Metsitys

På svenska

Metsityksessä perustetaan uusi metsä puuttomalle, muussa kuin metsätalouden käytössä olleelle alueelle. Alueen tulee soveltua metsänkasvatukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi turve- ja maataloustuotannosta vapautuneet alueet sekä muut joutoalueet, joissa metsänkasvatus onnistuu. Metsitystä ei suositella kohteille, joilla on erityisiä luonto- tai kulttuuriarvoja. Osalla näistä kohteista metsitys voi olla lainsäädännön vastaista.

Metsitetty peltoalue — Myyrät viihtyvät heinittyvillä metsitysalueilla. Taimisuojat vähentävät myyrätuhoja lehtipuiden istutusaloilla. Kuva: © Pertti Harstela / Vastavalo.

Metsittämisellä voidaan tavoitella erilaisia hyötyjä kuten puuntuotoksen ja hiilensidonnan kasvua. Metsityksellä on vaikutuksia myös alueen virkistyskäyttöön, maisemaan ja monimuotoisuuteen. Joutoalueiden metsitykseen on saatavissa tietyin edellytyksin valtion tukea. Tietoja tuesta saa Suomen metsäkeskuksesta(ulkoinen linkki).

Metsityskelpoisuus	Tarkasteltavat ominaisuudet
1. Biologinen	maaperän ravinnemäärä ja -tasapaino sekä vesitalous lämpösumman riittävyys tuhojen esiintymisriski
2. Tekninen	vesitalous, kuten ojien kunto ja tulvaherkkyys maaperän rakenne (kivisyys, maalaji) saavutettavuus ja pinta-ala
3. Maisemallinen	sijainti ja näkyvyys kulttuurimaiseman säilyttäminen
4. Luonnon monimuotoisuus	mahdolliset perinnebiotoopit ja niiden säilyttäminen luontokohteiden esiintyminen alueella ja sen ympäristössä

	Työmaasuunnitelman laadinta	Taimien tilaus, puulaji, taimikoko 2 v	Vesakon raivaus	Maanmuokkaus	Ojien kunnostus	Pintakasvillisuuden torjunta¹	Boorilannoitus	Istutus Taimien suojaus (taimisuojat¹/kemiallinen²)	Työmaan tarkastus ja tarvittaessa heinääminen	Varhaisperkaus	Kali + boorilannoitus
Ajankohta	kevät 0	kevät 0	kevät 0	kevät 0 - kesä 0	kevät 0 -kesä 0	loppukesä 1 (kone) tai istutuksen jälkeen kesä 2 (käsin)	pintakasvillisuuden torjunnan yhteydessä tai istutuksen jälkeen	kevät 2	loppukesä 2, kesä 3, kesä 4, kesä 5	vuosi 6-7	noin 5 vuoden kuluessa
Vanhat sorakuopat, hylätyt tontit ja muut vastaavat: kivennäismaata, jonka maalajina karkea hieta ja hiekka	kyllä	mänty	tarvittaessa	laikkumätästys, kiviset kohteet: äestys	-	kyllä	-	kyllä	kyllä	tarvittaessa	-
Peltoviljelyssä ollut alue: kivennäismaata, jossa maalajina karkea hieta tai hiekka	kyllä	kuusi, rauduskoivu	tarvittaessa	laikkumätästys	tarvittaessa	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	tarvittaessa	-
Peltoviljelyssä ollut alue: kivennäismaata, jonka maalajina hieno hieta, hiesu, savi tai multa	kyllä	kuusi, myös lehtipuut mahdollisia	tarvittaessa	laikkumätästys, hienojakoiset ja kosteat: ojitusmätästys	tarvittaessa, hienojakoiset ja kosteat: kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	tarvittaessa	-
Peltoviljelyssä ollut alue: turvemaata, jonka turvekerroksen paksuus enintään 30 cm	kyllä	kuusi, tervaleppä (varauksin hieskoivu tai mänty)	tarvittaessa	ojitusmätästys	tarvittaessa	kyllä	-	kyllä	kyllä	tarvittaessa	kyllä (³)
Peltoviljelyssä ollut alue: turvemaata, jonka turvekerroksen paksuus yli 30 cm	kyllä	kuusi, kun ei ole hallanvaaraa, (varauksin mänty tai hieskoivu)	tarvittaessa	ojitusmätästys	kyllä	kyllä	-	kyllä	kyllä	tarvittaessa	kyllä

Maalajiryhmä	Maalajit	Tunnistaminen	Ominaisuuksia
Karkea	Sora, hiekka, soramoreeni	Raekoko helppo arvioida silmävaraisesti.	Läpäisevät helposti vettä. Karuja maita.
Keskikarkea	Karkea hieta ja hiekkamoreeni	Yksittäiset rakeet nähtävissä paljain silmin, rakeet irrallisia.	Vesitalous yleensä kunnossa. Metsänkasvatuksen kannalta parhaita maita.
Hieno	Hieno hieta, hiesu, hienoainesmoreeni	Yksittäisiä rakeita ei erota paljain silmin. Kosteana pyöritettävissä 2–6 mm paksu pötkö. Kuivana hajoaa pöliseväksi jauhoksi.	Läpäisee heikosti vettä, märkänä juoksevaa, erittäin routivaa, kovettuu kuivuessaan.
Hieno	Savi	Kosteana pyöritettävissä alle 2 mm paksu pötkö. Ei hajoa täydellisesti kuivana.	Vesi liikkuu hyvin hitaasti, märkänä sitkeää, tiivistä ja kovettuu ja halkeilee kuivuessaan.

Luokka¹	Maatuneisuusaste	Turpeen ominaisuus	Ulkonäkö	Ravinnetilanne
1-3	Maatumattomat	Vesi väritöntä ja kirkasta, näyte kimmoisa, ei puuromainen.	Kasvinosat tunnistettavissa	Rahkaturpeessa kaikkia ravinteita niukasti
4-5	Kohtalaisesti maatunut	Puristettaessa lähtee sameaa vettä. Puristejäännös puuromaista ja puristettaessa alle puolet turveaineesta pursuaa sormien välistä.	Kasvirakenne jonkin verran tunnistettavissa	Typpitilanne hyvä tai tyydyttävä, paksuturpeisissa oloissa ravinne-epätasapaino yleinen
6-10	Pitkälle maatunut	Puristettaessa kaikki turveaines pursuaa sormien lävitse. Jos vettä erottuu, se on vellimäistä ja hyvin tummaa.	Kasvirakennetta ei enää tunnistettavissa	Typpitilanne hyvä, paksuturpeisissa oloissa ravinne-epätasapaino yleinen

Viljeltävä puulaji	Soveltuu hyvin	Soveltuu huonosti	Viljelytiheys¹
Kuusi	viljavat kivennäismaat hienojakoiset kivennäismaat	hallanarat paikat, ellei ole suojaavaa lehtipuuvesakkoa	2 000 kpl/ha
Mänty	karut kivennäismaat	viljavat kivennäismaat	2 400 kpl/ha
Rauduskoivu	viljavat kivennäismaat	hienojakoiset tai alavat kivennäismaat paksumultaiset kivennäismaat pellot Pohjois-Suomessa	1 600 kpl/ha
Hybridihaapa	multavat kivennäismaat pellot	hirvieläinten suosimat alueet	1 600 kpl/ha
Lehtikuusi	viljavat kivennäismaat	hienojakoiset kivennäismaat	1 300 kpl/ha

Viljeltävä puulaji	Soveltuu hyvin	Soveltuu huonosti	Viljelytiheys¹
Kuusi	viljavat turvemaapellot hienojakoiset pohjamaat	hallanarat paikat varauksin, ellei ole suojaavaa lehtipuuvesakkoa	2 000 kpl/ha
Mänty	hiekkaiset suonpohjat	viljavat turvemaat	2 400 kpl/ha
Rauduskoivu Hieskoivu, kun alueella märkyyttä	viljavat suonpohjat	turvemaapellot	1 600 kpl/ha

Taimityyppi	Toukokuu				Kesäkuu				Heinäkuu				Elokuu				Syyskuu				Lokakuu
Pakkasvarastoidut taimet	●●●	●●●	●●●	●●●	●●●	●●●	●●○	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___
Ulkona varastoidut taimet	●●●	●●●	●●●	●●●	●●●	●●●	○○○	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___
Kesäistutukseen kasvatetut taimet	___	___	___	___	___	___	___	○○○	●●●	●●●	●●●	●●●	●●●	●●●	●●●	●●●	___	___	___	___	___	___	___	___
Lyhytpäiväkäsitellyt taimet	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	●●●	●●●	●●●	●●●	●●●	●●●	●●●	●●●	●●●	○○○	○○○	___	___

Taimityyppi	Toukokuu				Kesäkuu				Heinäkuu				Elokuu				Syyskuu				Lokakuu
Pakkasvarastoidut isot taimet	●●●	●●●	●●●	●●●	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___
Ulkona varastoidut isot taimet	●●●	●●●	●●●	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___
Pakkasvarastoidut pienet taimet	●●●	●●●	●●●	●●●	●●●	●●●	○○○	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___
Ulkona varastoidut pienet taimet	●●●	●●●	●●●	●●●	○○○	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___
Kesäistutukseen kasvatetut taimet	___	___	___	___	___	___	___	○○○	●●●	●●●	●●●	●●●	●●●	●●●	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___
Pienet taimet	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	●●●	●●●	●●●	●●●	●●●	●●●	○○○	○○○	___	___	___
Isossa paakussa kasvatetut taimet	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	___	○○○	○○○	○○○	___	___	___	___	___	___	___

	Toukokuu	Kesäkuu	Heinäkuu	Elokuu	Syyskuu
Pakkasvarastoitu suljettu pakkaus	21¹	7/14¹
Ulkona varastoitu suljettu pakkaus	7¹	4	1	2	2/3¹
Ulkona varastoitu avoin pakkaus	7/14¹	6	3	4	4/6¹

Luokan nimi	Kuvaus
Testattu:	Jalostettua aineistoa, jonka laadukkuus on osoitettu vertailukokeilla tai siemenaineiston tuottaneiden puuyksilöiden jalostusarvojen perusteella. Tähän luokkaan kuuluvat 1,5-polven valiosiemenviljelyksiltä kerätyt siemenet ja niistä kasvatetut taimet (ks. Jalostetun viljelymateriaalin tuotanto).
Alustavasti testattu:	Jalostettua aineistoa, jonka tuottaneet puuyksilöt on valittu pelkän fenotyypin eli ilmiasun perusteella. Tähän luokkaan kuuluvat 1. polven siemenviljelyksiltä kerätyt siemenet ja niistä kasvatetut taimet.
Valikoitu:	Aineisto koostuu tietyllä alueella sijaitsevasta, fenotyypin perusteella valitusta hyvälaatuisesta metsiköstä kerätyistä siemenistä ja niistä kasvatetuista taimista.
Siemenlähde tunnettu:	Jalostamaton aineisto, joka koostuu tietyllä alueella sijaitsevasta metsiköstä tai metsiköistä kerätyistä siemenistä ja niistä kasvatetuista taimista.

Turvekerroksen paksuus (cm)	Suositeltava ojasyvyys (cm)
Alle 30	50-60
30-80	60-80
Yli 80	80-90

Männyn metsikkösiementen siirtosuositukset.
Alue	Leveysasteet, °N	Suositeltavat suurimmat alkuperäsiirrot (km)		Optimialkuperä
Alue	Leveysasteet, °N	Etelästä	Pohjoisesta	Optimialkuperä
Etelä-Suomi	–63	150	100	paikallinen
Väli-Suomi	63–65	100	150	paikallinen
Pohjois-Suomi	65–67	50	250	50 km pohjoisesta
Lappi	67–	0	350	150 km pohjoisesta

Tavoiteltavat ravinnelisäykset kivennäismaiden lannoituksessa sekä esimerkit lannoitetyypeistä ja lannoitteiden suositeltavista käyttömääristä.
Lannoituskohde	Tavoiteltava ravinnelisäys kg/ha	Lannoitetyypit, suluissa typen, fosforin ja kaliumin sekä boorin % -osuudet (NPKB)	Käyttösuositus kg/ha
Lehtomaisen kankaat kuusikot	N 150¹ P 10–30 B 0,5–2	Metsän NP (25-2-0-0,3)	500–800
Tuoreen kankaan kuusikot	N 150¹ P 10–30 B 0,5–2	Metsän NP (25-2-0-0,3) Metsäsalpietari (27-0-1-0,15) Urea² (46-0-0)	500–800 500–800 270–430
Tuoreen tai kuivahkon kankaan männiköt	N 150¹	Metsän NP (25-2-0-0,3) Metsäsalpietari (27-0-1-0,15) Urea** (46-0-0-0)	500–800 500–800 270–430
Boorinpuutteesta kärsivät puustot (neulasanalyysi suositeltavaa)	B 2,0–3,0³	Metsän NP (25-2-0-0,3) Boorilannoite, useita tuotemerkkejä	450–550 Tuotemerkki kohtainen levitysmäärä
	B 2,0–3,0³	Nestemäiset boorilannoitteet⁴ (B 150 g/l). Levitetään ruiskulla 15–20 litraa/ha veteen sekoitettuna.

Turvemaiden lannoituksen edellytykset ja muut huomioitavat tekijät
Pääpuulaji	Mänty, Kuusi
Kasvupaikkatyyppi	Rhtkg, Mtkg, Ptkg, Vatkg, eritoten II-tyypit
Turvekerroksen paksuus	Paksuturpeiset >30 cm turvetta
Kehitysluokka	Puusto pienestä taimikosta¹ varttuneeseen kasvatusmetsään, myös kasvatettava alikasvos voi tarvita lannoitusta
Puuston määrä	Puusto pientä tai varttunutta taimikkoa: kasvatuskelpoisen taimikon runkomäärä suosituksen mukainen. Puusto nuorta tai varttunutta metsää: >70 m³/ha
Ojaston kunto	Hyvä – välttävä. Vähimmäisojasyvyys >30 cm. Ojaston heikentynyt kunto ei haittaa, jos haihduttavaa puustoa on riittävästi.
Metsikön laatu	Ravinnehäiriöt, joiden lisäksi muita laatua haittaavia tekijöitä ei ole syytä olla. Tarpeelliset taimikonhoitotyöt ja harvennukset tehdään ennen lannoitusta.
Muut huomioitavat tekijät	- näkyvät ravinnehäiriöt - turpeen maatuneisuus/typpipitoisuus - lannoitusalueen koko - etäisyys käytettävissä olevalta lannoitevarastolta - puuston hakkuumahdollisuudet - ojienkunnostustarve - pohjavesialueelle kuuluminen - vesistöt ja vesiensuojelusuojavyöhykkeet - ennen ojitusta ollut alkuperäinen suotyyppi - metsätalouden kannustejärjestelmän tukiehdot; hakemus tehdään ennen lannoitusta - paksuturpeisilla kohteilla lannoitus voi tulla ajankohtaiseksi toisen puusukupolven kohdalla, vaikka ensimmäinen olisikin kasvanut ilman ongelmia

Parhaan tuoton antavat lannoituskohteet	Muut lannoitukseen soveltuvat kohteet:
Havupuuvaltaiset, paksuturpeisista soista ojituksen jälkeen kehittyneet turvekankaat, joissa pintakerroksen turve on jo 10–20 cm syvyydessä tummaa, pitkälle maatunutta ja sisältää runsaasti typpeä. Fosfori-kalium-boorilannoitus.	Metsitettävät ja aiemmin metsitetyt pellot - paksuturpeiset. Kalium-boori-lannoitus, tarvittaessa myös fosforia. - ohutturpeiset. Tarvittaessa boorilannoitus.
Aiemmin PK-lannoitetut, paksuturpeisista soista ojituksen jälkeen kehittyneet turvekankaat, joissa pintakerroksen vyöhykkeellä 5–15 cm turve on tummaa ja pitkälle maatunutta. Jatkolannoitus 20–25 vuoden kuluttua kaliumilla ja boorilla varmistaa metsikön tuotoksen hyvänä kasvatusajan loppuun.	Ohutturpeisten soiden hyvälaatuiset männiköt noin 10 vuotta ennen uudistushakkuuta. Typpilannoitus.
	Paksuturpeiset, avosoista syntyneet varputurvekankaat, jos pintakerroksen alla on kohtalaisesti maatunutta, typpipitoisuudeltaan riittävän hyvää turvetta. Tuhkalannoituksella tyydyttävä kasvunlisä.

Lannoituskohde	Tavoiteltava ravinnelisäys kg/ha	Lannoitetyypit
Paksuturpeiset ja runsastyppiset ruoho-, mustikka- ja puolukkaturvekankaat sekä paksuturpeiset varputurvekankaat	P 40–50¹ K 80–120 B 1,5–2,0	Metsätuhkalannoitteet
Niukkatyppiset puolukka- ja varputurvekankaat	N 100², P 30–40¹, K 60–90, B 1,0–1,5	Metsätuhkalannoitteet ja typpilannoitteet
Metsitetyt turvemaapellot	P 30–40¹ K 60–90 B 1,5–2,5	Metsätuhkalannoitteet , ravinneanalyysin mukaisesti ravinteita
Ohutturpeiset (< 30 cm) kohteet, jotka eivät tarvitse PK-lisäystä	N 100²	Erilaiset typpilannoitteet, jotka voivat sisältää myös muita ravinteita

Metsitys

Metsitys sisältää metsänuudistamisen koko ketjun

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen metsityksessä

Haku ja valikko