Päivitetty artikkeli: Lannoitus, joka jaettiin kahdeksi artikkeliksi Lannoitus turvemaalla(ulkoinen linkki) ja Lannoitus kivennäismaalla(ulkoinen linkki).
Artikkelikokonaisuudessa: Metsänhoidon toimenpiteet
Viimeisimmän muutoksen julkaisupäivä: 16.12.2024
Keskeiset uudistukset
Päivityksessä tarkennettiin suometsien tuhkalannoitusta uusimman tutkimustiedon pohjalta. Myös kangasmetsien lannoitusta tarkennettiin. Päivityksessä lannoituksen artikkeli jaettiin selkeyden vuoksi kahdeksi erilliseksi kokonaisuudeksi: lannoitus turvemaalla ja lannoitus kivennäismaalla.
Turvemaiden lannoituksia koskevat keskeiset muutokset:
- Tarkennettiin turvemaapuustojen terveyslannoituksen perusteita ja kohdevalinnan perusteita.
- Tarkennettiin tuhkalannoituksen perusteita hiilensidonnan ja maaperän hiilivaraston vaikutusten osalta.
- Varputurvekangas lisättiin soveltuvien turvemaiden lannoituskohteiden listaan.
- Tarkennettiin kaliumin suositeltavaa lisäysmäärää, kun lannoituksella tavoitellaan pidempää vaikutusaikaa. Tällöin suositus on 100 kg/ha (vanha 80 kg/ha).
Miksi uudistus tarvittiin ja miten muuttaa metsänhoidon käytäntöjä
Uutta tietoa on saatu tuhkalannoituksesta ja sen vaikutuksista. Perusteita uudesta tutkimustiedosta suosituspäivitykselle koottiin hankkeessa Hiilitase ja siihen vaikuttavat tekijät tuhkalannoitetuissa suometsissä – SuoHiTu, 2022-2024 (lisätietoa hankkeesta, metsakeskus.fi(ulkoinen linkki)).
Lannoitus on nopea ja taloudellisesti kannattava keino lisätä soveltuvilla kohteilla puuston kasvua ja hiilinielua. Turvemailla saadaan tuhkalannoituksella jopa vuosikymmeniä kestävä kasvun lisääntyminen. Kangasmaiden typpilannoituksessa vaikutusaika on lyhyempi.
Lannoituksessa tärkeintä on oikea kohdevalinta ja kohteen mukaisesti valittu lannoitus. Lannoituksessa lisätään kohteella niitä ravinteita, jotka parhaiten edistävät puuston kehitystä. Kohdevalinnassa on tärkeää myös ottaa huomioon ympäristönhoitoon liittyvät rajoitteet.
Uusi suositus laajentaa tuhkalannoitukseen soveltuvien kohteiden potentiaalia. Samalla se ohjaa aikaisempaa suurempaan kaliumin käyttöön turvemailla.
Työtä tukeneet tutkijat
Aakkosjärjestyksessä: Garmston Katja, Hotanen Juha, Hultman Jenni, Hökkä Hannu, Kattilakoski Matilda, Laiho Raija, Laurén Annamari, Lehtonen Aleksi, Mäkiranta Päivi, Nieminen Mika, Ojanen Paavo, Palvi Anni, Peltoniemi Krista, Sarkkola Sakari, Stenberg Leena, Väänänen Päivi.
Lisätietoja
Tapion projektipäällikkö: Varpu Kuutti
SuoHiTu-hankkeen loppuraportti, pdf, MMM.fi(ulkoinen linkki)