Päivitetty artikkeli: Vesien ja vesielinympäristöjen turvaaminen
Artikkelikokonaisuudessa: Metsätilan hoito
Viimeisimmän muutoksen julkaisupäivä: 16.10.2026
Keskeiset uudistukset
10/26 Päivitetty metsänhoidon suosituksia koskien metsätalouden toimintaa pohjavesialueilla. Erityisesti on tarkennettu kuvausta kevennetystä maanmuokkauksesta. Lainsäädännön edellytykset ja suositusten mukaiset hyvät käytänteet on nyt esitetty aikaisempaa selkeämmin ja toisistaan eritellysti.
Suositukset on koottu kolmeen uuteen taulukkoon:
- Metsätalous pohjavesialueilla – yhteenveto toimintatavoista
- Kevennetty maanmuokkaus pohjavesialueilla
- Maanmuokkaus pohjavesialueilla – soveltuvat menetelmät
Taulukot löytyvät myös tämän sivun lopusta.
Suosituspäivitys mahdollistaa ohjeiden yhtenäisemmän tulkinnan eri puolilla Suomea ja selkeyttää siten sekä metsätalouden toimijoiden että viranomaisten toimintatapoja pohjavesialueilla toimittaessa.
Miksi uudistus tarvittiin ja miten muuttaa metsänhoidon käytäntöjä
Työn tärkeimpänä tavoitteena on ollut yhtenäistää Lupa- ja valvontaviraston viranomaistulkintoja ja metsänhoidon suositusten sisältöjä pohjavesialueiden metsätaloudesta. Samalla on ollut tarve parantaa suositusten käytettävyyttä tiivistämällä pohjavesiteemaa käsittelevää sisältöä.
Erityinen tarve on ollut tuottaa tarkempi määrittely termille ”kevennetty maanmuokkaus”, joka liittyy pohjavesialueilla tehtävään metsänuudistamiseen ja joka on aiheuttanut tulkintaeroja.
Samalla on ollut tarve täsmentää suosituksiin, mitkä maanmuokkausmenetelmät ovat soveltuvia uudistettaessa metsää pohjavesialueilla.
Uusi suositus täsmentää ja yhtenäistää metsätalouden toimia pohjavesialueilla, mikä osaltaan auttaa turvamaan pohjavesien määrää ja laatua.
Työtä tukeneet tutkijat ja asiantuntijat
Työtä ovat tukeneet pohjavesien erityisosaajat Lupa- ja valvontavirastosta sekä Suomen ympäristökeskuksesta. Lisäksi työtä ovat tukeneet aktiivisesti metsänhoidon suositusten ohjausryhmän jäsenet.
Lisätietoa
Keskeinen tutkimustiedon lähde: Metsätalouden pohjavesivaikutukset : MEPO-hankkeen loppuraportti 2021(ulkoinen linkki)
Tulossa 12/26: Pohjavesialueilla toimimisesta koulutusaineisto ja webinaari tallenteineen sekä muistilista metsäasiantuntijoille.
10/26 tarkennettiin kaikkia alla lueteltuja suositusartikkeleita. Niissä on kytkös pohjavesialueilla toimimiseen.
- Energiapuuharvennus
- Ensiharvennus
- Hakkuutähteen korjaaminen uudistushakkuualoilta
- Heinäntorjunta
- Jatkuvaan kasvatukseen tähtääminen
- Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden toteutus
- Kantojen korjuu uudistushakkuualoilta
- Kulotus
- Luontaisen uudistamisen uudistushakkuut
- Maanmuokkaus
- Metsitys
- Metsän kasvatusmenetelmät – jaksollinen ja jatkuva kasvatus
- Metsänviljely istuttamalla
- Metsänviljelyyn tähtäävä uudistushakkuu
- Metsätien kunnossapidon suunnittelu
- Metsätien kunnossapito
- Metsätien perusparantaminen
- Myöhempi harvennus
- Ojien kunnostus
- Puunkorjuun laadunhallinta
- Turvemaiden metsänkasvatus
- Turvemaiden puunkorjuu
- Vesien ja vesielinympäristöjen turvaaminen
- Vesiensuojelu metsänkäsittelyssä.
Päivitetyt taulukot
Alla on 3 päivitettyä taulukkoa.
| Toiminta pohjavesialueella | Lainsäädännön velvoitteita pohjavesialueita koskien | Suositeltavia toimintatapoja pohjavesialueita koskien | Tarkennukset |
|---|---|---|---|
| Yleistä kaikkea metsänkäsittelyä koskien | Metsätalouden toimenpiteillä ei tule rikkoa - vesilain (587/2011) pohjaveden muuttamiskieltoa eikä - ympäristönsuojelulain (527/2014) pohjaveden pilaamiskieltoa. | Keskeistä on ennaltaehkäistä toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa pohjavesien • laadun heikkeneminen • pinnan aleneminen sekä • haitallinen purkautuminen. Pohjavesialueiden rajaus ja luokitus tarkistetaan aina ennakkoon, esimerkiksi • ympäristöhallinnon paikkatietopalvelusta • Metsään.fi -palvelusta (metsänomistajat) Erityistä varovaisuutta edellytetään • vedenottamoiden lähialueilla • happamien sulfaattimaiden riskialueilla sekä alueilla, joiden maaperässä esiintyy mustaliuskeperäisiä sedimenttejä. • alueilla, joilla pohjaveden pinta on lähellä maan pintaa ja • alueilla, joilla esiintyy pohjavedestä suoraan riippuvaisia pintavesi- tai maaekosysteemejä (1E, 2E ja E-luokan pohjavesialueet) Tarvittaessa kysytään tarkentavat ohjeet ympäristöviranomaiselta (lupa- ja valvontavirasto). | Metsätalous pohjavesialueilla edellyttää tavanomaista tarkempaa toimenpidesuunnittelua ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Metsäsertifioinnin piirissä olevilla alueilla noudatetaan sertifioinnin vaatimuksia pohjavesialueilla toimimisesta. |
| Öljyvahinkojen estäminen konetyössä | Lainsäädäntö • kieltää pilaamista pohjavesiä tai maaperää • edellyttää varautumaan vahinkojen torjuntaan. • velvoittaa ilmoittamaan vahingoista. • Kaikki pohjavesialueella tapahtuvat öljy- ja polttoainevahingot ilmoitetaan pelastusviranomaiselle sekä kunnan ympäristöviranomaiselle.
| Merkittävän ympäristöriskin takia: • Työntekijällä on oltava selkeät toimintaohjeet vahinkotilainteiden varalle. • Metsäkoneissa on aina oltava mukana öljyntorjuntaa varten imeytyskalustoa. • Polttoainetta ei tule varastoida pohjavesialueilla. Työmaan ollessa käynnissä sitä voidaan kuitenkin säilyttää tyyppihyväksytyssä säiliössä. • Metsäkoneiden huoltopaikat suositellaan sijoittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. • Suositellaan käyttämään teräketjuissa mineraaliöljyn sijaan biohajoavia öljyjä. | Erityisesti pohjavesialueella tehtävässä konetyössä on olennaista estää öljyn tai polttoaineen pääsy maaperään edes vähäisinä määrinä. Vahinkojen ehkäisyssä keskeistä on huolehtia koneiden säännöllisestä huollosta. Myös metsäsertifiointi velvoittaa öljyvahinkojen estämiseen.
|
| Metsän kasvatustavan valinta | Metsikön sijainti pohjavesialueella ei rajoita puuston käsittelyä. | • Arvioidaan mahdollisuudet käyttää metsän kasvatustapana jatkuvaa kasvatusta. | Jatkuvan kasvatuksen mallissa on pohjavesille aiheutuvien haittojen riski todennäköisesti pienempi kuin jaksollisessa kasvatuksessa, mikä puoltaa sen käyttöä painotettaessa vesiensuojelua. Valinnalla voidaan välttää avohakkuusta, uudistusalan maanmuokkauksesta ja vanhojen ojien kunnostuksesta aiheutuvaa riskiä pohjavesille. Puuntuotannollisena riskinä on kohteen heikko luontainen uudistuminen. |
| Kasvinsuojeluaineiden käyttö | Valmisteen tulee olla Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymä ja pohjavesialueelle soveltuva. | • Varmistetaan juurikäävän torjunnassa käytettävän valmisteen soveltuvuus. • Ei suositella käytettävän kemiallisia kasvinsuojeluaineita heinäntorjunnassa. | Sekä harmaaorvakka- että ureavalmisteita voidaan käyttää pohjavesialueilla juurikäävän torjunnassa tehtävässä kantokäsittelyssä.
Pohjavesialueilla voidaan käyttää taimia, joita on taimitarhoilla suojattu tukkimiehentäin torjuntaa soveltuvalla aineella. |
| Maanmuokkaus metsän uudistamista varten | Ojien kunnostus pohjavesialueella edellyttää aina vesilain mukaisen ojitusilmoituksen.
Pohjavesialueella ojitus saattaa lisäksi vaatia vesilain mukaisen luvan (VL 3:2). | • Arvioidaan maanmuokkauksen tarve suhteessa metsänomistajan tavoitteisiin ja kohteen ominaisuuksiin. • Maanmuokkausta tehdään vain kohteen maapohjalle soveltuvin menetelmin (ks. taulukko). • Maanmuokkauksessa vältetään tarpeetonta maanpinnan rikkomista sekä noudatetaan kevennetyn maanmuokkauksen raja-arvoja (ks. taulukko). • Maanmuokkauksena ei suositella ◦ ojitusmätästystä ◦ naveromätästystä kivennäismailla ◦ naveromätästystä turvemailla, jos on riski, että naverot ulottuisivat kivennäismaahan asti. | Paineellisen pohjaveden alueilla ojien ja naveroiden kaivuusta aiheutuu pohjaveden purkautumisen riski. Lisäksi kaivuu voi heikentää pohjaveden laatua ja muuttaa virtausreittejä.
Myös naveromätästys edellyttää pohjavesialueilla ojitusilmoituksen laadinnan. |
| Ojien kunnostus vanhoilla ojitusalueilla | Ojien kunnostus pohjavesialueella edellyttää aina vesilain mukaisen ojitusilmoituksen.
Pohjavesialueella ojitus saattaa lisäksi vaatia vesilain mukaisen luvan (VL 3:2). | • Arvioidaan ojien kunnostamisen tarve suhteessa metsänomistajan tavoitteisiin ja kohteen ominaisuuksiin. • Vältetään tarpeetonta ojien kunnostusta. • Mikäli ojitusta kunnostetaan, perataan vanhoja ojia ensisijaisesti vain poistamalla niihin kertynyt kasvillisuus.
Ojien kunnostus ei ole suositeltavaa jos • on viitteitä siitä, että aikaisempi ojitus on aiheuttanut pohjaveden purkautumista. • vesien johtamiseksi tulisi ojien perata alkuperäistä ojasyyttä syvemmäksi. | Poikkeuksellisesti voidaan kaivuu joissakin tapauksissa tehdä alkuperäisen ojan syvyydeltä ilman, että siitä aiheutuu haittaa pohjavedelle. Tämä riippuu pohjavesialueen ja maaperän ominaisuuksista.
Ojien perkauksesta ja muista kaivutoimenpiteistä ei saa aiheutua pohjaveden purkautumista, pinnan alenemista tai heikkolaatuisten pintavesien imeytymistä pohjaveteen.
Mikäli toimenpiteistä voi aiheutua edellä mainittuja seurauksia, toimenpiteille on tarpeen hakea vesilain (587/2011) mukaista lupaa (VL 3:2)
FSC-metsäsertifiointi rajoittaa ojien kunnostusta pohjavesialueilla. |
| Energiapuun korjuu | • Ei suositella kantojen korjuuta. | Myös metsäsertifiointi rajoittaa kantojen korjuuta pohjavesialueilla. | |
| Lannoitus | Valmisteen tulee olla Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymä ja pohjavesialueelle soveltuva.
Boorilannoitukset on kielletty pohjavesialueilla lannoitevalmisteita koskevalla asetuksella. | • Lannoitus pohjavesialueilla edellyttää yhteydenottoa ympäristöviranomaiseen (lupa- ja valvontavirasto). • Puuston ravinne-epätasapainon korjaamiseksi tarpeelliset lannoitukset voivat olla mahdollisia, mutta yleisesti lannoituksia ei suositella pohjavesialueilla. | Myös metsäsertifiointi rajoittaa lannoittamista pohjavesialueilla. |
| Luonnonhoidolliset kulotukset | • Kulotukset pohjavesialueilla on arvioitava aina tapauskohtaisesti. Suunnitelmasta on suositeltavaa olla yhteydessä ympäristöviranomaiseen. • Luonnonhoidolliset kulotukset (esim. harjujen paahderinteet, säästöpuuryhmien poltot) ovat mahdollisia, kun varmistetaan ettei pohjavedelle aiheudu riskiä. | Pohjavesialueiden kulotusten vaikutuksista pohjaveteen on vain vähän tutkimustietoa.
| |
| Metsätien rakentaminen ja perusparannus | Tien kuivattamiseksi tarvittavien ojien kaivaminen edellyttää vesilain mukaisen ojitusilmoituksen pohjavesialueilla. | • Uutta metsätietä ei suositella tehtäväksi pohjavesialueille. |
| Maanmuokkausjäljen laadun kriteerit pohjavesialueilla | Työjäljen suositeltavat raja-arvot kevennetyssä maanmuokkauksessa |
|---|---|
| Maanmuokkausjäljen maksimisyvyys | Kivennäismaat yleisesti • laikut ja äesjälki enintään 10 cm kivennäismaan pinnasta • kuopat enintään 20 cm kivennäismaan pinnasta
Turvemaat yleisesti • muokkauksen tai naveroiden ei tule yltää kivennäismaahan asti ja • mahdolliset naverot alle 40 cm syviä
Vain kivennäismaan pinnan paljastava muokkaus, jos • Jos paineellisen pohjaveden oletetaan olevan lähellä pintaa • Jos kyseessä ohutkunttainen, lajittunut maalaji
Työ on keskeytettävä, jos kaivutyössä havaitaan paineellisen pohjaveden purkautumista muokkausjälkeen. Maanmuokkauksen tarve ja toteutus arvioidaan tällöin uudelleen. |
| Maanmuokkauksessa paljastetun pintamaan osuus muokattavissa olevasta alasta. | enintään 30 % alaa, jossa kivennäismaan tai turpeen pinta on ilman kasvillisuutta tai karikekerrosta. |
| Pohjavesialueen maapohja | Soveltuvat muokkausmenetelmät metsänuudistamisessa, kun noudatetaan kevennetyn maanmuokkauksen suositeltavia raja-arvoja |
|---|---|
| Kivennäismaa | • kääntömätästys • laikkumätästys
Seuraavien menetelmien osalta on kiinnitettävä erityistä huomiota, ettei maanpintaa rikota liikaa: • laikutus • jatkuvatoiminen mätästys tai laikutus • äestys säännöllisillä muokkauskatkoilla |
| Turvemaat | • kääntömätästys • laikkumätästys • naveromätästys vain sillä edellytyksellä, että kaivu ei ulotu kivennäismaahan saakka. Naveroita ei yhdistetä ojiin eikä vesistöihin. Naveromätästys edellyttää ojitusilmoituksen tekemisen pohjavesialueilla.
Seuraavien menetelmien osalta on kiinnitettävä erityistä huomiota, ettei maanpintaa rikota liikaa: • laikutus • jatkuvatoiminen mätästys tai laikutus |
| Paineellinen pohjavesi oletettavasti lähellä maanpintaa | • äestys säännöllisillä muokkauskatkoilla • laikutus Mikäli aiemmat toimenpiteet ovat selvästi johtaneet pohjaveden purkautumiseen, maanmuokkausta tulisi välttää kokonaan. |