Sekametsän kasvatus
Sanasto
- Ensiharvennus
Ensiharvennus on ensimmäinen kasvatushakkuu, ja se tuottaa myyntikelpoista kuitu- ja energiapuuta. Ensiharvennuksen tärkein tavoite on parantaa kasvatettavan puuston laatua ja turvata puuston järeytymistä.
- Harvennus
Harvennus (myöhempi harvennus) on ensiharvennuksen jälkeen varttuneeseen kasvatusmetsikköön tehtävä harvennus, jolla voidaan edistää erilaisia metsänhoidollisia ja taloudellisia tavoitteita.
- Kasvihuonekaasut
Merkittävimmät ilmaston lämpenemiseen vaikuttavat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja typpioksiduuli (N2O). Muita merkittäviä kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry (H2O), otsoni (O3) sekä freonit. Kasvihuonekaasut aiheuttavat ilmaston lämpenemistä haittaamalla maan pinnalta lähtevän lämpösäteilyn siirtymistä avaruuteen.
- Sekaviljely
Sekametsän perustaminen kuusi-koivu-, mänty-kuusi- ja kuusi-koivu-mäntysekoituksesta. Sekametsässä kasvaa kahta tai useampaa puulajia. Puusto voi koostua pelkästään havu- tai lehtipuustosta tai niiden sekoituksesta. Sekametsässä metsikön pääpuulajin osuus on korkeintaan 75 prosenttia.
Kirjallisuus
- Routa, J. & Huuskonen, S. (toim.). 2022. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus: Synteesiraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2022. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 132 s
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-427-2(ulkoinen linkki) - Huuskonen, S. ym. 2020. What is the potential for replacing monocultures with mixed-species stands to
enhance ecosystem services in boreal forests in Fennoscandia? Forest Ecology and Management
479.
https://doi.org/10.1016/j.foreco.2020.118558(ulkoinen linkki) - Markkanen, A., Halme, P. 2012. Polypore communities in broadleaved boreal forests. Silva Fennica 46(3): 317–331.
https://doi.org/10.14214/sf.43(ulkoinen linkki) - Komonen, A., Niemi, M. E., Junninen, K. 2008. Lakeside riparian forests support diversity of wood fungi in managed boreal forests. Canadian Journal of Forest Research 38(10): 2650–2659.
https://doi.org/10.1139/X08-105(ulkoinen linkki) - Lindén, M. ym. (toim.). 2014. Metsänhoidon suositukset riistametsänhoitoon, työopas. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. 40 s.
https://tapio.fi/wp-content/uploads/2020/09/Metsanhoidon_suositukset_riistanhoitoon_Tapio-2019.pdf(ulkoinen linkki) - Hottola, J., Siitonen, J. 2008. Significance of woodland key habitats for polypore diversity and red-listed species in boreal forests. Biodiversity and Conservation 17(11): 2559–2577.
https://doi.org/10.1007/s10531-008-9317-4(ulkoinen linkki) - Hynynen, J. ym. 2005. Applying the MOTTI simulator to analyse the effects of alternative management schedules on timber and non-timber production. Forest Ecology and Management 207(1-2): 5–18.
https://doi.org/doi:10.1016/j.foreco.2004.10.015(ulkoinen linkki) - Koivula, M. ym. 1999. Leaf litter and the small-scale distribution of carabid beetles (Coleoptera, Carabidae) in the boreal forest. Ecography 22(4): 424–435.
https://doi.org/10.1111/j.1600-0587.1999.tb00579.x(ulkoinen linkki) - Smolander, A. Kitunen, V.2011. Comparison of tree species effects on microbial C and N transformations and dissolved organic matter properties in the organic layer of boreal forests. Appl. Soil Ecol. 49, 224–233.
https://doi.org/10.1016/j.apsoil.2011.05.002(ulkoinen linkki) - Griess, V.C ja Knoke, T. 2011. Growth performance, windthrow, and insects: Metaanalyses of parameters influencing performance of mixed species stands in boreal and northern temperate biomes. Canadian Journal of Forest Research, Volume 41, 1141–1159.
https://doi.org/10.1139/x11-042(ulkoinen linkki) - Siitonen, J., 2001. Forest management, coarse woody debris and saproxylic organisms: Fennoscandian boreal forests as an example. Ecol. Bull. 49, 11–41.
- Kouki J. ym. 2018. Metsät. Julkaisussa: Kontula T., Raunio A. (toim.). Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Luontotyyppien punainen kirja – Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristökeskus & ympäristöministeriö, Helsinki. Suomen ympäristö 5/2018. s. 171–201.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4816-3(ulkoinen linkki) - Hynynen, J., Repola, J. ja Mielikäinen, K. 2011. The effects of species mixture on the growth and yield of mid-rotation mixed stands of Scots pine and silver birch. Forest
Ecology and Management 262, 1174–1175.
https://doi.org/10.1016/j.foreco.2011.06.006(ulkoinen linkki) - Mielikäinen, K. 1980. Mänty-koivusekametsiköiden rakenne ja kehitys. Summary: Structure and development of mixed pine and birch stands. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 99(3). 82 s.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-metla-201207171129(ulkoinen linkki) - Mielikäinen, K. 1985. Koivusekoituksen vaikutus kuusikon rakenteeseen ja kehitykseen. Summary: Effect of an admixture of birch on the structure and development of Norway spruce stands. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 133. 79 s.
http://urn.fi/URN:ISBN:951-40-0711-5(ulkoinen linkki) - Agestam, E. 1985b. En produktionsmodell för blandbestånd av tall, gran och björk i Sverige. Summary: A growth simulator for mixed stands of pine, spruce and birch in Sweden. Sveriges lantbruksuniversitet. Institutionen för skogsproduktion. Rapport 115. 150 s.
- Pukkala, T. ym. 1994. Productivity of mixed species stands of Pinus sylvestris and Picea abies. Scandinavian Journal of Forest Research 9(2): 143–153.
https://doi.org/10.1080/02827589409382824(ulkoinen linkki) - Matthies, B. ja Valsta, L. 2016. Optimal forest species mixture with carbon storage and albedo effect for climate change mitigation. Ecological Economics 123:1, 95–105.
https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2016.01.004(ulkoinen linkki) - Fahlvik, N., Agestam, E., Ekö, P-M. ja Lindén, M. (2011). Development of single-storied mixtures of Norway spruce and birch in Southern Sweden. Scandinavian Journal of Forest Research 26:11, s. 36–45.
https://doi.org/10.1080/02827581.2011.564388.(ulkoinen linkki) - Mielikäinen, K. & Valkonen, S. 1995. Kaksijaksoisen kuusi–koivu-sekametsikön kasvu. Folia Forestalia – Metsätieteen aikakauskirja 1995(2), 81–97.
https://doi.org/10.14214/ma.5948(ulkoinen linkki) - Dawud, S.M. ym. 2017. Tree species functional group is a more important driver of soil properties than tree species diversity across major European forest types. Functional Ecology 31, 1153–1162. https://doi.org/10.1111/1365-2435.12821
https://doi.org/10.1111/1365-2435.12821(ulkoinen linkki) - Smolander, A. 1990. Frankia populations in soils under different tree species – with special emphasis on soils under under Betula pendula. Plant Soil 121, 1–10.
- Smolander 2018. Typpilannoitus metsämaan viljavuuden parantajana – kestävyysnäkökohtia maan ja ympäristön kannalta. Metsätieteen aikakauskirja 2018-10080. Tieteen tori. 8 s.
https:// doi.org/10.14214/ma.10080.(ulkoinen linkki) - Korhonen K.T. ym. 2020. Metsien monimuotoisuudelle merkittävien rakennepiirteiden muutokset Suomessa vuosina 1980– 2015. Metsätieteen aikakauskirja 2020-10198. Tutkimusartikkeli. 26 s.
https://doi.org/10.14214/ ma.10198(ulkoinen linkki)