispuustosta.
- Kaikkia koivuja ei ole suositeltavaa poistaa vaan jättää osa pysyväksi säästöpuustoksi.

Kaksijaksoiset sekametsät ovat yleensä sekapuustoisia vain osan kiertoajasta. Yleisimmät näistä ovat rauduskoivu-kuusisekametsä, mänty-kuusisekametsä ja hieskoivu-kuusisekametsä.

Hoidettujen metsien ensiharvennuksissa voidaan kasvattaa hakkuukertymää energiapuuta korjaamalla. Korjattavat puut voivat päätyä markkinatilanteen mukaan joko energia- tai ainespuuksi.
Kasvatusmetsien energiapuuharvennuksessa voidaan korjata energiapuuksi karsittua rankapuuta tai karsimatonta kokopuuta. Rankapuun korjuussa puun oksat ja latvat jätetään metsään, eikä se juuri poikkea ainespuun korjuusta. Kokopuun korjuussa myös valtaosa puun oksista ja latvoista korjataan energiakäyttöön. Lisätietoa: [Energiapuuharvennus](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/energiapuuharvennus)

# Ensiharvennus

## Ainespuuta ei juuri kerry

Hoitamattoman metsän ensiharvennuksesta kertyy ainespuuta normaaliin verrattuna niukasti tai ei ollenkaan. Sen sijaan kohteelta voi kertyä merkittävä määrä energiapuuta. Toimenpide lisää seuraavien hakkuiden tuloja niin, että toimenpide on metsänomistajalle taloudellisesti kannattava. Tämä edellyttää kuitenkin, että metsikössä on jokseenkin tasaisesti jakautuneena vähintään 400–500 elinvoimaista havupuuta tai koivua hehtaarilla, joiden laatu riittää tukkipuuksi. Muussa tapauksessa on syytä harkita, että kasvatusta jatketaan ilman harvennusta ja uudistushakkuu tehdään puuston parhaan kasvun ollessa ohitse eli käytännössä 40–50-vuotiaana.
Hoitamattomissa kohteissa puunkorjuu voidaan yleensä tehdä koneellisesti. Näillä kohteilla ennakkoraivaus on kuitenkin lähes aina välttämätön. Jos puusto on pieniläpimittaista ja tiheää ja poistuma on vähäinen, vaihtoehtona voi olla metsurityönä tehtävä harvennus. Lisätietoa: [Energiapuuharvennus](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/energiapuuharvennus)

Hoitamattomissa nuorissa metsissä puusto on tiheämpää sekä määrältään ja laadultaan vaihtelevampaa kuin hoidetuissa metsissä. Parhaiden puiden kasvun turvaamiseksi ensiharvennus on syytä tehdä normaalia aikaisemmin.

Ennakkoraivauksessa poistetaan aines- tai energiapuuksi kelpaamatonta, puunkorjuuta haittaavaa alikasvosta, joka on kasvatettavan puuston alle luontaisesti syntynyttä nuorta puustoa. Raivauksen tavoitteena on parantaa korjuuoloja ja vähentää puustovaurioiden riskiä. Ennakkoraivauksen tarve arvioidaan kohteen ja korjuumenetelmän mukaan.
Kivennäismailla ennakkoraivaus on tehtävä hyvissä ajoin, mieluiten 1–3 vuotta ennen puunkorjuuta, jotta raivattu alikasvospuusto ehtii painua maata vasten. Turvemailla raivausta ei ole syytä tehdä liian aikaisin koivualikasvoksen vesomisen takia. Lisäksi raivattu alikasvos parantaa tuoreena maapohjan kantavuutta. Ensiharvennuskohteiden ennakkoraivaus voidaan usein välttää kokonaan tekemällä taimikonharvennus ajallaan ja riittävän voimakkaana. Lisätietoa: [Ennakkoraivaus](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/ennakkoraivaus)

# Ensiharvennus

## Koivu vaatii kasvutilaa

Koivujen elinvoimaisena pitäminen edellyttää väljempää kasvutilaa, minkä vuoksi harvennusten tulee olla hieman voimakkaampia kuin puhtaissa havupuumetsiköissä.
Lehtipuusekoituksen säilyttäminen metsikön eri kehitysvaiheissa riippuu metsänomistajan tavoitteista. Jos metsänkasvatuksessa painavat enemmän muut arvot kuin puuntuotanto, voidaan havupuuvaltaisessa metsikössä ylläpitää hyvinkin suurta lehtipuuosuutta. Eri puulajien erilainen valontarve, varjostuksensietokyky ja kasvurytmi tulee ottaa huomioon kaikissa kasvatusvaiheissa.

Havupuuvaltaisissa metsissä on suositeltavaa säilyttää vähintään kymmenen prosentin lehtipuusekoitus puuston elinvoimaisuuden, metsämaan hoidon ja luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Lievä lehtipuusekoitus johtaa havupuuvaltaisissa metsissä myös taloudellisesti hyvään tulokseen varsinkin, kun lehtipuina suositaan rauduskoivua.

**Kasvatushakkuut**• Harvennuksessa on suositeltavaa pyrkiä sekapuustoisen metsärakenteen säilyttämiseen tai voimistamiseen. Kasvupaikasta riippuen säilytetään vähintään 10 prosentin lehtipuusekoitus. • Tasaiseen harvennusjälkeen voidaan luoda vaihtelevuutta harventamalla pääpuulajia tavallista voimakkaammin säästöpuuryhmän ja kasvatettavan lehtipuuston ympäriltä.• Ennakkoraivauksessa säästetään alikasvoksena kasvavia monimuotoisuudelle tärkeitä puita ja pensaita, kuten haapaa, pihlajia, terva- ja harmaaleppiä, raitoja, jaloja lehtipuita ja lehtopensaita.• Yhtään puulajia ei harvenneta käsittelyalueelta kokonaan pois.• Kasvatusmetsän puulajimäärän säilyminen varmistetaan lisäämällä harvennuksessa kasvutilaa myös luonnon- ja riistanhoidon kannalta arvokkaille puille, kuten jaloille lehtipuille, haavoille, raidoille, koivuille, leppäryhmille ja metson hakomismännyille.

# Ensiharvennus

## Harvennus osana suometsän hoitohanketta

Metsikön harvennusta kannattaa harkita osana hoitohanketta, vaikka puuston pohjapinta-ala ei kuviolla ole saavuttanut harvennusmallien mukaista leimausrajaa, jos:
- puuston ryhmittäisyys tai erirakenteisuus selvästi haittaa hyvälaatuisten puiden järeytymistä tukkipuuksi, esimerkiksi ojavarsien puusto kärsii ylitiheydestä, vaikka keskisarka on harvapuustoista
- metsikössä on ennen ojitusta syntyneitä paksuoksaisia järeitä puita, jotka haittaavat pienempien parempilaatuisten puiden kasvua
- hakkuun viivästyttäminen seuraavaan käsittelykertaan heikentäisi arvokkainta puustoa, esimerkiksi hieskoivu ehtisi syrjäyttää tukkipuuksi kasvatettavan männyn tai haittaisi liikaa kuusten kehitystä.

Suometsän kannattavin harvennusajankohta arvioidaan ensisijaisesti puuston tiheyden, rakenteen ja kasvukunnon perusteella. Oikein ajoitettu harvennushakkuu lisää kasvatuksen kannattavuutta ja käyttöpuun tuotosta. Tämän edellytyksenä kuitenkin on, että hakkuun jälkeen maaperän ravinne- ja vesitalous ovat puiden kasvun kannalta sopivia.
Hoidetuissa suometsissä ensiharvennus ei yleensä ole kannattavaa ennen kuin puusto saavuttaa suositeltavan valtapituuden. Harvennuksella saatavan puutavaran hakkuukertymän on suositeltavaa olla vähintään 40 m³/ha. Hoitamattomilla, puustoltaan epätasaisilla tai runsaasti hieskoivua sisältävillä kohteilla voidaan tästä joutua tinkimään.
Epätasaisissa turvemaiden puustoissa voi olla selvää harvennustarvetta vain ojien reuna-alueilla. Tämä on tyypillistä varsinkin kohteilla, joissa sarkaleveys on 50 metriä tai suurempi. Vaihtoehdot etuineen ja haittoineen ovat tällöin [\[11\]](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/ensiharvennus/yleistietoa#reference-719):

Viivästyttää koko kuvion harvennusta seuraavaan hoitohankkeeseen
- + isompi hakkuukertymä ja parempi taloustulos yksittäisenä metsikkökuviona tarkasteltuna
- + harvennuskertojen lukumäärä vähenee
- − suuri viivästyminen heikentää puuston jatkokehitystä.
Tehdä harvennus koko kuviolla ja avata tarvittaessa ojalinjat

- + hankkeen kokonaishakkuukertymä kasvaa
- + tarve seuraavalle käsittelykerralle siirtyy eteenpäin
- − turhaa ajoa vähäpuustoisella alalla, mikä lisää maastovaurioriskiä ja korjuukustannuksia.
Harventaa ainoastaan ojien reunoilla kasvava puusto ja avata tarvittaessa ojalinjat
- + hankkeen kokonaishakkuukertymä kasvaa
- + seuraava käsittelykerta siirtyy eteenpäin
- +/− vältetään turhaa ajoa saroilla, toisaalta siellä mahdollisesti olevat puustoiset kohdat voivat jäädä käsittelemättä.

Puuston kasvun kannalta suositeltavin ajankohta harvennukselle on 2–10 vuoden kuluttua, kun puusto saavuttaa harvennusmallin leimausrajan (pohjapinta-ala silloin 22–26 m²). Kasvatettavien mäntyjen asema ylispuihin ja hieskoivuihin nähden vaikuttaa osaltaan harvennusajankohtaan. Pohjapinta-alan lisäksi on syytä tarkkailla myös latvusten kuntoa, varsinkin pituudeltaan epätasaisissa puustoissa. Jos harvennusta on mahdollista viivyttää, puutavaran hakkuukertymä ja puunmyyntitulot kasvavat ja puuntuotostappioiden riski vähenee.
Hoitohankkeen osana metsikkö on tarkoituksenmukaista harventaa heti.
Lähtöpuuston kokonaisrunkoluku on 1900 r/ha, pohjapinta-ala 21 m²/ha ja valtapuuston pituus 14 m ylispuiden ollessa hieman pidempiä (kuva).

Harvennus toteutetaan valta- ja lisävaltapuina kasvavien mäntyjen hyväksi. Harvennus tehdään harvennusmallin osoittamalle alarajalle (14–18 m²/ha). Ainespuun hakkuukertymä on n. 40 m³/ha ja siitä valtaosa koivua.
Harvennusmallia voimakkaampana hakkuu johtaa puuntuotostappioihin. Näin tapahtuu helposti, jos ylispuiden lisäksi poistetaan kaikki hieskoivut.

# Ensiharvennus

## Korjuujäljen laadulla on iso merkitys jäävän puuston kehitykselle

Huono korjuujälki vähentää metsänomistajan tulevaisuuden puunmyyntituloja. Kohteelle valittua harvennusmallia voimakkaampi hakkuu johtaa puuston kasvutappioihin ja lisää esimerkiksi tuulituhojen riskiä, kun taas ylitiheänä kasvaminen hidastaa puuston järeytymistä. Kasvamaan jätetyn puuston oikea valinta on erittäin tärkeä osa harvennusta, sillä vikaisten ja teknisesti huonolaatuisten puiden kasvattaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.
**Tavoiteltava hyvä korjuujälki muodostuu useasta eri tekijästä**Kasvatushakkuissa voidaan korjuun laatuun vaikuttaa huolellisella suunnittelulla, jossa määritellään
- metsänomistajan tavoitteet ja erityistoiveet
- kohteen korjuu- ja kuljetuskelpoisuus sekä maaston kantavuudelta kriittiset kohdat
- ennakkoraivauksen tarve
- kantokäsittelyn tarve
- varastopaikkojen sijainti ja tilantarve sekä ajouraverkoston sijainti
- viereisten kuvioiden käsittely uudistushakkuun osalta huomioidaan harvennettavan alan tiheämpinä reuna-alueina.

Ajourat vähentävät aina puuston potentiaalista kasvutilaa, mutta ovat välttämättömiä korjuun toteutuksen kannalta.
**Esimerkki puunkorjaajan omavalvonnan tarkistuslistasta**Onko korjuujälki tavoitteen mukainen?
- Tarkista kunkin korjuujälkikriteerin täyttyminen.
- Tarkista luonnonhoitovaatimusten täyttyminen (säästöpuut, lahopuu, vesiensuojelu, luontokohteet, riistatiheiköt, harvennuksessa myös lehtipuusekoitus).
- Tarkista polkujen ja kulkureittien kunto sekä työmaan siisteys.
- Tarkista juurikäävän riskikohteilla kantokäsittelyn peittävyys.

Onko korjatun energiapuun laatu tavoitteen mukainen?
- Varmista korjatun energiapuun puhtaus, kuten mahdollisimman vähäinen maa-aineksen määrä.
Onko katkonnan laatu tavoitteen mukainen?

- Tarkista, että katkonta vastaa kaupassa sovittua.
Onko varastoinnin toteutus tavoitteen mukainen?
- Varmista varaston saavutettavuus ja kääntöpaikat.
- Varmista pinojen sijoittelu, rakenne, peittely ja merkinnät.

Ensiharvennus

Ensiharvennus on ensimmäinen myyntikelpoista kuitu- ja energiapuuta tuottava kasvatushakkuu. Se on ensisijaisesti metsänhoidollinen toimenpide, jonka tärkein tavoite on parantaa kasvatettavan puuston laatua ja turvata niiden järeytymistä. 

2026 Tammikuu Uusi artikkeli Metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet. Katso lisätietoa uutuudesta. Uusi artikkeli Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot esittelee metsänomistajan vaihtoehtoja. Katso lisätietoa uutuudesta. Uusi artikkeli Metsän rakenne: latvus- ja kasvillisuuskerrokset esittelee havainnekuvien avulla puuston lavuskerrokset, puujaksot ja metsän kasvillisuuskerrokset. (Teemassa Metsätilan hoito | Metsänhoidon käsitteet ja luokittelut) Korjattu Turvemaiden metsänkasvatus -artikkelissa olevaan taulukkoon Mäntyvaltaisten ojitettujen suometsien kasvatusketjut, Etelä- ja Väli-Suomi kasvupaikalle Vatkg II lannoitus tarvittaessa. Oli aiemmin: ei yleensä. 2025 Joulukuu Uusi lämpösummakartta artikkelissa Lämpösummat ja aluejaot. Lue lisää artikkelin päivityksestä. Sanastoa on täydennetty metsänhoidon suosituksissa käytetyillä termeillä. Pienpäivitys artikkeliin Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta. Poistettu ulkomaisia puulajeja käsittelevästä kappaleesta turha lause: "Metsätaloudessa ei käytetä geneettisesti muunneltua metsänviljelyaineistoa". Syyskuu Metsätilan hoito -kokonaisuus uudistuu. Ensimmäisessä vaiheessa artikkelit jaettiin uusiin kategorioihin: Metsien kestävä hoito ja käyttöMetsänomistamisen tavoitteetMetsänhoidon käsitteet ja luokittelutMetsäsuunnitteluTalous, laatu ja riskienhallintaMetsänomistuksen tilanteitaMaaliskuu Pienpäivitys Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta -artikkeliin: "Metsän voi uudistaa myös muulla puulajilla, mutta silloin on metsälain mukaan esitettävä uudistushakkuuta edeltävässä metsänkäyttöilmoituksessa selvitys puulajin kasvatuskelpoisuudesta ja alkuperän soveltuvuudesta uudistettavan alueen olosuhteisiin." Tekstissä puhuttiin aiemmin lupamenettelystä. Samalla lisättiin tietoa, kuinka metsäsertifiointi rajoittaa vierasperäisten lajien käyttöä. 2024 Joulukuu Uusi koonti Metsätilan hoito -artikkeliin Laadunhallinta metsäomaisuuden hoidossa sekä päivitys Metsänhoidon toimenpide -artikkeliin Metsänhoidon laadunhallinta. Lisätietoa muutoksesta. Päivitetty Metsänhoidon toimenpide -artikkeli Lannoitus. Jaettu kahteen osaan Lannoitus turvemaalla ja Lannoitus kivennäismaalla. Lisätietoa muutoksesta. Päivitetty artikkeli Puuston kiertoajan pidentäminen. Lisätietoa muutoksesta. Päivitetty artikkelia Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa. Lisätty sisältöä luontopainotuksen näkökulmiin: Luontopainotus metsätilan hoidossaLuontoa painottava -toimintamalli metsätilan hoidossaLuonnonhoidon suunnittelu tilatasollaTilatason metsäluonnon monimuotoisuuden tunnuksetLuonnonhoidon mitoituksen vertailutasotLuontoaiheisia päivityksiä myös: Päivitetty Kulotus-artikkeli.Talousmetsien luonnonhoidon ohjauskeinotTäsmennetty Metsän suojelu -artikkelin listausta Metsän suojelun suunnittelu metsätilan hoidossaMetsien kestävä hoito ja käyttö -artikkelissa päivitetty kappaleet Talousmetsien luonnonhoito ja monimuotoisuuden turvaaminen metsänkäsittelyssä ja Metsäluonnon monimuotoisuus talousmetsissäMarraskuu Päivitetty artikkelit lajien turvaamisesta. Metsätilan hoito, Luontokohteet ja lajien turvaaminen, otsikot Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä, Lainsäädäntö suojelee lajistoa ja Metsäsertifioinnin vaatimukset uhanalaisten lajien turvaamiseksiMetsänhoidon toimenpiteet, Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssäLisätietoa uudistuksestaLisätty kooste keskeisistä metsänhoidon suositusten taulukoista. Harvennusmalleihin on lisätty uudet rauduskoivikon harvennusmallit. Harvennusmallien ohjeistukseen on lisätty linkki erillisiin koulutusaineistoihin, joista on tehty omat versiot metsänomistajille, metsäammattilaisille ja tietojärjestelmien kehittäjille: Metsän harventaminen ja harvennusmallien käyttö (Tapio.fi). Aineistot auttavat mm. valitsemaan metsänomistajan tavoitteisiin sopivan harvennustavan ja käyttämään mallien hakutoimintoa. Lokakuu Metsänhoidon toimenpiteet: Ensiharvennus. Artikkeliin on päivitetty harvennusvoimakkuuksia ohjaavat suositustaulukot. Taulukoissa kuvataan hoidetun nuoren tasaikäisen kasvatusmetsän ensiharvennuksen ajankohta ja runkoluku hakkuun jälkeen eteläisessä, keskisessä ja pohjoisessa Suomessa. Taulukoihin lisättiin tarkennukset runkolukujen tulkintaan metsälain asetuksen mukaisesti. Lisätietoa uudistuksestaNeuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle. Uusi taustatietoartikkeli, joka auttaa hyödyntämään metsänhoidon suosituksia ja neuvoo metsänomistajaa metsänhoitoon perehtymisen alkuvaiheissa. Palvelussa on julkaistu tekoälyavusteinen hakutoiminto, beta-versio. Palvelua voi käyttää suomeksi ja ruotsiksi. Elokuu Metsänhoidon toimenpiteet: Uudistettu suositus sekametsän perustamiseen ja kasvatukseen. Lisätietoa uudistuksestaMetsätilan hoito: Uudistettu suositus Puulajijakauma ja lehtipuuosuus metsätilan hoidossa Lisätietoa uudistuksestaToukokuu Rajapintaoppaassa esitellään uusia esimerkkejä, kuinka metsänhoidon suositukset on liitetty osaksi muita palveluita: Metsä Groupin Metsäverkko ja Metsälehden Metsätietäjä. Tammikuu Hoidettujen kasvatusmetsien harvennusmallit ovat täydentyneet uusilla vaihtoehdoilla. Beta-vaihe on päättynyt. Katso myös 11/24 julkaistu koulutusaineisto: Metsän harventaminen ja harvennusmallien käyttö (Tapio.fi) 2023 Joulukuu Lannoitus-artikkeli on päivitetty. Päivityksiä on odotettavissa myös 2024 (turvemaiden lannoitus ja tarkennuksia kohdevalintaan). Metsänhoidon toimenpiteet, Luonnonhoito ja monimuotoisuus -kategorian esittelyteksti päivitetty. Kategoriassa julkaistu uudet ja uudistetut artikkelit: Säästöpuiden jättäminenLahopuun turvaaminenTekopökkelöiden tekeminenSuojatiheikköjen jättäminen ja&nbsp;Lehtipuusekoituksen ylläpito.&nbsp;Uusittu Metsätilan hoito -artikkeli Luontokohteet ja lajien turvaaminen Uusi kategoria, Metsänhoidon toimenpiteet, Luontokohteiden turvaaminen ja kategoriassa uudet artikkelit: Pienvesien ja vesistöjen elinympäristötKallioelinympäristötLehdotSuoelinympäristötPaahdeympäristötMonimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsätPuustoiset perinneympäristötPäivitettyä FSC-metsäsertifiointikriteeristöä koskevat tiedot on päivitetty kauttaaltaan metsänhoidon suositusten artikkeleihin. Pienpäivitykset artikkeleihin Metsitys ja Metsänviljely kylvämällä. Marraskuu Päivitetty energiapuuta koskevat suositukset, ks. kategoria: Energiapuun korjuu Syyskuu Päivitetty artikkeli Hirvieläintuhojen torjunta Kesäkuu Päivitetty PEFC-metsäsertifioinnin kriteereistä kertovat tekstit päivitetyn standardin mukaisiksi. Metsäsertifioinnin vaatimukset toimittaessa pohjavesialueilla (FSC ja PEFC)Metsäsertifioinnin vaatimukset toimittaessa vesistöjen suojakaistoilla (FSC ja PEFC)Ojien kunnostukseen soveltumattomat kohteetMetsäsertifioinnin vaatimukset ojituksen kunnostuksessaMonikäytön vaatimukset metsäsertifioinnissaMetsäsertifioinnin vaatimukset arvokkaiden elinympäristöjen turvaamisessaMetsäsertifioinnin vaatimukset energiapuun korjuussaVesien laadun turvaaminen uudistusalojen energiapuun korjuussaMetsäsertifioinnin vaatimukset säästö- ja lahopuilleLuontokohteet ja lajien turvaaminenSuometsien hoidon erityispiirteetPölyttäjien suosiminen metsänhoidossa. Uusi artikkeli esittelee kuinka metsänomistaja voi edistää pölyttäjien elinolosuhteita erilaisissa kohteissa ja työlajeissa. Metsänhoidon suositusten sanasto on lisätty palveluun. Yksittäisen artikkelin tärkeät sanat ja niiden lyhyet selitteet löytyvät Yleistietoa välilehdeltä. Rajapintaopas - entinen Kehittäjille-sivu on nyt laajempi Rajapintaopas, josta metsäalan palveluiden kehittäjät saavat tietoa, esimerkkejä ja käytännön ohjeita siitä, kuinka metsänhoidon suosituksilla voi rikastaa omia tietopalveluita ja tietojärjestelmiä. Palvelun etusivun uudistus. Toukokuu Hoidettujen kasvatusmetsien harvennusmallit, beta-versio Harvennusmallien esittely ja käyttöohjeHarvennusmallit, hakutoiminnon beta-versio Vesiensuojelu Vesiensuojelun suositukset on uudistettu laajasti: Metsätilan hoito - Vesien ja vesielinympäristöjen turvaaminen (uusi artikkeli) Metsänhoidon toimenpiteet - kategoriasta Vesiensuojelu&nbsp;löytyy artikkelit: Vesiensuojelu metsänkäsittelyssä (päivitetty laajasti)Vesiensuojelurakenteet ja -ratkaisut (uusi artikkeli, johon koottu aiheen suosituksia, ajantasaisuus tarkistettu, osin päivitetty)Suojavyöhykkeet ja rantametsät (uusi artikkeli, johon koottu aiheen suosituksia, pääosin uutta sisältöä, aiempien suositusten ajantasaisuus tarkistettu)Vedenpalautus suolle (uusi artikkeli)Rakennetun kosteikon perustaminen (päivitetty)Helmikuu Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta Artikkelissa on uudet taulukot Puulajien soveltuvuus kasvatettavaksi pääpuulajiksi. Taulukoissa on tiedot kivennäis- ja turvemaille Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa. Tammikuu KehittäjilleRajapintapalvelussa 20.1.2023 käytössä olevat&nbsp;OperationTypeCode -koodit on listattu sivulle Kehittäjille. 2022 Joulukuu Metsän hakkuu- ja kasvatustavatKuva ja määrittelyt: Hakkuiden ja uudistamisen soveltaminen sekä metsän rakenteet jaksollisessa ja jatkuvassa kasvatuksessa Ilmastokestävä metsänhoito Koostesivu: Ilmastokestävä metsänhoito Uutta joulukuussa: Siemenalkuperän merkitys metsänkasvatuksessaSuometsien hoidon erityispiirteitäPuulajijakauma ja lehtipuuosuus metsätilan hoidossaPohjois-Suomen erityispiirteetSuometsien hoito&nbsp;-kategoria, artikkelit&nbsp;päivitetty, kokonaan uusi: Soiden ennallistaminenPuuston kiertoajan pidentäminenMetsän suojeluMetsänviljely istuttamalla, istutustiheysLisäksi päivitetty eri metsänhoidon toimenpiteisiin: ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulma välilehdelle Päätöksenteko ja sopeutumisen näkökulma välilehdelle Toteutus.Eri taimilajien suositeltavat istutusajankohdat Taulukot uusittu: Metsänviljely istuttamalla, Toteutus, Eri taimilajien suositeltavat istutusajankohdat Taulukoiden esitystapa Metsänhoidon suositusten taulukot, joita on aiemmin esitetty kuvina, ovat nyt aitoja taulukkoja. Katso esim. taulukko Taimikonharvennuksen ajankohta ja taimikon tiheys hoidon jälkeen eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Marraskuu Metsänhoidon suositukset -&nbsp;Metsien kestävän hoidon ja käytön perusteet Metsänhoidon suositusten laadintaa ohjaaviin periaatteisiin on lisätty liite 8 Ekologinen kestävyys metsätilan hoidossa, samalla päivitettiin talousmetsien luonnonhoidon määritelmä: Talousmetsien luonnonhoito on luonnon monimuotoisuuden ja luonnon tarjoamien hyötyjen ylläpitämistä ja vahvistamista metsänkäsittelyssä. Dokumentin voi ladata sivulta Metsänhoidon suositukset - Metsien kestävän hoidon ja käytön perusteet. Maanmuokkaus Metsänhoidon toimenpiteet -osan artikkelissa Maanmuokkaus/Toteutus on esitelty työlaji Jatkuvatoiminen laikkumätästys. Metsätuhojen torjunta Metsänhoidon toimenpiteet -osan Metsätuhot ja metsien terveys&nbsp;-kokonaisuudessa&nbsp;on julkaistu uudet artikkelit: Juurikääpätuhojen torjuntaKirjanpainajatuhojen torjuntaKuivuustuhojen torjuntaLumituhojen torjuntaMetsäpalojen torjuntaSienitautien, hyönteisten ja muiden elollisten metsätuhon aiheuttajien torjuntaTuulituhojen torjunta.Metsätilan hoito -osassa on täydennetty artikkelia&nbsp;Metsänhoidon riskienhallinta metsätilan hoidossa. Uudet väliotsikot: Puuston kasvusta ja terveydestä huolehtiminenIlmastonmuutos lisää metsätuhojen riskiäMetsätuhoriskin hallinta perustuu ennakointiin ja reagointiinTerminologiaaLokakuu Visuaalinen uudistus: Metsänhoidon toimenpiteiden päätöksenteko-osiossa on kuvattu toimenpiteiden vaikutuksia talouteen, luontoon, virkistyskäyttöön ja ilmastonmuutoksen hillintään. Ko. otsikoissa on nyt selkeyttä lisäävät kuvakkeet. Myös lainsäädännön ja metsäsertifioinnin vaatimuksille on omat kuvakkeensa. Ks. esim. Metsitys, Päätöksenteko Heinäkuu Uutta kuvitusta metsityksen suunnitteluun, metsitysketjut.&nbsp;Kuvat ovat vapaasti käytettävissä. Lähdeviittaus muodossa Kuva: Juha Varhi, metsänhoidon suositukset, 2022 Kesäkuu Kehittäjille-sivulle lisätty tietoa metsätietostandardin koodistosta, integroinnin käyttötapauksista ja uutiskirjeen tilauksesta. Toukokuu Käännös englanniksi sivusta Usein kysytyt kysymykset metsänhoidon suosituksista:&nbsp;Q &amp; A, Best Practices for Sustainable Forest Management in Finland Helmikuu Uusi artikkeli Metsätilan hoito -kokonaisuuteen:&nbsp;Metsänhoidon riskienhallinta metsätilan hoidossa Tammikuu Uusi suosituskokonaisuus metsätilan hoitoon. Osa artikkeleista on uusia, osa siirretty palvelun sisällä, osa tuotu aiemmin julkaistuista pdf-muotoisista verkkojulkaisuista. Metsien kestävä hoito ja käyttö Kokonaiskestävä metsänhoito (uusi)&nbsp;Metsänomistajan päätöksenteon erilaiset tasot ja tavoitteet (uusi)&nbsp;Ilmastokestävyys osana metsänhoidon kokonaiskestävyyttä (uusi)&nbsp;Talousmetsien luonnonhoito ja monimuotoisuuden turvaaminen metsänkäsittelyssä (siirretty)&nbsp;Monimuotoisuuden turvaamisessa tavoitteilla on pitkä aikajänne (siirretty)&nbsp;Monimuotoisuuden turvaaminen talousmetsissä (siirretty)&nbsp;Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa (uusi)&nbsp;Ilmastonmuutoksen hillintä metsänkäsittelyssä (uusi)&nbsp;Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätilan hoidossa (uusi)&nbsp;Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa Metsänomistajan tavoitetilan tunnistaminen (uusi)&nbsp;Ilmastonmuutoksen hillinnän painottaminen metsätilan hoidossa (uusi)&nbsp;Tavoitteiden tasapainon hakeminen metsätilan hoidossa (uusi)&nbsp;Metsänhoidon perusteita Hiilenkierto metsäekosysteemissä ja puutuotteissa (uusi)&nbsp;Hiilenkiertoon liittyviä käsitteitä metsänhoidon suosituksissa (uusi)&nbsp;Metsien kasvupaikkatyypit ja aluejaot (siirretty)&nbsp;Lämpösummakartat ja aluejaot metsänhoidon suosituksissa (uudet kartat, siirretty)&nbsp;Metsien kehitysluokat (uusi verkkopalvelussa)&nbsp;Metsän käsittely-yksiköt (uusi verkkopalvelussa). 2021 Syyskuu Rekommendationer för skogsvård&nbsp;- metsänhoidon suositukset ruotsiksi Kehittäjille-sivu - tietoa rajapintapalvelun käytöstä Kesäkuu Usein kysytyt kysymykset metsänhoidon suosituksista&nbsp;- 11 kysymystä ja vastausta Huhtikuu Uusi suositus:&nbsp;Metsitys 2020 Joulukuu Metsänhoidon suositukset - Metsien kestävän hoidon ja käytön perusteet&nbsp;- metsänhoidon suositusten johtoryhmän 25.11.2020 hyväksymät uudet periaatteet suositusten laadintaan.

# Viimeisimmät päivitykset

**Päivitysten kooste aikajärjestyksessä. Sisältää myös pienpäivitykset, joista ei ole erillistä päivitysartikkelia.**

Päivitykset metsänhoidon suositusten verkkosivustolle ja artikkeleihin 2020 alkaen.
2 024 alkaen suositusten merkittävistä muutoksista on saatavilla lisätietoartikkelit. Ne ovat sivuvalikossa aakkosjärjestyksessä.

# Viimeisimmät päivitykset

## 2026

**Tammikuu**

Uusi artikkeli [**Metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet**](/fi/metsatilan-hoito-metsanomistamisen-tavoitteet/metsanomistajan-oikeudet-ja-velvollisuudet). Katso [lisätietoa ](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/metsanomistajan-oikeudet-ja-velvollisuudet-artikkelin-paivitys)uutuudesta.
Uusi artikkeli [**Metsätilan omistajanvaihdos ja metsän omistusmuodot**](/fi/metsatilan-hoito-metsanomistuksen-tilanteita/metsatilan-omistajanvaihdos-ja-metsan-omistusmuodot) esittelee metsänomistajan vaihtoehtoja. Katso [lisätietoa ](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/metsatilan-omistajanvaihdos-ja-metsan-omistusmuodot-artikkelin-paivitys)uutuudesta.
Uusi artikkeli [**Metsän rakenne: latvus- ja kasvillisuuskerrokset**](/fi/metsatilan-hoito-metsanhoidon-kasitteet-ja-luokittelut/metsan-rakenne-latvus-ja-kasvillisuuskerrokset) esittelee havainnekuvien avulla puuston lavuskerrokset, puujaksot ja metsän kasvillisuuskerrokset. (Teemassa Metsätilan hoito | Metsänhoidon käsitteet ja luokittelut)

Korjattu Turvemaiden metsänkasvatus -artikkelissa olevaan taulukkoon [Mäntyvaltaisten ojitettujen suometsien kasvatusketjut, Etelä- ja Väli-Suomi](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/turvemaiden-metsankasvatus#section-p913) kasvupaikalle **Vatkg II lannoitus** ***tarvittaessa**.* Oli aiemmin: ei yleensä.

# Viimeisimmät päivitykset

## 2025

**Joulukuu**

Uusi lämpösummakartta artikkelissa [**Lämpösummat ja aluejaot**](/fi/lamposummat-ja-aluejaot). Lue lisää [artikkelin päivityksestä](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/lamposummat-ja-aluejaot-artikkelin-paivitys).
Sanastoa on täydennetty metsänhoidon suosituksissa käytetyillä termeillä.
Pienpäivitys artikkeliin [**Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta**](/fi/toimenpiteet/puulajin-ja-uudistamismenetelman-valinta). Poistettu ulkomaisia puulajeja käsittelevästä kappaleesta turha lause: "Metsätaloudessa ei käytetä geneettisesti muunneltua metsänviljelyaineistoa".

# Viimeisimmät päivitykset

## 2025

**Maaliskuu**

Metsätilan hoito -kokonaisuus uudistuu. Ensimmäisessä vaiheessa artikkelit jaettiin uusiin kategorioihin:
- [Metsien kestävä hoito ja käyttö](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto)
- [Metsänomistamisen tavoitteet](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/metsanomistamisen-tavoitteet)
- [Metsänhoidon käsitteet ja luokittelut](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/metsanhoidon-kasitteet-ja-luokittelut)
- [Metsäsuunnittelu](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/metsasuunnittelu)
- [Talous, laatu ja riskienhallinta](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/talous-laatu-ja-riskienhallinta)
- [Metsänomistuksen tilanteita](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/kategoriat/metsanomistuksen-tilanteita)

Pienpäivitys [Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/puulajin-ja-uudistamismenetelman-valinta#section-p151) -artikkeliin: "Metsän voi uudistaa myös muulla puulajilla, mutta silloin on metsälain mukaan esitettävä uudistushakkuuta edeltävässä metsänkäyttöilmoituksessa selvitys puulajin kasvatuskelpoisuudesta ja alkuperän soveltuvuudesta uudistettavan alueen olosuhteisiin." Tekstissä puhuttiin aiemmin lupamenettelystä. Samalla lisättiin tietoa, kuinka metsäsertifiointi rajoittaa vierasperäisten lajien käyttöä.

# Viimeisimmät päivitykset

## 2024

**Joulukuu**

Uusi koonti Metsätilan hoito -artikkeliin [**Laadunhallinta metsäomaisuuden hoidossa**](/fi/laadunhallinta-metsaomaisuuden-hoidossa) sekä päivitys Metsänhoidon toimenpide -artikkeliin [Metsänhoidon laadunhallinta](/fi/toimenpiteet/metsanhoidon-laadunhallinta). [Lisätietoa muutoksesta](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/metsanhoidon-laadunhallinta-artikkelien-paivitys).
Päivitetty Metsänhoidon toimenpide -artikkeli **Lannoitus**. Jaettu kahteen osaan [Lannoitus turvemaalla](/fi/toimenpiteet/lannoitus-turvemaalla) ja [Lannoitus kivennäismaalla](/fi/toimenpiteet/lannoitus-kivennaismaalla). [Lisätietoa muutoksesta](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/lannoitus-artikkelin-paivitys).
Päivitetty artikkeli [**Puuston kiertoajan pidentäminen**](/fi/toimenpiteet/puuston-kiertoajan-pidentaminen). [Lisätietoa muutoksesta](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/puuston-kiertoajan-pidentaminen-artikkelin-paivitys).

Päivitetty artikkelia Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa. Lisätty sisältöä [**luontopainotuksen näkökulmiin**](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3814):
- [Luontopainotus metsätilan hoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3814)
- [Luontoa painottava -toimintamalli metsätilan hoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3832)
- [Luonnonhoidon suunnittelu tilatasolla](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3833)
- [Tilatason metsäluonnon monimuotoisuuden tunnukset](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3835)
- [Luonnonhoidon mitoituksen vertailutasot](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa#section-p3837)
Luontoaiheisia päivityksiä myös:

# Viimeisimmät päivitykset

## 2024

**Marraskuu**

- Päivitetty [Kulotus](/fi/toimenpiteet/kulotus)-artikkeli.
- [Talousmetsien luonnonhoidon ohjauskeinot](/fi/toimenpiteet/talousmetsien-luonnonhoidon-ohjauskeinot)
- Täsmennetty Metsän suojelu -artikkelin listausta [Metsän suojelun suunnittelu metsätilan hoidossa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/metsan-suojelu/toteutus#section-1364)
- Metsien kestävä hoito ja käyttö -artikkelissa päivitetty kappaleet [Talousmetsien luonnonhoito ja monimuotoisuuden turvaaminen metsänkäsittelyssä ](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto#section-p1787)ja [Metsäluonnon monimuotoisuus talousmetsissä](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto#section-p1790)
Päivitetty artikkelit **lajien turvaamisesta**.

- Metsätilan hoito, Luontokohteet ja lajien turvaaminen, otsikot [Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/luontokohteet-ja-lajien-turvaaminen#section-p1918), [Lainsäädäntö suojelee lajistoa](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/luontokohteet-ja-lajien-turvaaminen#section-p1919) ja [Metsäsertifioinnin vaatimukset uhanalaisten lajien turvaamiseksi](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/luontokohteet-ja-lajien-turvaaminen#section-p3742)
- Metsänhoidon toimenpiteet, [Lajien turvaaminen metsänkäsittelyssä](/fi/toimenpiteet/lajien-turvaaminen-metsankasittelyssa)
- [Lisätietoa uudistuksesta](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/lajien-turvaaminen-metsankasittelyssa-artikkelin-paivitys)
Lisätty **kooste keskeisistä metsänhoidon suositusten** [**taulukoista**](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/taulukot)**.**
Harvennusmalleihin on lisätty uudet [**rauduskoivikon harvennusmalli**t](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku?mainTreeSpecies=Rauduskoivu).

# Viimeisimmät päivitykset

## 2024

**Lokakuu**

**Harvennusmallien** ohjeistukseen on lisätty linkki erillisiin **koulutusaineistoihin**, joista on tehty omat versiot metsänomistajille, metsäammattilaisille ja tietojärjestelmien kehittäjille: [Metsän harventaminen ja harvennusmallien käyttö (Tapio.fi)](https://tapio.fi/aineistopankki/oppaat-ja-tyovalineet/metsan-harventaminen-ja-harvennusmallien-kaytto-koulutusaineisto/). Aineistot auttavat mm. valitsemaan metsänomistajan tavoitteisiin sopivan harvennustavan ja käyttämään mallien hakutoimintoa.
Metsänhoidon toimenpiteet: [**Ensiharvennus**](/fi/toimenpiteet/ensiharvennus). Artikkeliin on päivitetty harvennusvoimakkuuksia ohjaavat suositustaulukot. Taulukoissa kuvataan hoidetun nuoren tasaikäisen kasvatusmetsän ensiharvennuksen ajankohta ja runkoluku hakkuun jälkeen eteläisessä, keskisessä ja pohjoisessa Suomessa. Taulukoihin lisättiin tarkennukset runkolukujen tulkintaan metsälain asetuksen mukaisesti.

- [Lisätietoa uudistuksesta](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/ensiharvennus-suosituksen-uudistus)
[**Neuvoja metsänhoitoon tutustuvalle metsänomistajalle**](/fi/neuvoja-metsanhoitoon-tutustuvalle-metsanomistajalle). Uusi taustatietoartikkeli, joka auttaa hyödyntämään metsänhoidon suosituksia ja neuvoo metsänomistajaa metsänhoitoon perehtymisen alkuvaiheissa.
Palvelussa on julkaistu **tekoälyavusteinen hakutoiminto**, beta-versio. Palvelua voi käyttää [suomeksi ](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/ai-vastaus)ja [ruotsiksi](https://metsanhoidonsuositukset.fi/sv/ai-svar).

# Viimeisimmät päivitykset

## 2024

**Elokuu**

Metsänhoidon toimenpiteet: Uudistettu suositus [**sekametsän perustamiseen ja kasvatukseen**](/fi/toimenpiteet/sekametsan-kasvatus)**.**
- [Lisätietoa uudistuksesta](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/sekametsan-kasvatus-artikkelin-paivitys)
Metsätilan hoito: Uudistettu suositus [**Puulajijakauma ja lehtipuuosuus metsätilan hoidossa**](/fi/puulajijakauma-ja-lehtipuuosuus-metsatilan-hoidossa)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2024

**Toukokuu**

- [Lisätietoa uudistuksesta](/fi/viimeisimmat-suositusten-paivitykset/puulajijakauma-ja-lehtipuuosuus-metsatilan-hoidossa-artikkelin-paivitys)
**Rajapintaoppaassa** esitellään uusia [esimerkkejä](https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/rajapintaopas/kayttotapauksia), kuinka metsänhoidon suositukset on liitetty osaksi muita palveluita: Metsä Groupin Metsäverkko ja Metsälehden Metsätietäjä.

# Viimeisimmät päivitykset

## 2024

**Tammikuu**

[**Hoidettujen kasvatusmetsien harvennusmallit**](/fi/hoidettujen-kasvatusmetsien-harvennusmallit) ovat täydentyneet uusilla vaihtoehdoilla. Beta-vaihe on päättynyt. Katso myös 11/24 julkaistu koulutusaineisto: [Metsän harventaminen ja harvennusmallien käyttö (Tapio.fi)](https://tapio.fi/aineistopankki/oppaat-ja-tyovalineet/metsan-harventaminen-ja-harvennusmallien-kaytto-koulutusaineisto/)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2023

**Joulukuu**

[Lannoitus](/fi/toimenpiteet/lannoitus-turvemaalla)-artikkeli on päivitetty. Päivityksiä on odotettavissa myös 2024 (turvemaiden lannoitus ja tarkennuksia kohdevalintaan).
Metsänhoidon toimenpiteet, [Luonnonhoito ja monimuotoisuus](/fi/kategoriat/luonnonhoito-ja-monimuotoisuus) -kategorian esittelyteksti päivitetty. Kategoriassa julkaistu uudet ja uudistetut artikkelit:
- [Säästöpuiden jättäminen](/fi/toimenpiteet/saastopuiden-jattaminen)
- [Lahopuun turvaaminen](/fi/toimenpiteet/lahopuun-turvaaminen)
- [Tekopökkelöiden tekeminen](/fi/toimenpiteet/tekopokkeloiden-tekeminen)
- [Suojatiheikköjen jättäminen](/fi/toimenpiteet/suojatiheikkojen-jattaminen) ja
- [Lehtipuusekoituksen ylläpito](/fi/toimenpiteet/lehtipuusekoituksen-yllapito).

Uusittu Metsätilan hoito -artikkeli [Luontokohteet ja lajien turvaaminen](/fi/luontokohteet-ja-lajien-turvaaminen)
Uusi kategoria, Metsänhoidon toimenpiteet, [Luontokohteiden turvaaminen](/fi/kategoriat/luontokohteiden-turvaaminen)[ ](/fi/kategoriat/luontokohteiden-turvaaminen)ja kategoriassa uudet artikkelit:
- [Pienvesien ja vesistöjen elinympäristöt](/fi/toimenpiteet/pienvesien-ja-vesistojen-elinymparistot)
- [Kallioelinympäristöt](/fi/toimenpiteet/kallioelinymparistot)
- [Lehdot](/fi/toimenpiteet/lehdot)
- [Suoelinympäristöt](/fi/toimenpiteet/suoelinymparistot)
- [Paahdeympäristöt](/fi/toimenpiteet/paahdeymparistot)
- [Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät](/fi/toimenpiteet/monimuotoisuudelle-merkittavat-kangasmetsat)
- [Puustoiset perinneympäristöt](/fi/toimenpiteet/puustoiset-perinneymparistot)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2023

**Marraskuu**

Päivitettyä **FSC**-metsäsertifiointikriteeristöä koskevat tiedot on päivitetty kauttaaltaan metsänhoidon suositusten artikkeleihin.
Pienpäivitykset artikkeleihin [Metsitys](/fi/toimenpiteet/metsitys) ja [Metsänviljely kylvämällä](/fi/toimenpiteet/metsanviljely-kylvamalla).

# Viimeisimmät päivitykset

## 2023

**Syyskuu**

Päivitetty energiapuuta koskevat suositukset, ks. kategoria: [Energiapuun korjuu](/fi/kategoriat/energiapuun-korjuu)
Päivitetty artikkeli [Hirvieläintuhojen torjunta](/fi/toimenpiteet/hirvielaintuhojen-torjunta)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2023

**Kesäkuu**

Päivitetty PEFC-metsäsertifioinnin kriteereistä kertovat tekstit päivitetyn standardin mukaisiksi.
- Metsäsertifioinnin vaatimukset toimittaessa pohjavesialueilla (FSC ja PEFC)
- Metsäsertifioinnin vaatimukset toimittaessa vesistöjen suojakaistoilla (FSC ja PEFC)
- Ojien kunnostukseen soveltumattomat kohteet
- Metsäsertifioinnin vaatimukset ojituksen kunnostuksessa
- Monikäytön vaatimukset metsäsertifioinnissa
- Metsäsertifioinnin vaatimukset arvokkaiden elinympäristöjen turvaamisessa
- Metsäsertifioinnin vaatimukset energiapuun korjuussa
- Vesien laadun turvaaminen uudistusalojen energiapuun korjuussa
- Metsäsertifioinnin vaatimukset säästö- ja lahopuille
- Luontokohteet ja lajien turvaaminen
- Suometsien hoidon erityispiirteet
[Pölyttäjien suosiminen metsänhoidossa](/fi/toimenpiteet/polyttajien-suosiminen-metsanhoidossa). Uusi artikkeli esittelee kuinka metsänomistaja voi edistää pölyttäjien elinolosuhteita erilaisissa kohteissa ja työlajeissa.

[Metsänhoidon suositusten sanasto](/fi/sanasto) on lisätty palveluun. Yksittäisen artikkelin tärkeät sanat ja niiden lyhyet selitteet löytyvät Yleistietoa välilehdeltä.
[Rajapintaopas](/fi/rajapintaopas) - entinen Kehittäjille-sivu on nyt laajempi Rajapintaopas, josta metsäalan palveluiden kehittäjät saavat tietoa, esimerkkejä ja käytännön ohjeita siitä, kuinka metsänhoidon suosituksilla voi rikastaa omia tietopalveluita ja tietojärjestelmiä.
Palvelun etusivun uudistus.

# Viimeisimmät päivitykset

## 2023

***Vesiensuojelu***

[Harvennusmallien esittely ja käyttöohje](/fi/hoidettujen-kasvatusmetsien-harvennusmallit)[Harvennusmallit, hakutoiminnon beta-versio](/fi/harvennusmallihaku)
Vesiensuojelun suositukset on uudistettu laajasti:

[Metsätilan hoito - Vesien ja vesielinympäristöjen turvaaminen](/fi/vesien-ja-vesielinymparistojen-turvaaminen) (uusi artikkeli)
[Metsänhoidon toimenpiteet - kategoriasta Vesiensuojelu](/fi/kategoriat/vesiensuojelu) löytyy artikkelit:
- [Vesiensuojelu metsänkäsittelyssä](/fi/toimenpiteet/vesiensuojelu-metsankasittelyssa) (päivitetty laajasti)
- [Vesiensuojelurakenteet ja -ratkaisut](/fi/toimenpiteet/vesiensuojelurakenteet-ja-ratkaisut) (uusi artikkeli, johon koottu aiheen suosituksia, ajantasaisuus tarkistettu, osin päivitetty)
- [Suojavyöhykkeet ja rantametsät](/fi/toimenpiteet/suojavyohykkeet-ja-rantametsat) (uusi artikkeli, johon koottu aiheen suosituksia, pääosin uutta sisältöä, aiempien suositusten ajantasaisuus tarkistettu)
- [Vedenpalautus suolle](/fi/toimenpiteet/vedenpalautus-suolle) (uusi artikkeli)
- [Rakennetun kosteikon perustaminen](/fi/toimenpiteet/rakennetun-kosteikon-perustaminen) (päivitetty)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2023

**Tammikuu**

Artikkelissa on uudet taulukot [Puulajien soveltuvuus kasvatettavaksi pääpuulajiksi](/fi/toimenpiteet/puulajin-ja-uudistamismenetelman-valinta/toteutus#section-1464). Taulukoissa on tiedot kivennäis- ja turvemaille Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa.
***Kehittäjille***Rajapintapalvelussa 20.1.2023 käytössä olevat OperationTypeCode -koodit on listattu sivulle [Kehittäjille](/fi/kehittajille).

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

***Ilmastokestävä metsänhoito***

***Metsän hakkuu- ja kasvatustavat***Kuva ja määrittelyt: [Hakkuiden ja uudistamisen soveltaminen sekä metsän rakenteet jaksollisessa ja jatkuvassa kasvatuksessa](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-perusteita#section-p2594)
Koostesivu: [Ilmastokestävä metsänhoito](/fi/ilmastokestava-metsanhoito)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

***Eri taimilajien suositeltavat istutusajankohdat***

Uutta joulukuussa:
- [Siemenalkuperän merkitys metsänkasvatuksessa](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-perusteita#section-p2607)
- [Suometsien hoidon erityispiirteitä](/fi/suometsien-hoidon-erityispiirteet)
- [Puulajijakauma ja lehtipuuosuus metsätilan hoidossa](/fi/puulajijakauma-ja-lehtipuuosuus-metsatilan-hoidossa)
- [Pohjois-Suomen erityispiirteet](/fi/pohjois-suomen-erityispiirteet)
- [Suometsien hoito](/fi/kategoriat/suometsien-hoito) -kategoria, artikkelit päivitetty, kokonaan uusi: [Soiden ennallistaminen](/fi/toimenpiteet/soiden-ennallistaminen)
- [Puuston kiertoajan pidentäminen](/fi/toimenpiteet/puuston-kiertoajan-pidentaminen)
- [Metsän suojelu](/fi/toimenpiteet/metsan-suojelu)
- [Metsänviljely istuttamalla, istutustiheys](/fi/toimenpiteet/metsanviljely-istuttamalla/toteutus#section-283)
- Lisäksi päivitetty eri metsänhoidon toimenpiteisiin: ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulma välilehdelle Päätöksenteko ja sopeutumisen näkökulma välilehdelle Toteutus.

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

***Taulukoiden esitystapa***

Taulukot uusittu: [Metsänviljely istuttamalla, Toteutus, Eri taimilajien suositeltavat istutusajankohdat](/fi/toimenpiteet/metsanviljely-istuttamalla/toteutus#section-281)
Metsänhoidon suositusten taulukot, joita on aiemmin esitetty kuvina, ovat nyt aitoja taulukkoja. Katso esim. taulukko [Taimikonharvennuksen ajankohta ja taimikon tiheys hoidon jälkeen eteläisessä ja keskisessä Suomessa](/fi/toimenpiteet/taimikonharvennus/toteutus#section-294).

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

***Maanmuokkaus***

Metsänhoidon suositusten laadintaa ohjaaviin periaatteisiin on lisätty liite 8 Ekologinen kestävyys metsätilan hoidossa, samalla päivitettiin talousmetsien luonnonhoidon määritelmä: Talousmetsien luonnonhoito on luonnon monimuotoisuuden ja luonnon tarjoamien hyötyjen ylläpitämistä ja vahvistamista metsänkäsittelyssä. Dokumentin voi ladata sivulta [Metsänhoidon suositukset - Metsien kestävän hoidon ja käytön perusteet](/fi/metsanhoidon-suositukset-metsien-kestavan-hoidon-ja-kayton-perusteet).
Metsänhoidon toimenpiteet -osan artikkelissa Maanmuokkaus/Toteutus on esitelty työlaji [Jatkuvatoiminen laikkumätästys](/fi/toimenpiteet/maanmuokkaus/toteutus#section-1249).

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

***Metsätuhojen torjunta***

Metsänhoidon toimenpiteet -osan [Metsätuhot ja metsien terveys](/fi/kategoriat/metsatuhot-ja-metsien-terveys) -kokonaisuudessa on julkaistu uudet artikkelit:
- [Juurikääpätuhojen torjunta](/fi/toimenpiteet/juurikaapatuhojen-torjunta)
- [Kirjanpainajatuhojen torjunta](/fi/toimenpiteet/kirjanpainajatuhojen-torjunta)
- [Kuivuustuhojen torjunta](/fi/toimenpiteet/kuivuustuhojen-torjunta)
- [Lumituhojen torjunta](/fi/toimenpiteet/lumituhojen-torjunta)
- [Metsäpalojen torjunta](/fi/toimenpiteet/metsapalojen-torjunta)
- [Sienitautien, hyönteisten ja muiden elollisten metsätuhon aiheuttajien torjunta](/fi/toimenpiteet/sienitautien-hyonteisten-ja-muiden-elollisten-metsatuhon-aiheuttajien-torjunta)
- [Tuulituhojen torjunta](/fi/toimenpiteet/tuulituhojen-torjunta).
Metsätilan hoito -osassa on täydennetty artikkelia [Metsänhoidon riskienhallinta metsätilan hoidossa](/fi/riskienhallinta-ja-varautuminen-metsataloudessa). Uudet väliotsikot:

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

**Lokakuu**

- [Puuston kasvusta ja terveydestä huolehtiminen](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa#section-p2395)
- [Ilmastonmuutos lisää metsätuhojen riskiä](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa#section-p2397)
- [Metsätuhoriskin hallinta perustuu ennakointiin ja reagointiin](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa#section-p2399)
- [Terminologiaa](/fi/metsatilan-hoito/metsanhoidon-riskienhallinta-metsatilan-hoidossa#section-p2402)
Visuaalinen uudistus: Metsänhoidon toimenpiteiden päätöksenteko-osiossa on kuvattu toimenpiteiden vaikutuksia talouteen, luontoon, virkistyskäyttöön ja ilmastonmuutoksen hillintään. Ko. otsikoissa on nyt selkeyttä lisäävät kuvakkeet. Myös lainsäädännön ja metsäsertifioinnin vaatimuksille on omat kuvakkeensa. Ks. esim. [Metsitys, Päätöksenteko](/fi/toimenpiteet/metsitys/paatoksenteko#section-784)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

**Kesäkuu**

Uutta kuvitusta [metsityksen suunnitteluun, metsitysketjut](/fi/toimenpiteet/metsitys/toteutus#section-796). Kuvat ovat vapaasti käytettävissä. Lähdeviittaus muodossa Kuva: Juha Varhi, metsänhoidon suositukset, 2022
[Kehittäjille-sivulle](/fi/kehittajille) lisätty tietoa metsätietostandardin koodistosta, integroinnin käyttötapauksista ja uutiskirjeen tilauksesta.

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

**Helmikuu**

Käännös englanniksi sivusta Usein kysytyt kysymykset metsänhoidon suosituksista: [Q & A, Best Practices for Sustainable Forest Management in Finland](/en/QA-best-practices-sustainable-forest-management-finland)
Uusi artikkeli Metsätilan hoito -kokonaisuuteen: [Metsänhoidon riskienhallinta metsätilan hoidossa](/fi/riskienhallinta-ja-varautuminen-metsataloudessa)

# Viimeisimmät päivitykset

## 2022

**Tammikuu**

Uusi suosituskokonaisuus metsätilan hoitoon. Osa artikkeleista on uusia, osa siirretty palvelun sisällä, osa tuotu aiemmin julkaistuista pdf-muotoisista verkkojulkaisuista.
[Metsien kestävä hoito ja käyttö](/fi/metsien-kestava-hoito-ja-kaytto)
1 . Kokonaiskestävä metsänhoito (uusi)
2 . Metsänomistajan päätöksenteon erilaiset tasot ja tavoitteet (uusi)
3 . Ilmastokestävyys osana metsänhoidon kokonaiskestävyyttä (uusi)
4 . Talousmetsien luonnonhoito ja monimuotoisuuden turvaaminen metsänkäsittelyssä (siirretty)
5 . Monimuotoisuuden turvaamisessa tavoitteilla on pitkä aikajänne (siirretty)
6 . Monimuotoisuuden turvaaminen talousmetsissä (siirretty)
7 . Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa (uusi)
8 . Ilmastonmuutoksen hillintä metsänkäsittelyssä (uusi)
9 . Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsätilan hoidossa (uusi)
[Metsänomistajan tavoitteiden painottaminen metsätilan hoidossa](/fi/metsanomistajan-tavoitteiden-painottaminen-metsatilan-hoidossa)
1 . Metsänomistajan tavoitetilan tunnistaminen (uusi)
2 . Ilmastonmuutoksen hillinnän painottaminen metsätilan hoidossa (uusi)
3 . Tavoitteiden tasapainon hakeminen metsätilan hoidossa (uusi)

[Metsänhoidon perusteita](/fi/metsanhoidon-perusteita)
1 . Hiilenkierto metsäekosysteemissä ja puutuotteissa (uusi)
2 . Hiilenkiertoon liittyviä käsitteitä metsänhoidon suosituksissa (uusi)
3 . Metsien kasvupaikkatyypit ja aluejaot (siirretty)
4 . Lämpösummakartat ja aluejaot metsänhoidon suosituksissa (uudet kartat, siirretty)
5 . Metsien kehitysluokat (uusi verkkopalvelussa)
6 . Metsän käsittely-yksiköt (uusi verkkopalvelussa).

Päivitysten kooste aikajärjestyksessä. Sisältää myös pienpäivitykset, joista ei ole erillistä päivitysartikkelia.Päivitykset metsänhoidon suositusten verkkosivustolle ja artikkeleihin 2020 alkaen. 2024 alkaen suositusten merkittävistä muutoksista on saatavilla lisätietoartikkelit. Ne ovat sivuvalikossa aakkosjärjestyksessä.

Asiasanahaku

Hakutulokset hakusanalle “taimikonharvennus”

Ensiharvennus

Viimeisimmät päivitykset

Suometsän hoitohankkeen alueen rajaus

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Lannoitus turvemaalla

Ensiharvennus hoidetussa kuusivaltaisessa metsässä

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Riistan huomioiminen avohakkuussa

Lisää aiheesta toimenpiteissä:

Turvemaiden metsänkasvatus

Lehtipuusekoituksen ylläpito

Metsän hakkuutavat

Metsän suojelu

Haku ja valikko