Metsikkökuvioon tai tuottovaatimukseen liittyvät hakuvaihtoehdot

Valitse parhaiten tarvettasi vastaava alue. Alueet perustuvat metsälaissa määriteltyyn aluejakoon, jossa Suomi jaetaan kolmeen alueeseen, eteläiseen, keskiseen ja pohjoiseen Suomeen. Voit tarkistaa alueiden rajat alla olevasta kartasta tai tekstinä linkistä(ulkoinen linkki) Metsäkeskuksen metsälain aluejaon tekstikuvauksesta.. Huom! Aluejako on muuttunut verrattuna aikaisemmin käytössä olleisiin harvennusmalleihin. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet entisen Väli-Suomen eli nykyisen Keskisen Suomen alueella.

Pääpuulajilla tarkoitetaan puulajia, jonka hyväksi hakkuut ja metsänhoitotyöt tehdään. Harvennusmallit on tehty neljälle eri pääpuulajille, joista rauduskoivun mallit ovat vain kivennäismaille ja hieskoivun mallit vain turvemaille.

Yksijaksoisissa sekametsiköissä pääpuulaji tarkoittaa puulajia, jonka osuus metsikön puuntuotoksesta ja pohjapinta-alasta tai runkoluvusta on suurin. Sekapuuston harvennusmallit on tehty kolmelle sekapuustolle, kuusi-lehtisekapuusto, mänty-lehtisekapuusto ja kuusi-mäntysekapuusto.

Metsänhoidon suosituksissa harvennusmallit on laadittu kasvupaikkaluokittain. Harvennusmallit löytyvät neljälle ravinteisuusluokalle. Kaikkia malleja ei ole laadittu jokaiselle kasvupaikkaluokalle, vaan ainoastaan suositusten mukaisille puulaji-kasvupaikkaluokkayhdistelmille. Esimerkiksi kuusen harvennusmallit löytyvät vain lehtomaiselle tai tuoreelle kankaalle tai vastaaville turvekankaille.

Mallit on jaettu maalajin mukaan kahteen eri luokkaan, kivennäismaihin ja turvemaihin. Maalajin valinta rajaa valittavissa olevia pääpuulajeja sekä kasvupaikkatyyppejä. Kaikkia harvennusmallityyppejä ei ole saatavilla turvemaille tai vaihtoehtoisesti kivennäismaille. Puulajeista hieskoivun mallit ovat saatavilla vain turvemaille ja rauduskoivun mallit ovat saatavilla vain kivennäismaille. Lisäksi sekapuustomallit ovat saatavilla vain kivennäismaille.

Harvennusmalleissa käytetty korko kuvaa metsänomistajan pääoman tuottovaatimusta. Korkeammalla korkotasolla metsältä tavoitellaan korkeampaa tuottoa. Yleistäen korkeamman koron käyttäminen tarkoittaa, että metsää harvennetaan voimakkaammin ja uudistetaan aikaisemmin kuin matalammalla korkokannalla. Toisaalta mitä pienempää korkoa käytetään, sitä korkeammalla harvennusrajat sijaitsevat ja sitä suurempaa puuston määrää kannattaa metsässä pitää. Pohjoisessa Suomessa on huomioitava, että hitaamman metsän kasvun vuoksi voi tulla varsinkin matalamman koron malleja käytettäessä tilanteita, joissa metsä ei koskaan tavoita tiheydeltään harvennusmallin leimausrajaa. Näin ollen metsikön kiertoajan aikana ei toteutettaisi ollenkaan harvennuksia.

Joissain tapauksissa 1,5 % tai 5 % malleissa mallin alkuperäisiä arvoja on korvattu 3 % mallin arvoilla. Tällä on varmistettu, että eri tuottovaatimusten mallien käyrät eivät risteä keskenään ja tuota näin keskenään epäloogisia arvoja. Tämä ei kuitenkaan vaikuta itse mallin käyttöön. Tällaiset mallit, jossa arvoja on korvattu, tunnistaa siitä, että esimerkiksi 1,5 % harvennusmallikäyrän alkupäässä mallin arvot ja käyrän muoto vastaa 3 % mallia.

Metsänhoidon suosituksien perusmallien korko on 3 %. Jos et tiedä mitä korkoa haluat käyttää, voit käyttää tuolloin perusmallien 3 % korkoa. Lue lisää metsänhoidon suosituksien perusmallista täältä.